Keskustelu wikiprojektista:Suomen kylät/Kuntakeskusten nimet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuntakeskukset[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Keskustelu wikiprojektista:Suomen kylät#Kuntakeskukset. --Raksa123 (keskustelu) 11. lokakuuta 2017 kello 00.28 (EEST)[vastaa]

Alasivulle Wikipedia:Wikiprojekti Suomen kylät/Kuntakeskusten nimet on koottu aloitusta luettelolle, joka sisältäisi Suomen nykyisten ja entisten kuntien kuntakeskusten nimet. Jossakin Satakunnan kaavoitusjulkaisussa sivulla 5/6 on kartta Satakunnasta ja jokaisen kunnan kohdalla ympyrä, joka tarkoittaa "kuntakeskusta". Kuntakeskus voisi olla hyvä suomennos vastaaville vieraskielisille käsitteille centralort/huvudort, administrasjonssenter, kommunesæde, seat, Verwaltungssitz. Joistakin kunnista (Pertunmaa ja Vihti) löytyy mainintoja, että esimerkiksi Pertunmaan kirkonkylä on Pertunmaan "hallinnollinen keskus" ja Nummela on Vihdin "hallinnollinen keskus".

Kaikkien kuntien kohdalla tällaista lausetta ei varmasti löydy lähteeksi, joten pitääkö sitten vain etsiä kunnanviraston osoite ja laittaa hallintokeskukseksi se taajama, jossa virasto sijaitsee? Somerniemellä ei ole koskaan ollut taajamia, joten pitäisikö Somerniemen hallintokeskusta kutsua Kirkonkulmaksi? Laitetaanko Vantaan hallintokeskukseksi Tikkurila? Sopiiko Ulvilan hallinnolliseksi keskukseksi/kuntakeskukseksi Vanhakylä (Ulvila), koska kunnanviraston osoite on siellä, vaikka taajama onkin kasvanut yhteen Porin keskustaajaman kanssa?

Kuntakeskus sopisi yhdeksi riviksi myös mallineisiin Malline:Suomen kunta ja Malline:Lakkautettu Suomen kunta, kunhan niiden nimet olisi ensin selvitetty nykyisten ja entisten kuntien osalta. Seutukunta-parametri voitaisiin ehkä poistaa, jos seutukunnat ovat enää tilastollinen, mutta ei muuten käytettävä aluejako. Kuntien perustamisvuodetkin ovat moniselitteisiä (paikannimen ensimmäinen maininta, seurakunnan ensimmäinen maininta, emäseurakunnan perustamisvuosi, rukoushuonekunnan, kappelin, itsenäisen seurakunnan perustamisvuosi vai vuosi jolloin siirryttiin uuden kunnallisasetuksen mukaiseen hallintoon?), joten useat vuosiluvut sopisivat paremmin historiaosioon.

Ainakin osassa sv-wikin Suomen kunta-artikkeleista (esim. sv:Dragsfjärd, sv:Janakkala, sv:Jomala, sv:Kärkölä, sv:Vanda, sv:Virmo, sv:Åbo) on täytetty parametri kuntakeskukselle, josta on käytetty sanaa "centralort" tai "administrativt centrum". --Raksa123 (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 20.10 (EET)[vastaa]

Mallineisiin Malline:Suomen kunta ja Malline:Lakkautettu Suomen kunta on lisätty valinnainen parametri "kuntakeskus". Parametri on laitettu kokeeksi artikkelien Ypäjä, Somero ja Ahlainen tietolaatikoihin. --Raksa123 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 16.40 (EEST)[vastaa]
Tämä tuli nyt vähän huonoon saumaan, kun minun oikeastaan piti olla wikilomalla, vaikka nyt väliin tulikin muutama päivä lomaa wikilomasta, joka sekin olisi oikeastaan pitänyt käyttää muuhun. Eli nyt aika pian häivyn muutamaksi viikoksi taas kokonaan kuulumattomiin.
Kuitenkin oma näkemykseni välittömästi käsillä olevan tiedon perusteella on, että koko kuntakeskuksen käsite saattaa mahdollisesti olla nykyhetken näkökulmasta ongelmallinen, tai ainakin käsitteen sisältöä pitäisi tutkia. Jotakin voi löytyä esim. artikkelissa Aluepolitiikka olevista lähteistä, erityisesti Sami Moision julkaisuista. Jossain määrinhän tuo käsite liittyy 1970-luvulla voimissaan olleeseen [[keskus- ja vaikutusalueteoria]an perustuvaan tutkimukseen, jota edusti silloin etenkin Mauri Palomäki. Mutta mikä on käsitteen käyttö nyt? Epäilen vähän, onko käsite aivan suoraan käytettävissä noin ilman että mennään oman tutkimuksen puolelle. Kunnallisten keskuspalvelujen sijaintipaikkaa tarkoittavana nimityksenä (jollaisena nykyään yleensä käytetään nimitystä keskustaajama), se vaatisi vähintään lähteen. Sinällään kunnallisten keskuspalvelujen sijaintipaikan ilmaiseminen ja luetteleminen kunnittain voi olla relevanttia, mutta melkein näkisin, että sen tulisi perustua uudehkoon lähteeseen käsitteen käytöstä.
Mutta kun nyt tuossa olit havainnut käytetyn myös nimitystä "hallinnollinen keskus", niin melkein pitäisin sitä parempana. Käsitteen kuntakeskus ongelmahan on, että se liittty etenkin 1970-luvun aluesuunnittelun hierarkiseen keskusverkkoteoriaan, jossa oli kylä-, kunta-, kauppala-, kaupunki-, maakunta- jne keskusksia tarkkaan luokiteltuna ja saattaa sekoittua tähän asiayhteyteen. Sen sijaan käsite "hallinnollinen keskus" ilmaise oikeastaan suoraan, neutraalisti ja tarkasti, mistä on kysymys sekä nykyään että aiemmin, eikä sen käyttö nykyään käytössä olevana käsitteenä vaadi uutta tutkimusta. Siksi esittäisin, että käytettäisiinkin käsitettä "Hallinnollinen keskus". Se olisi nähdäkseni paras suora käännös noille eri kielten nimityksille ja on myös nykyään käytössä juuri tuossa merkityksessä ja on suoraan välittömästi ymmärrettävä.
Ja mikä se sitten olisi, niin ymmärtääkseni se olisi kunnantalon sijaintipaikka. Esim. Somerniemellä se ei ole Kirkonkulma, vaan Jakkula, koska kunnantalo oli Jakkulassa. Mutta siellä tosiaan ei ollut taajamaa ja muutenkin kunnantalo ja pappila olivat Jakkulassa, mutta pankit, terveystalo ja pari kauppaa samoin kuin suurin ja nykyään myös ainoa koulu Oinasjärvellä. Eli tämä olisi relevantti tieto ja mahdollinen lisätä objektiivisesti ilman uutta tutkimusta.--Urjanhai (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 17.24 (EEST)[vastaa]
Vaihdoin molempiin mallineisiin ja kolmeen testiartikkeliin tilalle muodon "Hallinnollinen keskus". Jätin linkittämättä, koska artikkelia hallinnollinen keskus ei ole kirjoitettu. Jätin myös parametrin automaattisesti linkittämättä. Kuntakeskus-sanaan verrattuna tuossa on se haittapuoli, että nyt ilmaisu jakautuu mallineessa kahdelle riville ja jos sen yrittäisi pakottaa yhdelle riville, niin mallineen leveys kasvaisi. "Hallintokeskus"-muoto ei käyne, koska se ei hakutulosten perusteella viittaa maantieteelliseen paikkaan, vaan kunnan organisaation osaan.
Useimpien kuntien kuten vaikka juuri Someron kohdalla voi olla vaikea löytää lähteeksi mistään lausetta "X on Y:n hallinnollinen keskus", koska jos peruskartalla hallinnollisen keskuksen kohdalla lukee sama nimi kuin kunnalla, niin epäselvyyttä ei ole. Näistä lienee vain hajamainintoja, kuten vaikka Sonkajärvi ja Pertunmaa. Ehkä näissä tapauksissa pitää vain katsoa kunnanviraston osoitetta ja tutkia kartalta, mihin taajamaan se osuu. Vaikkapa Vihdin, Hausjärven, [www.janakkala.fi/janakkalan_kunta/kuntaesittely/kylat_ja_taajamat/turenkia Janakkalan] ja Inarin kohdalla tieto on löydettävissä, koska hallinnollinen keskus on eriniminen kuin kunta.
Lisäksi voi olla mahdollista, että hallinnollisesta keskuksesta ei käytetä täsmälleen samaa nimeä kuin taajamaluetteloissa. Siikalatvan hallinnollisen keskuksen sanotaan vain sijaitsevan "Pulkkilassa". Jos taajamaa ei ole ollut, niin hallinnollisen keskuksen ilmoittaminen on hankalampaa. Somerniemellä voisi olla parasta selittää nuo kohdat vain tekstissä. Suurten kaupunkien (Helsinki, Turku, Tampere jne.) kohdalla hallinnollista keskusta ei voi mitenkään luontevasti ilmoittaa eikä toisaalta joidenkin pientenkään (vaikka Kerava, Järvenpää, Kaskinen, Maarianhamina). Toisaalta Vantaan kohdalla Tikkurila tuntuu luontevalta ja Espoosta on artikkeli Espoon keskus. --Raksa123 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2016 kello 03.14 (EEST)[vastaa]
Hallinnollinen keskus kuten kuntakeskuskin vaatisivat oikeastaan molemmat lähteisiin perustuvan määrittelyn. Nyt kuntakeskuksesta on määrittely, mutta ei lähdettä, hallinnollisesta keskuksesta ei ole vielä määrittelyä lainkaan. Lähinnä voi tulla kysymykseen kummallekin joko "virallinen" määrittely osana jotain viranomaismäärittelyä tai kuvaileva määrittely joko tutkimuskirjallisuudesta tai oppikirjoista tai viranomaiskäyttöä varten tuotetusta kuvailevasta teknisestä määrittelystä. Nyt ei esim. tuon ohjauksen perusteella ole selvää, mihin tuo kuntakeskuksen määrittely perustuu. Yksittäiset maininnat antavat hiukan osviittaa käsitteiden käytöstä, mutta niitä ei vielä voi käyttää varsinaisesti käsitteen määrittelyn lähteenä. Nyt esimerkiksi "mutulla", so. ilman lähteitä artikkelissa keskustaajama nimitys kuntakeskus voisi olla korvattavissa nimityksellä hallinnollinen keskus, mutta samalla käsitteiden kuntakeskus ja hallinnollinen keskus välillä on myös eroa, joka uskoakseni olisi dokumentoitavissa lähteillä. Lisäksi voi olla, että jokin käsite, kuten esim. "hallinnollinen keskus" voi olla "virallinen" jossain maassa, mutta ei ole aina ehkä varma, onko se sitä jossain toisessa maassa (esim. eri pohjoismaat, joissa olosuhteet muuten ovat samanlaiset). Nyt siis esim. tässä kiinnostaisi, onko käsite "hallinnollinen keskus" suomessa jossain yhteydessä "virallinen", vai onko se vain kuvaileva, joko tutkimuskirjallisuudessa tai viranomaistoimintaa tuklevassa teknisessä määrittelyssä esiintyvä. Tämä vaatisi luultavasti sekä "virallisen" termistön, tutkimuskirjallisuuden ja oppikirjojen että viranomaistoimintaa tukevien teknisten määrittelyjen kaivelua.
Käsitteestä kuntakeskus tiedän, että se oli 1970-luvulla hyvin näkyvästi viranomaistoimintaa tukevan teknisen määrittelyn väline, ja silloin sille oli olennaista samoin kuin käsitteelle taajama, ettei se ollut sidottu kunnan hallinnolliseen statukseen koska (etenkin silloin) saattoi (jos nyt oikein muistan ja ymmärrän) olla myös pieniä kuntia, joiden palveluvarustus ei riittänyt täyttämään keskusluokituksen tasoa nimeltä "kuntakeskus", eli kun pienimmät kunnat silloin tai joskus vielä nytkin saattavat olla ilman keskustaajamaa, niin myöskään keskusena niissä aina ei ehkä "kuntakeskuksen" määrittely täyttynyt. Mutta tutkimatta en tiedä, onko käsitettä kuntakeskus tämän jälkeen käytetty jollakin muulla tavalla määritellyssä merkityksessä, ja käytetäänkö sitä enää nykyään missä määrin tuossa vanhassakaan merkityksessä. Ainakin seutukeskuksia alueiden käytön suunnittelussa taidetaan määritellä vielä nykyäänkin, ja maakunnallisessa suunnittelussa ehkä "kyliäkin" käyttämättä kuitenkaan välttämättä nimitystä "Kyläkeskus", mutta keskus- ja vaikutusaluetarkastelut eivät nykyään enää liene yhtä keskeisessä asemassa kuin aiemmin. Sen sijaan hallinollinen keskus on sellainen käsite, että sen voisi kuvitella voivan olla myös viranomaiskäytössä, muta en osaa sanoa, onko. Samoin sitä voisi kuvitella käytettävän tutkimuskirjallisuudessa tai mahdollisesti viranomaistyötä tukevana teknisenä määrittelynä, mutta tätäkään en osaa sanoa tarkemmin. Kuitenkin tätä olisi mahdollista tutkia lähteistä.
Joka tapauksessa itse tieto on relevantti ja kiinnostava, koska on relevantti ja kiinnostava tieto, että Vihdin hallinnollinen keskus on Vihdin kirkonylä, Espoon hallinnollinen keskus on Espoon keskus, Vantaan hallinnollinen keskus on Tikkurila tai että Raaseporin hallinnolinen keskus on Tammisaari ja Kemiönsaaren Kemiö, ja Länsi-Turunmaan oli Parainen (niin kuin Paraistenkin kai nykyään, jos pitäisi määritellä). Mutta tuekseen tämä vaatisi vielä itse käsitteen lähteistetyn määrittelyn. Muuten ehkä voidaan sanoa, että Someron hallinnollinen keskus on Somero (linkitettynä ehkä Someron keskustaajamaan) ja Turun Turku (linkitettynä ehkä vaikka sitten artikkeliin Turku, koska se taitaa olla määreenä tarkempi kuin Turun keskustaajama). Mutta tähänkin voi tuoda varmuutta jos ehditään tutkia tuo määrittely. Tässä voi ehkä pingata myös Käyttäjä:Makele-90, joka on perehtynyt eräisiin virallisiin määrittelyihin, vaikka en tiedä onko hän perehtynyt tähän,ja kuten sanottu, en tosiaan ole varma onko juuri tässä tapauksessa olemassa virallista määrittelyä vai ei, tai onko edes viranomaistoimintaa tukevaa teknistä määrittelyä.--Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2016 kello 07.45 (EEST)[vastaa]

Pohdintaa hallinnollisten keskusten nimistä ja sijainneista[muokkaa wikitekstiä]

Ping Käyttäjä:Urjanhai. --Raksa123 (keskustelu) 9. lokakuuta 2017 kello 16.08 (EEST)[vastaa]

Tunnen hiukan huonosti alueita, mutta voi olla, että noin on. Nykytilannetta voisi ehkä varmistaa kunnan nettisivuilta. Mitä sanoisi Käyttäjä:Htm joka saattaa tuntea aluetta paremmin? Jos on pääsdy Suomenmaa-teossarjaan tai sen myöhempään seuraajaan ("Finlandia" tjsp?), niin sieltä voisi ehkä löytyä maininta. --Urjanhai (keskustelu) 9. lokakuuta 2017 kello 17.48 (EEST)[vastaa]
Ainakin kunnan nykyinen katuosoite näkyy olevan Kyrö. En osaa sanoa onko kunnan hallinnolla nykyään mahdollisia muita toimipisteitä vai ei.--Urjanhai (keskustelu) 9. lokakuuta 2017 kello 17.52 (EEST)[vastaa]
Peruskarttojen perusteella Karinaisten ja Pöytyän kunnantalot sijaitsivat näemmät juuri noin. Mikkelin maalaiskunnan hallinnolliseksi keskukseksi on nyt merkitty Rantakylä (Mikkeli). Kyseisellä sivulla sitä sanotaan maalaiskunnan keskustaajamaksi, toisaalta jossain netissä luki, että maalaiskunnan kunnantalo olisi kuitenkin sijainnut kaupungin alueella. Näinhän oli ainakin Jyväskylän maalaiskunnan kohdalla myös. --Raksa123 (keskustelu) 11. lokakuuta 2017 kello 00.28 (EEST)[vastaa]
Ja sitten on keskustaajama-käsite. Mä olen asunut jonkin aikaa Karinaisten ja Marttilan(!) rajalla ja Karinaisten keskuksena pidettiin Kyröä, Pöytyän keskuksena Riihikoskea. Keskustaajamilla on usein eri nimi kuin kunnalla ja kirkonkylällä, ja tähän yhtenä syynä on tonttimaan hinta, joka on ollut kirkon lähelllä monestiliian korkea ja keskustaajama on tehty muualle. Tällaisen lähteistäminen on varmasti vaikeata. Mutta äkkiä tulee mieleeni enemmän tai vähemmän tunnettuja kuntakeskuksia jotka eivät ole kunnan nimiä niin paljon etten voi tässä edes julkaista kuin pienen listan erilaisia tapauksia. Ämmänsaari, Lauttakylä, Ahola, Männäinen, Vista, Kurenalus, Godby, Meijerinkylä, Pännäinen, Turenki, Taalintehdas, Hetta, Ivalo, Salla vs. Kuolajärvi, ja kukapa muu kuin minä muistaa että Riihimäestä oltiin 60-luvulla tekemässä kaupunkia nimeltä Kara? --Höyhens (keskustelu) 11. lokakuuta 2017 kello 00.44 (EEST)[vastaa]
Sama juttu myös Rauman maalaiskunta ja Uotila kanssa. Jälkimmäisessä sitä sanotaan maalaiskunnan keskukseksi, edellisessä taas että keskustaajamaa ei ollut ja kunnantoimisto sijaitsi Raumalla. --Raksa123 (keskustelu) 11. lokakuuta 2017 kello 00.51 (EEST)[vastaa]
Mm, ja kun otetaan huomiooon Taavetti, Koria, Kausala, Virkkala, Raasepori vs Snappertuna, Järvelä, Salpakangas jne. niin ei tästä saa kuin tietovisan. --Höyhens (keskustelu) 11. lokakuuta 2017 kello 01.02 (EEST)[vastaa]
Hirvikoski oli Loimaan kunnan keskus, ellei sitten Loimaa itse.. nyt on paras mennä koisiin ettei tässä mene ihan överiksi.. --Höyhens (keskustelu) 11. lokakuuta 2017 kello 01.04 (EEST)[vastaa]
Elimäen keskus on ilmeisesti ollut Elimäen kirkonkylä, eikä Koria. Lohjan kunnan osalta [1] Lohjan nykyinen kaupungintalo on aiemmin ollut Lohjan kunnan kunnantalo, Virkkala taas on varmaan ollut suurin väestökeskittymä eli samantapainen tilanne kuin Mikkelin mlk:n ja Rauman mlk:n kanssa. Snappertunan kunnantalon sijainti on vielä epäselvä. --Raksa123 (keskustelu) 11. lokakuuta 2017 kello 01.13 (EEST)[vastaa]
Halli, Isokylä, Saarenkylä, Oitti, Kiehimä, Otava.. en minä tiedä tuleeko tästä loppua kun tuli tämmöinen moodi päälle.. Varmaan luovutetuilla alueilla oli lisää. --Höyhens (keskustelu) 11. lokakuuta 2017 kello 11.09 (EEST)[vastaa]
Tuli mieleen että kunnantalo ei kai ole vieläkään pakollinen ja kunnanjohtajakin on tullut joskus 1970-luvulla. --Höyhens (keskustelu) 14. lokakuuta 2017 kello 22.22 (EEST)[vastaa]
Otava on vain taajama Mikkelin maalaiskunnassa. Saarenkylä (Rovaniemi) (Rovaniemen maalaiskunta) on näemmä samantapainen kuin Uotila ja Rantakylä eli kunnanvirasto on ollut kaupungissa, mutta kyseessä on kuitenkin ollut maalaiskunnan suurin asutuskeskus. Se on nyt merkitty artikkeliin. Osassa tapauksia ei ole selvää, mikä nimeksi kannattaisi laittaa; esimerkiksi Urjalassa lukee nyt Urjalan kirkonkylä, mutta myös Laukeela on siitä käytetty nimitys. Kokemäellä ja Eurassa on laitettu nimeksi Kokemäen keskustaajama ja Euran keskustaajama. Jossain päin Wikipediaa lukee Tulkkila, mutta ainakin Kauttua todettiin Euran keskustaajaman osaksi mm. Euran kirkonkylän kanssa. Isokylä on näemmä ollut Kemijärven maalaiskunnan suurin taajama ainakin vuonna 1960, mutta sitä ei nyt ole lisätty mallineeseen. --Raksa123 (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 17.46 (EEST)[vastaa]

Kunnantalo kaupungissa[muokkaa wikitekstiä]

Kootaan tähän tapaukset, joissa kunnantalo on ollut kaupungissa, mutta hallinnolliseksi keskukseksi tietolaatikkoon on merkitty merkittävin asutuskeskus. --Raksa123 (keskustelu) 6. marraskuuta 2017 kello 23.32 (EET)[vastaa]

Kirkonkylä vai keskustaajama, yhtenäistäminen ja Imatra[muokkaa wikitekstiä]

Ainakin Kalajoella taajaman nimi on edelleen Kalajoen kirkonkylä, vaikka kuntamuoto on kaupunki. Samoin on Joutsenon kirkonkylä, vaikka Joutseno oli hetken aikaa kaupunki ennen liitosta Lappeenrantaan. Näiden nimimuotojen lisäksi jossain vaiheessa voi pohtia sitä, pitäisikö Kiikka (taajama) -tyyppiset yhtenäistää muotoon Kiikan kirkonkylä. Imatralla Mansikkala on mainittu hallinnollisena keskuksena, joten Imatran keskustaajama ei tule linkitetyksi missään. --Raksa123 (keskustelu) 17. helmikuuta 2018 kello 13.34 (EET)[vastaa]

Erinimisten keskustaajamien nimien käyttöaste[muokkaa wikitekstiä]

Tässä tulee nyt todella pitkä juttu. Olen tehnyt varsin syvällistä tutkimusta, kuinka paljon käytetään niiden kuntakeskusten nimiä, jotka ovat erinimisiä kuin kunnat. Toisia käytetään paljon ja toisia taas aika lailla vähemmän. Ne voidaan oikeastaan jakaa useaan eri kategoriaan. Huomautus: en käsitellyt Ahvenanmaata nyt ollenkaan.

Erittäin laajassa käytössä olevat kuntakeskusnimet, esimerkiksi postitoimipaikan niminä, kartoissa ja tienviitoissa, nämä ovat ensisijaisia kuntakeskusten paikannimiä kunnan nimen sijaan

Tästä huolimatta ainakin kunnan ulkopuolella hallintokeskukseen saatetaan silti viitoittaa kunnan nimellä (esimerkiksi Oittiin Hausjärvi-viitoilla). Joskus voi olla viitoituksia sekä kunnan että kuntakeskuksen nimellä samalla etäisyyslukemalla (esim. Juupajoen Korkeakoskella). Viitoitusta kunnan nimellä on käsitelty Teillä ja turuilla -blogissa ainakin näissä kahdessa kirjoituksessa (https://teilla.blogspot.com/2012/04/vintagea.html ja https://teilla.blogspot.com/2015/03/kuorevesi.html). Vertailun vuoksi ne Ruotsin kuntien keskustaajamat, jotka ovat erinimisiä kuin kunnat, kuuluvat lähes aina tähän kategoriaan (paitsi Jakobsbergin kohdalla postitoimipaikka, ruotsiksi postort, on nimeltään Järfälla ja Bollmoran kohdalla Tyresö).
Nykyiset kunnat

Lisäksi Outokummun keskustaajamalla oli tämä status vuodesta 1956 (jolloin silloisen Kuusjärven hallinnollinen keskus siirtyi Outokummun taajamaan, Outokummun kaupungintalo on nimittäin siltä vuodelta) vuoden 1968 alkuun (jolloin Kuusjärven kunta muutettiin Outokummun kauppalaksi), sekä Paraisten keskustaajamalla lyhyen aikaa vuosina 2009–2011, jolloin kuntaliitoksessa viidestä aiemmasta kunnasta muodostuneen kaupungin nimenä oli Länsi-Turunmaa.
Entiset kunnat (maalaiskunta-sanaa nimessään käyttäneistä kunnista mukana ovat vain ne, joiden kunnantalo sijaitsi lakkautushetkellä kunnan omalla alueella, eikä viereisessä kaupungissa)

Nykyisten kuntien aiemmat hallinnolliset keskukset

Kuntakeskusnimet, jotka ovat aiemmin olleet laajassa käytössä, mutta ovat sittemmin joutuneet kunnan nimen syrjäyttämiksi, ja kuntakeskuksen nimeä on käytetty sen jälkeen harvemmin

Postitoimipaikkojen nimenmuutokset on haettu vuoteen 1986 asti Posti- ja lennätinhallituksen (vuodesta 1981 Posti- ja telehallituksen) kiertokirjekokoelmista https://www.postimuseo.fi/fi/connect-testi/plhn-kiertokirjeet/ ja vuodesta 2005 alkaen Web Archiven arkistoimilta Postin nettisivuilta. Vuosilta 1987–2004 minulla ei ole postinumeromuutosten osalta tarkkaa tietoa, mutta Doria-sivuilta www.doria.fi löytyvistä Tilastokeskuksen oppilaitosten yhteystietojen luetteloista eri vuosilta (haulla "Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset") löytyy postiosoitteetkin, sieltä selvisi esimerkiksi, että Suomussalmen kuntakeskuksen postiosoite oli 89600 ÄMMÄNSAARI vielä vuoden 1996 lopussa, mutta vuoden 1997 lopussa se oli jo 89600 SUOMUSSALMI.

Kunnan nimi Kuntakeskuksen nimi Postitoimipaikan nimenmuutos
Anjalankoski (aiemmin
Sippola vuodesta 1966) 		Keltakangas 1.8.1975
Huittinen Lauttakylä 1.1.1980
Keminmaa (entinen
Kemin maalaiskunta) 		Laurila 1.6.1983
Kisko Toija Vuoden 2003 tienoilla
Längelmäki Länkipohja Mahdollisesti 2000
Punkaharju Punkasalmi Todennäköisesti 1989, jolloin myös
Punkasalmen rautatieaseman nimi
muutettiin Punkaharjuksi
Sastamala Vammalan keskustaajama 1.1.2009, uuden kunnan kaikkien
postinumeroiden nimet muutettiin
Sastamala-nimelle
Suomussalmi Ämmänsaari 1997

Lisämainintoja:

  • Sastamalan/Vammalan osalta, Google Mapsin katunäkymissä vuonna 2011 oli vielä Vammala-tienviittoja, mutta muutamaa vuotta myöhemmin ne oli jo korvattu Sastamala-viitoilla. Myöskin Karttakeskuksen karttajulkaisuissa Sastamala on tullut vähin äänin Vammala-nimen tilalle.
  • Längelmäki lakkautettiin vuonna 2007, mutta Googlen katunäkymien mukaan kuntakeskukseen näytti edelleen ohjaavan Längelmäki-viitat, vaikka Teillä ja turuilla -blogin mukaan Länkipohja olikin palannut "sallittujen" nimien joukkoon.
  • Anjalankoski lakkasi olemasta vuoden 2009 alussa, jonka jälkeen Anjalankoski-nimeä oli turha enää käyttää ja sillä nimellä olleet postinumerot saivat vanhat nimensä takaisin 1. heinäkuuta 2009 (46800 MYLLYKOSKI, 46810 UMMELJOKI, 46860 KELTAKANGAS, 46900 INKEROINEN ja 46910 ANJALA; Inkeroisten toinen postinumero 46920 lakkautettiin samalla). Myllykosken, Ummeljoen, Inkeroisten ja Anjalan postitoimipaikat oli muutettu Anjalankoski-nimisiksi 1990-luvun alussa ja Keltakangas siis jo pian Anjalankosken kauppalan perustamisen jälkeen. Tienviittojen suhteen, Googlen katunäkymissä näkyi Anjalankoski-kylttejä Keltakankaan suunnalla vielä keväällä 2009, mutta sen jälkeen ne tietenkin poistettiin, eikä Keltakangas-nimeäkään oikein näy muutoin kuin taajamakilvissä, ja viitoituskohteena Anjalankosken tilalla on nykyisin valtatie 15:llä Kouvolasta lähtiessä Myllykoski ja Kotkasta lähtiessä Inkeroinen, ja Kymijoen länsipuolella useasta Anjalankoski-viitasta oli teipattu/maalattu osa kirjaimista pois, niin että Anjala jäi jäljelle.
  • Enon kuntakeskuksen postitoimipaikka oli 1.1.1973 asti nimeltään Kaltimo, ja myös Enon rautatieaseman nimenmuutos oli samana vuonna. Tilastokeskuksen ensimmäiset taajamarajaukset vuosilta 1960 ja 1970 sisältävät taajaman nimeltä "Kirkonkylä (Eno)", ja vuonna 1960 määritelty "Kaltimo"-niminen taajama putosi taajamakannasta vuonna 1970.
  • Nykyisin Sahalahden kirkonkylän postitoimipaikka (numerolla 36420) oli 1.9.1979 asti nimeltään Saarioinen, ja viereinen 36430 Sahalahti muutettiin puolestaan Pakkalaksi, joka tosin on sekin nykyisin nimellä Sahalahti. Sitä en tiedä, oliko kunnanvirasto siirtynyt postinumeroalueelta toiselle ennen muutosta vai sen jälkeen.
  • Urjalan kirkonkylän postitoimipaikka oli 1.1.1976 asti nimeltään Laukeela. Tilastokeskuksen vuosien 1960 ja 1970 taajamarajauksissa taajama oli kuitenkin jo tuolloin nimeltään "Kirkonkylä (Urjala)".

Postitoimipaikka on muutettu kunnan nimelle oltuaan aiemmin erinimisen kuntakeskuksen nimellä, mutta kuntakeskusnimeäkin käytetään

Kunnan nimi Kuntakeskuksen nimi Postitoimipaikan nimenmuutos
Akaa Toijalan keskustaajama 1.1.2013, Akaan postinumeroiden nimien
yhtenäistämisen yhteydessä
Hollola Salpakangas Todennäköisesti 1987
Kuivaniemi Asemakylä (Kuivaniemi) 1.1.1976 (postitoimipaikka oli muodossa
Kuivaniemi as)
Mustasaari Sepänkylä (Mustasaari) 1.1.1984
Pertteli Inkere (Pertteli) Vuoden 2003 tienoilla
Pirkkala Naistenmatka 1.1.1971, samalla kun postinumerot otettiin
koekäyttöön
Saari Akonpohja 1989 (postitoimipaikka ei kuitenkaan ollut
nimeltään Akonpohja, vaan Maironiemi)
Sipoo Nikkilä 1.3.1986
Siuntio Siuntion asemanseutu Mahdollisesti 1992 (postitoimipaikka oli
lyhennemuodossa, Siuntio as)
Tuusula Hyrylä Mahdollisesti 1992
Uukuniemi Niukkala 2000-luvun alussa
Vantaa (entinen
Helsingin maalaiskunta) 		Tikkurila 1.5.1975, jolloin tapahtui postitoimipaikkojen
nimien yhtenäistäminen Espoossa ja Vantaalla
"kaupunkityyliseksi"

Lisäksi mainittakoon, että Rauman maalaiskunnan merkittävimmän asutuskeskuksen Uotilan postitoimipaikan nimi muutettiin Uotilasta Rauma 51:ksi varsin pian vuoden 1993 kuntaliitoksen jälkeen.

Harvemmin tai ei ainakaan yhtä laajasti ylempänä mainittuihin verrattuna käytettyjä kuntakeskusnimiä
Näissä postitoimipaikka on aina ollut kunnan nimellä. Paikannimenä kartoissa ja tienviitoissa on ensisijaisesti kunnan nimi erinimisen kuntakeskusnimen sijaan.

Nykyiset kunnat

Entiset kunnat

Lisäksi Luvian kirkonkylä on vanhemmissa taajamarajauksissa ollut nimeltään Sitlahdenkylä. Siikajoen aiempi kuntakeskus on nykyisissä taajamarajauksissa nimeltään Siikajoenkylä ja ennen vuoden 2007 kuntaliitosta Keskikylä.

Postitoimipaikka on aina ollut kunnan nimellä, mutta erinimistä kuntakeskusnimeä käytetään silti paljon

Nykyiset kunnat

  • Enontekiö: Hetta (tilastollinen taajama on nimeltään Enontekiön kirkonkylä, tienviitoissa lukee Enontekiö, mutta taajamakylteissä Hetta)
  • Tuulos: Syrjäntaka (ainakin jossain vaiheessa Karttakeskuksen kartoissa käytettiin vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen Syrjäntaka-nimeä Tuuloksen sijaan)
  • Virolahti: Virojoki (esimerkiksi tienviitoissa ja taajamakylteissä käytetään Virojoki-nimeä)

Entiset kunnat

  • Kaarlela: Kirkonmäki (Kokkola) (postitoimipaikka Kaarlela muutettiin suomenkielisessä käytössä Kokkola 70:ksi 1.5.1977, ruotsinkielisessä käytössä Karleby säilyi ennallaan, ja se tuli lisäksi Kokkolan aiemman ruotsinkielisen nimen Gamlakarlebyn tilalle tässä yhteydessä)
  • Karhula ja Kymi: Helilä (Karhula muutettiin Kotkaksi postinumeroiden nimissä 1.5.2006, jolloin nimiosat yhtenäistettiin Kotkassa lukuunottamatta kolmea haja-asutusalueen postinumeroa)
  • Maaria: Jäkärlä (postitoimipaikka Maaria muutettiin Turku 46:ksi samalla, kun postinumerot otettiin koekäyttöön)
  • Öja: Knivsund

Erikoisimmat tapaukset

Näissä tapauksissa tilastolliset taajamat Imatran keskustaajama, Jämsän keskustaajama ja Kokemäen keskustaajama eivät tule linkitetyiksi lainkaan.

Pari tapausta, joissa maalaiskunta-sanaa nimessään käyttäneen kunnantalo sijaitsi kyllä kunnan omalla alueella, mutta postitoimipaikka oli viereisen kaupungin nimellä silloinkin, kun maalaiskunta oli olemassa.

Kaksi entistä kuntaa, joihin viitoitetaan kunnan nimellä ja tilastollinen taajama on muotoa "X:n kirkonkylä", mutta postitoimipaikan ja rautatieaseman nimi onkin eri. Alahärmässä postitoimipaikka ja rautatieasema ovat nimeltään Härmä, ja Pohjassa puolestaan Pohjankuru (ruots. Skuru). August-54 (kommentit) 22. huhtikuuta 2019 kello 15.20 (EEST)[vastaa]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keskustelu_wikiprojektista:Suomen_kylät/Kuntakeskusten_nimet&oldid=18100772”