Karjala (kunta)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karjala
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Mynämäki
Karjala.vaakuna.svg Karjala.sijainti.suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°47′08.3″N, 22°04′28.5″E
Lääni Turun ja Porin lääni
Maakunta Varsinais-Suomi
Perustettu [1] 1906
– emäpitäjä Mynämäki
Liitetty 1977
– liitoskunnat Mynämäki
Karjala
– syntynyt kunta Mynämäki
Pinta-ala  km²  [2]
(1.1.1976)
– maa 204,3 km²
Väkiluku 1 087  [1]
(1970)
väestötiheys 5,32 as./km²

Karjala oli Varsinais-Suomessa sijainnut Suomen kunta. Karjalan kunta liitettiin Mynämäkeen 1. tammikuuta 1977.[3] Liitoshetkellä kunnassa asui noin 900 henkeä,lähde? ja naapurikuntina olivat Eura, Laitila, Mietoinen, Mynämäki ja Yläne.

Alueellisesti Karjala muistutti tasasivuista kolmiota, ja se sijaitsi Laajoen ja Mynäjoen latvoilla. Karjalan rajat olivat hyvin rikkonaisia: niiden sisällä oli Mynämäen ja Mietoisten enklaaveja, ja tämän lisäksi Mynämäen sisällä oli Karjalan eksklaaveja. [3][4]

Karjalan kirkko

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjalan nimi on tiettävästi virolais-lounaissuomalaista alkuperää, ja se on mainittu paikannimenä ensimmäisen kerran vuonna 1565 nimellä Kariala. Nimi viittaa karjan paimentamiseen ja karjankokoamispaikkoihin. Karjanhoidolle kunnan maasto on ollutkin hyvin otollista, mutta maanviljelyyn sopivaa maata siellä on ollut hyvin vähän. Vaikka Suomessa ei ollut muita Karjala-nimisiä kuntia, kunnasta käytettiin toisinaan epävirallista nimeä Karjala Tl (Turun ja Porin lääni) erottamaan se Karjalan historiallisesta maakunnasta. [4][5]

Maantiede ja väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asutus on keskittynyt hyvin suppealle vyöhykkeelle Karjalan läpi kulkevien kahden pääjoen varrelle, ja tärkeimmät asutuskeskukset ovat kirkonkylä ja Laajoki. Maastollisesti Karjala on hyvin erilaista kuin muu Mynämäki. Siinä missä Kanta-Mynämäki on osittain ja Mietoinen lähes kokonaan entistä merenpohjaa ja nykyään tasaista peltomaisemaa, Karjalassa on paljon metsiä ja korpea, joiden keskelle asutus on levittäytynyt. [4]

Elinkeinorakenteeltaan kunta oli hyvin maatalousvaltainen, ja teollisuutta ei ole ollut lähes ollenkaan. Suurimmillaan kunnan väkiluku oli ennen 1950-luvulla alkanutta suurta muuttoliikettä, jolloin asukkaita oli reilu tuhat. Karjalassa on toiminut useita kyläkauppoja, terveysasema, huoltoasema, meijeri ja saha. [3][4][6][7]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Karjalan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970 ja lisäksi vuoden 1975 väkiluku.

Karjalan väestönkehitys 1880–1975
Vuosi Asukkaita
1880
  
1 021
1890
  
1 040
1900
  
1 005
1910
  
1 052
1920
  
1 018
1930
  
963
1940
  
1 437
1950
  
1 557
1960
  
1 379
1970
  
1 086
1975
  
910
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Vuonna 1938 Karjalaan liitettiin Mynämäen kunnasta alue, jossa oli 221 asukasta.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen asutus saapui Karjalaan jo kivikaudella, mistä on merkkinä yli 30 tähän aikakauteen liittyvää esinelöytöä. Alkujaan Karjala kuului Mynämäen pitäjään, jossa se tunnettiin Mynämäen Karjalana tai Karjalankorpena. [4]

Kunnan tärkeintä aluetta oli aluksi Laajoen pohjoisrannalla sijaitseva Karjalankylä, josta kunta sai nimensä. Tässä kylässä sijaitsi myös kunnan ensimmäinen kirkko, joka kuitenkin purettiin vuonna 1860. Tuolloin yhdistettiin Karjalankylän ja Vehmalaisten kappeliseurakunnat yhdeksi seurakunnaksi, jolle rakennettiin uusi kirkko kylien välisen matkan puoliväliin. Tästä saikin alkunsa Karjalan uusi keskustaajama. [3][4]

Karjala itsenäistyi Mynämäestä omaksi kunnakseen vuonna 1906. 1970-luvulla kunta alkoi kuitenkin vähitellen kypsyä siihen, että se liittyisi takaisin vanhaan emäpitäjäänsä. Lopullinen liitos tapahtui vuonna 1977. Karjalan palvelut ovat viime vuosikymmenien aikana vähentyneet asteittain, ja esimerkiksi kauppa ja terveysasema on lakkautettu. Kunnanosassa toimii kuitenkin vielä pankki sekä alakoulu, jota laajennettiin vuonna 2006. [5][9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haankylä, Haanperä, Kalela, Karjalankylä, Karppinen (kirkonkylä), Ketelinen, Laajoki, Sairinen, Salavainen, Suojoki, Suutila, Tallola, Vehmalainen, Vuoloinen

Tunnettuja karjalalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 18.12.2013.
  2. Suomen tilastollinen vuosikirja 1976 (PDF) (sivu 16) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 25.4.2016.
  3. a b c d Karjalankylä ja Karjalan kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 18.12.2013.
  4. a b c d e f Karjala 26.12.2012. Wirmo-Seura. Viitattu 18.12.2013.
  5. a b Junttila, Veli: Pienet kunnat pois päiviltä. Turun Sanomat, 15.8.2011. Artikkelin verkkoversio Viitattu 18.12.2013.
  6. Pora, Heikki: Lakanneet yritykset: Mynämäki Viitattu 18.12.2013.
  7. Autohuoltamo M. Holm 12.4.2001. Vakka-Suomen Puhelin Oy. Viitattu 18.12.2013.
  8. a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  9. Karjalan koulu Mynämäen kunta. Viitattu 18.12.2013.