Länsi-Herttoniemi
| Länsi-Herttoniemi | |
|---|---|
| Västra Hertonäs | |
 Kaupungin kartta, jossa Länsi-Herttoniemi korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Kaakkoinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 431 |
| Pinta-ala | 2,86 km² |
| Väkiluku | 8 626 (1.1.2015) |
| Väestötiheys | 3016 as./km² |
| Osa-alueet | on itse osa-alue Herttoniemen kaupunginosassa ja peruspiirissä |
| Postinumero(t) | 00800 |
| Lähialueet | Kulosaari, Viikinranta, Myllypuro, Roihupellon teollisuusalue, Herttoniemen yritysalue, Herttoniemenranta, |
Länsi-Herttoniemi (ruots. Västra Hertonäs) on Helsingin 43. kaupunginosaan eli Herttoniemeen kuuluva osa-alue. Alue sijaitsee Herttoniemen metroasemalta pohjoiseen, metron ja Itäväylän länsipuolella. Länsi-Herttoniemestä pohjoiseen avautuvat Viikin laajat ulkoilualueet.
Länsi-Herttoniemi on Helsingin ensimmäisiä lähiöitä, ja sen rakentaminen on alkanut jo 1940-luvun lopulla. Pääosa alueen taloista on 4–5-kerroksisia ja rapattuja, mutta alueella on myös muutamia omakotialueita.
Asukkaita osa-alueella on noin 8500 (2014 alussa); työpaikkoja alue tarjosi 1534:lle (31.12.2012).[1]
Vanha Länsi-Herttoniemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huvila-asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Herttoniemen kartano palstoitti 1900-luvun alussa alueelleen noin 70 huvilatonttia, josta suurin osa oli nykyisen Herttoniemenrannan alueella. Huvila-asutusta, joka muuttui 1930–1940-luvuilla vakituiseksi, oli myös Saunalahden eteläpäässä ja itärannalla. Viimeiset huvila-asukkaat poistuivat 1970-luvulla, ja huvilat on yhtä lukuun ottamatta purettu. Huvila-asutusta palveli mm. kansakoulu, joka sijaitsi nykyisten Hiihtäjäntien ja Sivakkapolun välisellä alueella.
Kerrostaloalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metroradan länsipuolinen yhtenäinen suurimmaksi osaksi 1950-luvulla rakennettu kerrostaloalue keskittyy Hiihtomäentien ja Eränkävijäntorin ympärille. Bussi 81 Herttoniemen metroasemalta kulkee Hiihtomäentietä pitkin torin kautta Siilitielle. Torilla on Alepa[2], R-kioski ja baareja sekä torin vieressä Hertsikan ala-asteen koulun Ahmatien toimipiste. Luonteenomaista alueen suunnittelulle on talojen sijoittelu maastoon niin, että korttelien keskelle jää isoja puistoalueita. Alueen pohjoisosassa lähellä Siilitietä on Herttoniemen sairaala, urheilukenttä ja Herttoniemen yhteiskoulu.
Pientaloalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eränkävijäntorin ja metroradan väliin jää tiivis, arkkitehtuuriltaan yhtenäinen omakotialue. Rintamamiestalojen tontit ovat pienehköjä, ja korttelien keskelle jää kallioisia puistoja. Yksi puistoista on nimetty Ilvestiellä 1950-luvulla tyttärensä luona asuneen Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpään mukaan.
Siilitien alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siilitie alkaa Siilitien metroasemalta ja jatkuu kaartaen pohjoiseen aina Viikintielle asti. Sen itä/koillispuolelle jää laaja luonnon muotoja mukaileva kerrostaloalue. Myös tien länsipuolelle on 1990-luvulla rakennettu joitakin uusia kerrostaloja. Siilitien päässä on kaksi pientaloaluetta, Viikintien molemmin puolin. Viikintien vartta on viime aikoina tiivistetty uusilla rakennuksilla.
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muutamaa hiihtämiseen liittyvää nimeä lukuun ottamatta (mm. Hiihtomäentie) suurin osa Länsi-Herttoniemen teistä on nimetty eläinten mukaan – esimerkiksi Siilitie, Karhutie, Susitie, Ahmatie ja Oravatie. Länsi-Herttoniemen naapuriosa-alue Itä-Herttoniemi on nykyisin nimeltään Roihuvuori.
Majavatien päässä sijaitsi 1950-luvulla Herttoniemen hyppyrimäki, joka oli Helsingin suurin. Mäen Fastholmaan päin viettävä alastulorinne on yhä olemassa. Herttoniemen hyppyrimäessä järjestettiin joka talvi useita kilpailuja. Mäessä voitiin hypätä enimmillään 50 metrin hyppyjä. Kun mäki purettiin 1960-luvulla, se korvattiin Herttoniemen urheilukentän länsipuoliselle, ensimmäisen maailmansodan aikaisin vallituslaittein varustetulle kalliolle rakennetulla jonkin verran pienemmällä mäellä. Tätä mäkeä ei enää voitu juuri käyttää kilpailutarkoituksiin. Mäen viereen oli asennettuna myös Pertti (Spede) Pasasen kehittämä linkokoneisto. Urheilukentän länsipuolisella kalliolla on myös pieni laskettelurinne. Herttoniemessä toimivat talvisin urheiluseurat Helsingin Työväen Hiihtäjät, jolla oli Hiihtomäentien varrella tukikohtanaan (yhä käytössä oleva) Hirvenpään maja, ja Helsingin Hiihtäjät, jonka maja sijaitsi Viilarintien ja Viikintien risteyksen kohdalla.
Tunnettuja asukkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
- Iso H, rap-artisti ja tuottaja[3]
- Frans Emil Sillanpää, Nobel-palkittu kirjailija[4]
- Niilo Tarvajärvi[5]
- Väinö Valve (viimeinen jääkärikenraali)
-
Eränkävijäntori. -
Herttoniemen kirkko Hiihtomäentiellä. -
Näkymä lintutornista Vanhankaupunginlahdelle.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Helsinki alueittain 2014 (PDF) (Herttoniemen peruspiiri, s. 160) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 10.5.2015.
- ↑ Alepa.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Räppäri Iso H: Tämä on paras paikka Suomessa Rantapallo. Viitattu 14.9.2018.
- ↑ Henrik Nyholm: F. E. Sillanpään talo ja puisto (Kohde 18) - Herttoniemi.fi www.herttoniemi.fi. Arkistoitu 14.9.2018. Viitattu 14.9.2018.
- ↑ Herttoniemen rivitalot (Kohde 15)[vanhentunut linkki].
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Länsi-Herttoniemi Wikimedia Commonsissa
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
