Ero sivun ”Turun ja Porin lääni” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Rivi 199: | Rivi 199: | ||
| |
| |
||
| [[Laitilan kaupunki]] |
| [[Laitilan kaupunki]] |
||
| [[ |
| [[Turun seutukunta]] |
||
|- |
|- |
||
| [[Liedon kunta]] |
| [[Liedon kunta]] |
||
Rivi 241: | Rivi 241: | ||
| |
| |
||
| [[Naantalin kaupunki]] |
| [[Naantalin kaupunki]] |
||
| [[ |
| [[Turun seutukunta]] |
||
|- |
|- |
||
| [[Mietoisten kunta]] |
| [[Mietoisten kunta]] |
||
Rivi 349: | Rivi 349: | ||
| |
| |
||
| [[Naantalin kaupunki]] |
| [[Naantalin kaupunki]] |
||
| [[ |
| [[Turun seutukunta]] |
||
|- |
|- |
||
| [[Salon kauppala]] |
| [[Salon kauppala]] |
||
Rivi 415: | Rivi 415: | ||
| |
| |
||
| [[Naantalin kaupunki]] |
| [[Naantalin kaupunki]] |
||
| [[ |
| [[Turun seutukunta]] |
||
|- |
|- |
||
| [[Vestanfjärdin kunta]] |
| [[Vestanfjärdin kunta]] |
Versio 13. lokakuuta 2014 kello 00.13
Turun ja Porin lääni | |
---|---|
vaakuna |
sijainti |
Pääkaupunki | Turku |
Viimeinen maaherra | Pirkko Työläjärvi |
Historialliset maakunnat | Varsinais-Suomi, Satakunta |
Pinta-ala ilman merialueita |
20 721 km² 7:nneksi suurin 1993 |
– maa | 19 955 km² |
– sisävesi | 765 km² |
Väkiluku |
731 786 toiseksi suurin 1993 |
Väestötiheys | 36,7 as./km² |
Turun ja Porin lääni (ruots. Åbo och Björneborgs län) oli vuosina 1634–1997 toiminut Suomen lääni. Siihen kuuluivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat. Läänin pääkaupunki oli Turku.
Turun ja Porin lääni oli Suomen pisimpään toiminut lääni, joka luotiin jo Ruotsin valtakunnan lääninhallinnon perustamisvaiheessa vuonna 1634. Läänin alkuperäinen nimi oli Turun lääni. Vuosina 1641–1646 suunniteltiin erillisen Porin läänin perustamista, mutta suunnitelmasta luovuttiin. Läänin nimi vaihdettiin kuitenkin Turun ja Porin lääniksi.
Vuonna 1775 läänin alue supistui merkittävästi, kun suuri osa Ylä-Satakuntaa siirrettiin Uudenmaan ja Hämeen lääniin ja Ähtärin seutu Vaasan lääniin. Supistuminen jatkui vuonna 1870, kun myös Tampereen ympäristö liitettiin Hämeen lääniin. Ahvenanmaa erotettiin omaksi läänikseen 1918. Viimeiset läänin rajoja koskeneet muutokset tapahtuivat vuosina 1990 (Somero siirrettiin Hämeen läänistä Turun ja Porin lääniin) ja 1993 (Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano ja Viljakkala siirrettiin Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin). Vuoden 1997 Turun ja Porin lääni kuten muutkin Suomen siihenastiset läänit Lapin lääniä ja Oulun lääniä lukuun ottamatta lakkautettiin, ja siitä lähtien siihenastinen Turun ja Porin läänin alue kuului Länsi-Suomen lääniin, kunnes Suomen läänit lakkautettiin vuoden 2010 alussa.
Nykyisen Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialue on lähestulkoon identtinen entisen Turun ja Porin läänin alueen kanssa.
Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Turun ja Porin läänin tunnuskirjaimet olivat T ja E; 1950- ja 1960-luvulla käytössä oli lyhyen aikaa myös F-kirjain.Vaalipiirit
Eduskuntavaaleissa Turun ja Porin lääni oli jaettu kahteen vaalipiiriin 1906: Turun läänin eteläiseen ja Turun läänin pohjoiseen vaalipiiriin. Aluksi myös Ahvenanmaa kuului Turun läänin eteläiseen vaalipiiriin.
Turun eteläisessä vaalipiirissä olivat 1940 seuraavat kunnat:
Iniö Korppoo Nauvo Parainen Houtskari
Kunnat 1997 (kaupungit lihavoitu)
|
Kuntamuutokset
|
Läänin lakkauttamisen jälkeiset muutokset
|
|
|
|
|
Maaherrat
- Bror Rålamb 1634–1637
- Melkior von Falkenberg 1637–1641
- Melkior von Falkenberg 1641–1642 (Turun lääni)
- Knut Lilliehöök 1642–1646 (Turun lääni)
- Ei maaherraa 1641–1646 (Porin lääni)
- Knut Lilliehöök 1647–1648
- Lorentz Creutz (vanhempi) 1649–1655
- Erik von der Linde 1655–1666
- Ernst Johan Creutz (vanhempi) 1666
- Harald Oxe 1666–1682
- Lorenz Creutz (nuorempi) 1682–1698
- Jakob Bure 1698–1706
- Justus von Palmenberg 1706–1714
- Johan Stiernstedt 1711–1713 (vt.) ja 1714–1722
- Otto Reinhold Yxkull 1722–1746
- Lars Johan Ehrenmalm 1744–1747 (vt.) ja 1747–1749
- Johan Georg Lillienberg 1749–1757
- Jeremias Wallén 1757–1768
- Christoffer Johan Rappe 1769–1776
- Fredrik Ulrik von Rosen 1776–1781
- Nils Fredensköld 1776, 1778, 1781 (vt.)
- Magnus Wilhelm Armfelt 1782–1790
- Joakim von Glan 1789–1790 (vt.)
- Ernst Gustaf von Willebrand 1790–1806
- Olof Wibelius 1801–1802 (vt.)
- Knut von Troil 1806–1816
- Otto Herman Lode 1811–1813 (vt.)
- Carl Erik Mannerheim 1816–1826
- Lars Gabriel von Haartman 1820–1822 (vt.)
- Erik Wallensköld 1822–1826 (vt.) ja 1826–1828
- Adolf Broberg 1828–1831
- Lars Gabriel von Haartman 1831–1842
- Gabriel Anton Cronstedt 1840–1842 (vt.) ja 1842–1856
- Samuel Werner von Troil vanhempi 1856 (vt.)
- Carl Fabian Langenskiöld 1856–1858
- Selim Mohamed Ekbom 1857–1858 (vt.)
- Johan Axel Cedercreutz 1858–1863 (vt.) ja 1863
- Carl Magnus Creutz 1864–1866 (vt.) ja 1866–1889
- Axel Gustaf Samuel von Troil 1889–1891
- Wilhelm Theodor von Kraemer 1891–1903
- Theodor Hjalmar Lang 1903–1905
- Knut Gustaf Nikolai Borgenström 1905–1911
- Eliel Ilmari Wuorinen 1911–1917
- Albert Alexander von Hellens 1917 (vt.)
- Mikko Collan 1917–1922
- Ilmari Helenius 1922–1932
- Wilho Kyttä 1932–1949
- Erkki Härmä 1949–1957
- Esko Kulovaara 1957–1971
- Sylvi Siltanen 1972–1977
- Paavo Aitio 1977–1985
- Pirkko Työläjärvi 1985–1997