Mannerheim-museo
| Mannerheim-museo | |
|---|---|
Mannerheim-museo |
|
| Perustettu | 1951 |
| Sijainti | Helsingin Kaivopuisto |
| Koordinaatit | Koordinaatit: |
| Johtaja | Vera von Fersen |
| Kotisivut | www.mannerheim-museo.fi |
Mannerheim-museo on Helsingin Kaivopuistossa sijaitseva, Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin muistoa vaaliva kotimuseo. Museo toimii puisessa huvilarakennuksessa, joka toimi Mannerheimin kotina vuosina 1924–1951. Asunto on säilytetty samassa asussa kuin se oli hänen elinaikanaan lukuunottamatta yläkerran kolmea näyttelyhuonetta.
Museota ylläpitää Mannerheim-säätiö, jolle marsalkka testamenttasi omaisuutensa.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Vuonna 1874 rakennettu puuhuvila tunnettiin alun perin Bomanin huvilana rakennuttajansa mukaan. Myöhemmin rakennuksen omisti kauppaneuvos Karl Fazer ja siinä oli kuusi erillistä asuntoa, joissa asui Fazerin karamellitehtaan työntekijöitä. Mannerheim vuokrasi huvilan itselleen vuonna 1924 ja remontoi sen yksityisasunnokseen. Mannerheim ei kuitenkaan koskaan omistanut rakennusta, vaan vuokrasi sitä Fazer-yhtiöltä. Asunto toimi Mannerheimin kotina vuodesta 1924 vuoteen 1951.[2]
Mannerheimin kuoleman jälkeen tammikuussa 1951 syntyi idea asunnon avaamisesta yleisön nähtäväksi. Koti avattiin marraskuussa ja suuren kävijämäärän vuoksi aukioloaikaa päätettiin jatkaa.[2] Mannerheim-säätiö lunasti kodin irtaimiston marsalkan perillisiltä ja Fazer-yhtiö suostui jatkamaan asunnon vuokrasopimusta. Mannerheimin nuorempana adjutanttina vuosina 1942–1946 toiminut O. R. Bäckman muutti asunnon museoksi kesällä 1951 apunaan Mannerheimin taloudenhoitajat Berta Haglind ja Elsa Sundman. Rakennuksen tiloissa toiminut Sotatapaturma-arkisto siirrettiin yläkertaan.[3] Vuonna 1957 huvila siirtyi Fazerilta säätiön omistukseen.[2]
Presidentti Tarja Halonen vieraili Mannerheim-museossa museon 50-vuotisjuhlapäivänä 3. marraskuuta 2001.[4]
[muokkaa] Museo ja sen toiminta
Mannerheim-museo sijaitsee Helsingin Kaivopuistossa Kalliolinnantie 14:ssa.[5] Museo on avoimma ympäri vuoden perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin.[6] Museon sisustus on alkuperäinen lukuunottamatta kolmea yläkerrassa sijaitsevaa näyttelyhuonetta vaihtuvine näyttelyineen.[2] Kierrokset ovat opastettuja ja niitä on mahdollista saada lukuisilla eri kielillä.[2] Museossa sijaitsee muun muassa kunniamerkkinäyttely, jossa on esillä Mannerheimin 60 vuoden aikana saaia kunniamerkkejä ja mitaleita. Mannerheimin kuolinpäivän ja hautajaisten muistoksi näytetään museossa joka vuosi neljän viikonlopun ajan filmiä marsalkan viimeisestä matkasta.[7]
Museo on ympärivuotisesti auki, suljettu vain pääsiäisenä, juhannuksena ja joulunpyhien ajan. Kotimuseoille tyypilliseen tapaan kierroksille pääsee vain oppaan johdolla; omatoiminen tutkiminen on ehdottomasti kielletty museoesineistön ainutlaatuisuuden vuoksi. Samoin valokuvata saa vain erillisellä sopimuksella.
Perinteisesti museoon on ilmainen sisäänpääsy 4. kesäkuuta eli marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä. Silloinkin kierrokset tehdään oppaan valvonnassa.
[muokkaa] Lähteet
- Bäckman, Juha; Koivumäki, Jarno; Marschan; Nikolai: Mannerheimin adjutanttina. Hämeenlinna: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011. ISBN 978-952-222-296-1, ISSN 0355-1768.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Mannerheim-säätiö Mannerheim-museo.fi. Viitattu 4.12.2011.
- ↑ a b c d e Mannerheim-museon historia Mannerheim-museo.fi. Viitattu 4.12.2011.
- ↑ Mannerheimin adjutanttina, s. 133.
- ↑ Mannerheimin adjutanttina, s. 137.
- ↑ Mannerheim-museo Mannerheim-museo.fi. Viitattu 4.12.2011.
- ↑ Mannerheim-museon aukioloajat ja hinnat Mannerheim-museo.fi. Viitattu 4.12.2011.
- ↑ Mannerheim-museon näyttelyt Mannerheim-museo.fi. Viitattu 4.12.2011.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mannerheim-museo Wikimedia Commonsissa- Mannerheim-museon kotisivut
- Marsalkan koti: Mannerheim-museon vuosikymmenet [toim. Märtha Norrback] (Otava, 2001) ISBN 951-1-17705-2 (sid.)
- Mannerheimille museo Kaisaniemeen: Museon avaamisesta kertova uutisfilmi vuodelta 1951 Elävä arkisto. Yle
Sivulta puuttuu