Scandinavian Airlines

Wikipedia
Ohjattu sivulta Scandinavian Airlines System
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Scandinavian Airlines logo.svg
Scandinavian Airlines
IATA: SK – ICAO: SAS
Kutsukoodi SCANDINAVIAN
Perustettu 1946
Solmukohdat Kööpenhamina-Kastrup
Tukholma-Arlanda
Oslo-Gardermoen
Emoyhtiö SAS AB
Kotipaikka Tukholma, Ruotsi
*SAS Group, SAS AB
*Scandinavian Airlines Sverige
Kööpenhamina, Tanska
*Scandinavian Airlines Danmark
*Scandinavian Airlines Intercontinental
Baerum, Norja
*SAS Norge
Kanta-asiakasohjelma EuroBonus
Allianssi Star Alliance
Avainhenkilö(t) Rickard Gustafson (toimitusjohtaja)
www.flysas.com (englanniksi)
Scandinavian Airlines Systemin entinen pääkonttori Solnasssa, Ruotsissa

Scandinavian Airlines eli SAS (IATA: SK, ICAO: SAS, kutsukoodi: Scandinavian), aiemmin Scandinavian Airlines System, syntyi elokuussa vuonna 1946, kun Tanskan, Ruotsin ja Norjan valtioiden lentoyhtiöt DDL (Det Danske Luftfartselskab A/S), DNL (Det Norske Luftfartsrederi) ja SILA (Svensk Interkontinental Lufttrafik AB) perustivat yhteisyrityksen lentämään maanosien välistä liikennettä Skandinaviasta. Yhtiöt aloittivat tämän jälkeen yhteistoiminnan Euroopan reiteillä 1948 ja lopulta yhdistyivät nykyiseksi SAS-konsortioksi 1951.[1]

SAS on nykyään johtava lentoyhtiö Pohjoismaissa, ja se on myös Star Alliancen perustajajäsen. SAS operoi kahdelta päälentokentältä, Tukholman Arlandan lentoasemalta ja Kööpenhaminan Kastrupin lentoasemalta. Oslo-Gardermoenin lentoasemaa palvelevat pääasiassa yhteydet Ruotsin ja Tanskan SAS-keskuslentoasemille. Lentoyhtiöllä on kaksi täysin omaa tytäryhtiötä, Widerøe Norjassa ja Blue1 Suomessa. Se omistaa myös 19,9 prosenttia Spanairin ja 10 prosenttia Estonian Airin osakkeista. Vuonna 2003 yhtiö perusti halpalentoyhtiön nimeltään SAS Snowflake.

Vuonna 2005 SAS kuljetti noin 35 miljoonaa matkustajaa. Työntekijöitä yhtiöllä oli tuolloin yli 32 000. Liikevaihto oli 6,6 miljardia euroa ja voitto ennen veroja 44,4 miljoonaa euroa. Päivittäisiä lähtöjä lentoyhtiöllä oli 1 520 ja se lensi 147 kohteeseen. Lokakuussa 2006 SAS:n konsernijohtajana aloitti Mats Jansson. Janssonin aikana SAS oli rankasti tappiollinen yhtiö on joutunut tekemään rajuja leikkauksia. Elokuussa 2010 Janssonin kerrottiin lähtevän SAS:sta syksyn aikana.[2]

Scandinavian Airlines osti Braathensin vuonna 2001. Nimeä SAS Braathens käytettiin vuodesta 2005 vuoden 2007 kesäkuun ensimmäiseen päivään saakka, jolloin Norjan-toiminnoista muodostettiin SAS Norge[2].

Sisällysluettelo

Laivasto [muokkaa]

Tiedot on otettu ruotsinkielisestä wikipediasta.

SAS:n Boeing 737
SAS:n McDonnell Douglas MD-82
SAS:n Airbus A340-313X
Konetyyppi Määrä Matkustajia
(business/extra/economy)
Reitit Yhtiö (sijainti)
Airbus A319-100 4 141 Eurooppa ja Grönlanti SAS Danmark (CPH)
Airbus A320 1 (9 tilauksessa) Ei tietoa Eurooppa ja Grönlanti SAS Danmark (CPH)
Airbus A320 NEO 0 (30 tilauksessa) Ei tietoa Eurooppa SAS Danmark (CPH)
Airbus A321-200 8 198 Eurooppa SAS Danmark (CPH)
Airbus A330-300 4 264 (34/35/195) New York, Chicago, Washington SAS Intercontinental (2 CPH, 3 ARN)
Airbus A340-313X 7 (1 tilauksessa) 245 (46/28/171) Aasia SAS Intercontinental (CPH)
Boeing 737-400 3 150 Eurooppa SAS Norge (OSL)(POISTUMASSA)
Boeing 737-600 28 112-123 Eurooppa SAS Norge, SAS Sverige (15 ARN, 13 OSL)
Boeing 737-700 24 (7 tilauksessa) 165 Eurooppa SAS Norge, SAS Sverige (2 ARN, 13 OSL)
Boeing 737-800 22 (7 tilauksessa) 186 Eurooppa SAS Norge, SAS Sverige (11 ARN, 9 OSL)
Bombardier CRJ900 12 88 Tanskan kotimaa, Eurooppa, SAS Danmark, (CPH)
McDonnell Douglas MD-82 15 150 Eurooppa SAS Norge, SAS Sverige (14 OSL, 8 ARN)POISTUMASSA

Kohteet [muokkaa]

Pääartikkeli: Luettelo Scandinavian Airlines Systemin kohteista

Onnettomuudet [muokkaa]

  • 4.7.1948 SAS:n DC-6B SE-DBA törmäsi ilmassa brittiläiseen sotilaskoneeseen Northwoodissa, Lontoon pohjoispuolella. Kaikki 32 koneessa ollutta kuolivat.
  • 19.1.1960 Caravelle III OY-KRB syöksyi maahan lähellä Ankaraa Turkissa. Kaikki 42 koneessa ollutta kuolivat.
  • 13.1.1969 SAS:n lennolla 933 ollut DC-8-62 LN-MOO osui mereen ollessaan laskeutumassa pimeällä Los Angelesiin. 15 ihmistä kuoli, 30 selvisi hengissä.
  • 19.4.1970 DC-8-62 SE-DBE paloi kokonaan Rooman lentokentällä lähtökiidon aikana moottorista alkaneessa tulipalossa. Kaikki matkustajat ja henkilökunta ehtivät poistumaan koneesta.
  • 13.1.1973 DC-9-21 LN-RLM:n lentäjä keskeytti lähtökiidon Oslon lentokentällä, mutta ei saanut konetta pysäytetyksi kiitotielle. Kone jatkoi jään peittämälle Oslonvuonolle, jonne se pysähtyi. Kaikki ehtivät poistumaan koneesta ennen kuin se vajosi jään läpi.
  • 28.2.1984 SAS:n lennolla 901 New Yorkiin matkalla ollut DC-10 LN-RKB ei pysynyt Oslosta lentoonlähdön jälkeen ilmassa, vaan kosketti maata uudelleen 1 440 metrin päässä ja päätyi lopuksi matalaan veteen. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa.
  • 27.12.1991 SAS:n lento 751, MD-81 "Dana Viking" teki pakkolaskun pienelle pellolle Gottröraan Tukholman pohjoispuolelle molempien moottorien rikkoonnuttua puutteellisen jäänpoiston takia 78 sekunnin kuluttua lentoonlähdöstä. Kone katkesi kolmeen osaan, mutta kukaan ei kuollut. 25 ihmistä loukkaantui, heistä kaksi vakavasti.
  • 8.10.2001 MD-87 SE-DMA törmäsi sumussa Milanon lentokentällä lähtökiidossa pieneen Cessna-yksityiskoneeseen, joka oli harhautunut väärään paikkaan. Kone jatkoi lentäjän taitavasta hätäjarrutuksesta huolimatta matkatavararakennuksen seinään, ja kaikki molemmissa koneissa olleet 114 henkeä saivat surmansa. Lisäksi kuoli neljä matkatavararakennuksessa työskennellyttä. Lennonjohdon ohjeet Cessnalle todettiin puutteellisiksi, ja maatutka oli ollut jo pitkään epäkunnossa.
  • 01.05.2013 Scandinavian Airlines lento 908, A330 on selvä lentoonlähtöön Newark Liberty Airport.Pilotti ohjasi osaksi ExpressJet Embraer E145 kone (joka toimii Iso-Express lennon 4226), mikä häntä toteumainformaatiota.

Dash-konetyypin ongelmat [muokkaa]

Loppuvuonna 2007 SAS:n kanadalaisvalmisteiset Bombardier Dash-8-400 -potkuriturbiinikoneet joutuivat vakaviin vaaratilanteisiin kahdeksan kertaa. Syyn todettiin olevan laskutelineissä.

  • 9.9.2007 Dash-8-400 teki hätälaskun Aalborgin lentokentälle laskeutumisen aikana havaitun laskutelinevian vuoksi. Oikea laskuteline petti laskussa, kone kaatui oikean siiven varaan, kääntyi tulosuuntaansa ja päätyi pellolle. Oikea moottori syttyi tuleen, mutta vakavilta loukkaantumisilta vältyttiin.
  • 12.9.2007 Dash-8-400 teki hätälaskun Vilnan lentokentälle samoin lennon aikana havaitun laskutelinevian vuoksi. Oikea laskuteline petti tälläkin kertaa, mutta jälleen vältyttiin vakavilta loukkaantumisilta. Kaikki SAS:n Dash-8-400 koneet poistettiin tilapäisesti käytöstä tarkastuksia varten.
  • Viimeisin vaaratilanne tapahtui 27.10.2007 Kööpenhaminan lentokentällä. Dash-8-400 koneen laskutelinettä ei saatu lukittumaan kunnolla tunteja kestäneistä yrityksistä huolimatta, ja lopulta kone joutui laskeutumaan siitä huolimatta. Laskuteline petti jälleen kesken laskun, ja kone jäi nojaamaan siipensä varaan. Henkilövahinkoja ei tullut, mutta monet matkustajat olivat shokissa.[3] Koneen laskutelineet oli kuitenkin tarkastettu kuukautta aikaisemmin edellisten onnettomuuksien takia.

28.10.2007 SAS ilmoitti lopettavansa Dash-8-400 konetyypillä operoinnin kokonaan. [4]

Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. The SAS story – The beginning SAS. Viitattu 7.6.2007.
  2. Helsingin Sanomat 10.8.2010. SAS:n toimitusjohtaja jättää yhtiön. [1] viitattu 10.8.2010.

Aiheesta muualla [muokkaa]