S/S Heinävesi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
S/S Heinävesi I ja S/S Heinävesi II (nyk. S/S Suvi-Saimaa) yhteiskuvassa 1910-luvun alussa.

S/S Heinävesi (IMO 86346870) on höyrylaiva, joka liikennöi nykyään reitillä SavonlinnaPunkaharju.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laiva täytti vuonna 2006 100 vuotta; se rakennettiin Varkaudessa Paul Wahl & Co:n telakalla 1906. Laiva siirtyi heti valmistuttuaan Heinäveden reitille välille Savonlinna - Heinävesi - Kuopio - Heinävesi - Savonlinna, johon oli juuri valmistunut yhteys Heinäveden kunnasta Savonlinnaan Karvion, Kerman, Vihovuonteen ja Pilpan kanavien kautta. Se kuului Heinäveden Höyryvenhe Osuuskunnalle ja myöhemmin Heinäveden Höyrylaiva Oy:lle. Vuosisadan alkukymmeninä kesäisin se oli tärkeä, jollei ainoa kulkuväline ihmisille, jotka asuivat lähellä laivareittiä. Sillä mentiin kaupunkiin, vietiin torille myytäväksi maataloustuotteita ja käytiin ostoksilla. Laivareittien varsilla asuvien liikkuminen tuli helpommaksi 1950-luvulla autokannan kasvaessa ja teiden lisääntyessä. Tällöin liikenne laivalla väheni ja Heinävesi siirtyi kuljettamaan turisteja.

Laivan polttoaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halkoja, joilla höyrykattilaa lämmitettiin, kului yksi kuutiometri tunnissa täydellä vauhdilla ajettaessa. Nykyään polttoaineena käytetään polttoöljyä. 1965 laivaan asennettiin öljynpoltin ja öljytankit asetettiin halkovarastoihin. Halkoja oli varattu matkan varrella oleville muutamille laitureille, joista varastoja täydennettiin.

Savonlinnaan pelastaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

S/S Heinävesi Punkaharjun laiturissa kesällä 2008.

Saimaan Laivamatkat Oy:n mentyä konkursiin 1981 syksyllä muutamat savonlinnalaiset pelkäsivät että perinteikäs, lähes 80 vuotta Savonlinnassa liikkunut höyrylaiva Heinävesi katoaisi Savonlinnan satamasta. Niinpä he ostivat laivan Saimaan laivojen konkurssihuutokaupasta ja perustivat oitis Savonlinnan Laivat -varustamon ja alkoivat liikennöidä laivalla Savonlinna–Punkaharju–Savonlinna-väliä päivittäin. Varustamo on korjannut laivaa vuosien varrella mutta halunnut kuitenkin perinteitä vaalien säilyttää alkuperäisilmeen.

Tilausajot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

S/S Heinävesi on varattavissa toukokuun puolestavälistä lokakuuhun asti Saimaan alueella. Laivassa on majoitustilat satamassa pysähtymisen ajaksi sekä ravintola. Suuryritykset sekä esimerkiksi pankit ovat usein tilanneet laivan kokoustilaksi tai muuten vaan. Heinävesi on kuljettanut myös esimerkiksi Mauno ja Tellervo Koivistoa yhdessä Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan ja kuningatar Silvian kanssa, jonka jälkeen yläkannen salongin nimeksi tuli Kuninkaan salonki. Japanin nykyinen keisari Akihito on myös matkustanut laivalla Punkaharjulta Savonlinnaan.

Vuosina 1981 ja 2006 S/S Heinävesi toimi Tuuliajolla-kiertueen risteilylaivana. Kiertueet ja Saimaa-ilmiö - elokuva ovat tuoneet alukselle pienimuotoista Suomirock-turismia.

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aikaisemmat nimet: S/S Heinävesi I (1906-1968)
  • Rakennuspaikka: Paul Wahl & Co., Varkauden konepaja, Varkaus
  • Rakennusvuosi: 1906
  • Pituus: 26,9 m
  • Leveys: 6,7 m
  • Syväys: 2,1 m
  • Vetoisuus: 145 brt
  • Koneen tyyppi: Compound-höyrykone
  • Koneen teho: 110 kW, 150 ihv
  • Nopeus: 8 solmua
  • Omistaja: Savonlinnan Laivat Oy, Savonlinna 1982-
  • Entiset omistajat: Saimaan Laivamatkat Oy 1967-1981, Heinäveden Höyrylaiva Osuuskunta 1906-1967
  • Käyttäjä: Savonlinnan Laivat Oy
  • Kotisatama: Savonlinna
  • Liikennöinti: Nykyään: Savonlinna-Punkaharju-Savonlinna (Toukokuun puolivälistä lokakuun loppuun), Ennen: Savonlinna - Kuopio - Savonlinna (Yöpyminen Heinävedellä)
  • Matkustajia: 126
  • Varusteet: Ravintola A-oikeuksin (70 paikkaa), Makuupaikkoja 32, Painevesijärjetelmä, yläkannen hyteissä kylmä ja kuuma vesi
  • Muuta: Laivan sähköjärjestelmä on uusittu nykyajan vaatimuksia vastaavaksi ja wc-tilat on uusittu. Jäte- ja makeavesitankit on tehty ruostumattomasta teräksestä. Höyrykattilan kaikki tuliputket eli tuubit on uusittu muutama vuosi sitten.
  • IMO Numero: 8,634,687.0
  • Runkonumero: 419

Alus kuuluu Museoviraston perinnelaivarekisteriin ja se on Suomen Höyrypursiseuran alusrekisterissälähde? .

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]