Herttoniemen yhteiskoulu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Herttoniemen yhteiskoulu
Helsingin Yhteiskoulu ja Realilukio
Herttoniemen yhteiskoulu.jpg
Sijainti Kettutie 6, Helsinki
Koordinaatit 60°12.39′N, 25°02.17′E
Tyyppi yläkoulu ja lukio
Perustettu 1924
Rehtori Johanna Kallio
Oppilaita n. 800
Verkkosivut

Herttoniemen yhteiskoulu (Heryk) on yläkoulu- ja lukio-opetusta järjestävä oppilaitos Helsingin Herttoniemessä. Se perustettiin vuonna 1924 paikkaamaan koulutilojen puutetta Helsingissä. Vuonna 1957 Heryk siirtyi nykyiselle paikalleen Kettutie 6:een.[1]

Heryk on yksityinen koulu, jossa opetus on maksutonta. Oppilaita ja opiskelijoita on vajaat 800. Yleislukiona Heryk tarjoaa monipuolisen kurssivalikoiman. Vuonna 2020 lukion keskiarvoraja oli 8,92.[2] Koulun rehtori on Johanna Kallio.[3]

Yläkoulu kuuluu Länsi-Herttoniemen oppilaaksiottoalueeseen.[4] Lisäksi jokaisella vuosiasteella on kolme painotusluokkaa: kaksi jalkapalloon keskittynyttä liikuntaluokkaa ja latinaluokka.[2]

Koulun historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Yhteiskoulu ja Realilukio perustettiin 1924 Kamppiin osoitteeseen Wladimirinkatu 34 (nyk. Kalevankatu). Ensimmäisenä rehtorina toimi Väinö Musikka. Koulua kutsuttiinkin pitkään Musikan kouluksi. Tilanahtaus ajoi vuonna 1931 koulun vuokralle Hämäläisen osakunnan tiloihin osoitteeseen Kampinkatu 4-6 (nyk. Urho Kekkosen katu). Koulun liikunta- ja juhlasalissa toimii nykyisin Tavastia-klubi.

Sodan jälkeen kouluhallituksen tarkastajat pitivät koulun tiloja puutteellisina ja kehottivat siirtymään omaan koulutaloon. Herttoniemi oli 1950-luvun alussa uusi ja nouseva kaupunginosa, josta puuttui oppikoulu. Kouluhanketta ajamaan perustettiin Herttoniemen oppikouluyhdistys. Musikka ja yhdistys alkoivatkin tehdä yhteistyötä koulun muuttamiseksi Herttoniemeen.

Kansalaisaktiivien ja Musikan toive toteutui, kun kouluhallitus 8. huhtikuuta 1954 antoi Helsingin yhteiskoulu ja realilukiolle luvan siirtyä asteittain Herttoniemeen. Jo syksyksi Kamppia täydentävät tilat löytyivät Hiihtäjäntien kansakoululta. Samaan aikaan oppikouluyhdistys alkoi rakentaa uutta koulutaloa Kettutielle. Rahaa kerättiin taloa varten monin tavoin ja viihteen moniosaaja Niilo Tarvajärven johdolla järjestettiin juhlia ja tempauksia. Lisäksi saatiin lahjoituksia herttoniemeläisiltä. Uusi koulutalo otettiin käyttöön syyslukukaudeksi 1957, ja samalla nimi muuttui Herttoniemen yhteiskouluksi. Taloa laajennettiin jatko-osalla vuonna 1961.

Väinö Musikka johti koulua vuoteen 1953, jolloin rehtoriksi tuli Jouko Teperi. Uusi rehtori sai rauhassa kehittää oppilaitosta 1970-luvulle asti, jolloin Suomessa siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Samalla syntyi poliittinen paine yksityisten koulujen kunnallistamiseksi, eikä kaupunki halunnut antaa Herykille peruskoulua. Vuosia kestänyt epävarmuus päättyi Helsingin kaupunginvaltuuston antaessa 24. huhtikuuta 1979 Herykille pysyvän peruskoulutehtävän.[1]

Koulu sai kaivattua lisätilaa vuonna 2001. Lisärakennus toi kansainvälistä tunnustusta arkkitehtuuristaan, josta vastasi koulun entinen oppilas Tapio Saarelainen.[6]

Rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Väinö Musikka 1924–1953
  • Jouko Teperi 1953–1985
  • Tuulikki Ruokojärvi 1985–1993
  • Veli-Antti Lipsanen 1991–1993 (vt.), 1993–1999
  • Marjaliisa Vehkamäki 1999–2004
  • Mikko Kamula 2004–2008
  • Johanna Kallio 2008–2009 (vt.), 2009–[7]

Herykissä opiskelleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Teperi, Jouko: Helsingin Yhteiskoulu ja Realilukio ja Herttoniemen yhteiskoulu 1924-1994. Oy Helsingin Yhteiskoulu ja Realilukio, 1997. ISBN 9529093284.
  2. a b Herttoniemen yhteiskoulun kotisivut heryk.fi. Viitattu 22.7.2020.
  3. Herykin yhteystiedot heryk.fi. Viitattu 5.5.2020.
  4. Helsingin karttapalvelu Helsingin kaupunki. Viitattu 5.5.2020.
  5. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajat (.xls) Helsingin kaupunki. Viitattu 22.7.2020.
  6. a b c d e f g Herttoniemen yhteiskoulu (Kohde 22) herttoniemi.fi. Viitattu 5.5.2020.
  7. Kamppinen, Kirsti (toim.): Herttoniemen yhteiskoulun vuosikertomus 2018-2019, toukokuu 2019. Herttoniemen yhteiskoulu. Artikkelin verkkoversio.
  8. a b c d Kamppinen, Kirsti (toim.): Herttoniemen yhteiskoulun vuosikertomus 2014-2015, Kevät 2015. Herttoniemen yhteiskoulu. Artikkelin verkkoversio.
  9. Leppänen, Veli-Pekka: Suomentaja Juhani Lindholmin tunnusmerkkejä ovat nopea työtapa ja tasokas käännösjälki: ”Haluan nostaa rimaa, että selviäisinköhän vielä tuosta” Helsingin Sanomat. 16.3.2021. Viitattu 26.5.2021.