Kumpumoreeni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kumpumoreenit ovat epämääräisistä, kaoottisen näköisistä kummuista koostuvia moreenimuodostumia. Ne ovat syntyneet jääkauden lopulla jäätikön sulaessa, jolloin jäätikön mukanaan kuljettama moreeniaines on jäänyt paikoilleen. Kumpumoreenien katsotaan liittyvät kuolleen, virtaamattoman moreenipitoisen jään sulamiseen.[1]

Tiedetään myös, että jäävirtojen risteyskohdassa jään virtaus joskus pysähtyy. Moreenikummut ovat pitkänomaisia, suoria, kaartevia, kehämäisiä harjanteita sekä kekoja ja kasoja. Kummuista muodostuu monesti verkkomainen rakenne. Kumpujen korkeus on 5–10 metriä, mutta joskus jopa kymmeniä metrejä, niiden pituudet voivat olla 500–1500 metriä. Suurin kumpumoreenikenttä on Kemijärven länsipuolella, alaltaan 2000 km². Kemijärven kentän suurimman kummun ala on 1 neliökilometri ja korkeus 40 metriä. Vetäytyvä jäätikkö pysähtyy monesti laaksoihin tai esteiden eteen, koska uutta jäätä ei virtaa voimalla. Kumpumoreenien aines on hyvin sekalaista.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Liisa Kajala (toim.): Tarvantovaaran erämaa-alueen ja Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueen luonto ja käyttö, s. 23–24. Helsinki: Metsähallitus, 2002. ISBN 952-446-365-2. Teoksen verkkoversio (pdf).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]