Vantaa

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 5. toukokuuta 2006 kello 17.24 käyttäjän Hsuvanto (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vantaan kaupunki
Vanda stad
Vaakuna
vaakuna
perustamisvuosi 1974
lääni Etelä-Suomen lääni
maakunta Uusimaa
kihlakunta Vantaa
pinta-ala
 • maa
 • sisävesi
242,74 km²
240,84 km²
1,90 km²
väkiluku 31.12.2004
 • väestötiheys
 • väestönkasvu
 • 0–14-v.
 • 15–64-v.
 • yli 64-v.
 • naisia
 • ruotsinkielisiä
 • ulkomaalaisia
185 492
770,2 as./km²
1,2 %
20 %
71,2 %
8,8 %
51,2 %
3,2 %
4,2 %
veroäyri 2005 18,50
työttömyysaste 30.4.2004 7,7 %
kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
kaupunginvaltuusto
2005–08
 • SDP
 • Kok.
 • Vihr.
 • Vas.
 • Kesk.
 • RKP
 • KD
 • Sit.

67 paikkaa
21
19
9
6
5
3
3
1

Vantaa (ruots. Vanda) on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki, joka vuoteen 1972 asti tunnettiin Helsingin maalaiskuntana ja vuoteen 1974 asti Vantaan kauppalana. Se on kehittynyt nykyiselleen Helsingin vanavedessä maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien seurauksena, ja kaupungin luonteelle on ominaista esikaupunkimaiset lähiöt. Vantaalla sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema ja se tunnetaan kansainvälisestikin lentokenttäkaupunkina. Merkittävimmät kaupunginosat ovat Tikkurila, Myyrmäki, Martinlaakso, Hakunila, Koivukylä ja Korso.

Vantaan talous on ollut viime aikoina huonossa jamassa ja onkin Suomen velkaantuneimpia kaupunkeja.

Maantiede

Vantaa sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Uudenmaan maakunnassa, Helsingin pohjoispuolella Suomenlahden rannikon välittömässä läheisyydessä. Vantaa on yksi pääkaupunkiseudun neljästä kunnasta. Sen naapuruskunnat ovat etelässä Helsinki, lännessä Espoo, luoteessa Nurmijärvi, pohjoisessa Tuusula ja Kerava sekä idässä Sipoo.

Vantaa on pääosin jokien halkomaa alavaa aluetta. Länsi-Vantaan läpi kulkee Vantaanjoki ja Itä-Vantaalla taas Keravanjoki, Vantaan sivujoki. Aivan Vantaan kaakkoiskulmassa on kaistale merenrantaa. Järviä on suhteellisen vähän ja ne ovat pieniä. Suurin niistä on Silvolan tekojärvi, joka liittyy pääkaupunkiseudun vedensaantijärjestelmään yhdessä Päijänne-tunnelin kanssa. Itä-Vantaalla on lisäksi virkistyskohteena tunnettu Kuusijärvi.

Kallioperä on vanhaa, ja sitä leimaavat suuret ruhjelaaksot, kuten kaupungin alueen kaakkoiskulmasta Mustavuoren kupeesta alkunsa saava pohjois–etelä-suuntainen ruhje. Itä- ja länsirajojen tuntumassa pinnanmuodot kohoavat paikoin jyrkästikin noin 80 metrin korkeuteen.

Kallioperän maapeite on 10 000 vuotta sitten vetäytyneiden jääkauden jäämassojen muovaamaa. Mäkien laet ovat yleensä moreenisia tai paljaskallioisia. Rinteet ovat hiekka- ja sorapitoisia. Vantaan keskiosan halki kulkee luode–kaakko-suuntainen harjujakso, joka on yksi kaupungin parhaista pohjavesialueista. Jääkauden jälkeen suurin osa nykyisen kaupungin alueesta oli meren peitossa korkeimpia mäkiä lukuun ottamatta. Maan kohotessa jäljelle jäi pitkälle sisämaahan ulottuvia merenlahtia sekä Vantaanjoki, joka muutti lasku-uomaansa Mätäojasta Keravanjokeen noin 2000 vuotta sitten. Lahdet huuhtoivat mäkien rinteitä jättäen niihin nykyisin havaittavia rantamuodostumia. Lisäksi ne keräsivät pohjaansa tasaisia savikkoja, jotka nyt muodostavat laaksoja erityisesti jokien varsilla.

Vantaa kuuluu pohjoiseen havumetsä- eli boreaaliseen vyöhykkeeseen. Se on pohjoisen hemiboreaalisen ja keskieurooppalaisen eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen vaihettumisaluetta. Tammi on siellä levinneisyysalueensa pohjoisrajalla – tosin lännempänä raja menee pohjoisemmaksikin ilmasto- ja maasto-olosuhteista johtuen. Savilaaksot ovat suurelta osin viljelysmaata, ja niiden reunoilla alkavat rehevät sekametsät muuttuen paikoin varjoisiksi kuusikoiksi. Suotuisilla rinteillä sekä jokien rannoilla on lehtoja (esimerkiksi Mustavuori, Pyymosa ja Herukkapuro). Hiekkaisilla mailla ja kallioiden huipuilla on kuivia mäntyvaltaisia kankaita. Myös soita on runsaasti harvaanasutuilla alueilla.

Vaikka Vantaa on pitkälle kaupungistunut, on yhä suuri osa sen pinta-alasta maaseutumaista peltoympäristöä tai metsää. 0,7 prosenttia kaupungin pinta-alasta on luonnonsuojelualuetta.

Ilmasto

Vantaan ilmasto on viileänlauhkea, ja kaupunki sijaitsee Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Dfb-ilmastotyypin alueella lähellä sen ja kylmemmän Dfc-ilmastotyypin rajaa. Ilmastotyypille on ominaista alle −3 celsiusasteen keskilämpötila kylmimpänä kuukautena ja kesällä 10–22 °C:n keskilämpötila vähintään neljänä kuukautena. Sijainti rannikon tuntumassa Golfvirran vaikutusalueella tekee Vantaasta leveysasteeseensa nähden poikkeuksellisen lauhkean alueen. Esimerkiksi Grönlannin eteläkärki sijaitsee kaupunkia etelämpänä, samoin Labradorin niemimaan tundra-alueet.

Helsinki-Vantaan lentoasema, tiedot vuodelta 2002:

  • vuoden keskilämpötila 5,8 °C
  • lämpimin kuukausi: heinä- ja elokuu, 19,3 °C
  • kylmin kuukausi: joulukuu, −8,1 °C
  • vuoden sademäärä: 449 mm
Ilmastodiagrammi.

Historia

Vantaan sijainti

Esihistoriallinen aika

Vantaan alueelta on löydetty noin 5000-luvulta eaa. peräisin olevia asumusten jäännöksiä. Ensimmäiset asukkaat ovat saattaneet saapua jo edellisellä vuosituhannella, kun mannerjäätikkö oli vetäytynyt alueelta. Aluksi alueella asuttiin vain keväästä syksyyn, ja asumukset sijaitsivat lämpimillä etelänsuuntaisilla hiekkarinteillä. Jääkauden aiheuttaman maan painumisen jäljiltä merkittävä osa Vantaasta oli merenlahtien peitossa, ja asukkaiden pääelinkeinona oli kalastaminen ja hylkeiden pyynti. Rautakauden lopussa ja keskiajan alussa alue oli harvakseltaan ja satunnaisesti asutettua sijaitessaan Hämeen takamailla. 1000-luvun alussa aiemmin pyyntiretkillä käyneet hämäläiset alkoivat vähitellen asettua pysyvästi Vantaanjoen varteen nykyisen Länsi-Vantaan alueelle.

Ruotsin vallan aika

1100- tai viimeistään 1200-luvuilla luvulla Ruotsista lähteneet siirtolaiset puolestaan asettuivat Keravanjoen varteen. 1300-luvulla jokien haarakohdan seudulla oli varmuudella pysyvää asutusta.

Turun ja Viipurin välinen sekä Hämeenlinnaan johtava maantie alkoivat kulkea alueen läpi, ja ne synnyttivät jokilaakson alueelle useita vauraita kyliä, joista merkittävimpänä Helsingin pitäjän kirkonkylä. Helsingaa (Helsinginjoki, nykyinen Vantaanjoki) mainittiin asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1351, kun Ruotsin silloinen kuningas Maunu Eerikinpoika antoi Tallinnan hiippakunnan Padisten luostarin munkeille lohenpyyntioikeuden Helsinginjoessa. Tapahtumasta on saanut aiheensa myös kaupungin vaakuna. Helsingin kirkkopitäjä syntyi 1300-luvun loppupuolella, ja Pyhän Laurin kivikirkko valmistui sinne vuonna 1460. Nimi Helsinge (Helsingin pitäjä) mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1428. Kun Helsingin pitäjään Helsinginjoen suulle 1550 perustettu Helsingin kaupunki vuonna 1640 päätettiin siirtää nykyiselle paikalleen Vironniemelle, alkoi keskisen Uudenmaan keskus vähitellen siirtyä Helsingin pitäjästä Helsingin kaupunkiin. 1644 Töölön kylä liitettiin pitäjästä kaupunkiin ja 1652 pitäjän seurakunta menetti itsenäisen asemansa, ja liitettiin anneksina Helsingin kaupungin seurakuntaan.

1800-luku

Teollistumisen myötä Vantaan- ja Keravanjoet valjastettiin, ja Vantaan- sekä Tikkurilankoskelle syntyi teollisuusyhdyskuntia. Vuosisadan alussa Vantaankoskella toimi maan merkittävimpiin kuulunut ruukki. Tikkurilankoskelle puolestaan perustettiin vernissatehdas, jonka pohjalta seudulle syntyi yhä nykyäänkin käynnissä olevaa maaliteollisuutta.

Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin vuonna 1862, mikä mahdollisti radanvarsialueiden, kuten Tikkurilan, kehittymisen esikaupunkimaisiksi taajamiksi. Vuonna 1865, kun Suomen uusi kunnallishallinto syntyi, tuli Helsingin pitäjästä Helsingin maalaiskunta. Samalla seurakunta sai takaisin itsenäisen asemansa omana kirkkoherrakuntanaan. Malmin radanvarsikeskuksesta kehittyi maalaiskunnan hallinnollinen keskus.

1900-luvusta nykypäivään

Vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa noin kolmasosa Helsingin maalaiskunnasta liitettiin valtioneuvoston päätöksellä Helsingin kaupunkiin. Samalla maalaiskunta menetti kaksi kolmannesta asukkaistaan sekä suurimmat keskuksensa Malmin ja Pitäjänmäen. Maalaiskunta sai vuonna 1954 Korson alueen Tuusulasta ja Keravasta sekä vuonna 1959 pienen alueen Tuusulasta. Vuonna 1966 Vuosaari liitettiin maalaiskunnasta Helsinkiin.

Sotien jälkeen maalaiskunnan kasvu alkoi kiihtyä ja alueen halki rakennettiin useita merkittäviä teitä, joiden varsille alkoi kehittyä omakotivaltaista asutusta. 1950-luvulla Tikkurilasta tuli uusi kuntakeskus. Helsingin olympialaisia varten perustettiin Helsingin (nykyään Helsinki-Vantaan) lentoasema 1950-luvun alussa. Se jakoi kaupungin kahtia ja toi ympäristöönsä runsaasti liikennettä ja teollisuutta. Lentoasema on lyönyt merkittävän leiman Vantaan nykyiseen kaupunkikuvaan.

1960- ja 1970-luvuilla liikenneväyliä levennettiin, ja viiden valtakunnallisen väylän halki rakennettiin Kehä III niitä yhdistämään. Martinlaakson radan käyttöönotto mahdollisti Vantaan lounaisosan kehittymisen kaupungin tiiveimmäksi ja kaupunkimaisimmaksi osaksi ja Myyrmäen nousemisen kaupungin toiseksi keskukseksi. Myös pääradan varrelle syntyi 19601980-luvuilla nopeasti useita kerrostalolähiöitä maaltamuuton vauhdittamana. Pääväylien ulkopuolelle jääneet osat, kuten Seutula lännessä ja Sotunki idässä, jäivät pääosin rakentamattomiksi ja maatalousvaltaisiksi. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala ja vuonna 1974 Vantaan kaupunki.

Väestö

Vantaan väestö on Helsinkiä ja Espoota työväenluokkaisempi, mikä näkyy muun muassa siinä, että ihmisten työpaikat ovat teollisuudessa ja logistiikassa ja puolueista SDP:llä ja Vasemmistoliitolla on maan keskitasoa suurempi kannatus. Kaupungissa asuu paljon lapsiperheitä, joita on peräti 60 prosenttia kaikista talouksista. Vantaalainen palkansaaja ansaitsi keskimäärin 22 452 € vuonna 2002, mikä on enemmän kuin koko maan keskiarvo (19 470 €), mutta vähemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Ympäristöä alhaisempi tulotaso heijastuu myös hintatasoon: Vantaan kaupunginosista Mikkolassa on pääkaupunkiseudun halvimmat asunnot.

Tuloerot Vantaan sisällä ovat varsin suuret johtuen väistämättömästä erosta lähiöseutujen ja pientaloalueiden välillä. Naiset ansaitsevat keskimäärin 71 % miesten tuloihin nähden, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa (69 %). Itä-Vantaan pienituloisimmat alueet, kuten Korso, Mikkola, Havukoski ja Hakunila, ovat saaneet huonon maineen rauhattomuutensa takia.

Maahanmuuttajia on Vantaalla keskimääräistä enemmän, yli neljä prosenttia väestöstä. Suurimpia ryhmiä ovat venäläiset, virolaiset ja somalit.

Vantaan väestönkehitys
Vuosi Asukasluku
1805¹ 4 840
1865² 6 974
1880² 7 819
1890² 8 865
1900² 11 110
1910² 18 321
1920² 22 368
1930² 23 558
1940² 31 511
1950 14 976
1960 41 906
1970 72 215
1980 129 918
1990 152 263
2000 176 386
2010³ 196 187
2020³ 221 139
2030³ 240 164
¹ Helsingin pitäjän kirkonkylän alue
² Helsingin maalaiskunta ennen vuoden 1946 suurta alueliitosta (katso historia)
³ ennuste
Ulkomaiden kansalaiset Vantaalla vuonna 2004
Kansallisuus Määrä
Venäjä 1 521
Viro 1 287
Somalia 859
Serbia ja Montenegro 531
Vietnam 299
Turkki 276
Irak 261
Ruotsi 178
Thaimaa 176
Intia 146
Yhdistynyt kuningaskunta 120
Muut 2 837
Yhteensä 7 751

Palvelut

Tiedosto:Vantaa-kartta.png
Vantaan kartta

Vantaa jakautuu viiteen palvelualueeseen: Myyrmäki (34 400 asukasta), Martinlaakso (26 200 asukasta), Tikkurila (43 900 asukasta), Korso-Koivukylä (45 700 asukasta) sekä Hakunila (28 800 asukasta).

Sairaaloita on kaksi: Peijaksen sairaala Asolassa, joka kattaa Vantaan ja Keravan väestön sairaalapalvelut, sekä Katriinan sairaala Seutulassa.

Vantaalla on 58 peruskoulua, 9 lukiota, 6 ammattioppilaitosta tai -korkeakoulua ja 89 aikuisopistojen toimintapistettä (2003). EVTEKillä, Espoon-Vantaan teknillisellä ammattikorkeakoululla, on toimipisteitä Myyrmäessä (teknillinen koulutus), Martinlaaksossa (Mercuria Business School) ja Tikkurilassa (muotoiluinstituutti). Laurea-ammattikorkeakoulun Vantaa-instituutti sijaitsee Koivukylässä.

Vantaan kaupunginkirjastolla on 540 503 kirjaa (31.12.2003) ja 11 toimipistettä, joista pääkirjasto sijaitsee Tikkurilassa. Kaupunki omistaa 5 uimahallia, 4 urheiluhallia, 2 kuntosalia, 15 tenniskenttää, 69 jääkiekkokenttää tai luistelualuetta ja 14 valaistua kuntorataa. Vantaalla on lisäksi kaksi golfkenttää, Hiekkaharjussa ja Keimolassa.

Liikenne

Tiedosto:Frozen helsinki vantaa airport.jpg
Lentokone Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Vantaa on pääkaupunkiseudun liikenteellinen keskus. Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin ja sen matkustajamäärä oli 13,2 miljoonaa vuonna 2003. Helsinki-Vantaa on valittu maailman parhaaksi lentokentäksi 1999 ja kokoluokkansa tai Euroopan parhaaksi useana vuonna.

Lentoasema jakaa karkeasti Vantaan itä- ja länsiosaan. Vantaan halki kulkee kaksi rautatietä, päärata Itä-Vantaan läpi ja Martinlaakson rata, joka päättyy Vantaankoskelle Länsi-Vantaalla. Rautatieasemia on yhteensä yhdeksän, ja niillä pysähtyvät lähijunat. Muut kaukojunat paitsi Pendolinot ja Venäjän junat pysähtyvät Tikkurilan asemalla, josta on linja-autoyhteys lentoasemalle. Asemat ovat Vantaankosken radalla Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski sekä pääradalla Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola ja Korso. Korson ja Savion asemien välille on mahdollisesti tulevaisuudessa rakenteilla uusi Vallinojan asema. Pääradalle lisättiin 2004 neljäs raide Keravalle asti, joten lähijunaliikenne kulkee nykyään omilla raiteilla erillään kaukoliikenteestä. Lisäksi on suunnitteilla Kehärata, joka yhdistää pääradan ja Vantaankosken radan kulkien lentoaseman kautta.

Useimmat pääkaupunkiseudun liikennettä välittävät päätiet kulkevat Vantaan läpi. Näitä ovat Kehä III, Vanha Porintie, Tampereen moottoritie, Tuusulan moottoritie, Lahden moottoritie ja Porvoon moottoritie.

Linja-autoliikenne on kattavaa: erilaisia linjoja on yli sata, joista suurin osa on Vantaan kaupungin sisäisiä linjoja ja osa pääkaupunkiseudun seutulinjoja. Vantaan läpi kulkee useita merkittäviä teitä, kuten Kehä III itä-länsisuunnassa sekä Hämeenlinnan, Tuusulan, Lahden ja Porvoon moottoritiet sekä Vihdintie.

Liikenteellisenä keskuksena Vantaa kärsii lentokoneiden sekä moottoritieliikenteen laajalle ulottuvasta melusta ja saasteista. Rautateiden meluhaitat ulottuvat lähinnä pääradan välittömään läheisyyteen.

Työpaikat ja teollisuus

Hyvien liikenneyhteyksien seurauksena Vantaalle on keskittynyt runsaasti muun muassa elintarvike-, lvi,- kone- ja laiteteollisuutta sekä yritystoimintaa. Teollisuusalueita on Kehä III:n varrella ja erityisesti lentoaseman yhteydessä ja viereisissä Viinikkalan, Veromiehen, Pakkalan ja Koivuhaan kaupunginosissa, sekä Hakkilassa, jonne kulkee pistoraide pääradalta. Lentokentän ympäristöön on syntynyt niin kutsuttu lentokenttäkaupunki, Aviapolis, jossa on muun muassa suuria logistiikka-alan ja korkeateknologian yrityksiä. 74,6 prosenttia työpaikoista on palvelualoilla, 23,8 jalostuksessa ja vain 0,5 maataloudessa vuonna 2000. Vuonna 2001 kaupungin työpaikkaomavaraisuusaste oli kohonnut 97,1 prosenttiin. Osa vantaalaisista käy kuitenkin töissä Helsingissä.

Yritysten pääkonttorit Vantaalla

Matkailu

Tiedekeskus Heureka

Vantaan merkittävin nähtävyys on tiedekeskus Heureka (246 723 kävijää vuonna 2003). Muita nähtävyyksiä ovat:

Lentokentän läheisyydessä on useita hotelleja sekä Tikkurilassa Sokos Hotel Vantaa. Tapahtumista tunnetuin on Ankkarock Korsossa (36 000 kävijää 2003).

Ystävyyskaupungit

Kuuluisia syntyperäisiä vantaalaisia

Trivia

  • Vantaa on maapinta-alaltaan Helsinkiä suurempi. Helsingin maapinta-ala on n. 186 km² ja Vantaan 240,84 km².

Kaupunginosat

Vantaan kaupunginosat
Tikkurilan palvelualue: Hakkila | Helsingin pitäjän kirkonkylä | Helsinki-Vantaan lentoasema | Hiekkaharju | Ilola | Jokiniemi | Koivuhaka | Kuninkaala | Pakkala | Ruskeasanta | Simonkylä | Tammisto | Tikkurila | Veromies | Viertola
Korso-Koivukylän palvelualue: Asola | Havukoski | Jokivarsi | Koivukylä | Korso | Kulomäki | Leppäkorpi | Matari | Metsola | Mikkola | Nikinmäki | Päiväkumpu | Rekola | Vallinoja | Vierumäki
Hakunilan palvelualue: Hakunila | Itä-Hakkila | Kuninkaanmäki | Länsimäki | Länsisalmi | Ojanko | Rajakylä | Sotunki | Vaarala
Myyrmäen palvelualue: Hämeenkylä | Hämevaara | Kaivoksela | Linnainen | Myyrmäki | Vapaala | Varisto
Martinlaakson palvelualue: Askisto | Keimola | Kiila | Kivistö | Lapinkylä | Luhtaanmäki | Martinlaakso | Myllymäki | Petikko | Piispankylä | Riipilä | Seutula | Vantaanlaakso | Vestra | Viinikkala | Ylästö

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vantaa.

Malline:Etelä-Suomen läänin kunnat