Lörtsy

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lihalörtsy

Lörtsy on lihalla tai hillolla täytetty litteä ja umpinainen piirakka. Se on nykyisin leimallisesti savonlinnalainen ruokalaji. Lörtsy muistuttaa venäläistä kaali- tai lihapiirakkaa, mutta taikina on erilainen. Lörtsy on muodoltaan litteä ja melkein puoliympyrän muotoinen.

Ilta-Sanomat kertoi verkkosivullaan marraskuussa 2014, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira aikoo kieltää lörtsyn markkinoinnin tällä nimellä. Viraston mukaan nimi ei ole tarpeeksi kuvaava eikä vakiintunut.[1] Julkisen keskustelun jälkeen Evira kuitenkin piti selvänä, että nimi on riittävän vakiintunut, ja luonnosvaiheessa olevaa ohjeistusta päivitetään. [2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Litteä savonlinnalainen lihapiirakka, jota myöhemmin alettiin nimittää lörtsyksi, ideoitiin 1950-luvulla, Kuopiosta lähtöisin olleiden Sulo ja Fanny Strömbergin eineskeittiössä Savonlinnassa (silloisessa Säämingissä). Strömbergien eineskeittiössä valmistetun piirakan muoto, koostumus ja maku poikkesivat muista tuon ajan lihapiirakoista. Siinä oli ohut kuori ja suhteessa paljon täytettä, etenkin jauhelihaa. Muiden valmistamissa oli paksu kuori ja vähän täytettä. Piirakka pidettiin myyntiin saakka lämpimänä leivinpapereilla vuoratuissa kannellisissa vanerilaatikoissa, mikä paransi sen makua.

”Römperiläinen” lihapiirakka tunnettiin laajalti. Varsinkin kesällä ne loppuivat usein kesken. Monet tilasivatkin isoja eriä etukäteen ja hakivat valmiit paketit torilta. Piirakoita toimitettiin myös joihinkin nakkikioskeihin ja kauppoihin. Fanny ja Sulo Strömberg jäivät eläkkeelle 1970-luvun alkupuolella. Moni yritti kopioida ”römperiläistä” piirakkaa ja olisi halunnut reseptin ja valmistusohjeen. Strömbergit eivät kuitenkaan luovuttaneet niitä kenellekään.

Strömbergien eineskeittiössä valmistettu litteä piirakka tunnettiin loppuun asti ”ainoana aitona ja alkuperäisenä savonlinnalaisena lihapiirakkana”. Sen muoto osoittautui ajan myötä sopivaksi monenlaisille piirassisällöille. Jotkut alalle myöhemmin tulleet piirakanvalmistajat alkoivat nimittää omia tuotteitaan lörtsyiksi.

”Römperiläinen” lihapiirakka valmistettiin yksinkertaisista aineksista: Taikinaan käytettiin vehnäjauhoja, maitojauhetta, tuorehiivaa ja ripaus suolaa. Sisukseen laitettiin keitetyn riisin lisäksi reilusti paistettua jauhelihaa, johon lisättiin paistettua sipulia sekä mauste- ja valkopippuria ja suolaa. Piirakat taputeltiin sormin kiinni ja uppopaistettiin rypsiöljyssä. Kypsät piirakat laitettiin leivinpapereilla vuorattuun säilytyslaatikkoon. "Römperiläisen" lihapiirakan valmistus loppui yli 40 vuotta sitten.

Savonlinnan Sokerileipomo keksi 1980-luvulla täyttää perinteisen lihapiirakan muotoisia mutta munkkitaikinasta valmistettuja piirakoita omenahillolla. Tuote muistuttaa läheisesti munkkipossua. Savonlinnan torilla ja muuallakin kaupungissa myydään edelleenkin laajaa valikoimaa lörtsyjä erilaisilla täytteillä. Perinteisen omenatäytteen sijasta makeasta lörtsystä on ollut tarjolla lakka- ja kermatäytteisiä versioita, ja lihalörtsyn ohella on kokeiltu myös kalatäytteitä. Nykyisin lörtsyjä on saatavilla miltei koko Suomessa valmisruokana.

Savonlinnassa lörtsyjä valmistavat muun muassa Laurikainen ja Lörtsypojat.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.ruokala.net/uutiset/suomen-viranomainen-paatti-lortsya-ei-saa-myyda-lortsyna/1288768006672
  2. http://yle.fi/uutiset/lortsykohu_kuumentaa_tunteita__elintarvikevirasto_evira_harkitsee_nimisaantelya_uudelleen/7625030


Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.