Savonlinna

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Savonlinnan kaupunki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Savonlinna
Nyslott
Savonlinna.vaakuna.svg Savonlinna.sijainti.suomi.2013.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°52′05″N, 028°53′10″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Savonlinnan seutukunta
Hallinnollinen keskus Savonlinnan keskustaajama
Perustettu 1639
Kuntaliitokset Sääminki (1973)
Savonranta (2009)
Kerimäki (2013)
Punkaharju (2013)[1]
Kokonaispinta-ala 3 597,70 km²
19:nneksi suurin 2018 [2]
– maa 2 238,21 km²
– sisävesi 1 359,49 km²
Väkiluku 34 390
32:nneksi suurin 30.4.2018 [3]
väestötiheys 15,36 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [4]
– 0–14-v. 12,8 %
– 15–64-v. 58,7 %
– yli 64-v. 28,5 %
Äidinkieli 2016 [5]
suomenkielisiä 96,3 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 3,6 %
Kunnallisvero 22,5 %
 suurin 2017 [6]
Kaupunginjohtaja Janne Laine
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Vihr.
 • Ps.
 • KD
 • Vas.

17
14
6
5
4
3
2
www.savonlinna.fi

Savonlinna (ruots. Nyslott) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kaupungissa asuu 34 390 henkilöä[3], ja sen pinta-ala on 3 597,70 km², josta 1 359,49 km² on vesistöjä (2018-01-011. tammikuuta 2018).[2] Väestötiheys on 15,4 asukasta/km². Savonlinna tunnetaan erityisesti Olavinlinnasta ja siellä järjestettävistä Savonlinnan Oopperajuhlista.

Savonlinnan naapurikuntia ovat Enonkoski, Heinävesi, Kitee, Liperi, Parikkala, Rantasalmi, Ruokolahti, Rääkkylä, Sulkava ja Varkaus. Näistä Enonkoski on Savonlinnan kokonaan ympäröimä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinnan keskustaa 1930-luvulla.
Savonlinnaa 1960-luvulla.

Savonlinnan kaupunki sai alkunsa 1475 perustetun Olavinlinnan vierelle Kyrönsalmen länsirannalle syntyneestä asutuksesta. Sääminkiin kuulunut Olavinlinnan vierellä sijainnut Savonlinnan malmi (Nyslotts malm) korotettiin vuonna 1639 kaupungiksi Pietari Brahen aloitteesta. Savonlinnan malmilla asuivat linnoituksessa työskentelevät käsityöläiset ja muu väestö, joka ei mahtunut asumaan linnassa.

Savonlinnan kaupungin perustamisasiakirja on hävinnyt ajan saatossa, mutta monista muista lähteistä on käynyt ilmi perustamisvuosi 1639. Kaupungille ei annettu perustamisen yhteydessä nimeä ja siitä käytettiin vaihtelevasti nimityksiä Savolax Nystad ja Nyslotts malm. Savonlinnan ensimmäinen kaupunkiaika päättyi vuonna 1683, kun kaupunkioikeudet peruutettiin. Kaupungin maa-ala siirtyi Heikinpohjan ratsutilan omistukseen ja kaupungin asukkaita karkotettiin asunnoistaan. Kaupunkioikeuksien lakkauttamisen jälkeen väkiluku laski 100–150 henkilöön. Isovihan ajan vuodesta 1714 vuoteen 1721 Olavinlinna ja Savonlinna olivat venäläisten alaisuudessa. Isonvihan jälkeen Savonlinna palasi Ruotsin vallan alle venäläisten poistuttua syksyllä 1721. Vuonna 1723 Savonlinnasta tuli Haminan tapulikaupungin alainen kauppapaikka. Ruotsin valta Savonlinnassa päättyi pikkuvihaan 1742, jolloin venäläiset miehittivät Suomen. Savonlinnasta tuli uudestaan itsenäinen kaupunki vuonna 1784.[8]

Savonlinna tunnetaan yleisesti Olavinlinnastaan.

1800-luvulla Savonlinna kasvoi ja teollistui, asutus levisi Vääräsaaresta Talvisaarelle. Saimaan kanavan valmistuminen 1856 ja rautatieyhteyden valmistuminen 1907 kasvattivat kaupunkia. Saimaan kanava toi turisteja vuonna 1896 valmistuneeseen Olavin kylpylälaitokseen. Kaupunkikuvan suurimmat muutokset alkoivat toisen maailmansodan jälkeen, kun puutalot purettiin ja tilalle rakennettiin kerrostaloja.[9]

Savonlinnan palot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuonna 1656 ruptuurisodassa kaupungin kaikki talot poltettiin – muun muassa raatihuone, koulu, pappila ja mahdollisesti keskeneräinen uusi kirkko tuhoutuivat.
  • Vuonna 1714 isovihan aikana venäläisten saapuessa Olavinlinnan päällikkö antoi käskyn polttaa Savonlinnan rakennukset.
  • Vuonna 1742 pikkuvihan alussa ruotsalaiset polttivat Savonlinnan ennen venäläisten tuloa.
  • Heinäkuussa vuonna 1812 Savonlinnan suurpalossa tuhoutui 19 taloa.
  • Talvi- ja jatkosodan aikana kaupunki kärsi ajoittaisista pommituksista. Pahimmin vahingot kohdistuivat Savonlinnan tuomiokirkkoon, joka syttyi tuleen tammikuussa 1940 ja kärsi suurta tuhoa. Kirkko rakennettiin uudelleen vuonna 1948.[8]

Kuntaliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinnan Lyseon entinen talo on osa Savonlinnan kaupungintaloa.

Vuoden 1973 kuntaliitoksessa Savonlinnaan yhdistettiin suurin osa sitä ympäröineestä Säämingin kunnasta. Samana vuonna valmistui myös Savonlinnan lentoasema. Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa. Kunnilta puuttui yhteinen kuntaraja, joka oli kuntajakolain edellytys kuntaliitoksen tekemiselle.[10][11] Valtioneuvosto kuitenkin vahvisti osakuntaliitoksen Enonkosken kunnan pohjoisosasta 19. kesäkuuta 2008, jolla Savonlinnan kaupunkiin liitettiin 31,24 km² kaistale yhteisen maarajan luomiseksi Savonlinnan ja Savonrannan välille.[12]

Tätä ennen asiaa oli yritetty ratkaista Enonkoskella 27. helmikuuta 2008 pidetyssä käytävää koskevassa yhteiskokouksessa, joka päättyi hyvin laihoin tuloksin.[13] Tästä huolimatta Savonrannan kunnanvaltuusto päätti 28. maaliskuuta 2008 äänin 12–4 että Savonrannan ja Savonlinnan välinen yhdyskäytävä muodostettiin niin sanottua pohjoista reittiä pitkin lohkaisemalla se pelkästään Enonkosken kunnasta,[14] minkä ratkaisun valtioneuvosto hyväksyi. Enonkoskelta saadun alueen pinta-ala on 31,24 neliökilometriä ja siellä asuu yksi asukas.[11][12] Maaliskuussa 2012 Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun valtuustot päättivät kuntien yhdistymisestä. Liitos toteutui vuonna 2013. Enonkoski liittyi mukaan vain seurakunnallisesti, ei kunnallisesti. Liitoksen tuloksena Enonkoski jäi alueeltaan kokonaan Savonlinnan ympäröimäksi enklaaviksi.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Savonlinnan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
41 053
1985
  
41 324
1990
  
41 359
1995
  
41 426
2000
  
39 575
2005
  
38 451
2010
  
37 059
2015
  
35 523
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Savonlinnassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]

Seurakunta toimii myös Enonkosken ja Rantasalmen kuntien alueilla.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Savonlinnan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[17]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Savonlinnan kaupungin nykyisellä alueella.[16]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saimaa hallitsee Savonlinnan luonnonmaisemaa. Puruvettä Punkaharjulla.

Savonlinnan keskusta on rakennettu osittain saarille, jotka erottavat Saimaan selät Haapaveden ja Pihlajaveden toisistaan. Kaupungin pinta-alasta yli kolmannes koostuu vesistöistä ja useista saarista. Haapa- ja Pihlajavettä yhdistävät kolme salmea lännestä itään päin lueteltuina ovat Laitaatsalmi, Haapasalmi ja Kyrönsalmi. Talvisalo jää Laitaatsalmen ja Haapasalmen väliin ja Vääräsaari Haapasalmen ja Kyrönsalmen väliin.[18] Linnansaaren kansallispuisto ja Koloveden kansallispuisto sijaitsevat osittain Savonlinnan alueella.

Savonlinnan keskustaajaman kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi Keskusta Itä
  • Aholahti
  • Ensola
  • Kellarpelto
  • Laitaatsilta
  • Pihlajaniemi
  • Pitkäniemi
  • Pöllänlahti
  • Rantakoivikko
  • Ritala
  • Heikinpohja
  • Hernemäki
  • Jukolansalo
  • Kasinonsaaret
  • Savonniemi
  • Sortteerinlahti
  • Talvisalo
  • Alttarkivi
  • Haka-alue
  • Inkerinkylä
  • Kyrönniemi
  • Mertala
  • Miekkoniemi
  • Nojanmaa
  • Nojanmaanlahti
  • Nätki
  • Pääskylahti
  • Pääskylä
  • Viuhonmäki

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Savonlinnassa oli 35 242 asukasta, joista 26 889 asui taajamissa, 7 846 haja-asutusalueilla ja 507 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Savonlinnan taajama-aste on 77,4 %.[19] Savonlinnan taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:[20]

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa on lueteltu Savonlinnan kylät kuntaliitoksen jälkeen Savonlinnan, Kerimäen, Punkaharjun, ja Savonrannan alueilla.[21]

  • Savonlinna: Aholahti, Ahvensalmi, Ahvionsaari, Haapalahti, Hannolanpelto, Haukiniemi, Ikoinniemi, Juvola, Kaartilanranta, Kallislahti, Kesamonsaari, Kiilanmäki, Kiviapaja, Kokonsaari, Kommerniemi, Kosola, Laukansaari, Liistonsaari, Loikansaari, Mikkolanniemi, Moinsalmi, Niittylahti, Oravi, Otavaniemi, Pellossalo, Pesolansaari, Pietolansaari, Pihlajalahti, Pirhiänniemi, Pihlajaniemi, Ritosaari, Tolvanniemi, Tuohisaari, Tynkkylänjoki, Varparanta
  • Kerimäki: Alakuona, Anttola, Uusi-Haapalahti, Haapaniemi, Hevossalo, Hälvä, Karvila, Kattilamäki, Kerimäki, Kerimäen Pihlajaniemi, Kumpuranta, Kuokkala, Laakkola, Luotojärvi, Lötjölä, Louhi, Makkola, Moinniemi, Paakkunala, Paasniemi, Uus-Pihlajaniemi, Pitkälä, Raikuu, Rauvanniemi, Riikola, Ruokojärvi, Ruokolahti, Ruokoniemi, Silvola, Simpala, Toroppala, Yläkuona.
  • Punkaharju: Enanniemi, Hiukkajoki, Kulennoinen, Lahdenkylä, Liittolahti, Piojärvi, Punkaharjun Laukansaari, Punkasalmi, Putikko, Raatikko, Ruhvana, Saukonsaari, Sorvasranta, Susiniemi, Särkilahti, Turtianniemi, Tuunaansaari, Utrasniemi, Vaahersalo, Vaara, Vuoriniemi.
  • Savonranta: Hanhijärvi, Hankavaara, Lapinlahti, Säimen, Leivola, Oriniemi, Pirttimäki, Rönkönvaara, Vuokala.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinnassa on yhteensä 16 peruskoulua:[22]

  • Anttolan koulu (luokat 1–6)
  • Juvolan koulu (esikoulu + luokat 1–6)
  • Kallislahden koulu (esikoulu + luokat 1–6)
  • Kellarpellon koulu (luokat 1–5)
  • Kerimäen yläkoulu (luokat 7–9)
  • Kirkonkylän koulu (luokat 1–6)
  • Kulennoisten koulu (esikoulu + luokat 1–6)
  • Louhen koulu (luokat 1–6)

  • Mertalan yhtenäiskoulu (luokat 1–9)
  • Nojanmaan koulu (luokat 1–5)
  • Nätkin koulu (luokat 1–6)
  • Pihlajaniemen koulu (luokat 1–5)
  • Punkaharjun koulu (luokat 7–9)
  • Punkasalmen koulu (luokat 1–6)
  • Savonrannan koulu (luokat 1–9)
  • Talvisalon koulu (perusopetuksen luokat 7–9, Heikinpohjan toimipisteessä luokat 1-6)

Savonlinnan normaalikoulun toiminta loppui kevääseen 2018 Itä-Suomen yliopiston siirtäessä opettajankoulutuksen Savonlinnasta Joensuuhun. Sen tilalle vanhoihin opettajankoulutuslaitoksen tiloihin perustettiin Talvisalon koulun Heikinpohjan toimipiste, jossa koulua käyvät alakoululaiset. [23] Nätkin koulu siirrettiin syksyllä niin ikään Heikinpohjaan, vanhan kansainvälisen viestinnän laitoksen tiloihin väistötiloihin. Nätkin koulun rakennus oli päässyt niin huonoon kuntoon, että työterveyshuolto suositteli syksyllä 2018 sen välitöntä sulkemista. Koulu saa uudet tilat Nätkille syksyyn 2019 mennessä.[24]

Savonlinnan lukioita ovat Savonlinnan lyseon lukio, Savonlinnan aikuislukio, ja Savonlinnan Taidelukio, joka on valtakunnallinen taidekasvatuksen erityistehtävän saanut erikoislukio. Ammatillista koulutusta tarjoaa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Savonlinnan lyseon lukion Kerimäen toimipiste lakkautettiin keväällä 2018[25] ja Punkaharjun toimipiste keväällä 2016.[26]

Korkeakoulutusta kaupungissa antaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, jolla on Savonniemen kampuksella terveysalan laitos. Ammattikorkeakoulun alaisuudessa toimivat myös tutkimusyksikköinä kuitulaboratorio ja elektroniikan 3k-tehdas. Aikaisemmin korkeakoulutusta antoi myös Savonlinnan kieli-instituutti, joka muuttui myöhemmin Joensuun yliopiston kansainvälisen viestinnän laitokseksi ja siirtyi Joensuuhun vuosina 2007–2008.lähde? Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuslaitos (OKL) toimi Savonlinnassa kevääseen 2018 asti, jolloin se siirrettiin Joensuuhun.[27] Päätöstä vastustettiin Savonlinnassa voimakkaasti. Opettajankoulutuksen säilyttämisen puolesta järjestettiin jopa mielenosoitus, joka keräsi noin 6 000 osallistujaa.[28] OKL kuitenkin siirrettiin pois Savonlinnasta aiheuttaen Savonlinnalle vähenevän väestön ja opiskelijamäärän vuoksi paljon negatiivisia vaikutuksia.

Muita Savonlinnassa toimivia koulutuslaitoksia ovat muun muassa Savonlinnan kesäyliopisto, Linnalan opisto, Savonlinnan kristillinen opisto, Puruvesi-opisto, Itä-Karjalan Kansanopisto ja Tanhuvaaran urheiluopisto.lähde?

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantie- ja rautatieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 avattu Savonlinnan rautatieasema.

Savonlinnan julkinen liikenne on viime vuosina kärsinyt julkisten menojen leikkaamisesta, joka on heijastunut lippuhintojen kallistumisena ja vuorojen vähenemisenä.lähde?

Savonlinnasta Pieksämäelle ja Mikkeliin on tarjolla linja-autoyhteys. Helsingin suunnasta Savonlinnaan kulkee viikonloppuisin linja-auton yöpikavuoro Lahden ja Mikkelin kautta. Lisäksi Helsingin ja Joensuun välillä liikennöi päivittäin yöpikavuoro, joka kulkee Kotkan, Lappeenrannan ja Parikkalan kautta. Parikkalasta on tarjolla jatkoyhteys Savonlinnaan maanantaista lauantaihin aamulla.lähde?

Paikallisliikennettä hoitaa Savonlinja viidellä linjallaan: [29]

  • Linja 1: Repolankaari–Alttarikivi–Pöllänlahti
  • Linja 2: Aholahti–Nätki
  • Linja 3: Haka-alue–Pihlajaniemi
  • Linja 4: Jukolansalo–Heikinpohja–Nojanmaanlahti
  • Linja 5: Kellarpelto–Pihlajaniemi–Keskusta–SAMI.

Savonlinnan kautta kulkee Huutokoski–Parikkala-rata. Kaupungissa on kaksi rautatieasemaa, joista Savonlinnan rautatieasema sijaitsee keskustassa Kauppatorilla ja Pääskylahden rautatieasema keskustasta noin kaksi kilometriä itään. Savonlinnan vanha rautatieasema lakkautettiin radanoikaisun vuoksi joulukuussa 2011 ja on nykyisin yksityiskäytössä. VR operoi kiskobussilla henkilöliikennettä rataosuudella Savonlinna–Parikkala, päivittäin noin kuusi vuoroa suuntaansa. Henkilöliikenne Savonlinnan ja Pieksämäen välillä lopetettiin vuonna 1988, Savonlinna–Huutokoski-radan huonokuntoisuuden ja kiskobussien käytöstä poistumisen vuoksi. Savonlinna–Huutokoski-rataosuus on perusparannettu vuonna 2008. Sitä ei kuitenkaan tuolloin sähköistetty, minkä vuoksi sille ei saatu uudelleen liikennettä. Nykyisin rataosa on poikki Savonlinnan ja Rantasalmen väliltä kun Laitaatsalmen rautatiesilta purettiin Valtatie 14:n siltatyömaan tieltä. Rahoitusta uudelle rautatiesillalle ei saatu. [30]

Savonlinnan pääkatu on Olavinkatu, jolla suurin osa kaupungin liikkeistä ja palvluista sijaitsee. Valtatie 14 kulki sitä pitkin kaupungin halki loppuvuoteen 2012 asti aiheuttaen paljon onnettomuuksia kaupungin keskustassa. Tästä syystä kaupunkiin rakennettiin pitkän suunnittelun jälkeen rinnakkaisväylä. Savonlinnan rinnakkaisväylän ensimmäisen osion rakentaminen alkoi syyskuussa 2009, Kyrönsalmen eteläisen sillan ja Miekkoniemen Tavin risteyksen rakentamisella. Ensimmäinen osio valmistui heinäkuussa 2011. Toinen osio (raskaan liikenteen väylä) valmistui 1. marraskuuta 2012 ja toisen osion kevyen liikenteen väylät valmistuivat kesällä 2013. Valtatie 14:ään kuuluva Savonlinnan rinnakkaisväylä sivuuttaa keskikaupungin, Talvisalon ja Jukolansalon alueet osittain uuden ja osittain perinteisen rautatielinjan vieressä. Ohitustien kolmannessa vaiheessa Saimaan syväväylä siirretään Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen ja rakennetaan Laitaatsalmen yli kaksi kaksikaistaista ja 24,5 metriä korkeaa maantiesiltaa.[31]

Vesiliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinnasta on kesäaikaan vilkasta risteilyliikennettä Saimaalle. Liikenteessä on höyrylaivoja ja moottorialuksia. Savonlinna onkin tunnettu valkokylkisten sisävesihöyrylaivojen kotisatamana. Kauppatorin vieressä sijaitsevan Savonlinnan matkustajasataman ohella Savonlinnan satamaan kuuluu syväsatama 2,5 kilometriä matkustajasatamasta itään. Savonlinnassa kotisatamaansa pitäviä sisävesilaivoja ovat muun muassa:

Satama Savonniemestä päin nähtynä.
Satama puulaiturilta kuvattuna.

Kanavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoliikennettä palvelee 15 kilometrin päässä kaupungista sijaitseva Savonlinnan lentoasema, josta pääsee kaupunkiin bussilla tai taksilla. Airlink lentää Helsingistä Savonlinnaan arkisin kaksi kertaa päivässä 33-paikkaisella Saab 340B -lentokoneella. Savonlinnan pohjoisosat ovat lähempänä Joensuun lentoasemaa, johon Finnair lentää kuudesti päivässä.lähde?

Välimatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanteitä pitkin lyhimpiä reittejä käyttäen.

Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Savonlinnassa Etelä-Savon pienin: 6 400 CO2-ekv./asukas. Laskelmissa on huomioitu muun muassa lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Savonlinnaan myöhemmin liittyneissä kunnissa asukaskohtaiset hiilijalanjäljet olivat seuraavanlaiset: Kerimäki 8 400 CO2-ekv./asukas ja Punkaharju 13 900 CO2-ekv./asukas. Etelä-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 9 600 CO2-ekv./asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv.[32]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinna oli 1900-luvun alussa kuuluisa kylpylätoiminnastaan, mutta nykyään se tunnetaan oopperajuhlista, jotka saivat alkunsa Aino Acktén 1912 johtamista Olavinlinnan oopperajuhlista. Oopperajuhlat vakiinnuttivat paikkansa jokavuotisena kulttuuritapahtumana kuitenkin vasta vuosikymmenien jälkeen vuonna 1967. Olavinlinnassa järjestettävä tapahtuma tuo Savonlinnaan kuukauden ajan esiintyjiä ja turisteja ympäri maailmaa. Osa konserteista ja perheoopperoista esitetään Savonlinnasalissa, joka toimii kaupungissa ympärivuotisesti konsertti- ja kokoustalona. Säännöllisestä konserttitarjonnasta kaupungissa vastaavat muun muassa Savonlinna-kvartetti sekä Savonlinnan Orkesteri.lähde?

Savonlinnan viralliseksi syntymäpäiväksi on vakiintunut Pyhän Olavin päivä, 29. heinäkuuta.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinna on monipuolinen urheilukaupunki. Harrastajamäärien perusteella kaupungin ykköslaji on jalkapallo.lähde? Savonlinnan Työväen Palloseuran (STPS) miesten edustusjoukkue pelaa jalkapalloa 3. divisioonassa. Koripallossa Basket Savonlinna on tuottanut historiansa saatossa maajoukkuepelaajia. Saimaa Volley pelasi aiemmin miesten lentopallon pääsarjassa. Vuonna 2008 pelattiin Savonlinnassa lentopallon Power Cup. Savonlinna Towers pelaa amerikkalaista jalkapalloa 4. divisioonassa, ja salibandyä kaupungissa harjoittaa ZZ Top Team.

Savonlinnan Pallokerho (SaPKo) pelaa Mestiksessä, jonne se keväällä 2006 palasi Suomi-sarjasta. Seura vietti vuonna 2004 75-vuotisjuhliaan ja juhlisti sitä Talvisalon jäähallissa pelatulla ystävyysottelulla Helsingin IFK:ta vastaan. SaPKo on pelannut yhteensä neljä kautta Suomen pääsarjassa. Nykyisin SaPKo keskittyy pääasiassa junioritoimintaan Juniori-SaPKon kautta. Juniorityön merkittävimmät kasvatit lienevät maalivahti Jarmo Myllys, Stanley Cup -voittaja Tuukka Rask sekä Ville Leino. Laitaatsillan Pallo (LaiPa) on ollut SaPKon paikallisvastustaja.lähde? Talvisalo Traitors pelaa jääkiekkoa 2. divisioonassa.

Savonlinnan ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinnan ystävyyskaupungit[33]:

Ystävyyskaupunkiyhteistyötä kansalaisjärjestötasolla:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Savonlinna siunasi liitoksen 40-3 Yle Uutiset. 19.3.2012.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  3. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  7. Kuntavaalit 2017, Savonlinna Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  8. a b Savonlinnan kaupunkiarkeologinen inventointi 2003. Museovirasto. Viitattu 17.2.2013.
  9. Rakennusperintö 23.4.2010. rakennusperinto.fi. Viitattu 17.2.2013.
  10. Kuntajakolaki 19.12.1997/1196 (1§) Finlex – Valtion säädöstietopankki. Oikeusministeriö. Viitattu 9.1.2009.
  11. a b Valtioneuvoston päätös kuntaliitoksesta (liite 1., s. 6) Savonlinnan kaupunki. Viitattu 9.1.2009.
  12. a b Valtioneuvosto päätti viidestä kuntien yhdistymisestä 19.6.2008. Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2008.
  13. Sanomalehti Puruvesi, "Kuntien yhteispalaveri ei saavuttanut yksimielisyyttä rajakäytävästä", 28.2.2008
  14. Sanomalehti Puruvesi, "Savonrannan valtuusto valitsi pohjoisen yhdyskäytävän, ns. pienimmän riesan vaihtoehdon", 3.3.2008
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  16. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  17. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  18. History in Savonlinna world66.com. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  19. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  20. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  21. rekisterikylän nimien muuttamisessa vuoden 2013 kuntaliitoksessa Maanmittauslaitos. 1.8.2012. Viitattu 18.9.2013.
  22. Perusopetus - Savonlinna Savonlinnan kaupunki. Viitattu 3.11.2018.
  23. Risto Leppänen: Peruskoululaiset uuteen kouluun Savonlinnassa — Kuninkaankartanonmäellä on vielä keskeneräisiä rakennustöitä, mutta koulutyön aloittamista tiistaina se ei apulaisrehtorin mukaan haitannut Itä-Savo. 14.8.2018. Viitattu 3.11.2018.
  24. Jaana Hänninen: Nätkin koulun muutto Heikinpohjaan sujui hyvin — ”Olemme tyytyväisiä, että pääsimme terveeseen kouluun” Itä-Savo. 29.10.2018. Viitattu 3.11.2018.
  25. Jaana Hänninen: Lukio loppuu Kerimäeltä Itä-Savo. 13.11.2017. Viitattu 3.11.2018.
  26. Jaana Hänninen: Punkaharjun lukiossa viimeinen lukuvuosi - katso ketkä puolustivat koulua ja miksi Itä-Savo. 17.11.2015. Viitattu 3.11.2018.
  27. Jaana Hänninen: Oikeus jätti normaalikoulun lopettamista koskevat valitukset tutkimatta — Yliopiston hallitus sai päättää Itä-Savo. 10.3.2017. Viitattu 3.11.2018.
  28. Elina Raittila: Savonlinna osoitti mieltään - vetoomus lähti pääministerille ja valtioneuvostolle - katso video! Itä-Savo. 9.5.2016. Viitattu 3.11.2018.
  29. Paikallisliikenteen aikataulu 14.8.2018 - 2.6.2019 (pdf) Savonlinja. Viitattu 3.11.2018.
  30. Jaana Hänninen: Kansanedustajat eivät usko, että Savonlinnasta lähitulevaisuudesta päästäisiin junalla Huutokoskelle Itä-Savo. 6.3.2018. Viitattu 3.11.2018.
  31. Vt 14 Laitaatsalmen kohta, Savonlinna Liikennevirasto. Viitattu 3.11.2018.
  32. Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012, s. 5.
  33. Savonlinnan ystävyyskaupungit

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Savonlinna.