Ero sivun ”Pitäjänmäen yritysalue” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Liikenneyhteyksiä Pitäjänmäelle ja linkityksiä; alueen laajuuden takia en ainakaan toistaisekis laittanut ulkoista linkkiä YTV:n reittioppaaseen.
Kosolti perustekstiä lisää
Rivi 13: Rivi 13:
|}}
|}}


'''Pitäjänmäen teollisuusalue''' ({{k-sv|Sockenbacka industriområde}}) on [[Pitäjänmäki|Pitäjänmäen]] peruspiiriin kuuluva, runsaasti työpaikkoja tarjoava läntisen [[Helsinki|Helsingin]] osa-alue. Alueella asuu 2344 henkeä (1.1.2005), mutta työpaikkoja se tarjoaa 18516 hengelle (31.12.2003).
'''Pitäjänmäen teollisuusalue''' ({{k-sv|Sockenbacka industriområde}}) on [[Pitäjänmäki|Pitäjänmäen]] peruspiiriin kuuluva, runsaasti työpaikkoja tarjoava läntisen [[Helsinki|Helsingin]] osa-alue. Alueella asuu 2344 henkeä (1.1.2005), mutta työpaikkoja se tarjoaa 18516 hengelle (31.12.2003).


Alueen liikkenneväylistä keskeisimpiin kuuluu paikallisjunayhteyksiä tarjoava [[Rantarata]], jonka asemista [[Valimon asema|Valimo]] ja [[Pitäjänmäen asema|Pitäjänmäki]] sijaitsevat Pitäjänmäen teollisuusalueella. Muita valtaväyliä ovat aluetta idässä rajoittava Vihdintie (tie 120, samalla raja [[Haaga|Haagaan]]) sekä pohjoisessa Kaupintie (raja [[Marttila|Marttilaan]]) ja Vihdintien liikenneympyrästä alkava Pitäjänmäentie (tie 110, tämä jatkuu Espoon puolella Turuntienä; radan pohjoispuoliselta osaltaan toimii samana rajana [[Reimarla|Reimarlaan]]).
Alueen liikkenneväylistä keskeisimpiin kuuluu paikallisjunayhteyksiä tarjoava, 1904 rakennettu [[Rantarata]]. Radan asemista [[Valimon asema|Valimo]] ja [[Pitäjänmäen asema|Pitäjänmäki]] sijaitsevat Pitäjänmäen teollisuusalueella. Muita valtaväyliä ovat aluetta idässä rajoittava Vihdintie (tie 120, samalla raja [[Haaga|Haagaan]]) sekä pohjoisessa Kaupintie (raja [[Marttila|Marttilaan]]) ja Vihdintien liikenneympyrästä alkava Pitäjänmäentie (tie 110, tämä jatkuu Espoon puolella Turuntienä; radan pohjoispuoliselta osaltaan toimii samana rajana [[Reimarla|Reimarlaan]]).


Rantaradan läheisyyteen nousi 1900-luvun alussa myös merkittävä teollisuusalue Strömbergin valimon yhteyteen radan eteläpuolelle. Raskampaa teollisuutta edustaa alueella yhä [[ABB]]. Ajan saatossa toimitiloja on rakennettu lisää. Pitäjänmäen teollisuusalueen konttoreissa tehdään nyttemmin erityisesti informaatioteknisen alan tutkimusta, tuotekehitystä, suunnittelua ja muuta toimistotyötä. Alueella on suuryritysten (esim. [[Nokia (yritys)|Nokia]] ja ABB) ohella paljon vilkasta pientä ja keskisuurta yritystoimintaa - esimerkiksi myynnin, huollon ja laitekorjaamojen palvelujen piirissä. Lisäksi esimerkiksi Kalevan Koru toimii Strömbergin valimon alueella.

Alueen asuinrakennukset, joista suuri osa on melko uusia, sijoittuvat radan eteläpuolelle. Liikenteellisesti vilkkaiden väylien rajaaman kaupunginosan viihtyisyyttä lisää sen naapuristossa etelässä oleva [[Tali| Talin]] ulkoilupuisto ja viheralue. Vantaanjoen historiallinen uoma, nyttemmin pieni Mätäjoki kulkee Pitäjänmäen teollisuusalueen keskellä olevan Strömbergin puiston läpi matkallaan mereen.

Pitäjänmäen teollisuusalueella on päiväkoti ja Strömbergin koulu (peruskoulu) esikouluineen. Alueella annetaan myös ammatillista ja ylempää koulutusta (esim. Ammatti-instituutin Taitotalo/ Amiedu, Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosasto).
Arkkitehtonisesti kiinnostavana kohteena pidetään Pitäjänmäen teollisuusalueella mm. [[Valio|Valion]] pääkonttoria (1974, osoitteessa Meijeritie 6). Valion Tietokonekeskuksen (1985) suunnitteli Antti Katajamäki ja Tutkimuskeskuksen (1994) Osmo Syrjänen.
Arkkitehtonisesti kiinnostavana kohteena pidetään Pitäjänmäen teollisuusalueella mm. [[Valio|Valion]] pääkonttoria (1974, osoitteessa Meijeritie 6). Valion Tietokonekeskuksen (1985) suunnitteli Antti Katajamäki ja Tutkimuskeskuksen (1994) Osmo Syrjänen.


Rivi 26: Rivi 32:


[http://maps.google.com/maps?t=h&hl=en&ie=UTF8&om=1&ll=60.218886,24.868841&spn=0.021188,0.06197 Pitänmäen teollisuusalueen satelliittikuva.] Vihdintie rajaa Pitänmäen teollisuusaluetta idässä, Kaupintie-Pitäjänmäentie pohjoisessa ja Espoon kaupunki lännessä. Voit zoomata kuvaa, jolloin kadunnimiä tulee enemmän esille.
[http://maps.google.com/maps?t=h&hl=en&ie=UTF8&om=1&ll=60.218886,24.868841&spn=0.021188,0.06197 Pitänmäen teollisuusalueen satelliittikuva.] Vihdintie rajaa Pitänmäen teollisuusaluetta idässä, Kaupintie-Pitäjänmäentie pohjoisessa ja Espoon kaupunki lännessä. Voit zoomata kuvaa, jolloin kadunnimiä tulee enemmän esille.
[http://www.str.edu.hel.fi/ Strömbergin koulu]
[http://www.abb.fi/cawp/fiabb251/4eb15bfb4755e61fc1256cfc0040a5ca.aspx ABB Pitäjänmäellä]

{{Helsinki}}
{{Helsinki}}
{{Tynkä/Helsinki}}
{{Tynkä/Helsinki}}

Versio 12. heinäkuuta 2006 kello 04.03

Pitäjänmäen teollisuusalue
Sockenbacka industriområde
Helsingin kartta, jossa Pitäjänmäen teollisuusalue korostettuna
Helsingin kartta, jossa Pitäjänmäen teollisuusalue korostettuna

Helsingin alueellinen jako


Kaupunginosa nro 465
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Pinta-ala 1,38 km²
Väestö
väkiluku 3 105 (1.1.2013)
väestötiheys 1700/km²
Postinumerot 00380
Osa-alueet -
Lähialueet
Reimarla
Marttila
Lassila
Etelä-Haaga
Munkkivuori
Tali
Pajamäki
Espoo

Pitäjänmäen teollisuusalue (ruots. Sockenbacka industriområde) on Pitäjänmäen peruspiiriin kuuluva, runsaasti työpaikkoja tarjoava läntisen Helsingin osa-alue. Alueella asuu 2344 henkeä (1.1.2005), mutta työpaikkoja se tarjoaa 18516 hengelle (31.12.2003).

Alueen liikkenneväylistä keskeisimpiin kuuluu paikallisjunayhteyksiä tarjoava, 1904 rakennettu Rantarata. Radan asemista Valimo ja Pitäjänmäki sijaitsevat Pitäjänmäen teollisuusalueella. Muita valtaväyliä ovat aluetta idässä rajoittava Vihdintie (tie 120, samalla raja Haagaan) sekä pohjoisessa Kaupintie (raja Marttilaan) ja Vihdintien liikenneympyrästä alkava Pitäjänmäentie (tie 110, tämä jatkuu Espoon puolella Turuntienä; radan pohjoispuoliselta osaltaan toimii samana rajana Reimarlaan).

Rantaradan läheisyyteen nousi 1900-luvun alussa myös merkittävä teollisuusalue Strömbergin valimon yhteyteen radan eteläpuolelle. Raskampaa teollisuutta edustaa alueella yhä ABB. Ajan saatossa toimitiloja on rakennettu lisää. Pitäjänmäen teollisuusalueen konttoreissa tehdään nyttemmin erityisesti informaatioteknisen alan tutkimusta, tuotekehitystä, suunnittelua ja muuta toimistotyötä. Alueella on suuryritysten (esim. Nokia ja ABB) ohella paljon vilkasta pientä ja keskisuurta yritystoimintaa - esimerkiksi myynnin, huollon ja laitekorjaamojen palvelujen piirissä. Lisäksi esimerkiksi Kalevan Koru toimii Strömbergin valimon alueella.

Alueen asuinrakennukset, joista suuri osa on melko uusia, sijoittuvat radan eteläpuolelle. Liikenteellisesti vilkkaiden väylien rajaaman kaupunginosan viihtyisyyttä lisää sen naapuristossa etelässä oleva Talin ulkoilupuisto ja viheralue. Vantaanjoen historiallinen uoma, nyttemmin pieni Mätäjoki kulkee Pitäjänmäen teollisuusalueen keskellä olevan Strömbergin puiston läpi matkallaan mereen.

Pitäjänmäen teollisuusalueella on päiväkoti ja Strömbergin koulu (peruskoulu) esikouluineen. Alueella annetaan myös ammatillista ja ylempää koulutusta (esim. Ammatti-instituutin Taitotalo/ Amiedu, Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosasto).

Arkkitehtonisesti kiinnostavana kohteena pidetään Pitäjänmäen teollisuusalueella mm. Valion pääkonttoria (1974, osoitteessa Meijeritie 6). Valion Tietokonekeskuksen (1985) suunnitteli Antti Katajamäki ja Tutkimuskeskuksen (1994) Osmo Syrjänen.

Lähteitä

Aiheesta muualla

Pitänmäen teollisuusalueen satelliittikuva. Vihdintie rajaa Pitänmäen teollisuusaluetta idässä, Kaupintie-Pitäjänmäentie pohjoisessa ja Espoon kaupunki lännessä. Voit zoomata kuvaa, jolloin kadunnimiä tulee enemmän esille. Strömbergin koulu ABB Pitäjänmäellä

Malline:Tynkä/Helsinki