Tämä on hyvä artikkeli.

Ero sivun ”Ahvenanmaan maakunta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hä (keskustelu | muokkaukset)
3 806 muokkausta
→Uskonto: Korjattu wikilinkit
AtraieBOT (keskustelu | muokkaukset)
botit
12 191 muokkausta
p kapulakielisyyksiä ja itsestäänselvyyksiä poistettu (pyyntö); ehkä myös oheismuokkauksia (AWB)
Rivi 30: Rivi 30:


== Maantiede ==
== Maantiede ==
Ahvenanmaa sijaitsee [[Saaristomeri|Saaristomeren]] lounaisosassa [[Ahvenanmeri|Ahvenanmeren]] itäpuolella ja [[Selkämeri|Selkämeren]] eteläpuolella. Ahvenanmaan itäpuolella on [[Turun saaristo]] [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]], jonka suuntaan rajana on [[Kihti (merenselkä)|Kihti]]. Maakunnan pääsaaren [[Manner-Ahvenanmaa]]n keskellä on [[Lumparn]]in merenselkä ja Vårdön ja Kumlingen välillä [[Teili]]-niminen merenselkä. Manner-Ahvenanmaalta on Ruotsin mantereelle 40 kilometriä ja Suomen mantereelle 100 kilometriä. Ahvenanmaahan kuuluvalla [[Märket]]in luodolla on Suomen [[Suomen_maantiede#Ääripisteet|läntisin kiinteän maan kohta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.majakkaseura.fi/fin/market/marketin_historiaa/ | Nimeke = Märketin historiaa | Julkaisija = Suomen Majakkaseura | Viitattu = 29.2.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160306225914/http://www.majakkaseura.fi/fin/market/marketin_historiaa/ | arkistoitu = 6.3.2016 }}</ref>[[Tiedosto:Topographic map of Åland.svg|thumb|Ahvenanmaan saariston topografinen kartta.|200x200px|alt=|vasen]][[Ahvenanmaan saaristo]]on lasketaan kuuluvan 6&nbsp;757 vähintään 0,25 hehtaarin kokoista saarta ja [[Luoto (saari)|luotoa]], joista 60 on asuttuja.<ref name="SIFF">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.asub.ax/files/alsiff15sv.pdf | Nimeke = Åland i siffror 2015 | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = Ålands statistik- och utredningsbyrå | Viitattu = 5.9.2015 | Kieli = {{sv}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20150923175641/http://www.asub.ax/files/alsiff15sv.pdf | arkistoitu = 23.9.2015 }}</ref> Maakunnan suurimmaksi järveksi lasketaan joko Finströmin ja Saltvikin kunnissa sijaitseva [[Vandöfjärden]] (5&nbsp;km<sup>2</sup>) tai, jos se lasketaan merenlahdeksi, kanavan yhdistämät [[Östra och Västra Kyrksundet]] Sundin kunnassa. Niiden pinta-ala on noin kolme neliökilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Viestintaaineistot/Tiedotteet/Maakuntajarvikilpailun_finalistit_on_val%282175%29 | Nimeke = Maakuntajärvikilpailun finalistit on valittu – äänestää voi 30.9. asti | Selite = Linkki "Järviperustelut" | Ajankohta = 2011 | Julkaisu = Syke | Viitattu = 25.1.2016 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
Ahvenanmaa sijaitsee [[Saaristomeri|Saaristomeren]] lounaisosassa [[Ahvenanmeri|Ahvenanmeren]] itäpuolella ja [[Selkämeri|Selkämeren]] eteläpuolella. Ahvenanmaan itäpuolella on [[Turun saaristo]] [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]], jonka suuntaan rajana on [[Kihti (merenselkä)|Kihti]]. Maakunnan pääsaaren [[Manner-Ahvenanmaa]]n keskellä on [[Lumparn]]in merenselkä ja Vårdön ja Kumlingen välillä [[Teili]]-niminen merenselkä. Manner-Ahvenanmaalta on Ruotsin mantereelle 40 kilometriä ja Suomen mantereelle 100 kilometriä. Ahvenanmaahan kuuluvalla [[Märket]]in luodolla on Suomen [[Suomen maantiede#Ääripisteet|läntisin kiinteän maan kohta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.majakkaseura.fi/fin/market/marketin_historiaa/ | Nimeke = Märketin historiaa | Julkaisija = Suomen Majakkaseura | Viitattu = 29.2.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160306225914/http://www.majakkaseura.fi/fin/market/marketin_historiaa/ | arkistoitu = 6.3.2016 }}</ref>[[Tiedosto:Topographic map of Åland.svg|pienoiskuva|Ahvenanmaan saariston topografinen kartta.|200x200px|alt=|vasen]][[Ahvenanmaan saaristo]]on lasketaan kuuluvan 6&nbsp;757 vähintään 0,25 hehtaarin kokoista saarta ja [[Luoto (saari)|luotoa]], joista 60 on asuttuja.<ref name="SIFF">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.asub.ax/files/alsiff15sv.pdf | Nimeke = Åland i siffror 2015 | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = Ålands statistik- och utredningsbyrå | Viitattu = 5.9.2015 | Kieli = {{sv}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20150923175641/http://www.asub.ax/files/alsiff15sv.pdf | arkistoitu = 23.9.2015 }}</ref> Maakunnan suurimmaksi järveksi lasketaan joko Finströmin ja Saltvikin kunnissa sijaitseva [[Vandöfjärden]] (5&nbsp;km<sup>2</sup>) tai, jos se lasketaan merenlahdeksi, kanavan yhdistämät [[Östra och Västra Kyrksundet]] Sundin kunnassa. Niiden pinta-ala on noin kolme neliökilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Viestintaaineistot/Tiedotteet/Maakuntajarvikilpailun_finalistit_on_val%282175%29 | Nimeke = Maakuntajärvikilpailun finalistit on valittu – äänestää voi 30.9. asti | Selite = Linkki "Järviperustelut" | Ajankohta = 2011 | Julkaisu = Syke | Viitattu = 25.1.2016 }}{{Vanhentunut linkki |bot=InternetArchiveBot }}</ref>


Manner-Ahvenanmaa on pohjoisesta etelään 50 kilometriä pitkä ja idästä länteen 45 kilometriä leveä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.aland.ax/fakta/statistik/ | Nimeke =Statistik och fakta | Julkaisu =aland.ax – Det offentliga Åland | Julkaisija =Ahvenanmaan maakunnan hallitus | Viitattu =5.9.2015 | Kieli ={{sv}} | arkisto =https://web.archive.org/web/20180612144422/http://www.aland.ax/fakta/statistik/ | arkistoitu =12.6.2018 }}</ref> Saaren pinta-ala on 689 neliökilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_alue.html | Nimeke = Suomi lukuina: Ympäristö ja luonnonvarat | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu =29.2.2016 }}</ref> Siihen ovat siltayhteydessä kapean [[Marsund]]in erottama [[Eckerö]] ja [[Lemströmin kanava]]n mantereesta erottama [[Lemland]], josta on edelleen siltayhteys [[Lumparland]]iin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Marsund&srs=EPSG%3A3067&y=6699106&x=95251&lang=fi| Nimeke =Marsund | Julkaisu =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu =27.1.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Lemstr%C3%B6ms+kanal&srs=EPSG%3A3067&y=6682723&x=112040&lang=fi | Nimeke =Lemströms Kanal | Julkaisu =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu =27.1.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=Lemland+-+Lumparland&srs=EPSG%3A3067&y=6679661&x=123441&lang=fi | Nimeke =Lemland – Lumparland | Julkaisu =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu =27.1.2016 }}</ref> Muita huomattavia saaria ovat [[Vårdö]], [[Föglö]], [[Sottunga]], [[Kumlinge]], [[Kökar]] ja [[Brändö]]. Ahvenanmaan korkein huippu on [[Orrdalsklint]] (132 metriä) [[Saltvik]]in kunnassa Manner-Ahvenanmaalla.<ref name="PIENI">{{Kirjaviite | Nimeke = Pieni tietosanakirja | Vuosi = 1925–1928 | Sivu =50–51 | Julkaisija = Otava | www = http://runeberg.org/pieni/1/0043.html | Viitattu =6.9.2015 }}</ref><ref name="NATUR"/>
Manner-Ahvenanmaa on pohjoisesta etelään 50 kilometriä pitkä ja idästä länteen 45 kilometriä leveä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.aland.ax/fakta/statistik/ | Nimeke =Statistik och fakta | Julkaisu =aland.ax – Det offentliga Åland | Julkaisija =Ahvenanmaan maakunnan hallitus | Viitattu =5.9.2015 | Kieli ={{sv}} | arkisto =https://web.archive.org/web/20180612144422/http://www.aland.ax/fakta/statistik/ | arkistoitu =12.6.2018 }}</ref> Saaren pinta-ala on 689 neliökilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_alue.html | Nimeke = Suomi lukuina: Ympäristö ja luonnonvarat | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu =29.2.2016 }}</ref> Siihen ovat siltayhteydessä kapean [[Marsund]]in erottama [[Eckerö]] ja [[Lemströmin kanava]]n mantereesta erottama [[Lemland]], josta on edelleen siltayhteys [[Lumparland]]iin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Marsund&srs=EPSG%3A3067&y=6699106&x=95251&lang=fi| Nimeke =Marsund | Julkaisu =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu =27.1.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Lemstr%C3%B6ms+kanal&srs=EPSG%3A3067&y=6682723&x=112040&lang=fi | Nimeke =Lemströms Kanal | Julkaisu =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu =27.1.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=Lemland+-+Lumparland&srs=EPSG%3A3067&y=6679661&x=123441&lang=fi | Nimeke =Lemland – Lumparland | Julkaisu =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu =27.1.2016 }}</ref> Muita huomattavia saaria ovat [[Vårdö]], [[Föglö]], [[Sottunga]], [[Kumlinge]], [[Kökar]] ja [[Brändö]]. Ahvenanmaan korkein huippu on [[Orrdalsklint]] (132 metriä) [[Saltvik]]in kunnassa Manner-Ahvenanmaalla.<ref name="PIENI">{{Kirjaviite | Nimeke = Pieni tietosanakirja | Vuosi = 1925–1928 | Sivu =50–51 | Julkaisija = Otava | www = http://runeberg.org/pieni/1/0043.html | Viitattu =6.9.2015 }}</ref><ref name="NATUR"/>


=== Kallioperä ===
=== Kallioperä ===
[[Tiedosto:Kallskar.JPG|thumb|[[Källskär]]in saaren kalliota.|alt=|267x267px]]Ahvenanmaan peruskallio on enimmäkseen karkearakeista punertavaa [[graniitti]]lajia, [[Ahvenanrapakivi|ahvenanrapakiveä]].<ref name="PIENI"/><ref name="NATUR"/> Ahvenanmaan [[rapakivi]]graniitti on yksi Suomen laajimmista [[Intruusio|rapakivi-intruusioista]]. Lumparnin selältä on tavattu [[Ordovikikausi|ordovikikauden]] [[kalkkikivi]]ä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH3.pdf | Nimeke = Suomen kallioperä | Tekijä = Korsman K. & Koistinen T. | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = Geologinen seura | Viitattu = 25.1.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160304213855/http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH3.pdf | arkistoitu = 4.3.2016 }}</ref> Ahvenanmaalta on löytynyt ordovikikauden fossiileita, kuten [[Trilobiitit|trilobiitteja]] ajalta, jolloin nykyisen Ahvenanmaan sisältänyt manner oli lähellä [[päiväntasaaja]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/tiede/a1443408841327 | Selite (digitilaajille) | Nimeke = Ahvenanmaan uusi fossiililöytö kertoo Itämeren trooppisesta ajanjaksosta | Ajankohta =29.9.2015 | Julkaisu = Helsingin sanomat | Viitattu =25.1.2016 }}</ref>
[[Tiedosto:Kallskar.JPG|pienoiskuva|[[Källskär]]in saaren kalliota.|alt=|267x267px]]Ahvenanmaan peruskallio on enimmäkseen karkearakeista punertavaa [[graniitti]]lajia, [[Ahvenanrapakivi|ahvenanrapakiveä]].<ref name="PIENI"/><ref name="NATUR"/> Ahvenanmaan [[rapakivi]]graniitti on yksi Suomen laajimmista [[Intruusio|rapakivi-intruusioista]]. Lumparnin selältä on tavattu [[Ordovikikausi|ordovikikauden]] [[kalkkikivi]]ä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH3.pdf | Nimeke = Suomen kallioperä | Tekijä = Korsman K. & Koistinen T. | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = Geologinen seura | Viitattu = 25.1.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160304213855/http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH3.pdf | arkistoitu = 4.3.2016 }}</ref> Ahvenanmaalta on löytynyt ordovikikauden fossiileita, kuten [[Trilobiitit|trilobiitteja]] ajalta, jolloin nykyisen Ahvenanmaan sisältänyt manner oli lähellä [[päiväntasaaja]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/tiede/a1443408841327 | Selite (digitilaajille) | Nimeke = Ahvenanmaan uusi fossiililöytö kertoo Itämeren trooppisesta ajanjaksosta | Ajankohta =29.9.2015 | Julkaisu = Helsingin sanomat | Viitattu =25.1.2016 }}</ref>


Viime jääkauden jäljet näkyvät Ahvenanmaan kallioissa. Saarten jäätikön tulosuunnan puoleiset sivut ovat hioutuneet viistoiksi silokallioiksi, kun taas saarten vastakkaisella sivulla on jyrkemmät seinämät. Kivikkoisia [[pirunpelto]]ja on vanhoilla [[Yoldiameri|Yoldiameren]] ja [[Ancylusjärvi|Ancylusjärven]] rannoilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geografitorget.se/gn/nr/2013/bil/1-04.pdf | Nimeke = Åland – grundkurs i kvartärgeologi inom en liten yta | Tekijä = R. Carlsson | Julkaisu = Geografitorget | Viitattu =25.1.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
Viime jääkauden jäljet näkyvät Ahvenanmaan kallioissa. Saarten jäätikön tulosuunnan puoleiset sivut ovat hioutuneet viistoiksi silokallioiksi, kun taas saarten vastakkaisella sivulla on jyrkemmät seinämät. Kivikkoisia [[pirunpelto]]ja on vanhoilla [[Yoldiameri|Yoldiameren]] ja [[Ancylusjärvi|Ancylusjärven]] rannoilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geografitorget.se/gn/nr/2013/bil/1-04.pdf | Nimeke = Åland – grundkurs i kvartärgeologi inom en liten yta | Tekijä = R. Carlsson | Julkaisu = Geografitorget | Viitattu =25.1.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
Rivi 141: Rivi 141:


=== Elävä luonto ===
=== Elävä luonto ===
[[Tiedosto:Färjsundet from Höga C tower.jpg|thumb|[[Färjsundet]]in salmi Finströmissä.]]
[[Tiedosto:Färjsundet from Höga C tower.jpg|pienoiskuva|[[Färjsundet]]in salmi Finströmissä.]]
Ahvenanmaa on yksi [[Suomen luonnontieteelliset maakunnat|Suomen luonnontieteellisistä maakunnista]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.luomus.fi/fi/eliomaakunnat | Nimeke = Eliömaakunnat | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo | Viitattu =29.2.2016 }}</ref> Se kuuluu [[Hemiboreaalinen vyöhyke|hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen]]. [[Lehtometsä|Lehdot]] ja [[lehtoniitty|lehtoniityt]] ovat tyypillisiä, mutta myös [[Boreaalinen vyöhyke|havumetsiä]] on runsaasti. Kasvillisuus on yleensä rehevää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/06/ahvenanmaan-omaperainen-luonto | Nimeke = Ahvenanmaan omaperäinen luonto | Julkaisu = Yle | Viitattu =6.9.2015 }}</ref> Kasvisto on runsaslajinen, [[siemenkasvit|siemenkasveja]] on noin 750 lajia; niistä mainittakoon harvinainen, Suomessa vain Ahvenanmaalla kasvava [[euroopanmarjakuusi]] ja rantamaisemiin leimaa antava [[tyrni]].<ref name="PIENI"/>
Ahvenanmaa on yksi [[Suomen luonnontieteelliset maakunnat|Suomen luonnontieteellisistä maakunnista]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.luomus.fi/fi/eliomaakunnat | Nimeke = Eliömaakunnat | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo | Viitattu =29.2.2016 }}</ref> Se kuuluu [[Hemiboreaalinen vyöhyke|hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen]]. [[Lehtometsä|Lehdot]] ja [[lehtoniitty|lehtoniityt]] ovat tyypillisiä, mutta myös [[Boreaalinen vyöhyke|havumetsiä]] on runsaasti. Kasvillisuus on yleensä rehevää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/06/ahvenanmaan-omaperainen-luonto | Nimeke = Ahvenanmaan omaperäinen luonto | Julkaisu = Yle | Viitattu =6.9.2015 }}</ref> Kasvisto on runsaslajinen, [[siemenkasvit|siemenkasveja]] on noin 750 lajia; niistä mainittakoon harvinainen, Suomessa vain Ahvenanmaalla kasvava [[euroopanmarjakuusi]] ja rantamaisemiin leimaa antava [[tyrni]].<ref name="PIENI"/>


Rivi 265: Rivi 265:
== Hallinto ja politiikka ==
== Hallinto ja politiikka ==
{{Pääartikkeli|[[Ahvenanmaan politiikka]]}}
{{Pääartikkeli|[[Ahvenanmaan politiikka]]}}
[[Tiedosto:Självstyrelsegården.jpg|thumb|[[Ahvenanmaan itsehallintotalo]].|200x200px]]
[[Tiedosto:Självstyrelsegården.jpg|pienoiskuva|[[Ahvenanmaan itsehallintotalo]].|200x200px]]


Käytännössä itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lailla omista sisäisistä asioistaan ja päättää maakunnan tulo- ja menoarviosta.<ref name="LAKI">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144 | Nimeke = Ahvenanmaan itsehallintolaki | Ajankohta = 1991 | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 6.9.2015 }}</ref>
Käytännössä itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lailla omista sisäisistä asioistaan ja päättää maakunnan tulo- ja menoarviosta.<ref name="LAKI">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144 | Nimeke = Ahvenanmaan itsehallintolaki | Ajankohta = 1991 | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 6.9.2015 }}</ref>
Rivi 300: Rivi 300:


=== Edustus Suomen eduskunnassa ja puolueet ===
=== Edustus Suomen eduskunnassa ja puolueet ===
Ahvenanmaalta valitaan [[eduskunta|Suomen eduskunta]]an aina yksi edustaja riippumatta alueen asukasluvusta. [[Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri|Ahvenanmaan vaalipiiri]] on yksi eduskuntavaalien [[Suomen vaalipiirit|vaalipiireistä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/default.aspx | Nimeke =Kansanedustajat | Julkaisu = Eduskunta | Viitattu = 16.1.2016 }}</ref> Ahvenanmaalta valittu edustaja (vuodesta 2015 [[Mats Löfström]]) kuuluu perinteisesti [[Ruotsalainen eduskuntaryhmä|ruotsalaiseen eduskuntaryhmään]]. Kun [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP]] jäi oppositioon, Löfströmille ehdotettiin siirtymistä [[Suomen Keskusta|Keskustan]] riveihin, sillä hän itse edustaa [[Ahvenanmaan keskusta|Ahvenanmaan keskustaa]]. Hän ei kuitenkaan siirtynyt.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/9398/a43d37a4d8 | Nimeke = Ahvenanmaan Löfström ei vaihda keskustaan | Ajankohta = 8.5.2015 | Julkaisu = Suomenmaa | Viitattu = 16.1.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160130214140/http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6%2F3%2F9398%2Fa43d37a4d8 | arkistoitu = 30.1.2016 }}</ref>
Ahvenanmaalta valitaan [[eduskunta|Suomen eduskuntaan]] aina yksi edustaja riippumatta alueen asukasluvusta. [[Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri|Ahvenanmaan vaalipiiri]] on yksi eduskuntavaalien [[Suomen vaalipiirit|vaalipiireistä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/default.aspx | Nimeke =Kansanedustajat | Julkaisu = Eduskunta | Viitattu = 16.1.2016 }}</ref> Ahvenanmaalta valittu edustaja (vuodesta 2015 [[Mats Löfström]]) kuuluu perinteisesti [[Ruotsalainen eduskuntaryhmä|ruotsalaiseen eduskuntaryhmään]]. Kun [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP]] jäi oppositioon, Löfströmille ehdotettiin siirtymistä [[Suomen Keskusta|Keskustan]] riveihin, sillä hän itse edustaa [[Ahvenanmaan keskusta]]a. Hän ei kuitenkaan siirtynyt.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/9398/a43d37a4d8 | Nimeke = Ahvenanmaan Löfström ei vaihda keskustaan | Ajankohta = 8.5.2015 | Julkaisu = Suomenmaa | Viitattu = 16.1.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160130214140/http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6%2F3%2F9398%2Fa43d37a4d8 | arkistoitu = 30.1.2016 }}</ref>


Ahvenanmaalla toimivat eri puolueet kuin Manner-Suomessa, joista osalla on suora vastine maakunnassa. Ne toimivat eduskuntavaaleissa, maakuntapäivien vaaleissa ja kunnallisvaaleissa. Presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa ahvenanmaalaiset äänestävät samoja ehdokkaita kuin mannersuomalaisetkin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.asub.ax/text.con?iPage=340&iLan=1 | Nimeke = Beskrivning av valstatistiken | Julkaisu = ÅSUB | Viitattu =16.1.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Ahvenanmaalla toimivia puolueita ovat:
Ahvenanmaalla toimivat eri puolueet kuin Manner-Suomessa, joista osalla on suora vastine maakunnassa. Ne toimivat eduskuntavaaleissa, maakuntapäivien vaaleissa ja kunnallisvaaleissa. Presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa ahvenanmaalaiset äänestävät samoja ehdokkaita kuin mannersuomalaisetkin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.asub.ax/text.con?iPage=340&iLan=1 | Nimeke = Beskrivning av valstatistiken | Julkaisu = ÅSUB | Viitattu =16.1.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Ahvenanmaalla toimivia puolueita ovat:


* [[Ahvenanmaan keskusta]] (Ålands Center)
* [[Ahvenanmaan keskusta]] (Ålands Center)
* [[Ahvenanmaan liberaalit|Liberaalit]] (Liberalerna på Åland)
* [[Ahvenanmaan liberaalit|Liberaalit]] (Liberalerna på Åland)
* [[Ahvenanmaan maltilliset|Maltilliset]] (Moderaterna på Åland)
* [[Ahvenanmaan maltilliset|Maltilliset]] (Moderaterna på Åland)
* [[Sitoutumaton kokoomus]] (Obunden Samling)
* [[Sitoutumaton kokoomus]] (Obunden Samling)
* [[Ahvenanmaan sosiaalidemokraatit|Sosiaalidemokraatit]] (Ålands Socialdemokraterna)
* [[Ahvenanmaan sosiaalidemokraatit|Sosiaalidemokraatit]] (Ålands Socialdemokraterna)
* [[Hållbart initiativ|Kestävä aloite]] (Hållbart Initiativ)
* [[Hållbart initiativ|Kestävä aloite]] (Hållbart Initiativ)
* [[Ahvenanmaan tulevaisuus]] (Ålands Framtid)
* [[Ahvenanmaan tulevaisuus]] (Ålands Framtid)
* [[Åländsk Demokrati]]
* [[Åländsk Demokrati]]


=== Euroopan unioni ja Ahvenanmaan maakunta ===
=== Euroopan unioni ja Ahvenanmaan maakunta ===
Suomen liittyessä [[Euroopan unioni]]in sovittiin erikseen Ahvenanmaan itsehallinnon ja EU-jäsenyyden yhteensovittamisesta, minkä lisäksi ahvenanmaalaiset saivat itse päättää omasta jäsenyydestään. Vaihtoehtona oli myös Ahvenanmaan jääminen unionin ulkopuolelle Tanskalle kuuluvien [[Grönlanti|Grönlannin]] ja [[Färsaaret|Färsaarten]] tavoin. Suomen liittymissopimukseen liitettiin niin sanottu Ahvenanmaan pöytäkirja, johon ahvenanmaalaiset saivat menestyksekkäästi lähes kaikki erityisvaatimuksensa, joskaan eivät toivomaansa omaa edustajaa [[Euroopan parlamentti]]in. Ahvenanmaa oli mukana Suomen [[Suomen EU-kansanäänestys|EU-kansanäänestyksessä]] 16. lokakuuta 1994, mutta piti myös oman erillisen kansanäänestyksensä 20. marraskuuta. Valtakunnallisessa äänestyksessä EU-jäsenyyttä kannatti vain 51,9 prosenttia ahvenanmaalaisista, mutta omassa äänestyksessä kuukautta myöhemmin peräti 73,6 prosenttia. Maakuntapäivät hyväksyi EU-jäsenyyden 2. joulukuuta äänin 26–4.<ref name="EUPDF"/>
Suomen liittyessä [[Euroopan unioni]]in sovittiin erikseen Ahvenanmaan itsehallinnon ja EU-jäsenyyden yhteensovittamisesta, minkä lisäksi ahvenanmaalaiset saivat itse päättää omasta jäsenyydestään. Vaihtoehtona oli myös Ahvenanmaan jääminen unionin ulkopuolelle Tanskalle kuuluvien [[Grönlanti|Grönlannin]] ja [[Färsaaret|Färsaarten]] tavoin. Suomen liittymissopimukseen liitettiin niin sanottu Ahvenanmaan pöytäkirja, johon ahvenanmaalaiset saivat menestyksekkäästi lähes kaikki erityisvaatimuksensa, joskaan eivät toivomaansa omaa edustajaa [[Euroopan parlamentti]]in. Ahvenanmaa oli mukana Suomen [[Suomen EU-kansanäänestys|EU-kansanäänestyksessä]] 16. lokakuuta 1994, mutta piti myös oman erillisen kansanäänestyksensä 20. marraskuuta. Valtakunnallisessa äänestyksessä EU-jäsenyyttä kannatti vain 51,9 prosenttia ahvenanmaalaisista, mutta omassa äänestyksessä kuukautta myöhemmin peräti 73,6 prosenttia. Maakuntapäivät hyväksyi EU-jäsenyyden 2. joulukuuta äänin 26–4.<ref name="EUPDF"/>


EU-jäsenyyden myötä Ahvenanmaan itsehallinto vahvistui. Ahvenanmaa on osana Suomea EU:n jäsen, mutta se ei kuulu EU:n veroliittoon. Tämä mahdollistaa verottoman myynnin laivaliikenteessä Ahvenanmaan ja EU:n välillä. Tavaran lähettäminen verorajan yli Manner-Suomeen tai muualle EU:hun katsotaan maahantuonniksi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-9122901 |nimeke =Ihmettelitkö verkkokaupan halpoja hintoja? Yle tutki, miten Ahvenanmaan veroton pakettiralli toimii|viitattu=2016-09-11}}</ref> Tällöin alle 22 euron arvoiset postilähetykset (pl. alkoholi, tupakka ja kosmetiikka) voidaan myydä Suomeen ilman arvonlisäveroa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Kansainvalinen_kauppa/Ahvenanmaan_veroraja_arvonlisaverotukses%2814185%29 |nimeke = Ahvenanmaan veroraja arvonlisäverotuksessa|julkaisu =vero.fi |julkaisija = Verottaja|viitattu = 4.8.2014 |ajankohta = }}</ref> Ahvenanmaa on täten niin kutsuttu [[veroparatiisi]].<ref name=":0" />
EU-jäsenyyden myötä Ahvenanmaan itsehallinto vahvistui. Ahvenanmaa on osana Suomea EU:n jäsen, mutta se ei kuulu EU:n veroliittoon. Tämä mahdollistaa verottoman myynnin laivaliikenteessä Ahvenanmaan ja EU:n välillä. Tavaran lähettäminen verorajan yli Manner-Suomeen tai muualle EU:hun katsotaan maahantuonniksi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-9122901 |nimeke =Ihmettelitkö verkkokaupan halpoja hintoja? Yle tutki, miten Ahvenanmaan veroton pakettiralli toimii |viitattu=2016-09-11}}</ref> Tällöin alle 22 euron arvoiset postilähetykset (pl. alkoholi, tupakka ja kosmetiikka) voidaan myydä Suomeen ilman arvonlisäveroa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Kansainvalinen_kauppa/Ahvenanmaan_veroraja_arvonlisaverotukses%2814185%29 |nimeke = Ahvenanmaan veroraja arvonlisäverotuksessa |julkaisu =vero.fi |julkaisija = Verottaja |viitattu = 4.8.2014 |ajankohta = }}</ref> Ahvenanmaa on täten niin kutsuttu [[veroparatiisi]].<ref name=":0" />


Euroopan unionin asioissa maakunnalle on varattu mahdollisuus tuoda omat näkemyksensä esille lainsäädännön valmisteluvaiheessa. Maakunnan hallituksen puheenjohtajalla on oikeus tulla kuulluksi EU-ministerivaliokunnassa silloin, kun asia kuuluu Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan tai on muutoin maakunnalle erityisen tärkeä. Ahvenanmaalla on myös oma erityisasiantuntijansa Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä.<ref name="EUWWW">{{Verkkoviite | Osoite = http://eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=269372&contentlan=1&culture=fi-FI#.Vexyo3ui07B | Nimeke = Ahvenanmaa EUssa | Julkaisu = Eurooppatiedotus | Viitattu = 6.9.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150721033551/http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=269372&contentlan=1&culture=fi-FI#.Vexyo3ui07B | arkistoitu = 21.7.2015 }}</ref>
Euroopan unionin asioissa maakunnalle on varattu mahdollisuus tuoda omat näkemyksensä esille lainsäädännön valmisteluvaiheessa. Maakunnan hallituksen puheenjohtajalla on oikeus tulla kuulluksi EU-ministerivaliokunnassa silloin, kun asia kuuluu Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan tai on muutoin maakunnalle erityisen tärkeä. Ahvenanmaalla on myös oma erityisasiantuntijansa Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä.<ref name="EUWWW">{{Verkkoviite | Osoite = http://eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=269372&contentlan=1&culture=fi-FI#.Vexyo3ui07B | Nimeke = Ahvenanmaa EUssa | Julkaisu = Eurooppatiedotus | Viitattu = 6.9.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150721033551/http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=269372&contentlan=1&culture=fi-FI#.Vexyo3ui07B | arkistoitu = 21.7.2015 }}</ref>
Rivi 323: Rivi 323:


=== Mallia maailmalle ===
=== Mallia maailmalle ===
Ahvenanmaan malli herättää jonkin verran kiinnostusta maailmalla. Maakuntaan saapuu usein tutkijoita, toimittajia ja poliitikkoja tutustumaan itsehallintojärjestelmään, joka on kansainvälisesti katsoen varsin epätavallinen.<ref name="Aalto/2007 s. 6">{{Lehtiviite | Otsikko = Aalto, Sibelius ja Ahvenanmaan itsehallinto| Julkaisu = Ahvenanmaa – ahaa!| Vuosi = 2007 | Numero = - | Sivut = 6 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20110515141919/http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=166171&c=0&toid=1802&moid=1803 | Arkistoitu = 15.5.2011 | Nimeke = Ahvenanmaan ja muiden eurooppalaisten itsehallintoalueiden selvitys valmistunut. | Selite = Tiedote 292/2006 | Ajankohta = 31.8.2006 | Julkaisu = Valtioneuvoston viestintäyksikkö | Viitattu = 23.9.2020}}</ref> Esimerkiksi [[Serbia]] on ehdottanut [[Kosovo]]n kysymyksen ratkaisuksi sille annettavan Ahvenanmaan kaltaisen aseman itsenäistymisvaatimuksien sijaan.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.hameensanomat.fi/uutiset/ulkomaat/150985-serbia-antaisi-kosovolle-ahvenanmaan-kaltaisen-aseman |Nimeke=Serbia antaisi Kosovolle Ahvenanmaan kaltaisen aseman|Julkaisija=Hämeen Sanomat|Luettu= 12.11.2015 (linkki päivitetty)}}</ref>
Ahvenanmaan malli herättää jonkin verran kiinnostusta maailmalla. Maakuntaan saapuu usein tutkijoita, toimittajia ja poliitikkoja tutustumaan itsehallintojärjestelmään, joka on kansainvälisesti katsoen varsin epätavallinen.<ref name="Aalto/2007 s. 6">{{Lehtiviite | Otsikko = Aalto, Sibelius ja Ahvenanmaan itsehallinto| Julkaisu = Ahvenanmaa – ahaa!| Vuosi = 2007 | Numero = - | Sivut = 6 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20110515141919/http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=166171&c=0&toid=1802&moid=1803 | Arkistoitu = 15.5.2011 | Nimeke = Ahvenanmaan ja muiden eurooppalaisten itsehallintoalueiden selvitys valmistunut. | Selite = Tiedote 292/2006 | Ajankohta = 31.8.2006 | Julkaisu = Valtioneuvoston viestintäyksikkö | Viitattu = 23.9.2020}}</ref> Esimerkiksi [[Serbia]] on ehdottanut [[Kosovo]]n kysymyksen ratkaisuksi sille annettavan Ahvenanmaan kaltaisen aseman itsenäistymisvaatimuksien sijaan.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.hameensanomat.fi/uutiset/ulkomaat/150985-serbia-antaisi-kosovolle-ahvenanmaan-kaltaisen-aseman |Nimeke=Serbia antaisi Kosovolle Ahvenanmaan kaltaisen aseman |Julkaisija=Hämeen Sanomat |Luettu= 12.11.2015 (linkki päivitetty)}}</ref>


=== Demilitarisointi ===
=== Demilitarisointi ===
[[Tiedosto:Vallankumouskokous.jpg|thumb|Venäläisiä sotajoukkoja Dalkarbyssä keväällä 1917 pitämässä vallankumouksellista kokousta.]]
[[Tiedosto:Vallankumouskokous.jpg|pienoiskuva|Venäläisiä sotajoukkoja Dalkarbyssä keväällä 1917 pitämässä vallankumouksellista kokousta.]]


Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu [[Krimin sota|Krimin sodan]] päättymisestä vuonna 1856 lähtien. Tämän jälkeen siellä on oleskellut sotajoukkoja ainoastaan maailmansotien aikana.
Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu [[Krimin sota|Krimin sodan]] päättymisestä vuonna 1856 lähtien. Tämän jälkeen siellä on oleskellut sotajoukkoja ainoastaan maailmansotien aikana.


Ahvenanmaan demilitarisaatiosta on sovittu Suomen, [[Saksa]]n, [[Tanska]]n, [[Ruotsi]]n, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]], [[Ranska]]n, [[Italia]]n, [[Latvia]]n ja [[Puola]]n kesken vuoden 1922 sopimuksella Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta (SopS 1/1922). Lisäksi Ahvenanmaan saarten demilitarisaatiosta on erikseen sovittu vuonna 1940 Suomen ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliito]]n välillä (SopS 24/1940). Molemmat sopimukset kieltävät Suomea rakentamasta alueelle mitään kiinteitä puolustuslaitteita, sotilaslentokenttiä tai muita sotilaallisiin tarkoituksiin suunniteltuja laitteita.<ref name="S1922">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1922/19220001 | Nimeke = Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus. | Ajankohta =1922 | Julkaisu =Finlex | Viitattu =16.1.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1940/19400024/19400024_2 | Nimeke = Sopimus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista. | Ajankohta =1940 | Julkaisu = Finlex | Viitattu =16.1.2016 }}</ref>
Ahvenanmaan demilitarisaatiosta on sovittu Suomen, [[Saksa]]n, [[Tanska]]n, [[Ruotsi]]n, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]], [[Ranska]]n, [[Italia]]n, [[Latvia]]n ja [[Puola]]n kesken vuoden 1922 sopimuksella Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta (SopS 1/1922). Lisäksi Ahvenanmaan saarten demilitarisaatiosta on erikseen sovittu vuonna 1940 Suomen ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] välillä (SopS 24/1940). Molemmat sopimukset kieltävät Suomea rakentamasta alueelle mitään kiinteitä puolustuslaitteita, sotilaslentokenttiä tai muita sotilaallisiin tarkoituksiin suunniteltuja laitteita.<ref name="S1922">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1922/19220001 | Nimeke = Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus. | Ajankohta =1922 | Julkaisu =Finlex | Viitattu =16.1.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1940/19400024/19400024_2 | Nimeke = Sopimus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista. | Ajankohta =1940 | Julkaisu = Finlex | Viitattu =16.1.2016 }}</ref>


Sotatilanteessa Suomella on vuoden 1922 sopimuksen mukaan oikeus miinoittaa Ahvenanmaan vesiä ja sijoittaa alueelle sen puolueettomuutta uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellisia joukkoja. Sopimuksen perusperiaatteena on kuitenkin, että allekirjoittajavallat jättäisivät sotatilanteessakin Ahvenanmaan sotatoimien ulkopuolelle.<ref name="S1922"/>
Sotatilanteessa Suomella on vuoden 1922 sopimuksen mukaan oikeus miinoittaa Ahvenanmaan vesiä ja sijoittaa alueelle sen puolueettomuutta uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellisia joukkoja. Sopimuksen perusperiaatteena on kuitenkin, että allekirjoittajavallat jättäisivät sotatilanteessakin Ahvenanmaan sotatoimien ulkopuolelle.<ref name="S1922"/>
Rivi 340: Rivi 340:


=== Ahvenanmaan itsenäisyyskysymys ===
=== Ahvenanmaan itsenäisyyskysymys ===
Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajaa maakunnan sisällä toimiva [[Ahvenanmaan tulevaisuus]] -puolue. Itsenäisyydellä pyritään turvaamaan maakunnan ruotsinkielinen kulttuuri.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://alandsframtid.ax/arkiv/4376|nimeke=”Språkproblem lyfter frågan om självständighet”|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2020|julkaisija=Ålands Framtid|viitattu=28.2.2020|kieli={{sv}}}}</ref> Itsenäisyyden kannatus on kymmenen prosentin luokkaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://svenska.yle.fi/artikel/2014/03/27/fler-vill-ha-sjalvstandighet-i-europa | Nimeke = Fler vill ha självständighet i Europa | Ajankohta = 2014 | Julkaisu = Yle | Viitattu =31.1.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Ahvenanmaan tulevaisuus on myös pyrkinyt tuomaan esille muiden vastaavien alueiden, kuten [[Färsaaret|Färsaarten]], itsenäistymispyrkimyksiä esimerkkeinä Ahvenanmaalle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://alandsframtid.ax/arkiv/4594|nimeke=Färöarna visar vägen mot självständighet|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2020|julkaisija=Ålands Framtid|viitattu=28.2.2020|kieli={{sv}}}}</ref>
Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajaa maakunnan sisällä toimiva [[Ahvenanmaan tulevaisuus]] -puolue. Itsenäisyydellä pyritään turvaamaan maakunnan ruotsinkielinen kulttuuri.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://alandsframtid.ax/arkiv/4376 |nimeke=”Språkproblem lyfter frågan om självständighet”|tekijä= |julkaisu= |ajankohta=2020 |julkaisija=Ålands Framtid |viitattu=28.2.2020 |kieli={{sv}}}}</ref> Itsenäisyyden kannatus on kymmenen prosentin luokkaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://svenska.yle.fi/artikel/2014/03/27/fler-vill-ha-sjalvstandighet-i-europa | Nimeke = Fler vill ha självständighet i Europa | Ajankohta = 2014 | Julkaisu = Yle | Viitattu =31.1.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Ahvenanmaan tulevaisuus on myös pyrkinyt tuomaan esille muiden vastaavien alueiden, kuten [[Färsaaret|Färsaarten]], itsenäistymispyrkimyksiä esimerkkeinä Ahvenanmaalle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://alandsframtid.ax/arkiv/4594 |nimeke=Färöarna visar vägen mot självständighet |tekijä= |julkaisu= |ajankohta=2020 |julkaisija=Ålands Framtid |viitattu=28.2.2020 |kieli={{sv}}}}</ref>


Professori [[Göran Djupsund|Göran Djupsundin]] mukaan yleinen harhaluulo Manner-Suomessa suomalaisten keskuudessa on, että ahvenanmaalaisilla olisi haluja kuulua Ruotsiin.<ref name=":1" /> Tammikuussa 2020 julkaistun kyselyn tulos paljasti kuitenkin, että 78&nbsp;% ahvenanmaalaisista haluaa säilyttää maakunnan autonomisena osana Suomea. Saman kyselyn mukaan 9&nbsp;% väestöstä kannattaisi Ahvenanmaan itsenäistymistä ja vain 4&nbsp;% kannattaisi Ahvenanmaan liittymistä Ruotsiin.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6ae58e26-4e1c-4c0d-915f-c67113159e07|nimeke=Suomalaisten mielikuvalle täystyrmäys – Kysely: Ahvenanmaalaiset eivät haluaisi kuulua Ruotsiin|tekijä=Gråsten, Hanna|julkaisu=Iltalehti|ajankohta=31.1.2020|julkaisija=|viitattu=28.2.2020}}</ref>
Professori [[Göran Djupsund]]in mukaan yleinen harhaluulo Manner-Suomessa suomalaisten keskuudessa on, että ahvenanmaalaisilla olisi haluja kuulua Ruotsiin.<ref name=":1" /> Tammikuussa 2020 julkaistun kyselyn tulos paljasti kuitenkin, että 78&nbsp;% ahvenanmaalaisista haluaa säilyttää maakunnan autonomisena osana Suomea. Saman kyselyn mukaan 9&nbsp;% väestöstä kannattaisi Ahvenanmaan itsenäistymistä ja vain 4&nbsp;% kannattaisi Ahvenanmaan liittymistä Ruotsiin.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6ae58e26-4e1c-4c0d-915f-c67113159e07 |nimeke=Suomalaisten mielikuvalle täystyrmäys – Kysely: Ahvenanmaalaiset eivät haluaisi kuulua Ruotsiin |tekijä=Gråsten, Hanna |julkaisu=Iltalehti |ajankohta=31.1.2020 |julkaisija= |viitattu=28.2.2020}}</ref>


== Väestö ==
== Väestö ==
Rivi 351: Rivi 351:


{{Pylväsdiagrammi
{{Pylväsdiagrammi
|title = Ahvenanmaan väestönkehitys 1880–2020
|title = Ahvenanmaan väestönkehitys 1880–2020
|titlebar= #DDD
|titlebar= #DDD
|width = 650px
|width = 650px
|barwidth= 520px
|barwidth= 520px
|left1 = Vuosi
|left1 = Vuosi
|right1 = Asukkaita
|right1 = Asukkaita
|bars =
|bars =
{{bar pixel|1880|#0099FF|350||20 437}}
{{bar pixel|1880|#0099FF|350||20 437}}
Rivi 385: Rivi 385:


===Taajamat===
===Taajamat===
Vuoden 2014 lopussa Ahvenanmaan 28 916 asukkaasta 17 389 asui [[taajama|taajamissa]], 11 232 [[haja-asutusalue|haja-asutusalueilla]] ja 295 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Maakunnan taajama-aste oli 60,8 prosenttia. Maarianhaminassa 99,6 prosenttia väestöstä asui taajamissa. Maarianhaminan lisäksi taajamaväestöä oli Eckerössä, Finströmissä, Hammarlandissa, Jomalassa, Lemlandissa ja Saltvikissä. Muissa kunnissa ei ollut taajamia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin_Passiivi/StatFin_Passiivi__vrm__vaerak/statfinpas_vaerak_pxt_025_201400.px | Nimeke =Taajama-aste alueittain 31.12.2014 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =28.2.2016 }}</ref> Vuoden 2017 lopussa Ahvenanmaalla sijaitsi yhdeksän taajamaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke =Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =27.11.2018 | Kieli = | arkisto =https://web.archive.org/web/20190714130747/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px/ | arkistoitu =14.7.2019 }}</ref>
Vuoden 2014 lopussa Ahvenanmaan 28&nbsp;916 asukkaasta 17&nbsp;389 asui [[Taajamat Suomessa|taajamissa]], 11&nbsp;232 [[haja-asutusalue]]illa ja 295:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Maakunnan taajama-aste oli 60,8 prosenttia. Maarianhaminassa 99,6 prosenttia väestöstä asui taajamissa. Maarianhaminan lisäksi taajamaväestöä oli Eckerössä, Finströmissä, Hammarlandissa, Jomalassa, Lemlandissa ja Saltvikissä. Muissa kunnissa ei ollut taajamia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin_Passiivi/StatFin_Passiivi__vrm__vaerak/statfinpas_vaerak_pxt_025_201400.px | Nimeke =Taajama-aste alueittain 31.12.2014 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =28.2.2016 }}</ref> Vuoden 2017 lopussa Ahvenanmaalla sijaitsi yhdeksän taajamaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke =Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =27.11.2018 | Kieli = | arkisto =https://web.archive.org/web/20190714130747/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px/ | arkistoitu =14.7.2019 }}</ref>


{| class="wikitable sortable"
{| class="wikitable sortable"
! # !! Taajama !! Kunta !! Väkiluku<br>(31.12.2017)<ref name="taajamaluettelo2016">{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_027_fi.px/?rxid=fa7a334f-0d81-46e3-934f-744bd1a648d9 | Nimeke = Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu = 27.11.2018 | Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20180724154229/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_027_fi.px/?rxid=fa7a334f-0d81-46e3-934f-744bd1a648d9 | arkistoitu = 24.7.2018 }}</ref>
! # !! Taajama !! Kunta !! Väkiluku<br>(31.12.2017)<ref name="taajamaluettelo2016">{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_027_fi.px/?rxid=fa7a334f-0d81-46e3-934f-744bd1a648d9 | Nimeke = Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu = 27.11.2018 | Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20180724154229/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_027_fi.px/?rxid=fa7a334f-0d81-46e3-934f-744bd1a648d9 | arkistoitu = 24.7.2018 }}</ref>
|-
|-
| 1 || '''[[Maarianhaminan keskustaajama]]''' || [[Maarianhamina]] 11 560<br>[[Jomala]] 2 761 || align="right"| {{Nts|14321}}
| 1 || '''[[Maarianhaminan keskustaajama]]''' || [[Maarianhamina]] 11 560<br>[[Jomala]] 2 761 || align="right"| {{Nts|14321}}
Rivi 425: Rivi 425:
Ahvenanmaan ortodoksit kuuluvat [[Turun ortodoksinen seurakunta|Turun ortodoksiseen seurakuntaan]], joka on osa [[Helsingin ortodoksinen hiippakunta|Helsingin hiippakuntaa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ortodoksi.net/index.php/Turku | Nimeke = http://www.ortodoksi.net/index.php/Turku | Julkaisu = Ortodoksi.net | Viitattu =28.2.2016 }}</ref>
Ahvenanmaan ortodoksit kuuluvat [[Turun ortodoksinen seurakunta|Turun ortodoksiseen seurakuntaan]], joka on osa [[Helsingin ortodoksinen hiippakunta|Helsingin hiippakuntaa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ortodoksi.net/index.php/Turku | Nimeke = http://www.ortodoksi.net/index.php/Turku | Julkaisu = Ortodoksi.net | Viitattu =28.2.2016 }}</ref>


Ahvenanmaan katoliset kuuluvat [[Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko|Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunta]]an Turussa. Seurakunta järjestää messuja Maarianhaminassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://katolinen.fi/?page_id=366 | Nimeke = Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunta | Julkaisu = Katolinen kirkko Suomessa | Viitattu =4.7.2017 }}</ref>
Ahvenanmaan katoliset kuuluvat [[Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko|Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakuntaan]] Turussa. Seurakunta järjestää messuja Maarianhaminassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://katolinen.fi/?page_id=366 | Nimeke = Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunta | Julkaisu = Katolinen kirkko Suomessa | Viitattu =4.7.2017 }}</ref>


[[Helluntaiherätys]]tä maakunnassa edustaa Pingstkyrkan på Åland, jolla oli vuonna 2007 noin 100 jäsentä. Seurakunta toimii Maarianhaminasta käsin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view.php?orgId=413 | Nimeke = Åland pingstförsamling | Julkaisu = Uskonnot Suomessa | Viitattu =4.7.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pingstkyrkan.ax/index.html | Nimeke = Pingstkyrkan Åland | Julkaisu = Pingstkyrkan Åland | Viitattu = 4.7.2017 | Kieli = {{sv}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20170803172850/http://www.pingstkyrkan.ax/index.html | arkistoitu = 3.8.2017 }}</ref>
[[Helluntaiherätys]]tä maakunnassa edustaa Pingstkyrkan på Åland, jolla oli vuonna 2007 noin 100 jäsentä. Seurakunta toimii Maarianhaminasta käsin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view.php?orgId=413 | Nimeke = Åland pingstförsamling | Julkaisu = Uskonnot Suomessa | Viitattu =4.7.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pingstkyrkan.ax/index.html | Nimeke = Pingstkyrkan Åland | Julkaisu = Pingstkyrkan Åland | Viitattu = 4.7.2017 | Kieli = {{sv}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20170803172850/http://www.pingstkyrkan.ax/index.html | arkistoitu = 3.8.2017 }}</ref>
Rivi 438: Rivi 438:
Ahvenanmaan elintaso kuuluu Suomen alueista korkeimpiin. Vuonna 2011 markkinahintainen bruttokansantuote henkeä kohti oli siellä Suomen tilastoalueista toiseksi suurin Uudenmaan jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tilastokeskus.fi/til/altp/2011/altp_2011_2013-12-11_tie_001_fi.html | Nimeke = Itä-Suomen bruttokansantuote asukasta kohden kasvoi suuralueista eniten | Ajankohta = 2013 | Julkaisu =Tilastokeskus | Viitattu =16.1.2016 }}</ref>
Ahvenanmaan elintaso kuuluu Suomen alueista korkeimpiin. Vuonna 2011 markkinahintainen bruttokansantuote henkeä kohti oli siellä Suomen tilastoalueista toiseksi suurin Uudenmaan jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tilastokeskus.fi/til/altp/2011/altp_2011_2013-12-11_tie_001_fi.html | Nimeke = Itä-Suomen bruttokansantuote asukasta kohden kasvoi suuralueista eniten | Ajankohta = 2013 | Julkaisu =Tilastokeskus | Viitattu =16.1.2016 }}</ref>


Vielä vuonna 1950 yli puolet työskenteli maataloudessa, mutta 2000-luvulla sen osuus työllisistä laski noin 4 prosenttiin.<ref name="vuosikirja">{{Kirjaviite | Tekijä = Tilastokeskus | Nimeke = Suomen tilastollinen vuosikirja 2014 | Vuosi = 2014 | Sivut = 577-582 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tilastokeskus | ISBN = 978-952-244-482-0. ISSN 0081–5063 | www = http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_stv_201400_2014_10374_net.pdf | Tiedostomuoto = pdf | www-teksti = Verkkoversio | Viitattu = 6.3.2018 }}</ref> Vuonna 2011 Ahvenanmaan työllistäjiä olivat yhteiskuntapalvelut 40 %, kauppa ja liikenne 30 %, rahoitus 10 %, teollisuus 8 %, rakentaminen 7 %, maatalous 4 % ja muut 1 %. Työttömiä oli 3,1 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitaland.com/fi/articles/aland/ | Nimeke = Yleistä tietoa Ahvenanmaasta | Julkaisu = Visit Åland | Viitattu =30.1.2016 }}</ref> Vieraskielisten on Ahvenanmaalla ollut helpompi löytää töitä kuin muualla Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vieraskielisten-maara-kaksinkertaistumassa/075345ce-9415-307c-9f63-b5e861e122a6 | Nimeke = Vieraskielisten määrä kaksinkertaistumassa | Ajankohta =2014 | Julkaisu = Kauppalehti | Viitattu =23.1.2016 }}</ref>
Vielä vuonna 1950 yli puolet työskenteli maataloudessa, mutta 2000-luvulla sen osuus työllisistä laski noin 4 prosenttiin.<ref name="vuosikirja">{{Kirjaviite | Tekijä = Tilastokeskus | Nimeke = Suomen tilastollinen vuosikirja 2014 | Vuosi = 2014 | Sivut = 577–582 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tilastokeskus | ISBN = 978-952-244-482-0. ISSN 0081–5063 | www = http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_stv_201400_2014_10374_net.pdf | Tiedostomuoto = pdf | www-teksti = Verkkoversio | Viitattu = 6.3.2018 }}</ref> Vuonna 2011 Ahvenanmaan työllistäjiä olivat yhteiskuntapalvelut 40&nbsp;%, kauppa ja liikenne 30&nbsp;%, rahoitus 10&nbsp;%, teollisuus 8&nbsp;%, rakentaminen 7&nbsp;%, maatalous 4&nbsp;% ja muut 1&nbsp;%. Työttömiä oli 3,1&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitaland.com/fi/articles/aland/ | Nimeke = Yleistä tietoa Ahvenanmaasta | Julkaisu = Visit Åland | Viitattu =30.1.2016 }}</ref> Vieraskielisten on Ahvenanmaalla ollut helpompi löytää töitä kuin muualla Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vieraskielisten-maara-kaksinkertaistumassa/075345ce-9415-307c-9f63-b5e861e122a6 | Nimeke = Vieraskielisten määrä kaksinkertaistumassa | Ajankohta =2014 | Julkaisu = Kauppalehti | Viitattu =23.1.2016 }}</ref>


Saarimaakunnan tärkein elinkeino on merenkulku, joka vuonna 2003 toi 36 prosenttia sen bruttokansantuotteesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-5145868 | Nimeke = Ahvenanmaalle harkitaan omaa alusrekisteriä? | Ajankohta = 2003 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 11.2.2017 }}</ref> [[Maarianhamina]]ssa pitävät pääkonttoriaan [[Viking Line]], [[Eckerö-konserni]], [[Lillgaard]] ja [[Godby Shipping]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://shipowners.fi/fi/suomen-varustamot-ry/jasenvarustamot | Nimeke = Jäsenvarustamot | Julkaisu = Suomen varustamot ry. | Viitattu = 11.2.2017 | arkisto = https://web.archive.org/web/20170211162221/http://shipowners.fi/fi/suomen-varustamot-ry/jasenvarustamot | arkistoitu = 11.2.2017 }}</ref> Ahvenanmaalaisten omistama kauppalaivasto ylitti miljoona bruttotonnia vuonna 2015. Vuosina 2000–2015 Ahvenanmaan lipun alla purjehtivien alusten osuus pieneni viidenneksellä, kun taas ulkomaille liputettujen alusten tonnimäärä kasvoi 63 prosenttia. Merenkulun parissa ahvenanmaalaisissa yrityksissä työskenteli 6,6 prosenttia työvoimasta vuonna 2013.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.asub.ax/archive.con?iPage=12&art_id=1708 | Nimeke =Den åländskägda handelsflottan nära en miljon bruttoton | Ajankohta =2015 | Julkaisu = ÅSUB | Viitattu =31.1.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
Saarimaakunnan tärkein elinkeino on merenkulku, joka vuonna 2003 toi 36 prosenttia sen bruttokansantuotteesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-5145868 | Nimeke = Ahvenanmaalle harkitaan omaa alusrekisteriä? | Ajankohta = 2003 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 11.2.2017 }}</ref> [[Maarianhamina]]ssa pitävät pääkonttoriaan [[Viking Line]], [[Eckerö-konserni]], [[Lillgaard]] ja [[Godby Shipping]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://shipowners.fi/fi/suomen-varustamot-ry/jasenvarustamot | Nimeke = Jäsenvarustamot | Julkaisu = Suomen varustamot ry. | Viitattu = 11.2.2017 | arkisto = https://web.archive.org/web/20170211162221/http://shipowners.fi/fi/suomen-varustamot-ry/jasenvarustamot | arkistoitu = 11.2.2017 }}</ref> Ahvenanmaalaisten omistama kauppalaivasto ylitti miljoona bruttotonnia vuonna 2015. Vuosina 2000–2015 Ahvenanmaan lipun alla purjehtivien alusten osuus pieneni viidenneksellä, kun taas ulkomaille liputettujen alusten tonnimäärä kasvoi 63 prosenttia. Merenkulun parissa ahvenanmaalaisissa yrityksissä työskenteli 6,6 prosenttia työvoimasta vuonna 2013.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.asub.ax/archive.con?iPage=12&art_id=1708 | Nimeke =Den åländskägda handelsflottan nära en miljon bruttoton | Ajankohta =2015 | Julkaisu = ÅSUB | Viitattu =31.1.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
Rivi 446: Rivi 446:
[[S-ryhmä]]än kuuluvista alueosuuskaupoista [[Varuboden-Osla]] toimii [[Uudenmaan maakunta|Uudenmaan]] lisäksi Ahvenanmaalla.<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.s-kanava.fi/web/varuboden-osla/tietoa-alueosuuskaupasta#p_p_id_article_WAR_skanavaportlets_INSTANCE_V6tE_| nimeke = Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag| julkaisija = SOK| viitattu = 10.12.2012}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> [[Ålandsbanken]] on ahvenanmaalainen pankki, jonka pääkonttori on Maarianhaminassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.alandsbanken.ax/om-oss/fakta-om-%C3%A5landsbanken | Nimeke = Fakta om Ålandsbanken | Julkaisija = Ålandsbanken | Viitattu = 29.2.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref> [[Ålands Centralandelslag]] myy meijerituotteitaan myös manner-Suomeen ja Ruotsiin. Osuuskunnan tavaramerkkejä ovat ''Ålandsmejeriet'' ja ''Ålandsbagarn''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aca.ax/aca-andelslag-tradition | Nimeke = ÅCA – ett andelslag med tradition | Julkaisija = Ålands Centralandelslag | Viitattu = 12.4.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
[[S-ryhmä]]än kuuluvista alueosuuskaupoista [[Varuboden-Osla]] toimii [[Uudenmaan maakunta|Uudenmaan]] lisäksi Ahvenanmaalla.<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.s-kanava.fi/web/varuboden-osla/tietoa-alueosuuskaupasta#p_p_id_article_WAR_skanavaportlets_INSTANCE_V6tE_| nimeke = Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag| julkaisija = SOK| viitattu = 10.12.2012}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> [[Ålandsbanken]] on ahvenanmaalainen pankki, jonka pääkonttori on Maarianhaminassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.alandsbanken.ax/om-oss/fakta-om-%C3%A5landsbanken | Nimeke = Fakta om Ålandsbanken | Julkaisija = Ålandsbanken | Viitattu = 29.2.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref> [[Ålands Centralandelslag]] myy meijerituotteitaan myös manner-Suomeen ja Ruotsiin. Osuuskunnan tavaramerkkejä ovat ''Ålandsmejeriet'' ja ''Ålandsbagarn''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aca.ax/aca-andelslag-tradition | Nimeke = ÅCA – ett andelslag med tradition | Julkaisija = Ålands Centralandelslag | Viitattu = 12.4.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref>


Ahvenanmaalla on käynyt vuosittain noin kaksi miljoonaa matkailijaa, joista yli 80 prosenttia tuli Ruotsista ja muut pääosin Suomesta.<ref name="vuosikirja" /> Yöpyjiä on vuosittain yli 400 000. Vuonna 2013 ruotsalaisia yöpyjiä oli hiukan enemmän kuin suomalaisia.<ref name="vuosikirja" /> Maakunnassa on noin 5&nbsp;600 kesämökkiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__asu__rakke/statfin_rakke_pxt_003.px | Nimeke = Kesämökit (lkm) alueittain 1970-2016 | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu = 29.2.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180307022514/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__asu__rakke/statfin_rakke_pxt_003.px | arkistoitu = 7.3.2018 }}</ref>
Ahvenanmaalla on käynyt vuosittain noin kaksi miljoonaa matkailijaa, joista yli 80 prosenttia tuli Ruotsista ja muut pääosin Suomesta.<ref name="vuosikirja" /> Yöpyjiä on vuosittain yli 400&nbsp;000. Vuonna 2013 ruotsalaisia yöpyjiä oli hiukan enemmän kuin suomalaisia.<ref name="vuosikirja" /> Maakunnassa on noin 5&nbsp;600 kesämökkiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__asu__rakke/statfin_rakke_pxt_003.px | Nimeke = Kesämökit (lkm) alueittain 1970-2016 | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu = 29.2.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180307022514/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__asu__rakke/statfin_rakke_pxt_003.px | arkistoitu = 7.3.2018 }}</ref>


Ahvenanmaalla tuotetaan yli puolet Suomen omenasadosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitaland.com/fi/articles/appelriket/ | Nimeke = Omenoiden valtakunta | Julkaisu = Visit Åland | Viitattu = 31.1.2016 }}</ref>
Ahvenanmaalla tuotetaan yli puolet Suomen omenasadosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitaland.com/fi/articles/appelriket/ | Nimeke = Omenoiden valtakunta | Julkaisu = Visit Åland | Viitattu = 31.1.2016 }}</ref>
Rivi 452: Rivi 452:
[[Ahvenanmaan itsehallintolaki|Ahvenanmaan itsehallintolain]] 49 § mukaan jos maakunnassa verovuodelta maksuun pantu tulo- ja varallisuusvero ylittää 0,5 prosenttia vastaavasta verosta koko maassa, ylimenevä osa kuuluu maakunnalle (verohyvitys).<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144 Ahvenanmaan itsehallintolaki]</ref> Verohyvityksen lisäksi valtio maksaa tasoitusmaksun Ahvenanmaan verotuksesta, joka on 0,45 prosenttia valtion kokonaistuloista.<ref name="veroriita">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9190935 | Nimeke = Veroriidat kiristävät Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välejä | Tekijä =Auvinen, Pirjo | Ajankohta =27.9.2016 | Julkaisija = Yle | Viitattu = 4.8.2017 | Kieli = }}</ref> Vuonna 2016 verohyvitys oli 7 miljoonaa euroa ja tasoitusmaksu 221 miljoonaa euroa.<ref name="veroriita"/> Vuosina 2000–2015 Ahvenanmaan osuus valtion verotuloista suhteessa manner-Suomeen oli 0,57–0,65 %, kun taas osuus valtion menoeristä vaihteli 0,71–0,90 % välillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://vm.fi/documents/10623/3779933/selvitys_ahvenanmaan_talousjarjestelmasta_su.pdf/1b9dd9bf-2af2-427e-9b80-ff0d685a7c17 | Nimeke = Selvitys Ahvenanmaan talousjärjestelmästä | Ajankohta =2017 | Julkaisija = Valtiovarainministeriö | Viitattu =4.8.2017 }}</ref> Ahvenanmaan maakunta on ilmoittanut halukkuutensa saada itselleen ansiotuloveron veronkanto-oikeuden, mutta valtion kannalta tässä on haitallisen [[verokilpailu]]n ja kiellettyihin valtiontukiin liittyvä ongelma.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3123319/Ahvenanmaa+joutuu+erikoiseen+tilanteeseen+soteuudistuksessa | Nimeke = Ahvenanmaa joutuu erikoiseen tilanteeseen sote-uudistuksessa | Tekijä =Salminen, Viivi | Ajankohta =7.12.2016 | Julkaisija = Turun Sanomat | Viitattu = 4.8.2017 | Kieli = }}</ref>
[[Ahvenanmaan itsehallintolaki|Ahvenanmaan itsehallintolain]] 49 § mukaan jos maakunnassa verovuodelta maksuun pantu tulo- ja varallisuusvero ylittää 0,5 prosenttia vastaavasta verosta koko maassa, ylimenevä osa kuuluu maakunnalle (verohyvitys).<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144 Ahvenanmaan itsehallintolaki]</ref> Verohyvityksen lisäksi valtio maksaa tasoitusmaksun Ahvenanmaan verotuksesta, joka on 0,45 prosenttia valtion kokonaistuloista.<ref name="veroriita">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9190935 | Nimeke = Veroriidat kiristävät Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välejä | Tekijä =Auvinen, Pirjo | Ajankohta =27.9.2016 | Julkaisija = Yle | Viitattu = 4.8.2017 | Kieli = }}</ref> Vuonna 2016 verohyvitys oli 7 miljoonaa euroa ja tasoitusmaksu 221 miljoonaa euroa.<ref name="veroriita"/> Vuosina 2000–2015 Ahvenanmaan osuus valtion verotuloista suhteessa manner-Suomeen oli 0,57–0,65 %, kun taas osuus valtion menoeristä vaihteli 0,71–0,90 % välillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://vm.fi/documents/10623/3779933/selvitys_ahvenanmaan_talousjarjestelmasta_su.pdf/1b9dd9bf-2af2-427e-9b80-ff0d685a7c17 | Nimeke = Selvitys Ahvenanmaan talousjärjestelmästä | Ajankohta =2017 | Julkaisija = Valtiovarainministeriö | Viitattu =4.8.2017 }}</ref> Ahvenanmaan maakunta on ilmoittanut halukkuutensa saada itselleen ansiotuloveron veronkanto-oikeuden, mutta valtion kannalta tässä on haitallisen [[verokilpailu]]n ja kiellettyihin valtiontukiin liittyvä ongelma.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3123319/Ahvenanmaa+joutuu+erikoiseen+tilanteeseen+soteuudistuksessa | Nimeke = Ahvenanmaa joutuu erikoiseen tilanteeseen sote-uudistuksessa | Tekijä =Salminen, Viivi | Ajankohta =7.12.2016 | Julkaisija = Turun Sanomat | Viitattu = 4.8.2017 | Kieli = }}</ref>


Ahvenanmaalla toimii Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistys [[Paf]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ahvenanmaa-tukee-paf-n-nettipelia/1831416|Nimeke=Ahvenanmaa tukee PAF:n nettipeliä|Ajankohta=7.4.2000|Julkaisija=MTV3|Viitattu=29.2.2016}}</ref> Sillä on oikeus tarjota raha- ja uhkapelejä Ahvenanmaalla ja merillä ja internetissä. Se jakaa Veikkauksen tapaan avustuksia ja niitä voivat saada myös esim. mannersuomalaiset projektit.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://svenska.yle.fi/artikel/2014/02/07/paf-stoder-projekt-med-en-miljon-euro|nimeke=PAF stöder projekt med en miljon euro|tekijä=Vikman, Kjell|julkaisu=YLE|ajankohta=7.2.2014|julkaisija=|viitattu=29.2.2020|kieli={{sv}}}}</ref>
Ahvenanmaalla toimii Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistys [[Paf]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ahvenanmaa-tukee-paf-n-nettipelia/1831416 |Nimeke=Ahvenanmaa tukee PAF:n nettipeliä |Ajankohta=7.4.2000 |Julkaisija=MTV3 |Viitattu=29.2.2016}}</ref> Sillä on oikeus tarjota raha- ja uhkapelejä Ahvenanmaalla ja merillä ja internetissä. Se jakaa Veikkauksen tapaan avustuksia ja niitä voivat saada myös esim. mannersuomalaiset projektit.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://svenska.yle.fi/artikel/2014/02/07/paf-stoder-projekt-med-en-miljon-euro |nimeke=PAF stöder projekt med en miljon euro |tekijä=Vikman, Kjell |julkaisu=YLE |ajankohta=7.2.2014 |julkaisija= |viitattu=29.2.2020 |kieli={{sv}}}}</ref>


== Palvelut ja infrastruktuuri ==
== Palvelut ja infrastruktuuri ==
=== Liikenne ===
=== Liikenne ===
{{pääartikkeli|[[Ahvenanmaan liikenne]]}}
{{pääartikkeli|[[Ahvenanmaan liikenne]]}}
[[Tiedosto:Kfz-Kennzeichen Aland2.jpg|thumb|Esimerkki auton rekisterikilvestä Ahvenanmaalla.]]
[[Tiedosto:Kfz-Kennzeichen Aland2.jpg|pienoiskuva|Esimerkki auton rekisterikilvestä Ahvenanmaalla.]]


[[Tienumerointi Ahvenanmaalla|Ahvenanmaan tienumerointi]] on osittain päällekkäinen Manner-Suomen kanssa. [[Päätie 1 (Ahvenanmaa)|Päätie 1]], [[Päätie 2 (Ahvenanmaa)|päätie 2]] ja [[Päätie 3 (Ahvenanmaa)|päätie 3]] lähtevät Maarianhaminasta ja vievät Eckeröhön, Vårdöhön ja Lumparlandiin. [[Päätie 4 (Ahvenanmaa)|Päätie 4]] kulkee Godbystä Getaan. Pienempiä teitä ovat [[Tie 40 (Ahvenanmaa)|tie 40]] Jomalasta Hammarlandiin ja [[Tie 50 (Ahvenanmaa)|tie 50]] Saltvikissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ls.aland.fi/.composer/upload/modules/publikationer/trafiksakerhetsrapport.pdf | Nimeke = Trafiksäkerhetsplan för Åland 2002-2010 | Tiedostomuoto = pdf | Selite = sivut 16–20 | Julkaisu = Åländsk utredningsserie 2001:14 | Viitattu = 29.2.2016 | Kieli = {{sv}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20070415053149/http://www.ls.aland.fi/.composer/upload/modules/publikationer/trafiksakerhetsrapport.pdf | arkistoitu = 15.4.2007 }}</ref> [[Tie 10 (Ahvenanmaa)|Tie 10]], [[Tie 20 (Ahvenanmaa)|tie 20]] ja [[Tie 30 (Ahvenanmaa)|tie 30]] ovat Maarianhaminassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.google.fi/maps/@60.0990313,19.9420392,13.7z | Nimeke = Google Maps | Viitattu =29.2.2016 }}</ref> Ahvenanmaan ja Manner-Suomen yhdistävän tien rakentamista pohdittiin Varsinais-Suomessa 1960-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2714341-kiintea-tieyhteys-manner-suomesta-ahvenanmaalle-ajankohtainen | Nimeke = Kiinteä tieyhteys Manner-Suomesta Ahvenanmaalle ajankohtainen | Tekijä = Helminen, Pekka | Ajankohta = 4.1.2012 | Julkaisija = Kansan Uutiset | Viitattu =29.2.2016 }}</ref>
[[Tienumerointi Ahvenanmaalla|Ahvenanmaan tienumerointi]] on osittain päällekkäinen Manner-Suomen kanssa. [[Päätie 1 (Ahvenanmaa)|Päätie 1]], [[Päätie 2 (Ahvenanmaa)|päätie 2]] ja [[Päätie 3 (Ahvenanmaa)|päätie 3]] lähtevät Maarianhaminasta ja vievät Eckeröhön, Vårdöhön ja Lumparlandiin. [[Päätie 4 (Ahvenanmaa)|Päätie 4]] kulkee Godbystä Getaan. Pienempiä teitä ovat [[Tie 40 (Ahvenanmaa)|tie 40]] Jomalasta Hammarlandiin ja [[Tie 50 (Ahvenanmaa)|tie 50]] Saltvikissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ls.aland.fi/.composer/upload/modules/publikationer/trafiksakerhetsrapport.pdf | Nimeke = Trafiksäkerhetsplan för Åland 2002-2010 | Tiedostomuoto = pdf | Selite = sivut 16–20 | Julkaisu = Åländsk utredningsserie 2001:14 | Viitattu = 29.2.2016 | Kieli = {{sv}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20070415053149/http://www.ls.aland.fi/.composer/upload/modules/publikationer/trafiksakerhetsrapport.pdf | arkistoitu = 15.4.2007 }}</ref> [[Tie 10 (Ahvenanmaa)|Tie 10]], [[Tie 20 (Ahvenanmaa)|tie 20]] ja [[Tie 30 (Ahvenanmaa)|tie 30]] ovat Maarianhaminassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.google.fi/maps/@60.0990313,19.9420392,13.7z | Nimeke = Google Maps | Viitattu =29.2.2016 }}</ref> Ahvenanmaan ja Manner-Suomen yhdistävän tien rakentamista pohdittiin Varsinais-Suomessa 1960-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2714341-kiintea-tieyhteys-manner-suomesta-ahvenanmaalle-ajankohtainen | Nimeke = Kiinteä tieyhteys Manner-Suomesta Ahvenanmaalle ajankohtainen | Tekijä = Helminen, Pekka | Ajankohta = 4.1.2012 | Julkaisija = Kansan Uutiset | Viitattu =29.2.2016 }}</ref>


[[Maarianhaminan lentoasema]] on Ahvenanmaan ainoa kaupallisessa käytössä oleva lentoasema. Se sijaitsee [[Jomala]]n kunnassa kolme kilometriä [[Maarianhamina]]n keskustasta pohjoiseen. Vuonna 2015 lentoaseman kautta kulki noin 42&nbsp;000 matkustajaa kotimaan lennoilla ja 17&nbsp;000 matkustajaa kansainvälisessä liikenteessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://dxww91gv4d0rs.cloudfront.net/file/dl/i/g2DkIw/oaQCEIvHBsfZylj6F_g_og/Matkustajatlentoasemittainsuo-fi1215.pdf | Nimeke = Matkustajat 2015 lentoasemittain | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = Finavia | Viitattu = 28.2.2016 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Ahvenanmaalla on myös [[Kumlingen lentokenttä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://lentopaikat.fi/kumlinge-efkg/ | Nimeke =Kumlinge EFKG | Julkaisu = Lentopaikat.fi | Viitattu =29.2.2016 }}</ref>
[[Maarianhaminan lentoasema]] on Ahvenanmaan ainoa kaupallisessa käytössä oleva lentoasema. Se sijaitsee [[Jomala]]n kunnassa kolme kilometriä [[Maarianhamina]]n keskustasta pohjoiseen. Vuonna 2015 lentoaseman kautta kulki noin 42&nbsp;000 matkustajaa kotimaan lennoilla ja 17&nbsp;000 matkustajaa kansainvälisessä liikenteessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://dxww91gv4d0rs.cloudfront.net/file/dl/i/g2DkIw/oaQCEIvHBsfZylj6F_g_og/Matkustajatlentoasemittainsuo-fi1215.pdf | Nimeke = Matkustajat 2015 lentoasemittain | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = Finavia | Viitattu = 28.2.2016 }}{{Vanhentunut linkki |bot=InternetArchiveBot }}</ref> Ahvenanmaalla on myös [[Kumlingen lentokenttä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://lentopaikat.fi/kumlinge-efkg/ | Nimeke =Kumlinge EFKG | Julkaisu = Lentopaikat.fi | Viitattu =29.2.2016 }}</ref>


Maarianhaminan matkustajalaivaterminaali sijaitsee kaupungin [[Länsisatama (Maarianhamina)|länsisatamassa]], noin kilometrin päässä keskustasta. Yöllä suuret Ruotsin ja Suomen väliä kulkevat matkustajalautat pysähtyvät Maarianhaminan sijasta [[Långnäs (Lumparland)|Långnäsin]] satamassa, noin 30 kilometriä Maarianhaminasta itään. Kolmas matkustajaterminaali on [[Berghamn (satama)|Berghamnin]] satama Eckerössä.<ref name="LAUTAT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aland.com/fi/matkailu_ja_majoitus/ahvenanmaan_laivaterminaalit | Nimeke = Ahvenanmaan laivaterminaalit | Julkaisu = Åland-com | Viitattu = 28.2.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160305041536/http://www.aland.com/fi/matkailu_ja_majoitus/ahvenanmaan_laivaterminaalit | arkistoitu = 5.3.2016 }}</ref>
Maarianhaminan matkustajalaivaterminaali sijaitsee kaupungin [[Länsisatama (Maarianhamina)|länsisatamassa]], noin kilometrin päässä keskustasta. Yöllä suuret Ruotsin ja Suomen väliä kulkevat matkustajalautat pysähtyvät Maarianhaminan sijasta [[Långnäs (Lumparland)|Långnäsin]] satamassa, noin 30 kilometriä Maarianhaminasta itään. Kolmas matkustajaterminaali on [[Berghamn (satama)|Berghamnin]] satama Eckerössä.<ref name="LAUTAT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aland.com/fi/matkailu_ja_majoitus/ahvenanmaan_laivaterminaalit | Nimeke = Ahvenanmaan laivaterminaalit | Julkaisu = Åland-com | Viitattu = 28.2.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160305041536/http://www.aland.com/fi/matkailu_ja_majoitus/ahvenanmaan_laivaterminaalit | arkistoitu = 5.3.2016 }}</ref>
Rivi 484: Rivi 484:


====Koronaviruspandemia====
====Koronaviruspandemia====
Ahvenanmaan maakuntahallitus yritti viikolla 12 rajoittaa vuoden 2020 [[Koronaviruspandemia Suomessa|koronaviruspandemian]] aikana matkustusta Manner-Suomesta Ahvenanmaalle asettamalla vahvan kahden viikon karanteenisuosituksen. Ahvenanmaan sosiaali- ja terveysministeri [[Annette Holmberg-Jansson]] perusteli asiaa sillä, että muiden maiden tavoin ”myös Suomi on Ahvenanmaan ulkopuolella”. Hän kuitenkin myöhemmin tarkensi, että se on vain suositus, mutta silti monet työntekijät joutuivat jäämään kotiin. Oikeusministeri [[Anna-Maja Henriksson]] linjasi kuitenkin, että Ahvenanmaan maakuntahallituksella ei ole toimivaltuuksia asettaa Suomen sisäisiä liikkumisrajoituksia, eikä työmatkaliikenteelle Ahvenanmaan ja muun Suomen välillä ole siten estettä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/oikeusministeri-tiukkana-ahvenanmaalla-ei-ole-oikeutta-asettaa-suomen-sisaisia-liikkumisrajoituksia/| Nimeke =Oikeusministeri tiukkana: Ahvenanmaalla ei ole oikeutta asettaa Suomen sisäisiä liikkumisrajoituksia | Tekijä = Markus Ånäs| Ajankohta = 26.3.2020| Julkaisu =Suomen Kuvalehti | Viitattu = 27.3.2020 }}</ref>
Ahvenanmaan maakuntahallitus yritti viikolla 12 rajoittaa vuoden 2020 [[Koronaviruspandemia Suomessa|koronaviruspandemian]] aikana matkustusta Manner-Suomesta Ahvenanmaalle asettamalla vahvan kahden viikon karanteenisuosituksen. Ahvenanmaan sosiaali- ja terveysministeri [[Annette Holmberg-Jansson]] perusteli asiaa sillä, että muiden maiden tavoin ”myös Suomi on Ahvenanmaan ulkopuolella”. Hän kuitenkin myöhemmin tarkensi, että se on vain suositus, mutta silti monet työntekijät joutuivat jäämään kotiin. Oikeusministeri [[Anna-Maja Henriksson]] linjasi kuitenkin, että Ahvenanmaan maakuntahallituksella ei ole toimivaltuuksia asettaa Suomen sisäisiä liikkumisrajoituksia, eikä työmatkaliikenteelle Ahvenanmaan ja muun Suomen välillä ole siten estettä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/oikeusministeri-tiukkana-ahvenanmaalla-ei-ole-oikeutta-asettaa-suomen-sisaisia-liikkumisrajoituksia/| Nimeke =Oikeusministeri tiukkana: Ahvenanmaalla ei ole oikeutta asettaa Suomen sisäisiä liikkumisrajoituksia | Tekijä = Markus Ånäs| Ajankohta = 26.3.2020| Julkaisu =Suomen Kuvalehti | Viitattu = 27.3.2020 }}</ref>


=== Opetus ja tutkimus ===
=== Opetus ja tutkimus ===
Rivi 491: Rivi 491:
Suomen kieli on ollut lukiossa pakollinen, mutta peruskoulussa vapaaehtoinen aine, jonka kuitenkin 80 prosenttia oppilaista on valinnut. Vuonna 2006 ehdotettiin pakkosuomen poistamista lukioista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=819923 | Nimeke = Pakkosuomi uhan alla Ahvenanmaalla | Ajankohta = 2006 | Julkaisu = Sveriges Radio Sisuradio | Viitattu =28.2.2016 }}</ref>
Suomen kieli on ollut lukiossa pakollinen, mutta peruskoulussa vapaaehtoinen aine, jonka kuitenkin 80 prosenttia oppilaista on valinnut. Vuonna 2006 ehdotettiin pakkosuomen poistamista lukioista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=819923 | Nimeke = Pakkosuomi uhan alla Ahvenanmaalla | Ajankohta = 2006 | Julkaisu = Sveriges Radio Sisuradio | Viitattu =28.2.2016 }}</ref>


Ulkomailla opiskeli vuonna 2014 noin 1 400 ahvenanmaalaista, joista Ruotsissa noin 950 ja Suomessa noin 400 henkilöä. Lähes 70 prosenttia heistä opiskeli korkeakoulussa tai yliopistossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.asub.ax/archive.con?iPage=10&art_id=1602 | Nimeke =Nästan 950 ålänningar studerade i Sverige och 400 i Finland | Julkaisija = Ålands statistik- och utredningsbyrå | Viitattu =28.2.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
Ulkomailla opiskeli vuonna 2014 noin 1&nbsp;400 ahvenanmaalaista, joista Ruotsissa noin 950 ja Suomessa noin 400 henkilöä. Lähes 70 prosenttia heistä opiskeli korkeakoulussa tai yliopistossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.asub.ax/archive.con?iPage=10&art_id=1602 | Nimeke =Nästan 950 ålänningar studerade i Sverige och 400 i Finland | Julkaisija = Ålands statistik- och utredningsbyrå | Viitattu =28.2.2016 | Kieli ={{sv}} }}</ref>


Ahvenanmaalla toimii [[Ahvenanmaan rauhaninstituutti]], joka on sekä tutkimuslaitos että käytännön toimista vastaava organisaatio. Se vastaa myös rikosoikeudellisesta sovittelusta Ahvenanmaalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.peace.ax/en/about-us | Nimeke = About us – The Åland Islands Peace Institute | Julkaisu = Ahvenanmaan rauhaninstituutti PAX | Viitattu =18.1.2016 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pax.fi/node/25315 | Nimeke =Ahvenanmaan rauhaninstituutti täyttää 20 vuotta | Julkaisu = Ahvenanmaan rauhaninstituutti PAX | Viitattu =18.1.2016 }}</ref>
Ahvenanmaalla toimii [[Ahvenanmaan rauhaninstituutti]], joka on sekä tutkimuslaitos että käytännön toimista vastaava organisaatio. Se vastaa myös rikosoikeudellisesta sovittelusta Ahvenanmaalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.peace.ax/en/about-us | Nimeke = About us – The Åland Islands Peace Institute | Julkaisu = Ahvenanmaan rauhaninstituutti PAX | Viitattu =18.1.2016 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pax.fi/node/25315 | Nimeke =Ahvenanmaan rauhaninstituutti täyttää 20 vuotta | Julkaisu = Ahvenanmaan rauhaninstituutti PAX | Viitattu =18.1.2016 }}</ref>
Rivi 499: Rivi 499:


== Kulttuuri ==
== Kulttuuri ==
[[Tiedosto:KastelholmMidsommarst.JPG|thumb|Juhannussalko Kastelholmassa.]]
[[Tiedosto:KastelholmMidsommarst.JPG|pienoiskuva|Juhannussalko Kastelholmassa.]]


[[Juhannus]] on Ahvenanmaalla tärkeä juhla. Lähes jokaiseen kylään pystytetään [[juhannussalko]]. Kullakin kylällä on oma perinteinen salkomallinsa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitaland.com/fi/juhannus-ahvenanmaalla/ | Nimeke = Juhannus Ahvenanmaalla | Julkaisu = Visit Åland | Viitattu =15.1.2016 }}</ref>
[[Juhannus]] on Ahvenanmaalla tärkeä juhla. Lähes jokaiseen kylään pystytetään [[juhannussalko]]. Kullakin kylällä on oma perinteinen salkomallinsa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitaland.com/fi/juhannus-ahvenanmaalla/ | Nimeke = Juhannus Ahvenanmaalla | Julkaisu = Visit Åland | Viitattu =15.1.2016 }}</ref>
Rivi 510: Rivi 510:
Maakunnan nähtävyyksiä ovat muun muassa kulttuuritalo [[Alandica]], [[Ahvenanmaan museo]], [[Ahvenanmaan merenkulkumuseo]] ja museolaiva [[Pommern (laiva)|Pommern]] Maarianhaminassa, [[Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseo]] ja [[Eckerön posti- ja tullitalo]] Eckerössä, [[Bomarsund]]in linnoituksen rauniot, [[Kastelholman linna]] ja [[Jan Karlsgården]]in ulkoilmamuseo.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.alandsresor.fi/fi/lisatoimintoja/ | Nimeke = Museoita Ahvenanmaalla | Julkaisu = alandsresor | Viitattu = 29.2.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160307183301/https://www.alandsresor.fi/fi/lisatoimintoja/ | arkistoitu = 7.3.2016 }}</ref>
Maakunnan nähtävyyksiä ovat muun muassa kulttuuritalo [[Alandica]], [[Ahvenanmaan museo]], [[Ahvenanmaan merenkulkumuseo]] ja museolaiva [[Pommern (laiva)|Pommern]] Maarianhaminassa, [[Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseo]] ja [[Eckerön posti- ja tullitalo]] Eckerössä, [[Bomarsund]]in linnoituksen rauniot, [[Kastelholman linna]] ja [[Jan Karlsgården]]in ulkoilmamuseo.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.alandsresor.fi/fi/lisatoimintoja/ | Nimeke = Museoita Ahvenanmaalla | Julkaisu = alandsresor | Viitattu = 29.2.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160307183301/https://www.alandsresor.fi/fi/lisatoimintoja/ | arkistoitu = 7.3.2016 }}</ref>


[[Jomalan kirkko]] on Suomen vanhin kivinen pitäjänkirkko ja vanhin muurattu kivirakennus.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Markus Hiekkanen | Nimeke = Kivikirkkojen ikä. Teoksessa "Suomen kivikirkot keskiajalla. | Vuosi = 2003| Julkaisija = Otava| ISBN = 9511151266}}</ref><ref name="Hie1">{{Hie2007|389}}</ref> Myös [[Eckerön kirkko|Eckerön]], [[Finströmin kirkko|Finströmin]], [[Föglön kirkko|Föglön]], [[Getan kirkko|Getan]], [[Hammarlandin kirkko|Hammarlandin]], [[Kumlingen kirkko|Kumlingen]], [[Kökarin kirkko|Kökarin]], [[Lemlandin kirkko|Lemlandin]], [[Saltvikin kirkko|Saltvikin]], [[Sundin kirkko|Sundin]] ja [[Vårdön kirkko|Vårdön]] kirkot ovat keskiaikaisia kivikirkkoja. Lisäksi Lemlandissa on [[Lemböten kappeli]], joka on keskiaikaisen kivikirkon raunio. [[Brändön kirkko|Brändön]], [[Lumparlandin kirkko|Lumparlandin]] ja [[Sottungan kirkko|Sottungan]] kirkot on rakennettu puusta. Maarianhaminassa sijaitsevat [[Pyhän Yrjön kirkko (Maarianhamina)|Pyhän Yrjön kirkko]] ja 1969 rakennettu [[Pyhän Martin kirkko Maarianhamina)|Pyhän Martin kirkko]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitaland.com/fi/nae-koe/nahtavyydet/kirkot/ | Nimeke = Ahvenanmaan kirkot – aito kokonaiselämys | Julkaisu = visitaland | Viitattu =29.2.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.muuka.com/finnishpumpkin/churches/aland/church_aland_fi.html | Nimeke =Ahvenanmaan kirkot | Julkaisu = Muuka | Viitattu =29.2.2016 }}</ref>
[[Jomalan kirkko]] on Suomen vanhin kivinen pitäjänkirkko ja vanhin muurattu kivirakennus.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Markus Hiekkanen | Nimeke = Kivikirkkojen ikä. Teoksessa "Suomen kivikirkot keskiajalla. | Vuosi = 2003| Julkaisija = Otava| ISBN = 9511151266}}</ref><ref name="Hie1">{{Hie2007|389}}</ref> Myös [[Eckerön kirkko|Eckerön]], [[Finströmin kirkko|Finströmin]], [[Föglön kirkko|Föglön]], [[Getan kirkko|Getan]], [[Hammarlandin kirkko|Hammarlandin]], [[Kumlingen kirkko|Kumlingen]], [[Kökarin kirkko|Kökarin]], [[Lemlandin kirkko|Lemlandin]], [[Saltvikin kirkko|Saltvikin]], [[Sundin kirkko|Sundin]] ja [[Vårdön kirkko|Vårdön]] kirkot ovat keskiaikaisia kivikirkkoja. Lisäksi Lemlandissa on [[Lemböten kappeli]], joka on keskiaikaisen kivikirkon raunio. [[Brändön kirkko|Brändön]], [[Lumparlandin kirkko|Lumparlandin]] ja [[Sottungan kirkko|Sottungan]] kirkot on rakennettu puusta. Maarianhaminassa sijaitsevat [[Pyhän Yrjön kirkko (Maarianhamina)|Pyhän Yrjön kirkko]] ja 1969 rakennettu [[Pyhän Martin kirkko (Maarianhamina)|Pyhän Martin kirkko]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitaland.com/fi/nae-koe/nahtavyydet/kirkot/ | Nimeke = Ahvenanmaan kirkot – aito kokonaiselämys | Julkaisu = visitaland | Viitattu =29.2.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.muuka.com/finnishpumpkin/churches/aland/church_aland_fi.html | Nimeke =Ahvenanmaan kirkot | Julkaisu = Muuka | Viitattu =29.2.2016 }}</ref>


===Maakuntatunnukset===
===Maakuntatunnukset===
Rivi 528: Rivi 528:
{{Pääartikkeli|[[Media Ahvenanmaalla]]}}
{{Pääartikkeli|[[Media Ahvenanmaalla]]}}


Ahvenanmaan omasta radio- ja televisiotoiminnasta vastaa [[Ålands Radio och TV Ab]] -yritys.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.radiotv.ax/node/2 | Nimeke = Om oss | Julkaisu = Ålands Radio och TV Ab | Viitattu = 15.1.2016 | Kieli = {{sv}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20160118162829/http://www.radiotv.ax/node/2 | arkistoitu = 18.1.2016 }}</ref> Tämä Ahvenanmaan maakuntahallinnon omistama osakeyhtiö päättää, mitä radio- ja tv-kanavia Ahvenanmaalla lähetetään. Televisioverkossa näkyvät kanavanippu A:sta [[Yle TV1]]:n, [[Yle TV2]]:n ja [[Yle Teema & Fem]]in ohjelmat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.digita.fi/kuluttajille/tv/tv_ohjeet_ja_tietopankki/faq?i=40 | Nimeke = Kysymyksiä ja vastauksia antenni-tv-vastaanottoon liittyen | Julkaisu = Digita | Viitattu = 28.2.2016 }}</ref>
Ahvenanmaan omasta radio- ja televisiotoiminnasta vastaa [[Ålands Radio och TV Ab]] -yritys.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.radiotv.ax/node/2 | Nimeke = Om oss | Julkaisu = Ålands Radio och TV Ab | Viitattu = 15.1.2016 | Kieli = {{sv}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20160118162829/http://www.radiotv.ax/node/2 | arkistoitu = 18.1.2016 }}</ref> Tämä Ahvenanmaan maakuntahallinnon omistama osakeyhtiö päättää, mitä radio- ja tv-kanavia Ahvenanmaalla lähetetään. Televisioverkossa näkyvät kanavanippu A:sta [[Yle TV1|Yle TV1:n]], [[Yle TV2|Yle TV2:n]] ja [[Yle Teema & Fem]]in ohjelmat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.digita.fi/kuluttajille/tv/tv_ohjeet_ja_tietopankki/faq?i=40 | Nimeke = Kysymyksiä ja vastauksia antenni-tv-vastaanottoon liittyen | Julkaisu = Digita | Viitattu = 28.2.2016 }}</ref>


Vuonna 2009 tutkittiin eri televisiokanavien katselua. Ruotsin TV:n kanavia katsoi 70-90 prosenttia vastanneista, eniten kanavaa 4. Ylen ruotsinkielistä kanavaa katsoi runsaat 40 prosenttia vastanneista, kun taas suomenkielisistä kanavista TV1:tä katsoi 20 prosenttia, TV2:ta ja MTV3:a vielä vähemmän.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-12-18_006.html?s=3 | Nimeke = Ruotsin tv ja museot vapaa-ajan suosikkeja Ahvenanmaalla | Ajankohta = 2009 | Julkaisu = Tilastokeskus | Viitattu =29.2.2016 }}</ref>
Vuonna 2009 tutkittiin eri televisiokanavien katselua. Ruotsin TV:n kanavia katsoi 70–90 prosenttia vastanneista, eniten kanavaa 4. Ylen ruotsinkielistä kanavaa katsoi runsaat 40 prosenttia vastanneista, kun taas suomenkielisistä kanavista TV1:tä katsoi 20 prosenttia, TV2:ta ja MTV3:a vielä vähemmän.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-12-18_006.html?s=3 | Nimeke = Ruotsin tv ja museot vapaa-ajan suosikkeja Ahvenanmaalla | Ajankohta = 2009 | Julkaisu = Tilastokeskus | Viitattu =29.2.2016 }}</ref>


Ahvenanmaalaisilta ei peritä [[Yleisradiovero|yleisradioveroa]]. Sen sijaan Ahvenanmaalla on oma televisiomaksu (''televisionsavgift'').<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Usein_kysyttya/Ylevero__usein_kysyttya%2821525%29 | Nimeke =Yle-vero – usein kysyttyä | Julkaisu = vero | Viitattu =15.1.2016 }}</ref> Vuonna 2017 maakuntahallitus teki ehdotuksen ns. mediaverosta (''medieskatt''), jolla korvattaisiin televisiomaksu. Vero, jonka suuruudeksi ehdotettiin 110€, koskisi kaikkia yli 14 800€ vuodessa tienaavia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hbl.fi/artikel/alandsk-tv-avgift-ska-bli-medieskatt/|nimeke=Åländsk tv-avgift ska bli medieskatt|tekijä=|julkaisu=Hufvudstadsbladet|ajankohta=26.9.2017|julkaisija=|viitattu=25.2.2020|kieli={{sv}}}}</ref>. Ehdotus meni läpi ja se koskee yksityishenkilöiden lisäksi myös yrityksiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nyan.ax/nyheter/vad-ska-radiobolaget-gora-for-skattepengen/|nimeke=Vad ska radiobolaget göra för skattepengen?|tekijä=Orre, Annika|julkaisu=Nya Åland|ajankohta=27.9.2017|julkaisija=|viitattu=25.2.2020|kieli={{sv}}}}</ref>
Ahvenanmaalaisilta ei peritä [[yleisradiovero]]a. Sen sijaan Ahvenanmaalla on oma televisiomaksu (''televisionsavgift'').<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Usein_kysyttya/Ylevero__usein_kysyttya%2821525%29 | Nimeke =Yle-vero – usein kysyttyä | Julkaisu = vero | Viitattu =15.1.2016 }}</ref> Vuonna 2017 maakuntahallitus teki ehdotuksen ns. mediaverosta (''medieskatt''), jolla korvattaisiin televisiomaksu. Vero, jonka suuruudeksi ehdotettiin 110&nbsp;€, koskisi kaikkia yli 14&nbsp;800&nbsp;€ vuodessa tienaavia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hbl.fi/artikel/alandsk-tv-avgift-ska-bli-medieskatt/ |nimeke=Åländsk tv-avgift ska bli medieskatt |tekijä= |julkaisu=Hufvudstadsbladet |ajankohta=26.9.2017 |julkaisija= |viitattu=25.2.2020 |kieli={{sv}}}}</ref> Ehdotus meni läpi ja se koskee yksityishenkilöiden lisäksi myös yrityksiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nyan.ax/nyheter/vad-ska-radiobolaget-gora-for-skattepengen/ |nimeke=Vad ska radiobolaget göra för skattepengen?|tekijä=Orre, Annika |julkaisu=Nya Åland |ajankohta=27.9.2017 |julkaisija= |viitattu=25.2.2020 |kieli={{sv}}}}</ref>


Sanomalehdistä [[Ålandstidningen]] ilmestyy kolme kertaa viikossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.alandstidningen.ax/nyheter/nya-aland-blir | Nimeke = Nya Åland blir tredagarstidning | Ajankohta = 22.4.2015 | Julkaisu = Ålandstidningen | Viitattu = 15.1.2016 | Kieli = {{sv}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20161119205807/http://www.alandstidningen.ax/nyheter/nya-aland-blir | arkistoitu = 19.11.2016 }}</ref> [[Nya Åland]] ilmestyy seitsemän kertaa viikossa: arkisin paperilla ja viikonloppuna sähköisenä lehtenä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nyan.ax/nya-aland-blir-sjudagars/ | Nimeke = Nya Åland blir sjudagars | Ajankohta = 21.4.2015 | Julkaisu = nyan.ax | Viitattu = 15.1.2016 | Kieli = {{sv}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20160131003222/http://www.nyan.ax/nya-aland-blir-sjudagars/ | arkistoitu = 31.1.2016 }}</ref>
Sanomalehdistä [[Ålandstidningen]] ilmestyy kolme kertaa viikossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.alandstidningen.ax/nyheter/nya-aland-blir | Nimeke = Nya Åland blir tredagarstidning | Ajankohta = 22.4.2015 | Julkaisu = Ålandstidningen | Viitattu = 15.1.2016 | Kieli = {{sv}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20161119205807/http://www.alandstidningen.ax/nyheter/nya-aland-blir | arkistoitu = 19.11.2016 }}</ref> [[Nya Åland]] ilmestyy seitsemän kertaa viikossa: arkisin paperilla ja viikonloppuna sähköisenä lehtenä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nyan.ax/nya-aland-blir-sjudagars/ | Nimeke = Nya Åland blir sjudagars | Ajankohta = 21.4.2015 | Julkaisu = nyan.ax | Viitattu = 15.1.2016 | Kieli = {{sv}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20160131003222/http://www.nyan.ax/nya-aland-blir-sjudagars/ | arkistoitu = 31.1.2016 }}</ref>

Versio 29. toukokuuta 2021 kello 20.32

Hakusana ”Åland” ohjaa tänne. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla Åland.

Ahvenanmaan maakunta
Åland
vaakuna

lippu

sijainti

Historialliset läänit Turun ja Porin lääni (1634–1918)
Ahvenanmaan lääni (1918–2009)
Maakuntakeskus Maarianhamina
Maakuntajohtaja maaneuvos Veronica Thörnroos (2019–)
Pinta-ala ilman merialueita 1 582,93 km²
19:nneksi suurin 2021 
Kokonaispinta-ala 13 324,46 km²
13:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 1 553,90 km²
– sisävesi 29,03 km²
– meri 11 741,53 km²
Väkiluku 30 696
19:nneksi suurin 30.9.2024 [2]
– väestötiheys 19,75 as./km² (30.9.2024)
Maakuntalaulu Ahvenanmaalaisten laulu
Nimikkolajit  
– eläin metsäkauris
– järvi Östra och Västra Kyrksundet
– kala hauki
– kasvi kevätesikko
– kivi eloperäinen kalkkikivi
– lintu merikotka
Lyhenne FI-01

Ahvenanmaa (ruots. Åland) on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto. Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi; väestöstä 88 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia, ja noin 5 prosenttia on suomenkielisiä, siinä missä muunkielisiä asukkaita on yhteensä noin seitsemän prosenttia. Ahvenanmaa on sekä väkiluvultaan (30 696 henkeä 2024-09-30-130. syyskuuta 2024[2]) että maapinta-alaltaan Suomen pienin maakunta, ollen kuitenkin väestötiheydeltään (19,33 as./km²) maakuntien mediaanissa.

Maakunta sai laajan itsehallinnon vuonna 1920, jolloin Kansainliitto päätti alueen kuuluvan Suomelle. Ahvenanmaan ainoa kaupunki on sen hallintokeskus Maarianhamina. Ahvenanmaan elintaso kuuluu Suomen korkeimpiin. Elinkeinorakenne on painottunut palveluihin. Tärkein elinkeino on merenkulku, joka synnyttää lähes 30 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta.

Ahvenanmaan tuhansista saarista 60 on asuttuja. Jääkausi on hionut saarten punaisen graniitin monin paikoin silokallioiksi. Kasvillisuus on rehevää ja runsaslajista. Sekä kasvillisuus että eläimistö poikkeavat Manner-Suomen lajistosta, ja maakunnalla on omia rauhoitusmääräyksiään.

Nimen etymologia

Ruotsin sana å tarkoittaa yksinään pientä jokea, mutta Ahvenanmaan ruotsinkielisen nimen Åland alkuosan arvellaan olevan muuta alkuperää, sillä Ahvenanmaalla ei juuri ole jokia. Lars Huldénin esittämän teorian mukaan Åland-nimen alkuosa on muunnos muinaispohjoismaisesta sanasta ”ahva”, joka on sama sana kuin latinan aqua (vesi). Toisaalta hän pitää mahdollisena sitäkin, että lähtökohtana voisi olla suomalainen sana ahvena (’ahven’), josta kielen äännekehityksen sääntöjen mukaan on voinut kehittyä maakunnan nimen alkuosa å.[3]

Maantiede

Ahvenanmaa sijaitsee Saaristomeren lounaisosassa Ahvenanmeren itäpuolella ja Selkämeren eteläpuolella. Ahvenanmaan itäpuolella on Turun saaristo Varsinais-Suomessa, jonka suuntaan rajana on Kihti. Maakunnan pääsaaren Manner-Ahvenanmaan keskellä on Lumparnin merenselkä ja Vårdön ja Kumlingen välillä Teili-niminen merenselkä. Manner-Ahvenanmaalta on Ruotsin mantereelle 40 kilometriä ja Suomen mantereelle 100 kilometriä. Ahvenanmaahan kuuluvalla Märketin luodolla on Suomen läntisin kiinteän maan kohta.[4]

Ahvenanmaan saariston topografinen kartta.

Ahvenanmaan saaristoon lasketaan kuuluvan 6 757 vähintään 0,25 hehtaarin kokoista saarta ja luotoa, joista 60 on asuttuja.[5] Maakunnan suurimmaksi järveksi lasketaan joko Finströmin ja Saltvikin kunnissa sijaitseva Vandöfjärden (5 km2) tai, jos se lasketaan merenlahdeksi, kanavan yhdistämät Östra och Västra Kyrksundet Sundin kunnassa. Niiden pinta-ala on noin kolme neliökilometriä.[6]

Manner-Ahvenanmaa on pohjoisesta etelään 50 kilometriä pitkä ja idästä länteen 45 kilometriä leveä.[7] Saaren pinta-ala on 689 neliökilometriä.[8] Siihen ovat siltayhteydessä kapean Marsundin erottama Eckerö ja Lemströmin kanavan mantereesta erottama Lemland, josta on edelleen siltayhteys Lumparlandiin.[9][10][11] Muita huomattavia saaria ovat Vårdö, Föglö, Sottunga, Kumlinge, Kökar ja Brändö. Ahvenanmaan korkein huippu on Orrdalsklint (132 metriä) Saltvikin kunnassa Manner-Ahvenanmaalla.[12][13]

Kallioperä

Källskärin saaren kalliota.

Ahvenanmaan peruskallio on enimmäkseen karkearakeista punertavaa graniittilajia, ahvenanrapakiveä.[12][13] Ahvenanmaan rapakivigraniitti on yksi Suomen laajimmista rapakivi-intruusioista. Lumparnin selältä on tavattu ordovikikauden kalkkikiviä.[14] Ahvenanmaalta on löytynyt ordovikikauden fossiileita, kuten trilobiitteja ajalta, jolloin nykyisen Ahvenanmaan sisältänyt manner oli lähellä päiväntasaajaa.[15]

Viime jääkauden jäljet näkyvät Ahvenanmaan kallioissa. Saarten jäätikön tulosuunnan puoleiset sivut ovat hioutuneet viistoiksi silokallioiksi, kun taas saarten vastakkaisella sivulla on jyrkemmät seinämät. Kivikkoisia pirunpeltoja on vanhoilla Yoldiameren ja Ancylusjärven rannoilla.[16]

Ilmasto

Ahvenanmaan ilmasto on lauhkeampaa kuin muualla Suomessa, vuoden keskilämpötila +6 °C, helmikuun −3 °C.[12] Oheinen ilmastotaulukko kuvastaa Ahvenanmaan pääsaaren sisäosien ilmastoa.

Jomalbyn ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 0,3 −0,3 2,4 7,6 13,6 17,5 20,7 19,6 14,8 9,6 4,6 1,7 ka. 9,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −5,0 −6,3 −3,7 0,0 4,3 8,6 12,2 11,6 7,7 4,0 0,2 −3,1 ka. 2,5
Vrk:n keskilämpötila (°C) −2,1 −3,1 −0,6 3,7 9,1 13,3 16,7 15,8 11,4 6,9 2,6 −0,4 ka. 6,1
Sademäärä (mm) 53 35 38 31 35 53 52 76 61 70 71 59 Σ 634
Sadepäivät (d) 11 8 8 6 6 7 7 10 9 12 13 12 Σ 109
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
0,3
−5,0
−0,3
−6,3
2,4
−3,7
7,6
0,0
13,6
4,3
17,5
8,6
20,7
12,2
19,6
11,6
14,8
7,7
9,6
4,0
4,6
0,2
1,7
−3,1
S
a
d
a
n
t
a 		53
35
38
31
35
53
52
76
61
70
71
59


Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeissä Ahvenanmaa kuuluu suotuisimpaan vyöhykkeeseen 1A.[17]

Elävä luonto

Färjsundetin salmi Finströmissä.

Ahvenanmaa on yksi Suomen luonnontieteellisistä maakunnista.[18] Se kuuluu hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Lehdot ja lehtoniityt ovat tyypillisiä, mutta myös havumetsiä on runsaasti. Kasvillisuus on yleensä rehevää.[19] Kasvisto on runsaslajinen, siemenkasveja on noin 750 lajia; niistä mainittakoon harvinainen, Suomessa vain Ahvenanmaalla kasvava euroopanmarjakuusi ja rantamaisemiin leimaa antava tyrni.[12]

Jalot lehtipuut kasvavat yleisempänä Ahvenanmaalla kuin eteläisessä Manner-Suomessa, esimerkiksi Etelä-Suomessa harvinaisiksi tai harvalukuisiksi luokitellut puulajit, kuten vuorijalava ja saarni, ovat Ahvenanmaalla yleisiä.[20] Ahvenanmaan rantaniityillä lajirunsaus on suurempi kuin missään Suomessa.[13]

Ahvenanmaalla on omat ympäristösäännöksensä, joihin sisältyy erityisiä rauhoitusmääräyksiä. Riistalajeja lukuun ottamatta nisäkkäät (esimerkiksi saukko ja itämerennorppa) ja linnut ovat rauhoitettuja. Lisäksi maakunnan hallituksen päätöksellä on rauhoitettu neljä matelijaa, viisi sammakkoeläintä, yksi nilviäinen (ahmattikotilo), 15 perhoslajia, yksi kovakuoriainen (isolampisukeltaja) ja kaksi korentoa. Lajien suojelusta vastaa Ahvenanmaan maakunnan hallitus. Noin 50 kasvia on rauhoitettu, niiden joukossa ovat useimmat kämmekkälajit.[13][21][22][23] Ahvenanmaalla on kaikkiaan 44 luonnonsuojelualuetta ja noin 30 luontopolkua.[24]

Hirviä kaadetaan nykyisin vuosittain 150–200 ja metsäkauriita 2 000–3 000.[25][26] Harmaahylkeitä on metsästetty vuosittain noin sata.[27]

Kangaskäärmettä tavataan Ahvenanmaalla, muttei Manner-Suomessa.[28]

Ahvenanmaan kunnat

Pääartikkeli: Luettelo Ahvenanmaan kunnista
Ahvenanmaan kuntajakokartta. Symbolit on sijoitettu kuntakeskusten kohdalle. Maakuntakeskus ja ainoa kaupunki on Maarianhamina. Useimmat muut Ahvenanmaan kunnat ovat asukasluvultaan hyvin pieniä, mm. Sottunga on asukasluvultaan Suomen pienin kunta.

Ahvenanmaan kuntien sijainti käy ilmi oheisesta kartasta. Maakunnan 16 kuntaa ovat:

Ahvenanmaalla ei ole tehty kuntaliitoksia.[29] Vuonna 1961 toteutettiin osakuntaliitos, kun Jomalasta liitettiin Maarianhaminaan alue, jossa oli 2 039 asukasta.[30] Ahvenanmaan maakuntahallitus päätti, että Sottunga liitettäisiin naapurikuntaan vuoden 2019 eduskuntavaaleihin mennessä, mutta päätös jäi toteuttamatta.

Ahvenanmaalla on kolme seutukuntaa. Mariehamns stadin seutukuntaan kuuluu vain Maarianhamina, Ålands landsbygdin seutukuntaan kuuluvat Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund sekä Ålands skärgårdin seutukuntaan Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.[31]

Historia

Pääartikkeli: Ahvenanmaan historia

Ahvenanmaan historia alkoi, kun Ahvenanmaan muodostama maa-alue asutettiin noin 4200 eKr. Ahvenanmaan väestö kääntyi kristinuskoon 1000-luvun alussa. Ahvenanmaa oli osa Ruotsia vuoteen 1809, jolloin Suomi ja Ahvenanmaa Haminan rauhassa menivät Venäjälle. Venäjän aikana vuosina 1809–1917 rakennettiin Bomarsundin linnoitus ja perustettiin Maarianhamina. Kun Suomi on julistautunut itsenäiseksi 1917, ahvenanmaalaiset halusivat liittyä uudelleen Ruotsiin. Sen sijaan Ahvenanmaa saavutti rajoitetun autonomian osana Suomea vuonna 1922 Kansainliiton päätöksellä.

Hallinto ja politiikka

Pääartikkeli: Ahvenanmaan politiikka
Ahvenanmaan itsehallintotalo.

Käytännössä itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lailla omista sisäisistä asioistaan ja päättää maakunnan tulo- ja menoarviosta.[32]

Itse­hallinto­lakia voidaan muuttaa tai se voidaan kumota vain Suomen edus­kunnan ja Ahvenan­maan maa­kunta­päivien yhtä­pitävällä päätöksellä, jonka eduskunta on hyväksynyt perustus­lain säätämis­järjestyksessä ja maakunta­päivät vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä.[32]

Ahvenanmaan itsehallinnon uudistusta valmistelee komitea, jonka työn odotetaan valmistuvan kesällä 2017.[33]

Lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta

Lainsäädäntövaltaa itsehallintolaissa määritellyissä asioissa käyttää Ahvenanmaan maakuntapäivät. Maakuntalait säädetään maakunnan hallituksen aloitteesta. Itse­hallinto­laki sisältää yksityis­kohtaiset säännökset siitä, millaisista asioista maa­kunta saa säätää omia lakeja ja millaisista asioista Suomen valtion lait ovat voimassa myös Ahvenan­maalla.[32]

Ylintä toimeenpanovaltaa maakunnan itsehallintoon kuuluvissa asioissa käyttää Ahvenanmaan maakunnan hallitus, jonka valitsee maakuntapäivät.[32]

Presidentin veto-oikeus

Tasavallan presidentillä on ehdoton oikeus määrätä säädetty laki raukeamaan kokonaan tai osittain. Ennen veto-oikeuden käyttöä presidentin on pyydettävä asiasta korkeimman oikeuden lausunto.[32]

Kansainväliset sopimukset, jotka vaikuttavat maakunnan itsehallinnon piiriin kuuluviin asioihin, tulevat voimaan maakunnan osalta vasta kun maakuntapäivät ovat ne ratifioineet. Lainvalmistelussa ja riitakysymyksissä maakunnan ja valtakunnan kantojen yhteensovittamiseksi sekä lausuntojen antamiseksi toimii Ahvenanmaan valtuuskunta, johon kuuluu kaksi valtioneuvoston ja kaksi maakuntapäivien valitsemaa jäsentä sekä puheenjohtajana maaherra tai muu tasavallan presidentin maakuntapäivien puhemiehen suostumuksella tehtävään määräämä henkilö.[32]

Maakunta ja valtionvirasto

Seuraavilla aloilla itsehallinnollinen Ahvenanmaan maakunta toimii lähinnä kuten itsenäinen valtio omine lainsäädäntöineen ja hallintokoneistoineen:[34]

  • opetustoimi, kulttuuri ja muinaismuistojen suojelu
  • terveyden- ja sairaanhoito
  • ympäristöasiat
  • elinkeinoelämän edistäminen
  • sisäinen liikenne
  • kunnallishallinto
  • poliisitoimi
  • postilaitos
  • radio ja televisio

Ahvenanmaan valtionvirasto toimii Ahvenanmaan maakunnan alueella Suomen tasavallan aluehallintoviranomaisena.[35] Se toimii Suomen tasavallan edustajana itsehallintolaissa määritellyissä asioissa, kuten verotoimiston ja käräjäoikeuden asioissa. Maakunnan itsehallinnon takia valtionvirastolla on kuitenkin erilaiset tehtävät kuin muun Suomen aluehallintovirastoilla.[36]

Ahvenanmaan valtionviraston johtaja on muista aluehallintovirastoista poiketen maaherra.[36] Maaherra on maakunnassa ensi sijassa Suomen hallituksen edustajana. Maaherra avaa ja päättää presidentin puolesta Ahvenanmaan maakuntapäivät. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös toimia Ahvenanmaan valtuuskunnan puheenjohtajana.[32]

Edustus Suomen eduskunnassa ja puolueet

Ahvenanmaalta valitaan Suomen eduskuntaan aina yksi edustaja riippumatta alueen asukasluvusta. Ahvenanmaan vaalipiiri on yksi eduskuntavaalien vaalipiireistä.[37] Ahvenanmaalta valittu edustaja (vuodesta 2015 Mats Löfström) kuuluu perinteisesti ruotsalaiseen eduskuntaryhmään. Kun RKP jäi oppositioon, Löfströmille ehdotettiin siirtymistä Keskustan riveihin, sillä hän itse edustaa Ahvenanmaan keskustaa. Hän ei kuitenkaan siirtynyt.[38]

Ahvenanmaalla toimivat eri puolueet kuin Manner-Suomessa, joista osalla on suora vastine maakunnassa. Ne toimivat eduskuntavaaleissa, maakuntapäivien vaaleissa ja kunnallisvaaleissa. Presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa ahvenanmaalaiset äänestävät samoja ehdokkaita kuin mannersuomalaisetkin.[39] Ahvenanmaalla toimivia puolueita ovat:

Euroopan unioni ja Ahvenanmaan maakunta

Suomen liittyessä Euroopan unioniin sovittiin erikseen Ahvenanmaan itsehallinnon ja EU-jäsenyyden yhteensovittamisesta, minkä lisäksi ahvenanmaalaiset saivat itse päättää omasta jäsenyydestään. Vaihtoehtona oli myös Ahvenanmaan jääminen unionin ulkopuolelle Tanskalle kuuluvien Grönlannin ja Färsaarten tavoin. Suomen liittymissopimukseen liitettiin niin sanottu Ahvenanmaan pöytäkirja, johon ahvenanmaalaiset saivat menestyksekkäästi lähes kaikki erityisvaatimuksensa, joskaan eivät toivomaansa omaa edustajaa Euroopan parlamenttiin. Ahvenanmaa oli mukana Suomen EU-kansanäänestyksessä 16. lokakuuta 1994, mutta piti myös oman erillisen kansanäänestyksensä 20. marraskuuta. Valtakunnallisessa äänestyksessä EU-jäsenyyttä kannatti vain 51,9 prosenttia ahvenanmaalaisista, mutta omassa äänestyksessä kuukautta myöhemmin peräti 73,6 prosenttia. Maakuntapäivät hyväksyi EU-jäsenyyden 2. joulukuuta äänin 26–4.[34]

EU-jäsenyyden myötä Ahvenanmaan itsehallinto vahvistui. Ahvenanmaa on osana Suomea EU:n jäsen, mutta se ei kuulu EU:n veroliittoon. Tämä mahdollistaa verottoman myynnin laivaliikenteessä Ahvenanmaan ja EU:n välillä. Tavaran lähettäminen verorajan yli Manner-Suomeen tai muualle EU:hun katsotaan maahantuonniksi.[40] Tällöin alle 22 euron arvoiset postilähetykset (pl. alkoholi, tupakka ja kosmetiikka) voidaan myydä Suomeen ilman arvonlisäveroa.[41] Ahvenanmaa on täten niin kutsuttu veroparatiisi.[40]

Euroopan unionin asioissa maakunnalle on varattu mahdollisuus tuoda omat näkemyksensä esille lainsäädännön valmisteluvaiheessa. Maakunnan hallituksen puheenjohtajalla on oikeus tulla kuulluksi EU-ministerivaliokunnassa silloin, kun asia kuuluu Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan tai on muutoin maakunnalle erityisen tärkeä. Ahvenanmaalla on myös oma erityisasiantuntijansa Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä.[42]

Euroopan unionin asioissa maakunnalle on varattu mahdollisuus tuoda omat näkemyksensä esille lainsäädännön valmisteluvaiheessa. Mikäli maakunta jättää panematta täytäntöön jonkin unionin säädöksen joka kuuluu sen toimivaltaan, ja Suomi tuomitaan tästä laiminlyönnistä rahalliseen seuraamukseen, maakunta vastaa sakosta täysimääräisesti.[34]

Mallia maailmalle

Ahvenanmaan malli herättää jonkin verran kiinnostusta maailmalla. Maakuntaan saapuu usein tutkijoita, toimittajia ja poliitikkoja tutustumaan itsehallintojärjestelmään, joka on kansainvälisesti katsoen varsin epätavallinen.[43][44] Esimerkiksi Serbia on ehdottanut Kosovon kysymyksen ratkaisuksi sille annettavan Ahvenanmaan kaltaisen aseman itsenäistymisvaatimuksien sijaan.[45]

Demilitarisointi

Venäläisiä sotajoukkoja Dalkarbyssä keväällä 1917 pitämässä vallankumouksellista kokousta.

Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu Krimin sodan päättymisestä vuonna 1856 lähtien. Tämän jälkeen siellä on oleskellut sotajoukkoja ainoastaan maailmansotien aikana.

Ahvenanmaan demilitarisaatiosta on sovittu Suomen, Saksan, Tanskan, Ruotsin, Britannian, Ranskan, Italian, Latvian ja Puolan kesken vuoden 1922 sopimuksella Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta (SopS 1/1922). Lisäksi Ahvenanmaan saarten demilitarisaatiosta on erikseen sovittu vuonna 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä (SopS 24/1940). Molemmat sopimukset kieltävät Suomea rakentamasta alueelle mitään kiinteitä puolustuslaitteita, sotilaslentokenttiä tai muita sotilaallisiin tarkoituksiin suunniteltuja laitteita.[46][47]

Sotatilanteessa Suomella on vuoden 1922 sopimuksen mukaan oikeus miinoittaa Ahvenanmaan vesiä ja sijoittaa alueelle sen puolueettomuutta uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellisia joukkoja. Sopimuksen perusperiaatteena on kuitenkin, että allekirjoittajavallat jättäisivät sotatilanteessakin Ahvenanmaan sotatoimien ulkopuolelle.[46]

Ne ahvenanmaalaiset, joilla on kotiseutuoikeus, ovat nykyisin käytännössä vapautettuja asevelvollisuuden suorittamisesta. Ase­palveluksen sijasta heidät voitaisiin Ahvenan­maan itse­hallinto­lain mukaan velvoittaa palvelemaan luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muualla siviili­hallinnossa, mutta niin kauan kuin asiasta ei ole erikseen säädetty lakia, he ovat vapautettuja ase­velvollisuudesta. Vapautus ei koske niitä, jotka 12 vuotta täytettyään ovat muuttaneet maakuntaan.[48] Jotkut ahvenan­maalaiset kuitenkin suorittavat varusmiespalveluksen vapaaehtoisina lähinnä Uudenmaan prikaatissa.[49] Toisen maailmansodan aikana työikäiset ahvenanmaalaiset olivat työvelvollisina merimiehinä korvauksena siitä, etteivät joutuneet sotaan.[50]

Kotiseutuoikeus

Ahvenanmaalla on voimassa kotiseutuoikeusjärjestelmä (hembygdsrätt). Henkilöllä tulee olla kotiseutuoikeus, ennen kuin hänen on mahdollista omistaa kiinteää omaisuutta saarella, äänestää maakuntapäivävaaleissa tai harjoittaa elinkeinoa. Kotiseutuoikeuden saa automaattisesti, jos se on jommallakummalla vanhemmista. Kotiseutuoikeutta voi hakea ruotsin kielen taitoinen Suomen kansalainen, joka on asunut maakunnassa vähintään viisi vuotta.[51] Suomen kansalaisella on oikeus itsehallintolain mukaan käyttää Ahvenanmaalla suomea tuomioistuimissa ja ollessaan tekemisissä valtion viranomaisten kanssa.[52] Tarvittaessa käytetään tulkkia.[53]

Ahvenanmaan itsenäisyyskysymys

Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajaa maakunnan sisällä toimiva Ahvenanmaan tulevaisuus -puolue. Itsenäisyydellä pyritään turvaamaan maakunnan ruotsinkielinen kulttuuri.[54] Itsenäisyyden kannatus on kymmenen prosentin luokkaa.[55] Ahvenanmaan tulevaisuus on myös pyrkinyt tuomaan esille muiden vastaavien alueiden, kuten Färsaarten, itsenäistymispyrkimyksiä esimerkkeinä Ahvenanmaalle.[56]

Professori Göran Djupsundin mukaan yleinen harhaluulo Manner-Suomessa suomalaisten keskuudessa on, että ahvenanmaalaisilla olisi haluja kuulua Ruotsiin.[57] Tammikuussa 2020 julkaistun kyselyn tulos paljasti kuitenkin, että 78 % ahvenanmaalaisista haluaa säilyttää maakunnan autonomisena osana Suomea. Saman kyselyn mukaan 9 % väestöstä kannattaisi Ahvenanmaan itsenäistymistä ja vain 4 % kannattaisi Ahvenanmaan liittymistä Ruotsiin.[57]

Väestö

Pääartikkeli: Ahvenanmaan väestö ja Ahvenanmaalaiset

Väkiluvun kehitys vuodesta 1880

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Ahvenanmaan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuodesta 1880 lähtien.

Ahvenanmaan väestönkehitys 1880–2020
Vuosi Asukkaita
1880
  
 20 437
1890
  
 22 118
1900
  
 24 841
1910
  
 21 356
1920
  
 20 423
1930
  
 19 705
1940
  
 21 196
1950
  
 21 690
1960
  
 20 981
1970
  
 20 666
1980
  
 22 783
1990
  
 24 604
2000
  
 25 776
2010
  
 28 007
2020
  
 29 886
Lähteet: Vuodet 1880–1970[58] ja vuodet 1980–2010[59]

Maakunnan väkiluku 2024-09-30-130. syyskuuta 2024 oli 30 696 henkeä.[2]

Äidinkieli, syntymäpaikka ja kansalaisuus

Vuonna 2014 Ahvenanmaan 28 916 asukkaasta ruotsia puhui äidinkielenään 25 531 henkeä (88,3 %), suomea 1 399 henkeä (4,8 %) ja vieraskielisiä oli 1 986 henkeä (6,9 %). Suomen jälkeen suurimmat vähemmistökielet ovat latvia ja romania (noin 300 puhujaa), viro (noin 200) ja venäjä, thai, englanti ja saksa (kullakin noin sata puhujaa). Vuonna 1990 Ahvenanmaalla oli 24 604 asukasta, joista ruotsia puhui 23 243 (94,5 %), suomea 1 128 (4,6 %) ja muita kieliä 233 henkeä (0,9 %). Vuodesta 1990 vuoteen 2014 kaikkien kolmen ryhmän koko on kasvanut ja ruotsinkielisten suhteellinen osuus väestöstä hiukan pienentynyt.[60]

Ahvenanmaan väestöstä 10 619 asuu syntymäkunnassaan, 8 195 on syntynyt jossain toisessa Ahvenanmaan kunnassa, muualla Suomessa syntyneitä on 5 598, Ruotsissa syntyneitä 2 359 ja muissa maissa syntyneitä 2 145 henkeä (tiedot vuodelta 2014).[61] Muut maat, joissa syntyneitä Ahvenanmaalla asuu vähintään sata henkeä olivat Latvia, Romania, Viro, Thaimaa ja Iran.[62] Ahvenanmaalaisista 26 079 oli Suomen ja 1 257 Ruotsin kansalaisia. Yli sadan hengen suuruisia ulkomaiden kansalaisten ryhmiä olivat Liettuan, Romanian, Viron ja Thaimaan kansalaiset.[63]

Taajamat

Vuoden 2014 lopussa Ahvenanmaan 28 916 asukkaasta 17 389 asui taajamissa, 11 232 haja-asutusalueilla ja 295:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Maakunnan taajama-aste oli 60,8 prosenttia. Maarianhaminassa 99,6 prosenttia väestöstä asui taajamissa. Maarianhaminan lisäksi taajamaväestöä oli Eckerössä, Finströmissä, Hammarlandissa, Jomalassa, Lemlandissa ja Saltvikissä. Muissa kunnissa ei ollut taajamia.[64] Vuoden 2017 lopussa Ahvenanmaalla sijaitsi yhdeksän taajamaa.[65]

# Taajama Kunta Väkiluku
(31.12.2017)[66]
1 Maarianhaminan keskustaajama Maarianhamina 11 560
Jomala 2 761		 &&&&&&&&&&014321.&&&&0014 321
2 Godby Finström 1 048
Jomala 245		 &&&&&&&&&&&01293.&&&&001 293
3 Söderby Lemland &&&&&&&&&&&&0571.&&&&00571
4 Ödkarby Saltvik 393
Finström 7		 &&&&&&&&&&&&0400.&&&&00400
5 Storby Eckerö &&&&&&&&&&&&0387.&&&&00387
6 Kattby Hammarland &&&&&&&&&&&&0365.&&&&00365
7 Rangsby Saltvik &&&&&&&&&&&&0305.&&&&00305
8 Mörby Hammarland &&&&&&&&&&&&0284.&&&&00284
9 Haraldsby Saltvik &&&&&&&&&&&&0245.&&&&00245

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Kylät ja kaupunginosat

Pääartikkeli: Luettelo Ahvenanmaan kylistä

Suomenmaa-kirjasarjan Ahvenanmaata koskevan osan mukaan Ahvenanmaalla oli 245 kylää ja yksinäistilaa vuonna 1920.[67] Ålands statistik- och utredningsbyrån tilaston perusteella Ahvenanmaalla on 267 kylää ja 27 Maarianhaminan kaupunginosaa. Osassa kylistä ei ole lainkaan pysyviä asukkaita. Vuonna 2014 suurin kylä oli 927 asukkaan Godby ja muut yli 300 asukkaan kylät olivat Vesterkalmare, Storby, Prästgården, Österkalmare, Söderby, Ödkarby, Ingby ja Sviby.[68]

Uskonto

Vuonna 2020 kuului 70,5 prosenttia ahvenanmaalaisista Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Muihin uskontokuntiin kuului 1,3 prosenttia ja uskontokuntiin kuulumattomia oli 28,1 prosenttia. Kirkkoon kuuluvien osuus on ollut jatkuvassa laskussa; vuonna 1990 kirkkoon kuului 94,9 prosenttia ahvenanmaalaisista, vuonna 2000 luku oli 92,8 prosenttia ja vuonna 2010 enää 83,3 prosenttia.[69]

Ahvenanmaan evankelisluterilaiset seurakunnat ovat ruotsinkielisiä ja kuuluvat siksi Porvoon hiippakuntaan. Seurakuntia on kaikkiaan kymmenen, joista puolet ovat yhden kunnan omia ja puolet useamman kunnan yhteisiä: Brändö-Kumlinge, Eckerö, Finström-Geta, Hammarland, Jomala, Lemland-Lumparland, Maarianhamina, Saltvik, Sund-Vårdö sekä Föglössä, Kökarissa ja Sottungassa toimiva Ahvenanmaan eteläinen saaristoseurakunta.[70] Kappeliseurakuntia ovat lisäksi Föglö, Geta, Kökar, Sottunga ja Vårdö. Seurakunnat muodostavat Ahvenanmaan rovastikunnan.[71] Lääninrovastina toimii Eckerön kirkkoherra Mårten Andersson.

Luterilaisen kirkon sisäisistä herätysliikkeistä Ahvenanmaalla toimii ainakin evankelisen herätysliikkeen ruotsinkielinen järjestö Svenska Lutherska Evangeliföreningen eli SLEF. Järjestöllä on kokoontumistilat Maarianhaminassa[72] sekä rukoushuone Vårdössä.[73] Myös vanhoillislestadiolaisten Turun rauhanyhdistys järjestää Ahvenanmaalla välillä seuroja.[74]

Ahvenanmaan ortodoksit kuuluvat Turun ortodoksiseen seurakuntaan, joka on osa Helsingin hiippakuntaa.[75]

Ahvenanmaan katoliset kuuluvat Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakuntaan Turussa. Seurakunta järjestää messuja Maarianhaminassa.[76]

Helluntaiherätystä maakunnassa edustaa Pingstkyrkan på Åland, jolla oli vuonna 2007 noin 100 jäsentä. Seurakunta toimii Maarianhaminasta käsin.[77][78]

Missionskyrkan i Finlandilla on myös seurakuntansa maakunnassa, nimeltään Missionskyrkan på Åland, jonka keskuspaikka on Maarianhamina. Seurakunta on perustettu jo vuonna 1882.[79]

Maarianhaminassa toimii myös Församlingen Ordet, joka on taustaltaan osa tunnustuskuntiin sitoutumatonta uuskarismaattisuutta ja on perustettu vuonna 2001.[80]

Muista uskonnoista islamia edustaa vuonna 2005 perustettu Ålands Muslimska Förening rf.[81]

Talous

Ahvenanmaan elintaso kuuluu Suomen alueista korkeimpiin. Vuonna 2011 markkinahintainen bruttokansantuote henkeä kohti oli siellä Suomen tilastoalueista toiseksi suurin Uudenmaan jälkeen.[82]

Vielä vuonna 1950 yli puolet työskenteli maataloudessa, mutta 2000-luvulla sen osuus työllisistä laski noin 4 prosenttiin.[83] Vuonna 2011 Ahvenanmaan työllistäjiä olivat yhteiskuntapalvelut 40 %, kauppa ja liikenne 30 %, rahoitus 10 %, teollisuus 8 %, rakentaminen 7 %, maatalous 4 % ja muut 1 %. Työttömiä oli 3,1 %.[84] Vieraskielisten on Ahvenanmaalla ollut helpompi löytää töitä kuin muualla Suomessa.[85]

Saarimaakunnan tärkein elinkeino on merenkulku, joka vuonna 2003 toi 36 prosenttia sen bruttokansantuotteesta.[86] Maarianhaminassa pitävät pääkonttoriaan Viking Line, Eckerö-konserni, Lillgaard ja Godby Shipping.[87] Ahvenanmaalaisten omistama kauppalaivasto ylitti miljoona bruttotonnia vuonna 2015. Vuosina 2000–2015 Ahvenanmaan lipun alla purjehtivien alusten osuus pieneni viidenneksellä, kun taas ulkomaille liputettujen alusten tonnimäärä kasvoi 63 prosenttia. Merenkulun parissa ahvenanmaalaisissa yrityksissä työskenteli 6,6 prosenttia työvoimasta vuonna 2013.[88]

Vuoden 2014 lopussa Ahvenanmaalla oli noin 2 500 yritystä. Niistä neljännes toimi kaupan ja matkailun alalla, viidennes rahoitus- ja viidennes rakennusalalla.[89] Teollisuus on jäänyt saarimaakunnassa melko pienimuotoiseksi: suurin teollisuusyritys Chips Group (nykyisin osa Orkla Confectionery & Snacks -konsernia) jalostaa perunoista lähinnä snack-tuotteita.[90] Sipsi- ja ranskanperunatehdas on käyttänyt Ahvenanmaan koko perunasadon ja lisäksi manner-Suomessa tuotettua perunaa, yhteensä noin 28 miljoonaa kiloa vuodessa. Se vaikuttaa välillisesti myös kuljetus- ja maatalousalan työllisyyteen. Vuonna 2016 Orkla ilmoitti harkitsevansa tehtaan sulkemista.[91]

S-ryhmään kuuluvista alueosuuskaupoista Varuboden-Osla toimii Uudenmaan lisäksi Ahvenanmaalla.[92] Ålandsbanken on ahvenanmaalainen pankki, jonka pääkonttori on Maarianhaminassa.[93] Ålands Centralandelslag myy meijerituotteitaan myös manner-Suomeen ja Ruotsiin. Osuuskunnan tavaramerkkejä ovat Ålandsmejeriet ja Ålandsbagarn.[94]

Ahvenanmaalla on käynyt vuosittain noin kaksi miljoonaa matkailijaa, joista yli 80 prosenttia tuli Ruotsista ja muut pääosin Suomesta.[83] Yöpyjiä on vuosittain yli 400 000. Vuonna 2013 ruotsalaisia yöpyjiä oli hiukan enemmän kuin suomalaisia.[83] Maakunnassa on noin 5 600 kesämökkiä.[95]

Ahvenanmaalla tuotetaan yli puolet Suomen omenasadosta.[96]

Ahvenanmaan itsehallintolain 49 § mukaan jos maakunnassa verovuodelta maksuun pantu tulo- ja varallisuusvero ylittää 0,5 prosenttia vastaavasta verosta koko maassa, ylimenevä osa kuuluu maakunnalle (verohyvitys).[97] Verohyvityksen lisäksi valtio maksaa tasoitusmaksun Ahvenanmaan verotuksesta, joka on 0,45 prosenttia valtion kokonaistuloista.[98] Vuonna 2016 verohyvitys oli 7 miljoonaa euroa ja tasoitusmaksu 221 miljoonaa euroa.[98] Vuosina 2000–2015 Ahvenanmaan osuus valtion verotuloista suhteessa manner-Suomeen oli 0,57–0,65 %, kun taas osuus valtion menoeristä vaihteli 0,71–0,90 % välillä.[99] Ahvenanmaan maakunta on ilmoittanut halukkuutensa saada itselleen ansiotuloveron veronkanto-oikeuden, mutta valtion kannalta tässä on haitallisen verokilpailun ja kiellettyihin valtiontukiin liittyvä ongelma.[100]

Ahvenanmaalla toimii Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistys Paf.[101] Sillä on oikeus tarjota raha- ja uhkapelejä Ahvenanmaalla ja merillä ja internetissä. Se jakaa Veikkauksen tapaan avustuksia ja niitä voivat saada myös esim. mannersuomalaiset projektit.[102]

Palvelut ja infrastruktuuri

Liikenne

Pääartikkeli: Ahvenanmaan liikenne
Esimerkki auton rekisterikilvestä Ahvenanmaalla.

Ahvenanmaan tienumerointi on osittain päällekkäinen Manner-Suomen kanssa. Päätie 1, päätie 2 ja päätie 3 lähtevät Maarianhaminasta ja vievät Eckeröhön, Vårdöhön ja Lumparlandiin. Päätie 4 kulkee Godbystä Getaan. Pienempiä teitä ovat tie 40 Jomalasta Hammarlandiin ja tie 50 Saltvikissä.[103] Tie 10, tie 20 ja tie 30 ovat Maarianhaminassa.[104] Ahvenanmaan ja Manner-Suomen yhdistävän tien rakentamista pohdittiin Varsinais-Suomessa 1960-luvulla.[105]

Maarianhaminan lentoasema on Ahvenanmaan ainoa kaupallisessa käytössä oleva lentoasema. Se sijaitsee Jomalan kunnassa kolme kilometriä Maarianhaminan keskustasta pohjoiseen. Vuonna 2015 lentoaseman kautta kulki noin 42 000 matkustajaa kotimaan lennoilla ja 17 000 matkustajaa kansainvälisessä liikenteessä.[106] Ahvenanmaalla on myös Kumlingen lentokenttä.[107]

Maarianhaminan matkustajalaivaterminaali sijaitsee kaupungin länsisatamassa, noin kilometrin päässä keskustasta. Yöllä suuret Ruotsin ja Suomen väliä kulkevat matkustajalautat pysähtyvät Maarianhaminan sijasta Långnäsin satamassa, noin 30 kilometriä Maarianhaminasta itään. Kolmas matkustajaterminaali on Berghamnin satama Eckerössä.[108]

Ahvenanmaalla sijaitsevia majakoita ovat Bogskär[109], Flötjan[110], Gustaf Dalén[111], Kökarsören[111], Lågskär[109], Marhällan[111], Märket[109] ja Sälskär[109]. Nyhamnin majakka ei ole enää toiminnassa.[112]

Maarinhaminassa on ilmainen paikallisbussiliikenne. Sieltä lähtee myös viisi eri linja-autoreittiä Ahvenanmaan pääsaaren eri osiin.[113]

Ålandstrafikenin saaristolautoilla ihmiset ja polkupyörät kulkevat ilmaiseksi, mutta moottoriajoneuvojen kuljetus on maksullista. Kesällä liikkuu myös erityisiä polkupyörälauttoja.[113] Pohjoinen saaristoreitti johtaa Kumlingesta Brändön ja Kumlingen saaristokuntien kautta Vårdön Hummelvikiin satamaan. Eteläinen saaristolauttareitti kulkee Galtbyn satamasta Korppoosta Kökarin, Sottungan ja Föglön Överön sataman kautta Manner-Ahvenanmaalle Långnäsin satamaan Lumparlandissa.[114]

Lemströmin kanava yhdistää toisiinsa Lumparnin ja Maarianhaminan itäpuolella sijaitsevan Slemmernin.[115]

Energia

Ahvenanmaalaisella energiayhtiö Kraftnät Åland AB:lla, on väliaikainen laillinen monopoli Ahvenanmaan pääsähkönsiirtoverkkoon, jonka se myös omistaa. Kraftnät Åland hoitaa sähköverkkoa ja tarjoaa sähkönsiirtopalveluja Ahvenanmaalla. Lähinnä maakunnan ja kuntien omistamaa vuonna 1997 perustettua Kraftnät Ålandia voidaan pitää yleishyödyllisenä yhteisönä, jonka tulot kertyvät pääasiassa siirtopalveluista, mutta se saa tuloja myös tasepalveluista sekä käyttämättömien päästöoikeuksien myynnistä ja valokuidun vuokrauksesta. Varavoimana Kraftnät Åland käyttää vuonna 2005 käyttöön otettua omistamaansa 20 megawatin kaasuturbiinilaitosta. Lisäksi yrityksellä on sopimus Mariehamns Energi Ab:n kanssa sen koko varavoimakapasiteetin käytöstä, yhteensä 48 megawattia.[116]

Valtaosa Ahvenanmaan sähköstä tulee Ruotsista Kraftnät Ålandin omistaman vuonna 2000 käyttöön otetun 80 megawatin vaihtosähkökaapelia pitkin, ja Ahvenanmaa kuuluu Ruotsin sähköverkkoon.[116][117] Poikkeustilanteiden varalta Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välille rakennettiin uusi Ahvenanmaa–Naantali-merikaapeli, joka valmistui vuonna 2015 ja se kulkee merenpohjassa 160 kilometrin matkan Jomalasta Naantaliin. Ahvenanmaalla on myös poikkeustilanteita varten muutamia iäkkäitä kaasuturbiinilaitoksia.[118] Merikaapeliyhteys on varayhteyskäytössä, mutta se yritetään saada osittain markkinoiden käyttöön vuonna 2016.[119] Sopimusten mukaan merikaapeliyhteyttä ei voi käyttää tuulivoimaloiden ylijäämän myymiseen, vaan ylijäämäsähkö myydään Ruotsiin.[117]

Vuonna 2015 Ahvenanmaalla käytetystä energiasta noin 20 prosenttia tuotettiin tuulivoimalla. Muutaman vuoden sisällä määrän odotetaan kasvavan 70 prosenttiin.[120]

Terveydenhuolto

Perusterveydenhoitoa antavat terveyskeskukset, joita on Maarianhaminassa ja Godbyssä, sekä terveysvastaanotot, joita on lähes jokaisessa kunnassa. Vastaanotolla annetaan rokotuksia, mitataan verenpainetta, hoidetaan akuutit vaivat ja tarvittaessa tilataan sairaankuljetus jatkohoitoon. Yli 75-vuotiaiden luokse tehdään kotikäyntejä. Erikoissairaanhoitoa saa Maarianhaminassa. Hammashoitoa on tarjolla julkisella puolella alle 28-vuotiaille sekä erityisryhmille.[121][122]

Koronaviruspandemia

Ahvenanmaan maakuntahallitus yritti viikolla 12 rajoittaa vuoden 2020 koronaviruspandemian aikana matkustusta Manner-Suomesta Ahvenanmaalle asettamalla vahvan kahden viikon karanteenisuosituksen. Ahvenanmaan sosiaali- ja terveysministeri Annette Holmberg-Jansson perusteli asiaa sillä, että muiden maiden tavoin ”myös Suomi on Ahvenanmaan ulkopuolella”. Hän kuitenkin myöhemmin tarkensi, että se on vain suositus, mutta silti monet työntekijät joutuivat jäämään kotiin. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson linjasi kuitenkin, että Ahvenanmaan maakuntahallituksella ei ole toimivaltuuksia asettaa Suomen sisäisiä liikkumisrajoituksia, eikä työmatkaliikenteelle Ahvenanmaan ja muun Suomen välillä ole siten estettä.[123]

Opetus ja tutkimus

Vuonna 2010 Ahvenanmaalla toimi 22 peruskoulua. Niistä kahdeksan kattoi sekä ylä- että alakoulun, kaksi oli yläkouluja ja 12 alakouluja (luokat 1.–6.).[124] Peruskoulun jälkeisiin opintoihin voi valita joko Ålands Lyceumin perinteisen lukion tai Ahvenanmaan ammattilukion, jossa suoritetaan kaksoistutkintona lukion ja ammattiopintojen aineita. Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu antaa opetusta merenkulussa, konetekniikassa, sähkötekniikassa, IT:ssä, talous-, hotelli-, ravintola- ja hoitoaloilla.[125]

Suomen kieli on ollut lukiossa pakollinen, mutta peruskoulussa vapaaehtoinen aine, jonka kuitenkin 80 prosenttia oppilaista on valinnut. Vuonna 2006 ehdotettiin pakkosuomen poistamista lukioista.[126]

Ulkomailla opiskeli vuonna 2014 noin 1 400 ahvenanmaalaista, joista Ruotsissa noin 950 ja Suomessa noin 400 henkilöä. Lähes 70 prosenttia heistä opiskeli korkeakoulussa tai yliopistossa.[127]

Ahvenanmaalla toimii Ahvenanmaan rauhaninstituutti, joka on sekä tutkimuslaitos että käytännön toimista vastaava organisaatio. Se vastaa myös rikosoikeudellisesta sovittelusta Ahvenanmaalla.[128][129]

Oikeustoimi

Ahvenanmaan poliisin toimipaikka on Maarianhaminassa ja sivukanslia sijaitsee Kumlingessa.[130] Maakunnassa toimii Ahvenanmaan käräjäoikeus,[131] joka kuuluu Turun hovioikeuden alaisuuteen.[132]

Kulttuuri

Juhannussalko Kastelholmassa.

Juhannus on Ahvenanmaalla tärkeä juhla. Lähes jokaiseen kylään pystytetään juhannussalko. Kullakin kylällä on oma perinteinen salkomallinsa.[133]

Ahvenanmaan perinteisen ruokakulttuurin pohjana on kala, etenkin silakka. Silakkaa kalastettiin syksyisin ja suolattiin talven varalle. Ahvenanmaan maakuntaleipä mustaleipä sopii hyvin suolakalojen seuraan. Saaristossa kasvatetaan myös lampaita. Ahvenanmaan pannukakku sisältää puuroa ja kardemummaa.[134]

Vuonna 1999 ahvenanmaalaisten identiteettiä tutkittiin kyselytutkimuksella. Asteikolla 0-4, vastaajat kokivat olevansa eniten ahvenanmaalaisia (keskimäärin 3,4 pistettä), sitten pohjoismaalaisia (2,4), suomalaisia (2,1), suomenruotsalaisia (1,7) ja eurooppalaisia (1,5).[135]

Nähtävyydet

Maakunnan nähtävyyksiä ovat muun muassa kulttuuritalo Alandica, Ahvenanmaan museo, Ahvenanmaan merenkulkumuseo ja museolaiva Pommern Maarianhaminassa, Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseo ja Eckerön posti- ja tullitalo Eckerössä, Bomarsundin linnoituksen rauniot, Kastelholman linna ja Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo.[136]

Jomalan kirkko on Suomen vanhin kivinen pitäjänkirkko ja vanhin muurattu kivirakennus.[137][138] Myös Eckerön, Finströmin, Föglön, Getan, Hammarlandin, Kumlingen, Kökarin, Lemlandin, Saltvikin, Sundin ja Vårdön kirkot ovat keskiaikaisia kivikirkkoja. Lisäksi Lemlandissa on Lemböten kappeli, joka on keskiaikaisen kivikirkon raunio. Brändön, Lumparlandin ja Sottungan kirkot on rakennettu puusta. Maarianhaminassa sijaitsevat Pyhän Yrjön kirkko ja 1969 rakennettu Pyhän Martin kirkko.[139][140]

Maakuntatunnukset

Ahvenanmaalle on muiden Suomen maakuntien tavoin valittu maakuntatunnukset. Maakuntaeläin on metsäkauris, maakuntajärvinä ovat Östra och Västra Kyrksundet, maakuntakala on hauki, maakuntakukka kevätesikko, maakuntakiveksi on valittu eloperäinen kalkkikivi ja maakuntalinnuksi merikotka. Maakuntalaulu on Ahvenanmaalaisten laulu. Ahvenanmaan vaakunassa on kuvattu saksanhirvi ja Ahvenanmaan lippu on vuodelta 1954.[141][142][143][144]

Ahvenanmaa fiktiossa

Maakuntaan sijoittuvia romaaneja ovat Sally Salmisen Katriina ja Anni Blomqvistin viisiosainen romaanisarja Myrskyluoto, josta on tehty TV-sarja Myrskyluodon Maija. Ahvenanmaalle sijoittuu myös elokuva Oppipoika.[145][146][147]

Urheilu

Ahvenanmaan palloilupääsarjojen urheiluseuroja ovat jalkapallon Veikkausliigassa pelaava IFK Mariehamn ja naisten jalkapallon liigajoukkue Åland United sekä IF Åland. Saarimaakunnan tunnetuin urheilija on kestävyysjuoksija ja Euroopan-mestari Janne Holmén. Ahvenanmaalaisista jalkapalloilijoista Suomen maajoukkueessa ovat pelanneet Mikael Granskog, Anders Eriksson, Daniel Sjölund ja Annica Sjölund.

Alandia Cup on Suomen suurin 11-vuotiaiden jalkapalloturnaus.[148] Se on myös Ahvenanmaan suurin urheilutapahtuma, jonne kerääntyy tuhansia jalkapallojunioreita ja heidän vanhempiaan.[149] Island Games on järjestetty Ahvenanmaalla 1991 ja 2009.[150]

Urheiluareenat ovat keskittyneet Maarianhaminaan. Jalkapalloa pelataan Wiklöf Holding Arenalla. Suurin sisähalli on Eckerö-halli ja pääsaarella on jäähalli Islandia.[151] Jomalassa sijaitsee Maarianhaminan ravirata, jossa pelattavien totopelien järjestäjä on Ruotsin totopeliyhtiö ATG.[152]

Viestintä

Pääartikkeli: Media Ahvenanmaalla

Ahvenanmaan omasta radio- ja televisiotoiminnasta vastaa Ålands Radio och TV Ab -yritys.[153] Tämä Ahvenanmaan maakuntahallinnon omistama osakeyhtiö päättää, mitä radio- ja tv-kanavia Ahvenanmaalla lähetetään. Televisioverkossa näkyvät kanavanippu A:sta Yle TV1:n, Yle TV2:n ja Yle Teema & Femin ohjelmat.[154]

Vuonna 2009 tutkittiin eri televisiokanavien katselua. Ruotsin TV:n kanavia katsoi 70–90 prosenttia vastanneista, eniten kanavaa 4. Ylen ruotsinkielistä kanavaa katsoi runsaat 40 prosenttia vastanneista, kun taas suomenkielisistä kanavista TV1:tä katsoi 20 prosenttia, TV2:ta ja MTV3:a vielä vähemmän.[155]

Ahvenanmaalaisilta ei peritä yleisradioveroa. Sen sijaan Ahvenanmaalla on oma televisiomaksu (televisionsavgift).[156] Vuonna 2017 maakuntahallitus teki ehdotuksen ns. mediaverosta (medieskatt), jolla korvattaisiin televisiomaksu. Vero, jonka suuruudeksi ehdotettiin 110 €, koskisi kaikkia yli 14 800 € vuodessa tienaavia.[157] Ehdotus meni läpi ja se koskee yksityishenkilöiden lisäksi myös yrityksiä.[158]

Sanomalehdistä Ålandstidningen ilmestyy kolme kertaa viikossa.[159] Nya Åland ilmestyy seitsemän kertaa viikossa: arkisin paperilla ja viikonloppuna sähköisenä lehtenä.[160]

Posten Åland julkaisee itse omat postimerkkinsä normaalin postinjakelun lisäksi.[161]

Katso myös

Lähteet

  • Pitkänen, Ritva Liisa: Turunmaan saariston suomalainen lainanimistö. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1985. ISBN 951-717-399-7

Viitteet

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. ↑ a b c Väestönmuutosten ennakkotiedot muuttujina Vuosineljännes, Alue ja Tiedot 24.10.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.10.2024.
  3. ↑ Huldén, Lars: Finlandssvenska bebyggelsenamn. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-583-071-0 (ruotsiksi)
  4. ↑ Märketin historiaa Suomen Majakkaseura. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 29.2.2016.
  5. ↑ Åland i siffror 2015 (pdf) Ålands statistik- och utredningsbyrå. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 5.9.2015. (ruotsiksi)
  6. ↑ Maakuntajärvikilpailun finalistit on valittu – äänestää voi 30.9. asti (Linkki "Järviperustelut") Syke. 2011. Viitattu 25.1.2016.[vanhentunut linkki]
  7. ↑ Statistik och fakta aland.ax – Det offentliga Åland. Ahvenanmaan maakunnan hallitus. Arkistoitu 12.6.2018. Viitattu 5.9.2015. (ruotsiksi)
  8. ↑ Suomi lukuina: Ympäristö ja luonnonvarat Tilastokeskus. Viitattu 29.2.2016.
  9. ↑ Marsund Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 27.1.2016.
  10. ↑ Lemströms Kanal Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 27.1.2016.
  11. ↑ Lemland – Lumparland Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 27.1.2016.
  12. ↑ a b c d Pieni tietosanakirja, s. 50–51. Otava, 1925–1928. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.9.2015).
  13. ↑ a b c d Natur aland.ax – Det offentliga Åland. Ahvenanmaan maakunnan hallitus. Arkistoitu 31.1.2016. Viitattu 5.9.2015. (ruotsiksi)
  14. ↑ Korsman K. & Koistinen T.: Suomen kallioperä (pdf) Geologinen seura. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 25.1.2016.
  15. ↑ Ahvenanmaan uusi fossiililöytö kertoo Itämeren trooppisesta ajanjaksosta Helsingin sanomat. 29.9.2015. Viitattu 25.1.2016.
  16. ↑ R. Carlsson: Åland – grundkurs i kvartärgeologi inom en liten yta Geografitorget. Viitattu 25.1.2016. (ruotsiksi)
  17. ↑ Kasvuvyöhykkeet Ilmatieteen laitos. Viitattu 29.2.2016.
  18. ↑ Eliömaakunnat Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 29.2.2016.
  19. ↑ Ahvenanmaan omaperäinen luonto Yle. Viitattu 6.9.2015.
  20. ↑ Metsäkurssi Pirkanmaan Bittimetsä. 2014. Viitattu 6.9.2015.
  21. ↑ Metsätalous ja uhanalaiset lajit (pdf) Tapio. Viitattu 25.1.2016.
  22. ↑ Nr 82 Landskapslag om naturvård (pdf) Ahvenanmaan maakuntalaki. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 25.1.2016. (ruotsiksi)
  23. ↑ 2 kap. Fridlysta och särskilt skyddsvärda arter Ålands landskapsregeringen. Arkistoitu 19.7.2003. Viitattu 25.1.2016. (ruotsiksi)
  24. ↑ Värna om och upptäck naturen Visit Åland. Viitattu 6.9.2015. (ruotsiksi)
  25. ↑ Fällda älgar 1971-2014 (pdf) regeringen.ax. Viitattu 25.1.2016. (ruotsiksi)
  26. ↑ Avskjutningsstatistik: Rådjur (pdf) regeringen.ax. Viitattu 25.1.2016. (ruotsiksi)
  27. ↑ Antal fällda gråsälar och storskarvar under skyddsjakt år 2007-2014 regeringen.ax. Viitattu 25.1.2016.
  28. ↑ Suomen kolmas käärme on arka otus Aamuset. 2014. Arkistoitu 31.1.2016. Viitattu 6.9.2015.
  29. ↑ Kuntajaon liitokset 1917-2016 Väestörekisterikeskus. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 29.2.2016.
  30. ↑ Katsaus väestönmuutoksiin 1961–1975 (pdf) (Liite 3. Aluejärjestelyt vuosina 1961–1975) Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2014.
  31. ↑ Luokitukset – Kunnat / Seutukunnat – Luokitusavain Tilastokeskus. Viitattu 28.2.2016.
  32. ↑ a b c d e f g Ahvenanmaan itsehallintolaki Finlex. 1991. Viitattu 6.9.2015.
  33. ↑ Presidentti Halonen: Ahvenanmaan asemaa vahvistettava – paine on suuri mtv.fi. 28.1.2015. Viitattu 16.1.2016.
  34. ↑ a b c Ahvenanmaa Euroopan Unionissa julkaisut.um.fi. Viitattu 6.9.2015.[vanhentunut linkki]
  35. ↑ Aluehallinto
  36. ↑ a b Laki aluehallintovirastoista Finlex. Viitattu 6.9.2015.
  37. ↑ Kansanedustajat Eduskunta. Viitattu 16.1.2016.
  38. ↑ Ahvenanmaan Löfström ei vaihda keskustaan Suomenmaa. 8.5.2015. Arkistoitu 30.1.2016. Viitattu 16.1.2016.
  39. ↑ Beskrivning av valstatistiken ÅSUB. Viitattu 16.1.2016. (ruotsiksi)
  40. ↑ a b Ihmettelitkö verkkokaupan halpoja hintoja? Yle tutki, miten Ahvenanmaan veroton pakettiralli toimii yle.fi. Viitattu 11.9.2016.
  41. ↑ Ahvenanmaan veroraja arvonlisäverotuksessa vero.fi. Verottaja. Viitattu 4.8.2014.
  42. ↑ Ahvenanmaa EUssa Eurooppatiedotus. Arkistoitu 21.7.2015. Viitattu 6.9.2015.
  43. ↑ Aalto, Sibelius ja Ahvenanmaan itsehallinto. Ahvenanmaa – ahaa!, 2007, nro -, s. 6.
  44. ↑ Ahvenanmaan ja muiden eurooppalaisten itsehallintoalueiden selvitys valmistunut. (Tiedote 292/2006) Valtioneuvoston viestintäyksikkö. 31.8.2006. Arkistoitu 15.5.2011. Viitattu 23.9.2020.
  45. ↑ Serbia antaisi Kosovolle Ahvenanmaan kaltaisen aseman Hämeen Sanomat. Viitattu 12.11.2015 (linkki päivitetty).
  46. ↑ a b Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus. Finlex. 1922. Viitattu 16.1.2016.
  47. ↑ Sopimus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista. Finlex. 1940. Viitattu 16.1.2016.
  48. ↑ Ahvenanmaan itsehallintolaki, 12 §
  49. ↑ Frivillig ålänning i Dragsvik: Alla borde göra sitt för försvaret Svenska Yle. Viitattu 11.2.2010. (ruotsiksi)
  50. ↑ "Nytkö se helvetti sotaväen kanssa taas alkaa" – Sotilaiden edellinen käynti ei innostanut ahvenanmaalaisia Yle.fi. Viitattu 30.10.2016.
  51. ↑ Ahvenanmaan itsehallintolaki 7 §
  52. ↑ Ahvenanmaan itsehallintolaki 37 §
  53. ↑ Oikeus tulkkaukseen: Kielilaki 18 § Finlex. Viitattu 16.1.2016.
  54. ↑ ”Språkproblem lyfter frågan om självständighet” 2020. Ålands Framtid. Viitattu 28.2.2020. (ruotsiksi)
  55. ↑ Fler vill ha självständighet i Europa Yle. 2014. Viitattu 31.1.2016. (ruotsiksi)
  56. ↑ Färöarna visar vägen mot självständighet 2020. Ålands Framtid. Viitattu 28.2.2020. (ruotsiksi)
  57. ↑ a b Gråsten, Hanna: Suomalaisten mielikuvalle täystyrmäys – Kysely: Ahvenanmaalaiset eivät haluaisi kuulua Ruotsiin Iltalehti. 31.1.2020. Viitattu 28.2.2020.
  58. ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (pdf) (sivu 97) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  59. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 6.3.2018.
  60. ↑ Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990–2016 Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 29.2.2016.
  61. ↑ Befolkning efter år, kommun och födelseort Ålands statistik- och utredningsbyrå. Viitattu 29.2.2016. (ruotsiksi)
  62. ↑ Befolkning 1999-2014 efter födelseland, år och kön Ålands statistik- och utredningsbyrå. Viitattu 29.2.2016. (ruotsiksi)
  63. ↑ Befolkning 1999-2014 efter födelseland, medborgarskap, år och kön Ålands statistik- och utredningsbyrå. Viitattu 29.2.2016. (ruotsiksi)
  64. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2014 Tilastokeskus. Viitattu 28.2.2016.
  65. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 27.11.2018.
  66. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Arkistoitu 24.7.2018. Viitattu 27.11.2018.
  67. ↑ Rosberg, J. E.; Grotenfelt, Kustavi ja Hildén, Kaarlo (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja. 2. osa, Ahvenanmaan lääni. (Yleiskatsaus, Tilastoa) Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1920.
  68. ↑ Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2014 (XLS) Ålands statistik- och utredningsbyrå. Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 29.2.2016. (ruotsiksi)
  69. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2020 Tilastokeskus. Viitattu 7.4.2021.
  70. ↑ Församlingarna i Borgå stift alfabetiskt Borgå Stift. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 29.2.2016. (ruotsiksi)
  71. ↑ Församlingarna i Borgå stift 1.1.2016 Borgå Stift. Arkistoitu 3.11.2013. Viitattu 29.2.2016. (ruotsiksi)
  72. ↑ Luthergården, Mariehamn Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland r.f.. Viitattu 4.7.2017. (ruotsiksi)
  73. ↑ Vårdö bönehus Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland r.f.. Viitattu 4.7.2017. (ruotsiksi)
  74. ↑ Kalenteri Turun Rauhanyhdistys ry. Viitattu 5.7.2017.
  75. ↑ http://www.ortodoksi.net/index.php/Turku Ortodoksi.net. Viitattu 28.2.2016.
  76. ↑ Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunta Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 4.7.2017.
  77. ↑ Åland pingstförsamling Uskonnot Suomessa. Viitattu 4.7.2017.
  78. ↑ Pingstkyrkan Åland Pingstkyrkan Åland. Arkistoitu 3.8.2017. Viitattu 4.7.2017. (ruotsiksi)
  79. ↑ Begynnelsen Missionskyrkan på Åland. Viitattu 4.7.2017. (ruotsiksi)
  80. ↑ Församlingen Ordet Uskonnot Suomessa. Viitattu 4.7.2017.
  81. ↑ Ålands Muslimska Förening rf Uskonnot Suomessa. Viitattu 4.7.2017.
  82. ↑ Itä-Suomen bruttokansantuote asukasta kohden kasvoi suuralueista eniten Tilastokeskus. 2013. Viitattu 16.1.2016.
  83. ↑ a b c Tilastokeskus: Suomen tilastollinen vuosikirja 2014, s. 577–582. Helsinki: Tilastokeskus, 2014. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Verkkoversio (pdf) (viitattu 6.3.2018).
  84. ↑ Yleistä tietoa Ahvenanmaasta Visit Åland. Viitattu 30.1.2016.
  85. ↑ Vieraskielisten määrä kaksinkertaistumassa Kauppalehti. 2014. Viitattu 23.1.2016.
  86. ↑ Ahvenanmaalle harkitaan omaa alusrekisteriä? Yle. 2003. Viitattu 11.2.2017.
  87. ↑ Jäsenvarustamot Suomen varustamot ry.. Arkistoitu 11.2.2017. Viitattu 11.2.2017.
  88. ↑ Den åländskägda handelsflottan nära en miljon bruttoton ÅSUB. 2015. Viitattu 31.1.2016. (ruotsiksi)
  89. ↑ Antalet företag på Åland fortsätter att växa ÅSUB. Viitattu 31.1.2016. (ruotsiksi)
  90. ↑ Suurimmat yritykset liikevaihdon mukaan – Ahvenanmaa largestcompanies. Arkistoitu 12.5.2017. Viitattu 30.1.2016.
  91. ↑ Norjalaisomistaja aikoo sulkea Taffelin sipsitehtaan ((digitilaajille)) Helsingin Sanomat. 14.2.2016. Viitattu 19.2.2016.
  92. ↑ Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag SOK. Viitattu 10.12.2012.[vanhentunut linkki]
  93. ↑ Fakta om Ålandsbanken Ålandsbanken. Viitattu 29.2.2016. (ruotsiksi)
  94. ↑ ÅCA – ett andelslag med tradition Ålands Centralandelslag. Viitattu 12.4.2016. (ruotsiksi)
  95. ↑ Kesämökit (lkm) alueittain 1970-2016 Tilastokeskus. Arkistoitu 7.3.2018. Viitattu 29.2.2016.
  96. ↑ Omenoiden valtakunta Visit Åland. Viitattu 31.1.2016.
  97. ↑ Ahvenanmaan itsehallintolaki
  98. ↑ a b Auvinen, Pirjo: Veroriidat kiristävät Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välejä 27.9.2016. Yle. Viitattu 4.8.2017.
  99. ↑ Selvitys Ahvenanmaan talousjärjestelmästä 2017. Valtiovarainministeriö. Viitattu 4.8.2017.
  100. ↑ Salminen, Viivi: Ahvenanmaa joutuu erikoiseen tilanteeseen sote-uudistuksessa 7.12.2016. Turun Sanomat. Viitattu 4.8.2017.
  101. ↑ Ahvenanmaa tukee PAF:n nettipeliä 7.4.2000. MTV3. Viitattu 29.2.2016.
  102. ↑ Vikman, Kjell: PAF stöder projekt med en miljon euro YLE. 7.2.2014. Viitattu 29.2.2020. (ruotsiksi)
  103. ↑ Trafiksäkerhetsplan för Åland 2002-2010 (pdf) (sivut 16–20) Åländsk utredningsserie 2001:14. Arkistoitu 15.4.2007. Viitattu 29.2.2016. (ruotsiksi)
  104. ↑ Google Maps google.fi. Viitattu 29.2.2016.
  105. ↑ Helminen, Pekka: Kiinteä tieyhteys Manner-Suomesta Ahvenanmaalle ajankohtainen 4.1.2012. Kansan Uutiset. Viitattu 29.2.2016.
  106. ↑ Matkustajat 2015 lentoasemittain (pdf) Finavia. Viitattu 28.2.2016.[vanhentunut linkki]
  107. ↑ Kumlinge EFKG Lentopaikat.fi. Viitattu 29.2.2016.
  108. ↑ Ahvenanmaan laivaterminaalit Åland-com. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 28.2.2016.
  109. ↑ a b c d Ahvenanmaan majakat Visit Åland. Viitattu 29.2.2016.
  110. ↑ Flötjän Suomen Majakkaseura. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 29.2.2016.
  111. ↑ a b c Ålands frimärken berättar – fyra fyrar 2012. Åbo svenska församling. Viitattu 29.2.2016. (ruotsiksi)
  112. ↑ Nyhamnin majakka sammutettiin Suomen Majakkaseura. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 29.2.2016.
  113. ↑ a b Kuljetus Ahvenanmaalla – linja-autolla, taksilla tai laivalla Åland.com. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 28.2.2016.
  114. ↑ Ahvenanmaalle liikennöivät laivayhtiöt Åland.com. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 28.2.2016.
  115. ↑ Lemströmin kanava Åland.com. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 29.2.2016.
  116. ↑ a b Valtiontuki SA.33823 (2012/N) – Suomi. Tuki Manner-Suomen ja Ahvenanmaan väliselle sähkökaapelille (pdf) (C(2012) 5526 final) http://ec.europa.eu/. 31.7.2012. Bryssel: Euroopan komissio. Viitattu 13.9.2014.
  117. ↑ a b Kankare, Matti: Tämä on Suomi – Veronmaksajat tukemaan Ahvenanmaan tuulivoimaa jättisummalla, hyödyn käärii Ruotsi talouselama.fi (Talouselämä-lehden verkkosivusto). 6.3.2015. Talentum Oyj. Viitattu 10.10.2015.
  118. ↑ Koski, Joni: Merikaapeli vedetään Ahvenanmaalta Naantaliin rannikkoseutu.fi. 24.7.2013. Raisio: Alma Media. Arkistoitu 14.9.2014. Viitattu 16.7.2013.
  119. ↑ Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välinen merikaapeliyhteys Ål-Link on käytössä fingrid.fi. 23.12.2015. Fingrid. Arkistoitu 30.1.2016. Viitattu 16.1.2016.
  120. ↑ Ahvenanmaa käy pian tuulella Maaseudun Tulevaisuus. 5.10.2015. Viitattu 16.1.2016.
  121. ↑ Hälso- och sjukvård på Åland Ålands hälso- och sjukvård. Viitattu 28.2.2016. (ruotsiksi)
  122. ↑ Hälso- och sjukvårdsmottagningar Ålands hälso- och sjukvård. Viitattu 28.2.2016. (ruotsiksi)
  123. ↑ Markus Ånäs: Oikeusministeri tiukkana: Ahvenanmaalla ei ole oikeutta asettaa Suomen sisäisiä liikkumisrajoituksia Suomen Kuvalehti. 26.3.2020. Viitattu 27.3.2020.
  124. ↑ Grundskolor på Åland Ålands kommunförbund. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 28.2.2016. (ruotsiksi)
  125. ↑ Studera på Åland AMS – arbetsmarknad – Studierna. Arkistoitu 28.1.2016. Viitattu 31.1.2016. (ruotsiksi)
  126. ↑ Pakkosuomi uhan alla Ahvenanmaalla Sveriges Radio Sisuradio. 2006. Viitattu 28.2.2016.
  127. ↑ Nästan 950 ålänningar studerade i Sverige och 400 i Finland Ålands statistik- och utredningsbyrå. Viitattu 28.2.2016. (ruotsiksi)
  128. ↑ About us – The Åland Islands Peace Institute Ahvenanmaan rauhaninstituutti PAX. Viitattu 18.1.2016. (englanniksi)
  129. ↑ Ahvenanmaan rauhaninstituutti täyttää 20 vuotta Ahvenanmaan rauhaninstituutti PAX. Viitattu 18.1.2016.
  130. ↑ Kontaktinformation Polisen. Arkistoitu 2.3.2016. Viitattu 29.2.2016. (ruotsiksi)
  131. ↑ Ahvenanmaan käräjäoikeus Oikeus.fi. Viitattu 29.2.2016.
  132. ↑ Turun hovioikeus Oikeus.fi. Viitattu 29.2.2016.
  133. ↑ Juhannus Ahvenanmaalla Visit Åland. Viitattu 15.1.2016.
  134. ↑ Ahvenanmaa Ruokatieto. Viitattu 15.1.2016.
  135. ↑ Ålänningarna och deras identitet. ÅSUB, 1999. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 29.2.2016). (ruotsiksi)
  136. ↑ Museoita Ahvenanmaalla alandsresor. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 29.2.2016.
  137. ↑ Markus Hiekkanen: Kivikirkkojen ikä. Teoksessa "Suomen kivikirkot keskiajalla. Otava, 2003. ISBN 9511151266
  138. ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 389. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
  139. ↑ Ahvenanmaan kirkot – aito kokonaiselämys visitaland. Viitattu 29.2.2016.
  140. ↑ Ahvenanmaan kirkot Muuka. Viitattu 29.2.2016.
  141. ↑ Landskapssymboler (pdf) (s.24) Skogsbruket. 2009. Arkistoitu 2.3.2016. Viitattu 29.2.2016. (ruotsiksi)
  142. ↑ Ålands flagga och frimärken visitåland. Viitattu 29.2.2016.
  143. ↑ Maakuntien nimikkojärvet on valittu Yle. Viitattu 29.2.2016.
  144. ↑ Koppinen Mari: Maakuntalaulut kokivat yllättävän renessanssin Helsingin Sanomat. 23.4.2015. Arkistoitu Viitattu 29.2.2016.
  145. ↑ Kotiapulaisesta kirjailijaksi Uusi Suomi. 2008. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 29.2.2016.
  146. ↑ Myrskyluodon Maija Yle. Viitattu 29.2.2016.
  147. ↑ Oppipoika (2013) Elokuvauutiset. Viitattu 29.2.2016.
  148. ↑ Alandia Cup Alandia Cup. Viitattu 6.12.2015.
  149. ↑ Alandia Cup täyttää 30 vuotta. Ahvenanmaa – ahaa!, 2007, s. 23.
  150. ↑ NatWest Island Games XIII – Aland 2009 IIGA. International Island Games Association. Viitattu 27.2.2016. (englanniksi)
  151. ↑ Urheiluhalleja joka lähtöön. Ahvenanmaa – ahaa!, 2007, s. 23.
  152. ↑ Alandstrvet.com
  153. ↑ Om oss Ålands Radio och TV Ab. Arkistoitu 18.1.2016. Viitattu 15.1.2016. (ruotsiksi)
  154. ↑ Kysymyksiä ja vastauksia antenni-tv-vastaanottoon liittyen Digita. Viitattu 28.2.2016.
  155. ↑ Ruotsin tv ja museot vapaa-ajan suosikkeja Ahvenanmaalla Tilastokeskus. 2009. Viitattu 29.2.2016.
  156. ↑ Yle-vero – usein kysyttyä vero. Viitattu 15.1.2016.
  157. ↑ Åländsk tv-avgift ska bli medieskatt Hufvudstadsbladet. 26.9.2017. Viitattu 25.2.2020. (ruotsiksi)
  158. ↑ Orre, Annika: Vad ska radiobolaget göra för skattepengen? Nya Åland. 27.9.2017. Viitattu 25.2.2020. (ruotsiksi)
  159. ↑ Nya Åland blir tredagarstidning Ålandstidningen. 22.4.2015. Arkistoitu 19.11.2016. Viitattu 15.1.2016. (ruotsiksi)
  160. ↑ Nya Åland blir sjudagars nyan.ax. 21.4.2015. Arkistoitu 31.1.2016. Viitattu 15.1.2016. (ruotsiksi)
  161. ↑ Posten Åland julkaisee vuosittain noin 15 postimerkkiä. Posten Åland. Viitattu 28.2.2016. (ruotsiksi)

Kirjallisuutta

  • Hellberg, Lars: Ortnamnen och den svenska bosättningen på Åland. Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1987. ISBN 951-9018-32-8 (ruotsiksi)
  • Komulainen, Arvo: Taistelu Ahvenanmaasta: Oolannin iäisyyskysymys. Helsinki: Gummerus, 2005. ISBN 951-20-6796-X
  • Linnilä, Kai: Kulttuurimatkailijan Suomi: Ahvenanmaa. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5631-7
  • Lounimo, Reino: Ahvenanmaa. Helsinki: WSOY, 1964.
  • Rikkinen, Kalevi ym. (toim.): Finlandia: Otavan iso maammekirja. 2, Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07703-1
  • Sörling, Eric (toim.): Ahvenanmaa. Maarianhamina: Ålands landskapsstyrelse, 1991. (ruotsiksi)
Det åländska folkets historia
  • Dreijer, Matts: Det åländska folkets historia 1:1, Från stenåldern till Gustav Vasa. Ålands kulturstiftelse, 1983. ISBN 951-95090-1-1 (ruotsiksi)
  • Nyman, Valder: Det åländska folkets historia 1:2, Ålands medeltida kyrkokonst. Maarianhamina: Ålands kulturstiftelse, 1980. ISBN 951-95089-6-1 (ruotsiksi)
  • Ramsdahl, Carl: Det åländska folkets historia 2:1, Under Gustav Vasa och hans söner samt stormaktstiden. Mariehamn: Ålands kulturstiftelse, 1988. ISBN 951-95090-3-8 (ruotsiksi)
  • Samuelsson, Jan: Det åländska folkets historia 2:2, Stormaktstiden från slutet av 1500-talet fram till 1721. Mariehamn: Ålands kulturstiftelse, 2015. ISBN 9789529848256 (ruotsiksi)
  • Dreijer, Stig: Det åländska folkets historia 3, Frihetstiden och den gustavianska tiden 1721–1808. Mariehamn: Ålands kulturstiftelse, 2006. ISBN 952-9848-13-7 (ruotsiksi)
  • Kuvaja, Christer; Hårdstedt, Martin ja Hakala, Pertti: Det åländska folkets historia 4, Från finska kriget till Ålandsrörelsen 1808–1920. Mariehamn: Ålands kulturstiftelse, 2008. ISBN 978-952-9848-19-5 (ruotsiksi)
  • Tudeer, Erik: Det åländska folkets historia, 5:1, Det åländska folkets historia 1920–1990. Mariehamn: Ålands kulturstiftelse, 1993. ISBN 952-9848-02-1 (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ahvenanmaan_maakunta&oldid=19803326”