Ero sivun ”Ranua” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Pera7 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
2 465 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Pera7 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
2 465 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 32: Rivi 32:


Eränkäynti antoi sysäyksen pysyvän asutuksen syntymiselle. Asutuksen eteneminen oli kuitenkin hidasta – 1600-luvulla Ranuan ainoa asutettu alue oli luultavimmin Kuhan kylän seutu [[Ranuanjärvi|Ranuanjärven]] itäpuolella. Vasta [[1800-luku|1800-luvulla]] asukasluku alkoi kasvaa toden teolla. Vuonna [[1910]] Ranualla asui noin 1&nbsp;700 asukasta. Alueen asukkaiden toimeentulo perustui [[1900-luku|1900-luvun]] alkuun asti [[maanviljely]]yn ja [[karjatalous|karjatalouteen]] sekä [[metsästys|metsästykseen]] ja [[kalastus|kalastukseen]].<ref name="historia" />
Eränkäynti antoi sysäyksen pysyvän asutuksen syntymiselle. Asutuksen eteneminen oli kuitenkin hidasta – 1600-luvulla Ranuan ainoa asutettu alue oli luultavimmin Kuhan kylän seutu [[Ranuanjärvi|Ranuanjärven]] itäpuolella. Vasta [[1800-luku|1800-luvulla]] asukasluku alkoi kasvaa toden teolla. Vuonna [[1910]] Ranualla asui noin 1&nbsp;700 asukasta. Alueen asukkaiden toimeentulo perustui [[1900-luku|1900-luvun]] alkuun asti [[maanviljely]]yn ja [[karjatalous|karjatalouteen]] sekä [[metsästys|metsästykseen]] ja [[kalastus|kalastukseen]].<ref name="historia" />
[[Kuva:Church of Ranua.jpg|thumb|250px|[[Ranuan kirkko]] syksyllä 2006.]]


Ranuan alue jakautui seurakunnallisesti kolmeen kuntaan: [[Pudasjärvi|Pudasjärveen]], [[Simo]]on ja [[Rovaniemi|Rovaniemeen]]. Pitkät kirkkomatkat saivat asukkaat kannattamaan täysin oman [[seurakunta|seurakunnan]] perustamista. Hanke eteni kuitenkin nihkeästi, sillä epäselvyyksiä oli mm. kirkon paikan ja seurakunnan alueellisen laajuuden määrittämisessä. Ranuan seurakunta perustettiin vihdoin vuonna [[1899]], [[Ranuan kirkko]] rakennettiin vuosina [[1911]]–[[1914|14]].<ref name="historia" />
Ranuan alue jakautui seurakunnallisesti kolmeen kuntaan: [[Pudasjärvi|Pudasjärveen]], [[Simo]]on ja [[Rovaniemi|Rovaniemeen]]. Pitkät kirkkomatkat saivat asukkaat kannattamaan täysin oman [[seurakunta|seurakunnan]] perustamista. Hanke eteni kuitenkin nihkeästi, sillä epäselvyyksiä oli mm. kirkon paikan ja seurakunnan alueellisen laajuuden määrittämisessä. Ranuan seurakunta perustettiin vihdoin vuonna [[1899]], [[Ranuan kirkko]] rakennettiin vuosina [[1911]]–[[1914|14]].<ref name="historia" />
Rivi 45: Rivi 46:
==Luonto==
==Luonto==
[[Kuva:Simojärvi1.JPG|thumb|250px|Vaaramaisemaa Simojärvellä.]]
[[Kuva:Simojärvi1.JPG|thumb|250px|Vaaramaisemaa Simojärvellä.]]
[[Kuva:Ranua.kuntakilpi.jpg|thumb|250px|Ranuan kunnanraja seututie 858:n varrella Pudasjärven Iso-Syötteeltä tultaessa.]]
[[Kuva:Simojärvi4.JPG|thumb|250px|Simojärvi on Ranuan suurin järvi.]]
===Pinnanmuodot===
===Pinnanmuodot===
Ranuan [[maisema]] on yleispiirteiltään melko tasaista tai loivasti kumpuilevaa. Noin 80 % kunnan pinta-alasta on [[alanko]]a (alle 200 m merenpinnan yläpuolella). Maasto nousee loivasti lounaasta koilliseen. Etelä- ja länsiosat ovat alavia ja tasaisia, ja maasto levittäytyy siellä monin paikoin mahtaviksi [[suo|suolakeuksiksi]]. Itä- ja pohjoisosia luonnehtivat suuremmat korkeuserot ja vaihtelevammat pinnanmuodot – [[Simojärvi|Simojärven]] itäpuolella kohoaa vaarajonojen alue merkkinä muinaisista [[vuoristo]]ista, jotka ovat kuluneet satojen miljoonien vuosien aikana puolitasangoksi, [[peneplaani]]ksi. Korkein kohta Palovaara (277 m merenpinnasta) sijaitsee tällä vaara-alueella kunnan itäisimmässä osassa lähellä [[Posio]]n rajaa.
Ranuan [[maisema]] on yleispiirteiltään melko tasaista tai loivasti kumpuilevaa. Noin 80 % kunnan pinta-alasta on [[alanko]]a (alle 200 m merenpinnan yläpuolella). Maasto nousee loivasti lounaasta koilliseen. Etelä- ja länsiosat ovat alavia ja tasaisia, ja maasto levittäytyy siellä monin paikoin mahtaviksi [[suo|suolakeuksiksi]]. Itä- ja pohjoisosia luonnehtivat suuremmat korkeuserot ja vaihtelevammat pinnanmuodot – [[Simojärvi|Simojärven]] itäpuolella kohoaa vaarajonojen alue merkkinä muinaisista [[vuoristo]]ista, jotka ovat kuluneet satojen miljoonien vuosien aikana puolitasangoksi, [[peneplaani]]ksi. Korkein kohta Palovaara (277 m merenpinnasta) sijaitsee tällä vaara-alueella kunnan itäisimmässä osassa lähellä [[Posio]]n rajaa.
Rivi 66: Rivi 67:
Suurimmat [[pohjavesi]]alueet sijaitsevat Simojärven itäpuolella ja kunnan kaakkoisosan harjualueilla. Ranuan pohjavesivarat ovat kuitenkin melko vaatimattomat verrattuna esimerkiksi naapurikuntien, [[Posio]]n ja [[Pudasjärvi|Pudasjärven]], pohjavesivarantoihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?zoomLevel=3&coord=476530.131_7312632.662&mapLayers=base_2+62+!default!,166+100+&showMarker=true&forceCache=true | Nimeke = Paikkatietoikkuna - Karttaikkuna - Ranuan pohjavesialueet | Tekijä = Paikkatietoikkuna | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.6.2012 | Kieli = }}</ref>
Suurimmat [[pohjavesi]]alueet sijaitsevat Simojärven itäpuolella ja kunnan kaakkoisosan harjualueilla. Ranuan pohjavesivarat ovat kuitenkin melko vaatimattomat verrattuna esimerkiksi naapurikuntien, [[Posio]]n ja [[Pudasjärvi|Pudasjärven]], pohjavesivarantoihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?zoomLevel=3&coord=476530.131_7312632.662&mapLayers=base_2+62+!default!,166+100+&showMarker=true&forceCache=true | Nimeke = Paikkatietoikkuna - Karttaikkuna - Ranuan pohjavesialueet | Tekijä = Paikkatietoikkuna | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.6.2012 | Kieli = }}</ref>


===Ilmasto===
Ranua kuuluu [[lauhkea vyöhyke|lauhkean havumetsäilmaston]] vyöhykkeeseen, kuten suurin osa muutakin Suomea. [[Talvi|Talvet]] ovat kylmiä ja [[kesä]]t lauhkean lämpimiä. Etelälappilaisen Ranuan ilmastoon vaikuttaa suuresti sijainti pohjoisessa ja ns. [[väli-ilmasto]]ssa [[meri-ilmasto|meri-]] ja [[mannerilmasto]]n välissä. [[Atlantti|Atlantin]] lämpimällä [[merivirta|merivirralla]], [[Golfvirta|Golfvirralla]] on huomattava lämmittävä vaikutus Ranualla, Suomessa ja koko [[Pohjois-Eurooppa|Pohjois-Euroopassa]], sillä samoilla leveysasteilla esim. [[Grönlanti|Grönlannissa]] on [[jäätikkö|ikijäätä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/saa-ja-meteorologia | Nimeke = Meteorologia - Miten Golfvirta vaikuttaa Suomen säähän? | Tekijä = Ilmatieteen laitos | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.6.2012 | Kieli = }}</ref>


Vuotuinen [[sadanta|sademäärä]] on Ranualla noin 600 mm; sateisin kuukausi on yleensä [[elokuu]], vähäsateisin [[huhtikuu]]. Vuoden keskilämpötila on Ranualla tavallisesti 0–1 °C, joskin vuotuista vaihtelua tietenkin on. Kylmintä on tavallisesti [[tammikuu]]ssa (keskilämpötila –12 °C), lämpimintä [[heinäkuu]]ssa (keskilämpötila +15 °C). [[Termiset vuodenajat|Terminen talvi]], jossa vuorokauden keskilämpötila on pakkasen puolella, kestää [[lokakuu]]n lopusta huhtikuun alkuun (170–180 vuorokautta). Ranuan pakkasennätys –44 °C mitattiin 5. helmikuuta [[1953]]. [[Termiset vuodenajat|Terminen kesä]], jossa vuorokauden keskilämpötila pysyy +10 °C yläpuolella, alkaa [[toukokuu|touko]]–[[kesäkuu]]n vaihteessa ja kestää [[syyskuu]]n alkuun (80–90 vuorokautta). Ranuan lämpöennätys 32 °C mitattiin 29. heinäkuuta [[2010]]. Yhden kesän aikana Ranualla on tavallisesti 6–8 [[helle|hellepäivää]]. Lapin kesälle tyypillinen [[keskiyön aurinko|yötön yö]], jolloin aurinko paistaa keskiyölläkin, kestää Ranualla kolmisen viikkoa, alkaen hieman ennen kesäkuun puoliväliä ja kestäen kesäkuun loppuun saakka. Yöttömän yön vastakohtaa, talvista [[kaamos]]ta, ei Etelä-Lapissa eikä siis myöskään Ranualla koeta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot | Nimeke = Vuositilastot - Vuoden keskilämpötila ja vuosisade 1981–2010 | Tekijä = Ilmatieteen laitos | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.6.2012 | Kieli = }}</ref><ref name="ilmasto">Genimap: "Luonnonharrastajan Suomi. Karttakirja". Genimap, 2002, sivut 48–51.</ref>


Ranua on talvisin muun pohjoisen Suomen tavoin hyvin [[lumi|runsaslumista]] aluetta. Keskimääräinen lumensyvyys [[maaliskuu]]ssa saattaa monin paikoin etenkin kunnan itäosissa olla yli 70 cm. Paksut lumikerrokset ja [[tykky|tykkylumi]] saattavat aiheuttaa pahoja tuhoja metsissä. Pysyvä lumipeite sataa Ranualle ja Etelä-Lappiin marraskuun alkupuolella, ja viimeiset lumet sulavat tavallisesti toukokuun alussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot | Nimeke = Lumitilastot - Talvien lumista ja lumisuudesta | Tekijä = Ilmatieteen laitos | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.6.2012 | Kieli = }}</ref>
==Asutus ja väestö==


[[Kasvukausi|Termisen kasvukauden]] alku ajoittuu normaalisti toukokuun alkuun, ja kasvukausi päättyy syyskuun lopulla. Näin kasvukauden pituus on Ranualla 135–140 vuorokautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/terminen-kasvukausi | Nimeke = Terminen kasvukausi | Tekijä = Ilmatieteen laitos | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.6.2012 | Kieli = }}</ref>
Kunta on pinta-alaltaan laaja – asutus on harvaa, ja se on keskittynyt vesistöjen läheisyyteen. Väestötiheys on 1,24 asukasta neliökilometrillä. Huomattava osa kunnan väestöstä asuu kuntakeskuksessa. Väkiluvun muutos vuosina [[2009]]–[[2010]] oli –1,6 %, eli kunta on muuttotappioinen.


===Kasvillisuus ja eläimistö===
Ikäjakauman mukaan kunnassa on suhteellisen paljon lapsia ja nuoria, 0–14-vuotiaiden osuus väestöstä on 20,3 %, kun koko maassa se on keskimäärin vain 16,5 %.
[[Kuva:Tolja forest in winter.jpg|thumb|250px|Talvista havumetsää Ranualla.]]
Ranua kuuluu [[boreaalinen vyöhyke|pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen]] eli taigaan. Kunnan metsät ovat [[boreaalinen vyöhyke|pohjoisboreaalisia]], suurimmalta osin vähäravinteisia [[kuivahko kangas|kuivahkoja kangasmetsiä]]. [[Mänty]] on valtapuu. Vallitsevat [[metsätyyppioppi|metsätyypit]] ovat [[puolukkatyyppi|puolukka-]] ja [[variksenmarja-puolukkatyyppi|variksenmarja-puolukkatyypin]] männiköt ja [[mustikkatyyppi|mustikkatyypin]] kuusikot. [[Lehtometsä|Lehtimetsien]] osuus on vähäinen, yleisimmät puulajit niissä ovat [[koivu]] ja [[tervaleppä]]. Metsien kasvu on hidasta ilmaston ja maaperän vuoksi. Laajimmat metsäalueet sijaitsevat kunnan itä- ja pohjoisosissa, joissa hyvin vanhoista metsistä on tehty [[luonnonsuojelualue]]ita. [[Pelto]]jen osuus on vähäinen, eniten niitä on raivattu Simojoen varteen hedelmällisille kasvupaikoille.<ref name="ilmasto" /><ref name="historia" />


[[Suo|Soiden]] osuus maapinta-alasta on suuri, yli 60 % – tähän on vaikuttanut mm. haihduntaa suurempi sademäärä, ilmaston viileys ja alueen tasaisuus. Suot kuuluvat yleisesti [[suoyhdistymätyyppi|suoyhdistymätyypiltään]] Pohjanmaan [[aapasuo|aapasoihin]]; ne ovat pääasiassa kituliasta mäntyä kasvavia [[räme]]itä tai vetisiä [[neva|nevoja]]. Suurimmat suoalueet sijaitsevat lounaassa. Soiden vuoksi vesistöt ovat usein runsashumuksisia. Suurin osa soista on [[ojitus|ojitettu]] metsien kasvun parantamiseksi, pientä osaa soista hyödynnetään [[turvetuotanto|turvetuotannossa]]. Luonnonarvoiltaan merkittäviä suoalueita on lisäksi rauhoitettu luonnonsuojelualueiksi, kuten kunnan lounaisosassa sijaitseva [[Litokaira]], joka ulottuu etelämpänä myös [[Ii]]n ja [[Pudasjärvi|Pudasjärven]] puolelle. Ranuan laajat suot tuottavat vuosittain runsaasti heleän oranssia marjaa, [[lakka (kasvi)|lakkaa]] eli hillaa. Hilla onkin valittu kunnan nimikkokasviksi.<ref name="ilmasto" />
Kesämökkejä on kunnassa 1&nbsp;456.


Alueen metsistä ja soilta tavattavia eläinlajeja ovat mm. [[karhu]], [[ilves]] ja [[ahma]]. Nämä aiheuttavat usein taloudellisia vahinkoja [[poronhoito|poronhoidolle]]. [[Hirvi|Hirvikanta]] on runsas. Suot ja järvet ovat arvokkaita elinympäristöjä monipuoliselle lintulajistolle. Simojoki on Suomen harvoja luontaisia lohijokia.
==Liikenne ja yhteydet==


==Väestö==
Ranuan tieverkostoon kuuluvat seututiet [[seututie 858|858]] Pudasjärven Poijulaan, [[seututie 924|924]] Simoon, [[seututie 941|941]] Posiolle ja [[seututie 942|942]] Rovaniemen Juotasniemeen. Tärkein ja vilkkain tieväylä on [[Paltamo]]sta Rovaniemelle kulkeva [[kantatie 78]], joka halkoo kuntaa kaakosta luoteeseen.
===Väestön määrä, väentiheys ja ikärakenne===
Ranuan asukasluku on {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }}. Asukastiheys on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} as./km², joten kunta on hyvin harvaan asuttu. Kunta on pinta-alaltaan laaja, joten asutustiheys vaihtelee suuresti eri alueilla. Tiheimmin asutut alueet ovat kunnan keskustaajama ja vesistöjen läheiset alueet. Kunnan reuna-alueilla asutus on kaikkein harvinta, ja laajat alueet ovat täysin asumattomia erämaita (esim. lounaisosan suoalueet ja pohjoisosien laajat metsät). Ranualla [[mökki|vapaa-ajan asuntojen]] määrä on ollut jatkuvassa kasvussa, ja vuoden [[2011]] lopulla kunnan alueella oli 1&nbsp;472 kesämökkiä. Kesäaikaan kunnan asukasluku saattaa jopa kaksinkertaistua.<ref name="kuntaportaali">{{Verkkoviite | Osoite = http://tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/683.html | Nimeke = Kuntaportaali - Ranua | Tekijä = Tilastokeskus | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.6.2012 | Kieli = }}</ref>


Noin puolet kunnan väestöstä on keskittynyt [[Ranuanjärvi|Ranuanjärven]] rannalle [[Kirkonkylä (Ranua)|Ranuan kirkonkylään]], joka on kunnan keskus ja ainoa [[taajama]]. Taajama-aste, eli taajamissa asuvan väestön osuus, oli 47,2 % vuonna [[2010]]<ref name="kuntaportaali" />. Kirkonkylän lisäksi mainittavia väestökeskittymiä ovat Rovastinahon ja Raiskion kylät lännessä Simojoen varressa; Portimojärven, Pohjaslahden ja Piittisjärven kylät pohjoisessa; Impiön ja Sääskenperän kylät idässä Simojärven tuntumassa; Kuhan ja Kelankylän kylät kaakossa sekä Asmuntin kylä aivan kunnan eteläosassa lähellä Pudasjärven rajaa.
Etäisyyksiä maakuntakeskuksiin ja naapurikuntiin:

Kunnan [[ikärakenne]] on melko edullinen verrattuna muihin Lapin maakunnan kuntiin ja koko Suomeen siinä suhteessa, että lasten ja nuorten (0–14-vuotiaiden) osuus väestöstä on 20,4 % eli noin viidennes. 15–64-vuotiaita on väestöstä 59,5 % ja yli 65-vuotiaita 20,2 %. Lapsia ja nuoria, mutta myös vanhuksia on siis suhteellisesti enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin<ref name="kuntaportaali" />. Tulevaisuuden ennusteet näyttävät kuitenkin synkemmiltä: lasten ja nuorten osuus väestöstä pienenee, ja vanhusten kasvaa. Väestön ikääntyminen on ongelma koko Suomessa.

===Muuttoliike ja luonnollinen väestönkasvu===
Kunta on ollut pitkään muuttotappioinen. Tulo- ja paluumuuttoa on ollut, mutta se ei ole korvannut lähtömuuttoa. Väkiluku on parissakymmenessä vuodessa vähentynyt melkein 25 prosentilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/muutl/muutl_fi.asp | Nimeke = Muuttoliike - Väestönmuutokset alueittain 1981–2011 | Tekijä = Tilastokeskus | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.6.2012 | Kieli = }}</ref> Viime vuosina poismuutto on kääntynyt hivenen laskuun. Vuosina 2010–11 väkiluvun muutos oli –1,7 %<ref name="kuntaportaali" />. Muuttoliike Ranualta kohdistuu ylivoimaisesti eniten [[Rovaniemi|Rovaniemelle]] ja [[Oulu]]un; myös tulomuutto Ranualle on suurimmaksi osaksi lähtöisin näistä kaupungeista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/muutl/muutl_fi.asp | Nimeke = Muuttoliike - Kuntien välinen muuttoliike muuton suunnan mukaan alueittain 1987–2011 | Tekijä = Tilastokeskus | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.6.2012 | Kieli = }}</ref>

Kunnan korkea syntyvyys on jo pitkään tasannut muuttoliikkeen aiheuttamaa väkiluvun laskua. Viime vuosina syntyvyys on kuitenkin kääntynyt laskuun ja kuolleisuus on vuosina 2010 ja 2011 noussut syntyvyyttä suuremmaksi. Mikäli muuttoliike ja luonnollinen väestönkasvu ovat tulevina vuosina edelleen negatiivisia, kunnan väkiluku jatkaa laskuaan. Vuonna [[2040]] Ranuan väkiluvun ennustetaan olevan 3&nbsp;400 asukkaan paikkeilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaenn/vaenn_fi.asp | Nimeke = Väestöennuste - Väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2009–2040 | Tekijä = Tilastokeskus | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.6.2012 | Kieli = }}</ref>

==Elinkeinot ja luonnonvarat==
===Työllisyys ja elintaso===
Ranuan [[työttömyys|työttömyysaste]] on korkea, vuoden 2010 lopussa se oli 16 %. Noin 80 % työssäkäyvistä käy töissä oman kunnan alueella. Ulkopaikkakunnille kohdistuva työssäkäynti kohdistuu pääasiassa Lapin maakuntakeskukseen Rovaniemelle, jonka vaikutusalueeseen Ranua vahvasti kuuluu.<ref name="kuntaportaali" />

Suomi on rikas [[teollisuusmaa]] ja joka puolella maata nautitaan hyvästä elämisen tasosta – näin myös ranualaisten [[elintaso]] on korkea. Vuonna [[2009]] ranualaisen tulonsaajan veronalaiset tulot olivat keskimäärin 18&nbsp;174 euroa, mikä on jonkin verran matalampi kuin muualla Suomessa.<ref name="kuntaportaali" />

===Alkutuotanto===
Ranualla [[alkutuotanto|alkutuotannon]] eli primaarituotannon osuus [[elinkeino|elinkeinojakaumasta]] on 21,2 % eli hyvin suuri verrattuna muuhun maahan<ref name="kuntaportaali" />. Alkutuotantoon luetaan kuuluviksi [[maatalous]], [[metsätalous]] ja [[kalastus]] sekä [[kaivannaistoiminta]] ja louhinta.

Ranuan ilmaston ja maaperän vuoksi maanviljelyn edellytykset ovat huonot, ja parhaat mahdollisuudet siihen ovat Simojoen silttialueilla. Yleinen viljalaji on [[ohra]]. Koska maanviljelyn mahdollisuudet ovat Ranualla rajalliset, on [[karjatalous|karjatalouden]] harjoittaminen alueella kannattavampaa. Kunnan alueella sijaitsee lukuisia suuria lypsy- ja lihakarjatiloja. Ranualla etenkin [[maito|maidon]] tuotanto on suurta. Karjatalouden lisäksi Ranualla harjoitetaan [[poronhoito]]a. Kunnan alueelle ulottuu useita [[paliskunta|paliskuntia]], kuten Kuukkaan paliskunta.

Metsätalous on merkittävässä asemassa. Vaikka metsät kasvavat hitaammin kuin eteläisessä Suomessa, on kunta pinta-alaltaan laaja ja metsävarat ovat suuret. Ranualla ja Suomessa yleensä metsien vuosittainen kasvu on tehokkaan [[metsänhoito|metsänhoidon]] ansiosta suurempaa kuin niiden hakkuupoistuma. Metsävarojen lisäksi myös Ranuan [[turve]]varat ovat huomattavat. Alueen soista on tehty monin paikoin [[turvetuotanto|turvetuotantoalueita]], joista suurin lienee Näätäaavan turvetuotantoalue lännessä. Turpeennostossa suon [[ekosysteemi]] tuhoutuu, ja noston loputtua se istutetaan tavallisesti kasvamaan metsää.

Kalastus on vähäistä, koska kunta ei sijaitse meren rannalla. Simojärvellä on kalastettu ammattimaisesti jo vuosikymmeniä, tosin pienimuotoisesti.

Kaivostoimintaa Ranualla ei vielä toistaiseksi ole, vaikka [[geologia|geologisia]] luonnonvaroja on löydetty. Suhangon alueelta Ranuan luoteisosasta on löydetty mittava [[palladium|palladiumesiintymä]], ja kaivosyhtiö Gold Fields Arctic Platinumilla on vireillä hanke kaivoksen rakentamiseksi. Koeporausten perusteella [[malmi|malmivarat]] ovat osoittautuneet runsaiksi, ja yhtiön näkemyksen mukaan kaivoksen rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna [[2015]]. Suhangosta on löydetty palladiumin lisäksi mm. [[platina]]a, [[nikkeli]]ä ja [[kulta]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194738576335/artikkeli/suhangon+kaivos+aiempaa+luultua+kannattavampi.html | Nimeke = Suhangon kaivos aiempaa luultua kannattavampi | Tekijä = Lapin Kansa | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 17.4.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.6.2012 | Kieli = }}</ref>. Kaavoitus ja ympäristöluvat hanketta varten ovat kunnossa.

===Jalostus===
[[Jalostus (taloustiede)|Jalostuksen]] eli sekundäärituotannon työpaikkojen osuus Ranualla on 12 %<ref name="kuntaportaali" />. Siihen luetaan kuuluviksi [[teollisuus]] ja [[rakennusteollisuus|rakentaminen]]. Suuria teollisuus- ja rakennusyrityksiä kunnassa ei ole, ja jalostuksen työpaikat sijoittuvat pienyrityksiin. Kunnassa jalostetaan pääasiassa paikallisesta alkutuotannosta saatuja raaka-aineita, kuten [[puu]]ta.

===Palvelut===
[[Kuva:Ranua Zoo main building 20120208 01.jpg|thumb|250px|Ranuan eläinpuiston päärakennus.]]
Ranuan elinkeinorakennetta tutkittaessa [[palvelusektori]]n eli tertiäärituotannon työpaikkojen osuus on 64,5 %. Se on siis ylivoimaisesti suurin tuotantosektori Ranualla, tosin sen osuus on pienempi kuin koko Suomeen verrattaessa.<ref name="kuntaportaali" />

Ranuan kuntakeskuksessa toimii mm. [[päivittäistavarakauppa|päivittäistavarakauppoja]], myynnin pienyrityksiä, [[pankki|pankkeja]], [[hotelli|hotelleja]], [[ravintola|ravintoloita]], [[terveyskeskus]], [[apteekki]], [[posti]], [[poliisi|poliisi-]] ja [[palokunta|paloasema]], [[linja-autoasema]], [[kirjasto]], [[peruskoulu]] ja [[lukio]] sekä [[kansanopisto]]. Lisäksi Lapin ammattiopiston muutamia koulutuslinjoja toimii Ranualla. [[Ranuan eläinpuisto]] on kunnalle tärkeä [[matkailu]]n vetonaula, joka tuo alueelle [[turismi|turisteja]] ulkomailta asti. [[Ranuan leirintäalue]] sijaitsee lähellä kuntakeskusta [[Ranuanjärvi|Ranuanjärven]] rannalla. Niin ikään kuntakeskuksen tuntumassa sijaitsevat [[urheilukenttä]] ja [[jäähalli]] sekä Oravivaaran [[ulkoilualue]], jossa on talvella kunnan ylläpitämät hiihtoladut. Ranuan kunnantalo ja vuonna 1914 valmistunut [[Ranuan kirkko]] sijaitsevat kirkonkylässä Ranuansalmen itäpuolella.

Ranualaisten asiointi erityispalvelujen, kuten [[hypermarketti]]en, [[keskussairaala]]n ja [[yliopisto]]koulutuksen, perässä kohdistuu [[Rovaniemi|Rovaniemelle]].

==Tieverkko ja yhteydet==
[[Kuva:Ranua.kuntakilpi.jpg|thumb|250px|Ranuan kunnanraja seututie 858:lla Pudasjärven Syötteeltä tultaessa.]]
Pinta-alaltaan laajan Ranuan tieverkko on melko harva. Kunnan halki kulkee etelästä luoteeseen [[kantatie 78]], joka toimii [[Kajaani]]n ja Rovaniemen välisenä liikenneväylänä. Se on kunnan tärkein ja vilkkaimmin liikennöity tieosuus. Muita suurempia tieväyliä ovat [[seututie]]t [[seututie 858|858]], [[seututie 924|924]], [[seututie 941|941]] ja [[seututie 942|942]]. Seututie 941 kulkee Ranuan kuntakeskuksesta itään [[Posio]]lle. Seututie 858 halkoo Ranuan kaakkoisosia tullen [[Pudasjärvi|Pudasjärven]] [[Iso-Syöte|Syötteeltä]] Ranuan Kuhan kylään, jossa se yhtyy Posiontiehen eli seututie 941:een. Seututie 924 tulee lännestä [[Simo]]sta ja yhtyy kantatie 78:aan Nuuppaan kylän kohdalla Ranuan pohjoispuolella. Seututie 942 lähtee Ranuan kuntakeskuksesta koilliseen ja kulkee Simojärven länsirantaa viistäen Rovaniemen kaupungin puolelle Juotasniemen kylään.

Ranuan linja-autoasemalta on päivittäiset bussiyhteydet Rovaniemelle, [[Oulu]]un ja Kajaaniin. Linja-autovuoroja on lisäksi mm. Posiolle ja [[Kemi]]in. [[Rautatie|Rautateitä]] kunnan alueella ei ole. Lähin rautatieasema ja [[lentokenttä]] sijaitsevat Rovaniemellä, ja lähimmät [[satama]]t Kemissä ja Oulussa. Kantatie 78:n varressa kahdeksan kilometriä Ranuan keskustasta Rovaniemen suuntaan on pienlentokenttä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ranua.fi/Etusivu/Palveluhakemisto/Liikenne/Liikenneyhteydet.iw3 | Nimeke = Liikenneyhteydet | Tekijä = Ranuan kunta | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.6.2012 | Kieli = }}</ref>

Etäisyyksiä Ranualta eri paikkakunnille:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm | Nimeke = Paikkakuntien välimatkoja Suomessa | Tekijä = Liikennevirasto | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.6.2012 | Kieli = }}</ref>
{|
{|
|valign="top"|
|valign="top"|
* [[Helsinki]] 766 km
* [[Helsinki]] 766 km
* [[Hämeenlinna]] 686 km
* [[Hämeenlinna]] 686 km
* [[Ivalo]] 370 km
* [[Joensuu]] 468 km
* [[Joensuu]] 468 km
* [[Jyväskylä]] 497 km
* [[Jyväskylä]] 497 km
* [[Kajaani]] 256 km
* [[Kajaani]] 256 km
* [[Kemi]] 132 km
|valign="top"|
* [[Kemijärvi]] 130 km
* [[Kilpisjärvi]] 511 km
* [[Kokkola]] 357 km
* [[Kokkola]] 357 km
* [[Kotka]] 741 km
* [[Kouvola]] 687 km
* [[Kouvola]] 687 km
* [[Kuopio]] 425 km
* [[Kuopio]] 425 km
* [[Lahti]] 664 km
* [[Kuusamo]] 146 km
|valign="top"|
|valign="top"|
* [[Lahti]] 664 km
* [[Lappeenranta]] 701 km
* [[Lappeenranta]] 701 km
* [[Mikkeli]] 588 km
* [[Mikkeli]] 588 km
* [[Nuorgam]] 578 km
* [[Oulu]] 159 km
* [[Oulu]] 159 km
* [[Pori]] 659 km
* [[Pori]] 659 km
* [[Posio]] 88 km
|valign="top"|
* [[Pudasjärvi]] 72 km
* [[Rovaniemi]] 82 km
* [[Rovaniemi]] 82 km
* [[Seinäjoki]] 484 km
* [[Seinäjoki]] 484 km
* [[Simo]] 106 km
* [[Tampere]] 635 km
* [[Tampere]] 635 km
* [[Turku]] 779 km
* [[Turku]] 779 km
* [[Vaasa]] 477 km
* [[Vaasa]] 477 km
|valign="top"|
* [[Ii]] 128 km
* [[Posio]] 88 km
* [[Pudasjärvi]] 72 km
* [[Simo]] 106 km
* [[Tervola]] 125 km
|}
|}


==Alueellinen kehittäminen ja suunnittelu==
==Talous==
Vuoden 2011 talousarviossa<ref>[http://www.ranua.fi/loader.aspx?id=d3cd2c90-c338-41fa-adfc-67f705c1e927 Ranuan kuntastrategia, kunnan talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013]</ref> Ranuan kunnan toimintakulut ovat 35&nbsp;264&nbsp;305 euroa, kasvua edellisvuoteen 4,3%. Toimintatulot ovat 7&nbsp;275&nbsp;890 euroa (+10,7%). Ranuan kunnan vuosikatteeksi arvioidaan vuonna 2011 1&nbsp;211&nbsp;585 euroa (+4,0%), poistot ovat 95,7% vuosikatteesta ja tilikauden ylijäämä 51&nbsp;578 euroa.

Rahoituslaskelman mukainen toiminnan rahoitustarve on 2&nbsp;588&nbsp;415 euroa, jonka kattamiseksi otetaan uutta lainaa 2&nbsp;000&nbsp;000 euroa. Investointien tulorahoitusosuus on 31,88%. Ranuan kunnan lainakannaksi vuoden 2011 lopussa arvioidaan 4&nbsp;168&nbsp;945&nbsp;euroa, jolloin lainaa/asukas on 959 euroa (kun asukasluku 30.9.2010 oli 4&nbsp;346 asukasta).

Suurin kuluerä on henkilöstökulut, 16&nbsp;598&nbsp;689 euroa (47%), jotka ovat kasvaneet edellisvuodesta 3,2%.

==Työmarkkinat ja toimialarakenne==

Työttömyysaste vuoden [[2009]] lopussa oli 16,9 %.

Ranuan toimialarakenne muodostuu seuraavasti:
* [[alkutuotanto]] 21,6 %
* [[jalostus]] 11,7 %
* [[palvelu]]t 65,1 %
* muut 1,6 %

==Tapahtumia ja paikkoja==
[[Kuva:Ursus_maritimus_Ranua.jpg|thumb|250px|Valeska-jääkarhu Ranuan eläinpuistossa.]]
[[Kuva:Ursus_maritimus_Ranua.jpg|thumb|250px|Valeska-jääkarhu Ranuan eläinpuistossa.]]
Ranuan alueen kehitys perustuu nykyisin pääasiassa [[matkailu]]un ja palveluelinkeinoihin. Ylivoimainen vetonaula on [[Ranuan eläinpuisto]], joka on yksi Suomen kolmesta [[eläintarha]]sta (muut eläintarhat ovat [[Korkeasaari|Helsingin Korkeasaari]] sekä [[Ähtärin eläinpuisto]]). Näin siitä on kehittynyt valtakunnallisestikin merkittävä matkakohde. Myös Simojärvi ja Simojoki ovat muodostuneet tärkeiksi luontomatkailukohteiksi mm. kalastajien, retkeilijöiden ja moottorikelkkailijoiden keskuudessa.
Ranualla sijaitsee maailman pohjoisin eläintarha,<ref>[http://www.iltalehti.fi/tsau/matkakohteet/EUROOPPA/ranua.shtml Iltalehti.fi] Matkailu - Ranua</ref> [[Ranuan eläinpuisto]], jossa voi tavata muun muassa Suomen ainoat jääkarhut.

Kunta tunnetaan muualla Suomessa [[Lakka (kasvi)|hilla]]pitäjänä; elokuun ensimmäisenä viikonloppuna siellä järjestetään kuuluisat [[Hillamarkkinat]].
Ranua tunnetaan myös kristillisestä kansanopistostaan.

Ranuan vanhin hotelli on Hotelli Ilveslinna <ref>http://www.hotelliilveslinna.fi</ref>, joka sijaitsee keskellä kylää.

== Eläinpuisto ==
[[Ranuan eläinpuisto]]ssa voi nähdä noin 50 villieläinlajia ja 200 eläinyksilöä. Eläinpuisto on avoinna joka päivä, myös talvella. Se on maailman pohjoisin eläinpuisto ja sen erikoisuutena ovat pohjoisen villieläimet, joita voi katsella niiden normaaleissa olosuhteissa.

Kesäaikana nähtävänä on myös kotieläinpuisto monine tuttuine kotieläimineen kanoista lehmiin ja possuihin.<ref>[http://www.ranuazoo.com/ Ranuan eläinpuisto]</ref>

[[Kuva:Church of Ranua.jpg|thumb|250px|[[Ranuan kirkko]] syksyllä 2006.]]

==Kyliä==
{|
|valign="top"|
*[[Asmunti]]
*[[Heinisuo (Ranua)|Heinisuo]]
*[[Hosio (Ranua)|Hosio]]
*[[Impiö]]
*[[Kelankylä]]
*[[Kirkonkylä (Ranua)|Kirkonkylä]]
*[[Kortteenperä]]
*[[Kuha (kylä)|Kuha]]
*[[Kuukasjärvi (kylä)|Kuukasjärvi]]
*[[Kuusijärvi (Ranua)|Kuusijärvi]]
*[[Laivala]]
*[[Leppiaho]]
|valign="top"|
*[[Majovakylä]]
*[[Mauru (Ranua)|Mauru]]
*[[Nuupas]]
*[[Näverrys]]
*[[Ojansuu]]
*[[Paananen (Ranua)|Paananen]]
*[[Petäjäjärvi]]
*[[Peurajärvi (Ranua|Peurajärvi]]
*[[Pohjaslahti-Piittisjärvi]]
*[[Portimo (Ranua)|Portimo]]
|valign="top"|
*[[Putkivaara (Ranua)|Putkivaara]]
*[[Raiskio (Ranua)|Raiskio]]
*[[Rovastinaho]]
*[[Rynkkä]]
*[[Saariharju]]
*[[Saukkojärvi]]
*[[Sääskenperä]]
*[[Teerivaara (Ranua)|Teerivaara]]
*[[Telkkälä (Ranua)|Telkkälä]]
*[[Tolja]]
*[[Vohonkulma]]
|}


Tulevaisuudessa matkailun lisäksi myös kaivostoiminnalla tullee todennäköisesti olemaan tärkeä rooli alueen kehityksessä. Kunnan toistaiseksi hyödyntämättömät luonnonvarat, kuten palladiummalmiesiintymä Suhangon alueella, tulevat mitä luultavimmin lisäämään työpaikkojen määrää ja alueen merkittävyyttä teollisuudessa.
==Ranualaisia taiteilijoita==
* [[Erkki Salmela]]
* [[Eero Österberg]]


Ranuan maankäyttöä ohjataan kunnan alueelle laadituilla kaavoilla, johon kuuluvat mm. Ranuan kirkonkylän [[asemakaava]] ja vesistöjen läheisyyteen laaditut [[ranta-asemakaava|rantakaavat]]. Simojoen ja Simojärven lisäksi rantakaavat on laadittu mm. kaakkoisille järville Kuhaan ja Kuukasjärvelle. Kunnan luoteisosaan on laadittu [[yleiskaava|osayleiskaava]] Suhangon kaivoshanketta varten. Ranuan kaavoitusta ohjaa Lapin [[maakuntakaava]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ranua.fi/Etusivu/Palveluhakemisto/Kaavat_ja_kiinteistot.iw3 | Nimeke = Kaavat ja kiinteistöt | Tekijä = Ranuan kunta | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.6.2012 | Kieli = }}</ref>
==Tunnettuja Ranualaisia==
* [[Pertti Koivula]]
* [[Ilkka Koivula]]


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 8. kesäkuuta 2012 kello 13.23

Ranua

vaakuna

sijainti

Sijainti 65°55′45″N, 26°31′00″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Rovaniemen seutukunta
Kuntanumero 683
Perustettu 1917
Kokonaispinta-ala 3 694,79 km²
18:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 3 453,39 km²
– sisävesi 241,40 km²
Väkiluku 3 599
202:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 1,04 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 17,5 %
– 15–64-v. 52,8 %
– yli 64-v. 29,7 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 98,1 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,7 %
Kunnallisvero 7,10 %
286:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Kimmo Sarapää
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • muut
 • SDP
 • Kok.
17
5
3
2
www.ranua.fi

Ranua on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan eteläosassa Simojoen ylä- ja keskijuoksulla Rovaniemen kaakkoispuolella. Kunnassa asuu 3 599 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 3 694,79 km2, josta 241,40 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,04 asukasta/km2.

Ranuan naapurikunnat ovat Ii lounaassa, Simo ja Tervola lännessä, Rovaniemi pohjoisessa, Posio idässä ja Pudasjärvi etelässä. Ranua rajautuu etelässä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.

Historia

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Ranuan seudulle jo kivikaudella. Alueen ensimmäiset asukit olivat saamelaisia, jotka 1600-luvulle tultaessa joutuivat vetäytymään etelästä saapuneiden suomalaisten erämiesten tieltä. Ranuan eteläisiä, Siuruanjoen vesistöalueen erämaita pitivät hallussaan iiläiset, ja kemiläiset ja simolaiset hallitsivat Simojoen ympäristöä. Alueiden rajat olivat pitkään erämiesten keskisten kiistojen kohteina.[7]

Eränkäynti antoi sysäyksen pysyvän asutuksen syntymiselle. Asutuksen eteneminen oli kuitenkin hidasta – 1600-luvulla Ranuan ainoa asutettu alue oli luultavimmin Kuhan kylän seutu Ranuanjärven itäpuolella. Vasta 1800-luvulla asukasluku alkoi kasvaa toden teolla. Vuonna 1910 Ranualla asui noin 1 700 asukasta. Alueen asukkaiden toimeentulo perustui 1900-luvun alkuun asti maanviljelyyn ja karjatalouteen sekä metsästykseen ja kalastukseen.[7]

Ranuan kirkko syksyllä 2006.

Ranuan alue jakautui seurakunnallisesti kolmeen kuntaan: Pudasjärveen, Simoon ja Rovaniemeen. Pitkät kirkkomatkat saivat asukkaat kannattamaan täysin oman seurakunnan perustamista. Hanke eteni kuitenkin nihkeästi, sillä epäselvyyksiä oli mm. kirkon paikan ja seurakunnan alueellisen laajuuden määrittämisessä. Ranuan seurakunta perustettiin vihdoin vuonna 1899, Ranuan kirkko rakennettiin vuosina 1911–14.[7]

Ranuan kunta perustettiin vuonna 1917. Ranuaan liitettiin alueita suurimmaksi osaksi Pudasjärvestä, mutta myös Simosta ja Rovaniemestä. Kunnan itsenäistymisen jälkeisinä vuosina metsien hakkuut ja uitot tarjosivat runsaasti töitä, ja kunnan väkiluku kasvoi nopeasti. Vuonna 1920 asukasluku oli jo miltei 2 900.[7]

Tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi koululaitoksen kehittyminen oli hidasta. Simon kunta perusti Ranuan ensimmäisen kansakoulun Saukkojärven kylään vuonna 1894. Kaksi vuotta myöhemmin Pudasjärven kunta perusti oman koulunsa Ranuan kirkonkylään. Ensimmäinen Ranuan kunnan perustama kansakoulu aloitti Ylimaan kylässä vuonna 1930.[7]

Vuosina 1944–45 Lapin sota aiheutti Ranualla mittavat vahingot, kun alueella käytiin kiivaita taisteluja suomalaisten ja saksalaisten kesken. Väestöä jouduttiin lähettämään evakkoon. Sodan tuhojen jäljiltä Ranualla jouduttiin aloittamaan laaja jälleenrakennus.[7]

Sodan jälkeen Ranuan väkiluku kasvoi tasaisesti. Vuonna 1947 väkiluku lähenteli jo 4 800 asukasta; 20 vuotta myöhemmin vuonna 1967 ylitettiin jo 7 000 asukkaan raja.[8] Tämän jälkeen asukasluku kääntyi laskuun, kun kaupungistuminen alkoi.

Luonto

Vaaramaisemaa Simojärvellä.
Simojärvi on Ranuan suurin järvi.

Pinnanmuodot

Ranuan maisema on yleispiirteiltään melko tasaista tai loivasti kumpuilevaa. Noin 80 % kunnan pinta-alasta on alankoa (alle 200 m merenpinnan yläpuolella). Maasto nousee loivasti lounaasta koilliseen. Etelä- ja länsiosat ovat alavia ja tasaisia, ja maasto levittäytyy siellä monin paikoin mahtaviksi suolakeuksiksi. Itä- ja pohjoisosia luonnehtivat suuremmat korkeuserot ja vaihtelevammat pinnanmuodot – Simojärven itäpuolella kohoaa vaarajonojen alue merkkinä muinaisista vuoristoista, jotka ovat kuluneet satojen miljoonien vuosien aikana puolitasangoksi, peneplaaniksi. Korkein kohta Palovaara (277 m merenpinnasta) sijaitsee tällä vaara-alueella kunnan itäisimmässä osassa lähellä Posion rajaa.

Ranuan maisemassa näkyy monia jääkauden merkkejä. Moreenista syntyneitä, pitkittäisiä pohjois–etelä-suuntaisia kohoumia, drumliineja, on etenkin etelässä Ranuanjoen ympäristössä. Luoteessa maisemaa rikkovat soiden keskellä kohoavat kumpumoreenit. Alueen huomattavin harju halkoo kuntaa kaakosta Kelankylästä Kuukasjärven kautta kirkonkylään. Pieniä harjuja on myös idässä Penämönjärven eteläpuolella sekä lännessä Ruonajoen varrella ja Näätäaavan suolakeudella.[7]

Kallioperä

Ranuan kallioperä on muun Suomen tavoin ikivanhaa prekambrista (yli 570 miljoonaa vuotta vanhaa) kallioperää eli peruskalliota. Se muodostuu pääosin muuttuneista kivilajeista, graniittigneisseistä, jotka ovat jäänteitä muinaisista vuorenpoimutuksista. Idässä Simojärven ympäristössä esiintyy graniitin ja gneissin seoskivilajeja, järven koillispuolella taas pelkästään graniittia. Paikoin tavataan emäksisiä kivilajeja. Kunnan lounaisosassa Käärmevaaran tienoilla sekä kirkonkylän koillispuolella Simojoen ja Luiminkajoen varsilla vallitsevia kivilajeja ovat amfiboliitti ja metabasaltti. Kunnan luoteisessa osassa Palovaaran itäpuolella on pieni esiintymä tummaa syväkiveä, gabroa.[7]

Maaperä

Ranuan yleisin maalaji on turve. Se on eloperäinen maalaji, jota syntyy kosteissa ja hapettomissa oloissa esimerkiksi soilla ja kosteikoilla. Ranualla yleinen maalaji on myös jäätikön synnyttämä moreeni, jossa on sekaisin raekooltaan erilaisia maalajeja, kuten savea, hiekkaa ja soraa. Lajittuneita maalajeja on niukasti, lähinnä harjualueilla. Simojoella tulvavedet ovat kasanneet rannoille hienojakoista hiekkaa sekä viljavaa silttiä. Siellä onkin parhaat edellytykset maanviljelyn harjoittamiselle.[7]

Vesistöt

Sisävedet peittävät Ranuan kokonaispinta-alasta 241 km² eli noin 6,5 %. Merialueita kunnalla ei ole. Pääosa Ranuasta kuuluu Simojoen vesistöalueeseen. 193 kilometriä pitkä Simojoki saa alkunsa kunnan itäosassa sijaitsevasta Simojärvestä, ja se laskee Perämereen naapurikunnan Simon edustalla. Simojoki on Tornionjoen ja Kiiminkijoen ohella Suomen ainoita jokivesistöjä, johon Itämeren lohi nousee vielä luontaisesti kutemaan. Simojoessa on varsin paljon koskia, vaikka suuria putouksia ei olekaan. Simojoen vedenlaatu on käyttökelpoisuusluokitukseltaan hyvää.[9]

Ranuan suurin järvi on lähes 90 km² laaja ja 30 kilometriä pitkä Simojärvi. Se on syntynyt maanjäristyksen murtamaan ruhjevyöhykkeeseen, joka on sittemmin täyttynyt vedellä. Simojärven suurimmat selät ovat Isoselkä, Pajuselkä ja Näskänselkä. Suurin syvyys on 27 metriä. Sen vedenlaatu on käyttökelpoisuusluokitukseltaan hyvää.[9]

Simojärven lisäksi kunnan alueella on paljon pieniä järviä, joista mainittavia ovat Näskäjärvi, Penämönjärvi, Impiönjärvi ja Ranuanjärvi. Näistä kolme ensimmäistä laskee vetensä Simojärveen. Simojoen keskijuoksulla Ranuan kirkonkylältä pohjoiseen sijaitsee joukko pieniä järviä, kuten Toljanjärvi ja Portimojärvi. Ranuan kirkonkylältä kaakkoon sijaitsee jono pitkänomaisia pikkujärviä. Niitä ovat esimerkiksi Kuhajärvet ja Luiminkajärvi. Nämä järvet ja kunnan eteläosien vesistöt laskevat vetensä Siuruan-, Luiminka- ja Ranuanjokien kautta etelään Iijokeen, ja kuuluvat siten Iijoen vesistöalueeseen. Niiden vedenlaatu on yleisesti tyydyttävä tai välttävä. Kunnan lounaisosien vedet laskevat Kuivajokea pitkin Perämereen.[9]

Suurimmat pohjavesialueet sijaitsevat Simojärven itäpuolella ja kunnan kaakkoisosan harjualueilla. Ranuan pohjavesivarat ovat kuitenkin melko vaatimattomat verrattuna esimerkiksi naapurikuntien, Posion ja Pudasjärven, pohjavesivarantoihin.[10]

Ilmasto

Ranua kuuluu lauhkean havumetsäilmaston vyöhykkeeseen, kuten suurin osa muutakin Suomea. Talvet ovat kylmiä ja kesät lauhkean lämpimiä. Etelälappilaisen Ranuan ilmastoon vaikuttaa suuresti sijainti pohjoisessa ja ns. väli-ilmastossa meri- ja mannerilmaston välissä. Atlantin lämpimällä merivirralla, Golfvirralla on huomattava lämmittävä vaikutus Ranualla, Suomessa ja koko Pohjois-Euroopassa, sillä samoilla leveysasteilla esim. Grönlannissa on ikijäätä.[11]

Vuotuinen sademäärä on Ranualla noin 600 mm; sateisin kuukausi on yleensä elokuu, vähäsateisin huhtikuu. Vuoden keskilämpötila on Ranualla tavallisesti 0–1 °C, joskin vuotuista vaihtelua tietenkin on. Kylmintä on tavallisesti tammikuussa (keskilämpötila –12 °C), lämpimintä heinäkuussa (keskilämpötila +15 °C). Terminen talvi, jossa vuorokauden keskilämpötila on pakkasen puolella, kestää lokakuun lopusta huhtikuun alkuun (170–180 vuorokautta). Ranuan pakkasennätys –44 °C mitattiin 5. helmikuuta 1953. Terminen kesä, jossa vuorokauden keskilämpötila pysyy +10 °C yläpuolella, alkaa touko–kesäkuun vaihteessa ja kestää syyskuun alkuun (80–90 vuorokautta). Ranuan lämpöennätys 32 °C mitattiin 29. heinäkuuta 2010. Yhden kesän aikana Ranualla on tavallisesti 6–8 hellepäivää. Lapin kesälle tyypillinen yötön yö, jolloin aurinko paistaa keskiyölläkin, kestää Ranualla kolmisen viikkoa, alkaen hieman ennen kesäkuun puoliväliä ja kestäen kesäkuun loppuun saakka. Yöttömän yön vastakohtaa, talvista kaamosta, ei Etelä-Lapissa eikä siis myöskään Ranualla koeta.[12][13]

Ranua on talvisin muun pohjoisen Suomen tavoin hyvin runsaslumista aluetta. Keskimääräinen lumensyvyys maaliskuussa saattaa monin paikoin etenkin kunnan itäosissa olla yli 70 cm. Paksut lumikerrokset ja tykkylumi saattavat aiheuttaa pahoja tuhoja metsissä. Pysyvä lumipeite sataa Ranualle ja Etelä-Lappiin marraskuun alkupuolella, ja viimeiset lumet sulavat tavallisesti toukokuun alussa.[14]

Termisen kasvukauden alku ajoittuu normaalisti toukokuun alkuun, ja kasvukausi päättyy syyskuun lopulla. Näin kasvukauden pituus on Ranualla 135–140 vuorokautta.[15]

Kasvillisuus ja eläimistö

Talvista havumetsää Ranualla.

Ranua kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen eli taigaan. Kunnan metsät ovat pohjoisboreaalisia, suurimmalta osin vähäravinteisia kuivahkoja kangasmetsiä. Mänty on valtapuu. Vallitsevat metsätyypit ovat puolukka- ja variksenmarja-puolukkatyypin männiköt ja mustikkatyypin kuusikot. Lehtimetsien osuus on vähäinen, yleisimmät puulajit niissä ovat koivu ja tervaleppä. Metsien kasvu on hidasta ilmaston ja maaperän vuoksi. Laajimmat metsäalueet sijaitsevat kunnan itä- ja pohjoisosissa, joissa hyvin vanhoista metsistä on tehty luonnonsuojelualueita. Peltojen osuus on vähäinen, eniten niitä on raivattu Simojoen varteen hedelmällisille kasvupaikoille.[13][7]

Soiden osuus maapinta-alasta on suuri, yli 60 % – tähän on vaikuttanut mm. haihduntaa suurempi sademäärä, ilmaston viileys ja alueen tasaisuus. Suot kuuluvat yleisesti suoyhdistymätyypiltään Pohjanmaan aapasoihin; ne ovat pääasiassa kituliasta mäntyä kasvavia rämeitä tai vetisiä nevoja. Suurimmat suoalueet sijaitsevat lounaassa. Soiden vuoksi vesistöt ovat usein runsashumuksisia. Suurin osa soista on ojitettu metsien kasvun parantamiseksi, pientä osaa soista hyödynnetään turvetuotannossa. Luonnonarvoiltaan merkittäviä suoalueita on lisäksi rauhoitettu luonnonsuojelualueiksi, kuten kunnan lounaisosassa sijaitseva Litokaira, joka ulottuu etelämpänä myös Iin ja Pudasjärven puolelle. Ranuan laajat suot tuottavat vuosittain runsaasti heleän oranssia marjaa, lakkaa eli hillaa. Hilla onkin valittu kunnan nimikkokasviksi.[13]

Alueen metsistä ja soilta tavattavia eläinlajeja ovat mm. karhu, ilves ja ahma. Nämä aiheuttavat usein taloudellisia vahinkoja poronhoidolle. Hirvikanta on runsas. Suot ja järvet ovat arvokkaita elinympäristöjä monipuoliselle lintulajistolle. Simojoki on Suomen harvoja luontaisia lohijokia.

Väestö

Väestön määrä, väentiheys ja ikärakenne

Ranuan asukasluku on 3 599. Asukastiheys on 1,04 as./km², joten kunta on hyvin harvaan asuttu. Kunta on pinta-alaltaan laaja, joten asutustiheys vaihtelee suuresti eri alueilla. Tiheimmin asutut alueet ovat kunnan keskustaajama ja vesistöjen läheiset alueet. Kunnan reuna-alueilla asutus on kaikkein harvinta, ja laajat alueet ovat täysin asumattomia erämaita (esim. lounaisosan suoalueet ja pohjoisosien laajat metsät). Ranualla vapaa-ajan asuntojen määrä on ollut jatkuvassa kasvussa, ja vuoden 2011 lopulla kunnan alueella oli 1 472 kesämökkiä. Kesäaikaan kunnan asukasluku saattaa jopa kaksinkertaistua.[16]

Noin puolet kunnan väestöstä on keskittynyt Ranuanjärven rannalle Ranuan kirkonkylään, joka on kunnan keskus ja ainoa taajama. Taajama-aste, eli taajamissa asuvan väestön osuus, oli 47,2 % vuonna 2010[16]. Kirkonkylän lisäksi mainittavia väestökeskittymiä ovat Rovastinahon ja Raiskion kylät lännessä Simojoen varressa; Portimojärven, Pohjaslahden ja Piittisjärven kylät pohjoisessa; Impiön ja Sääskenperän kylät idässä Simojärven tuntumassa; Kuhan ja Kelankylän kylät kaakossa sekä Asmuntin kylä aivan kunnan eteläosassa lähellä Pudasjärven rajaa.

Kunnan ikärakenne on melko edullinen verrattuna muihin Lapin maakunnan kuntiin ja koko Suomeen siinä suhteessa, että lasten ja nuorten (0–14-vuotiaiden) osuus väestöstä on 20,4 % eli noin viidennes. 15–64-vuotiaita on väestöstä 59,5 % ja yli 65-vuotiaita 20,2 %. Lapsia ja nuoria, mutta myös vanhuksia on siis suhteellisesti enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin[16]. Tulevaisuuden ennusteet näyttävät kuitenkin synkemmiltä: lasten ja nuorten osuus väestöstä pienenee, ja vanhusten kasvaa. Väestön ikääntyminen on ongelma koko Suomessa.

Muuttoliike ja luonnollinen väestönkasvu

Kunta on ollut pitkään muuttotappioinen. Tulo- ja paluumuuttoa on ollut, mutta se ei ole korvannut lähtömuuttoa. Väkiluku on parissakymmenessä vuodessa vähentynyt melkein 25 prosentilla.[17] Viime vuosina poismuutto on kääntynyt hivenen laskuun. Vuosina 2010–11 väkiluvun muutos oli –1,7 %[16]. Muuttoliike Ranualta kohdistuu ylivoimaisesti eniten Rovaniemelle ja Ouluun; myös tulomuutto Ranualle on suurimmaksi osaksi lähtöisin näistä kaupungeista.[18]

Kunnan korkea syntyvyys on jo pitkään tasannut muuttoliikkeen aiheuttamaa väkiluvun laskua. Viime vuosina syntyvyys on kuitenkin kääntynyt laskuun ja kuolleisuus on vuosina 2010 ja 2011 noussut syntyvyyttä suuremmaksi. Mikäli muuttoliike ja luonnollinen väestönkasvu ovat tulevina vuosina edelleen negatiivisia, kunnan väkiluku jatkaa laskuaan. Vuonna 2040 Ranuan väkiluvun ennustetaan olevan 3 400 asukkaan paikkeilla.[19]

Elinkeinot ja luonnonvarat

Työllisyys ja elintaso

Ranuan työttömyysaste on korkea, vuoden 2010 lopussa se oli 16 %. Noin 80 % työssäkäyvistä käy töissä oman kunnan alueella. Ulkopaikkakunnille kohdistuva työssäkäynti kohdistuu pääasiassa Lapin maakuntakeskukseen Rovaniemelle, jonka vaikutusalueeseen Ranua vahvasti kuuluu.[16]

Suomi on rikas teollisuusmaa ja joka puolella maata nautitaan hyvästä elämisen tasosta – näin myös ranualaisten elintaso on korkea. Vuonna 2009 ranualaisen tulonsaajan veronalaiset tulot olivat keskimäärin 18 174 euroa, mikä on jonkin verran matalampi kuin muualla Suomessa.[16]

Alkutuotanto

Ranualla alkutuotannon eli primaarituotannon osuus elinkeinojakaumasta on 21,2 % eli hyvin suuri verrattuna muuhun maahan[16]. Alkutuotantoon luetaan kuuluviksi maatalous, metsätalous ja kalastus sekä kaivannaistoiminta ja louhinta.

Ranuan ilmaston ja maaperän vuoksi maanviljelyn edellytykset ovat huonot, ja parhaat mahdollisuudet siihen ovat Simojoen silttialueilla. Yleinen viljalaji on ohra. Koska maanviljelyn mahdollisuudet ovat Ranualla rajalliset, on karjatalouden harjoittaminen alueella kannattavampaa. Kunnan alueella sijaitsee lukuisia suuria lypsy- ja lihakarjatiloja. Ranualla etenkin maidon tuotanto on suurta. Karjatalouden lisäksi Ranualla harjoitetaan poronhoitoa. Kunnan alueelle ulottuu useita paliskuntia, kuten Kuukkaan paliskunta.

Metsätalous on merkittävässä asemassa. Vaikka metsät kasvavat hitaammin kuin eteläisessä Suomessa, on kunta pinta-alaltaan laaja ja metsävarat ovat suuret. Ranualla ja Suomessa yleensä metsien vuosittainen kasvu on tehokkaan metsänhoidon ansiosta suurempaa kuin niiden hakkuupoistuma. Metsävarojen lisäksi myös Ranuan turvevarat ovat huomattavat. Alueen soista on tehty monin paikoin turvetuotantoalueita, joista suurin lienee Näätäaavan turvetuotantoalue lännessä. Turpeennostossa suon ekosysteemi tuhoutuu, ja noston loputtua se istutetaan tavallisesti kasvamaan metsää.

Kalastus on vähäistä, koska kunta ei sijaitse meren rannalla. Simojärvellä on kalastettu ammattimaisesti jo vuosikymmeniä, tosin pienimuotoisesti.

Kaivostoimintaa Ranualla ei vielä toistaiseksi ole, vaikka geologisia luonnonvaroja on löydetty. Suhangon alueelta Ranuan luoteisosasta on löydetty mittava palladiumesiintymä, ja kaivosyhtiö Gold Fields Arctic Platinumilla on vireillä hanke kaivoksen rakentamiseksi. Koeporausten perusteella malmivarat ovat osoittautuneet runsaiksi, ja yhtiön näkemyksen mukaan kaivoksen rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2015. Suhangosta on löydetty palladiumin lisäksi mm. platinaa, nikkeliä ja kultaa.[20]. Kaavoitus ja ympäristöluvat hanketta varten ovat kunnossa.

Jalostus

Jalostuksen eli sekundäärituotannon työpaikkojen osuus Ranualla on 12 %[16]. Siihen luetaan kuuluviksi teollisuus ja rakentaminen. Suuria teollisuus- ja rakennusyrityksiä kunnassa ei ole, ja jalostuksen työpaikat sijoittuvat pienyrityksiin. Kunnassa jalostetaan pääasiassa paikallisesta alkutuotannosta saatuja raaka-aineita, kuten puuta.

Palvelut

Ranuan eläinpuiston päärakennus.

Ranuan elinkeinorakennetta tutkittaessa palvelusektorin eli tertiäärituotannon työpaikkojen osuus on 64,5 %. Se on siis ylivoimaisesti suurin tuotantosektori Ranualla, tosin sen osuus on pienempi kuin koko Suomeen verrattaessa.[16]

Ranuan kuntakeskuksessa toimii mm. päivittäistavarakauppoja, myynnin pienyrityksiä, pankkeja, hotelleja, ravintoloita, terveyskeskus, apteekki, posti, poliisi- ja paloasema, linja-autoasema, kirjasto, peruskoulu ja lukio sekä kansanopisto. Lisäksi Lapin ammattiopiston muutamia koulutuslinjoja toimii Ranualla. Ranuan eläinpuisto on kunnalle tärkeä matkailun vetonaula, joka tuo alueelle turisteja ulkomailta asti. Ranuan leirintäalue sijaitsee lähellä kuntakeskusta Ranuanjärven rannalla. Niin ikään kuntakeskuksen tuntumassa sijaitsevat urheilukenttä ja jäähalli sekä Oravivaaran ulkoilualue, jossa on talvella kunnan ylläpitämät hiihtoladut. Ranuan kunnantalo ja vuonna 1914 valmistunut Ranuan kirkko sijaitsevat kirkonkylässä Ranuansalmen itäpuolella.

Ranualaisten asiointi erityispalvelujen, kuten hypermarkettien, keskussairaalan ja yliopistokoulutuksen, perässä kohdistuu Rovaniemelle.

Tieverkko ja yhteydet

Ranuan kunnanraja seututie 858:lla Pudasjärven Syötteeltä tultaessa.

Pinta-alaltaan laajan Ranuan tieverkko on melko harva. Kunnan halki kulkee etelästä luoteeseen kantatie 78, joka toimii Kajaanin ja Rovaniemen välisenä liikenneväylänä. Se on kunnan tärkein ja vilkkaimmin liikennöity tieosuus. Muita suurempia tieväyliä ovat seututiet 858, 924, 941 ja 942. Seututie 941 kulkee Ranuan kuntakeskuksesta itään Posiolle. Seututie 858 halkoo Ranuan kaakkoisosia tullen Pudasjärven Syötteeltä Ranuan Kuhan kylään, jossa se yhtyy Posiontiehen eli seututie 941:een. Seututie 924 tulee lännestä Simosta ja yhtyy kantatie 78:aan Nuuppaan kylän kohdalla Ranuan pohjoispuolella. Seututie 942 lähtee Ranuan kuntakeskuksesta koilliseen ja kulkee Simojärven länsirantaa viistäen Rovaniemen kaupungin puolelle Juotasniemen kylään.

Ranuan linja-autoasemalta on päivittäiset bussiyhteydet Rovaniemelle, Ouluun ja Kajaaniin. Linja-autovuoroja on lisäksi mm. Posiolle ja Kemiin. Rautateitä kunnan alueella ei ole. Lähin rautatieasema ja lentokenttä sijaitsevat Rovaniemellä, ja lähimmät satamat Kemissä ja Oulussa. Kantatie 78:n varressa kahdeksan kilometriä Ranuan keskustasta Rovaniemen suuntaan on pienlentokenttä.[21]

Etäisyyksiä Ranualta eri paikkakunnille:[22]

Alueellinen kehittäminen ja suunnittelu

Valeska-jääkarhu Ranuan eläinpuistossa.

Ranuan alueen kehitys perustuu nykyisin pääasiassa matkailuun ja palveluelinkeinoihin. Ylivoimainen vetonaula on Ranuan eläinpuisto, joka on yksi Suomen kolmesta eläintarhasta (muut eläintarhat ovat Helsingin Korkeasaari sekä Ähtärin eläinpuisto). Näin siitä on kehittynyt valtakunnallisestikin merkittävä matkakohde. Myös Simojärvi ja Simojoki ovat muodostuneet tärkeiksi luontomatkailukohteiksi mm. kalastajien, retkeilijöiden ja moottorikelkkailijoiden keskuudessa.

Tulevaisuudessa matkailun lisäksi myös kaivostoiminnalla tullee todennäköisesti olemaan tärkeä rooli alueen kehityksessä. Kunnan toistaiseksi hyödyntämättömät luonnonvarat, kuten palladiummalmiesiintymä Suhangon alueella, tulevat mitä luultavimmin lisäämään työpaikkojen määrää ja alueen merkittävyyttä teollisuudessa.

Ranuan maankäyttöä ohjataan kunnan alueelle laadituilla kaavoilla, johon kuuluvat mm. Ranuan kirkonkylän asemakaava ja vesistöjen läheisyyteen laaditut rantakaavat. Simojoen ja Simojärven lisäksi rantakaavat on laadittu mm. kaakkoisille järville Kuhaan ja Kuukasjärvelle. Kunnan luoteisosaan on laadittu osayleiskaava Suhangon kaivoshanketta varten. Ranuan kaavoitusta ohjaa Lapin maakuntakaava.[23]

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 15.2.2009.
  7. ↑ a b c d e f g h i j Rikkinen, K. & Sihvo, H. (toim.): "Finlandia, Otavan iso maamme kirja 9". Otava, 1987.
  8. ↑ Ranuan kunta: Yleistietoa kunnasta ranua.fi. Viitattu 7.6.2012.
  9. ↑ a b c Genimap: "Luonnonharrastajan Suomi. Karttakirja". Genimap, 2002, sivut 56–57.
  10. ↑ Paikkatietoikkuna: Paikkatietoikkuna - Karttaikkuna - Ranuan pohjavesialueet paikkatietoikkuna.fi. Viitattu 7.6.2012.
  11. ↑ Ilmatieteen laitos: Meteorologia - Miten Golfvirta vaikuttaa Suomen säähän? ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 8.6.2012.
  12. ↑ Ilmatieteen laitos: Vuositilastot - Vuoden keskilämpötila ja vuosisade 1981–2010 ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 8.6.2012.
  13. ↑ a b c Genimap: "Luonnonharrastajan Suomi. Karttakirja". Genimap, 2002, sivut 48–51.
  14. ↑ Ilmatieteen laitos: Lumitilastot - Talvien lumista ja lumisuudesta ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 8.6.2012.
  15. ↑ Ilmatieteen laitos: Terminen kasvukausi ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 8.6.2012.
  16. ↑ a b c d e f g h i Tilastokeskus: Kuntaportaali - Ranua tilastokeskus.fi. Viitattu 8.6.2012.
  17. ↑ Tilastokeskus: Muuttoliike - Väestönmuutokset alueittain 1981–2011 pxweb2.stat.fi. Viitattu 8.6.2012.
  18. ↑ Tilastokeskus: Muuttoliike - Kuntien välinen muuttoliike muuton suunnan mukaan alueittain 1987–2011 pxweb2.stat.fi. Viitattu 8.6.2012.
  19. ↑ Tilastokeskus: Väestöennuste - Väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2009–2040 pxweb2.stat.fi. Viitattu 8.6.2012.
  20. ↑ Lapin Kansa: Suhangon kaivos aiempaa luultua kannattavampi lapinkansa.fi. 17.4.2012. Viitattu 8.6.2012.
  21. ↑ Ranuan kunta: Liikenneyhteydet ranua.fi. Viitattu 8.6.2012.
  22. ↑ Liikennevirasto: Paikkakuntien välimatkoja Suomessa alk.tiehallinto.fi. Viitattu 8.6.2012.
  23. ↑ Ranuan kunta: Kaavat ja kiinteistöt ranua.fi. Viitattu 8.6.2012.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ranua.
Ranua
Kylät ja alueet

Asmunti · Hosio · Impiö · Kelankylä (Kela) · Kirkonkylä · Kortteenperä · Kuha · Kuukasjärvi · Mauru · Nuupas · Näverrys · Petäjäjärvi · Peurajärvi · Pohjaslahti–Piittisjärvi · Portimo · Putkivaara · Raiskio · Rovastinaho · Saariharju · Saukkojärvi · Sääskilahti · Teerivaara · Telkkälä · Tolja

Muuta Ranuaan liittyvää

Eläinpuisto · Hillamarkkinat · Kirkko · Kristillinen kansanopisto · Litokaira · Porosaari · Ranuanjärven leirintäalue · Saukkojärven kotiseutu- ja koulumuseo

Järvet ja joet

Kivijärvi · Kuhajärvi · Kuhan Takajärvi · Nuupasjärvi · Pikku Kuukasjärvi · Portimojärvi · Ranuanjärvi · Saukkojärvi · Simojärvi · Takajärvi · Kivijoki · Nuupasjoki · Ranuanjoki · Ruonajoki · Simojoki

Malline:Link FA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ranua&oldid=11733195”