Suomen juhlapäivät

Wikipedia
Ohjattu sivulta Suomalaiset juhlapäivät
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen juhlapäivät ovat Suomen kulttuurin perinteissä erityisinä pidettyjä päiviä.

Lakisääteiset juhlapäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pyhäpäivä

Seuraavat päivät ovat virallisia vapaapäiviä.

Päivämäärä Suomalainen nimi Huomautuksia
1. tammikuuta Uudenvuodenpäivä
6. tammikuuta Loppiainen
Liikkuva, perjantai Pitkäperjantai pääsiäispäivää edeltävä perjantai
Liikkuva, sunnuntai Pääsiäispäivä
Liikkuva, maanantai 2. pääsiäispäivä pääsiäispäivää seuraava maanantai
1. toukokuuta Vappu
Liikkuva, torstai Helatorstai 40. päivänä pääsiäisen jälkeen
Liikkuva, sunnuntai Helluntaipäivä 50. päivänä pääsiäisen jälkeen
Kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai Juhannuspäivä
Lokakuun 31. ja marraskuun 6. päivän välinen lauantai Pyhäinpäivä
6. joulukuuta Itsenäisyyspäivä
25. joulukuuta Joulupäivä
26. joulukuuta 2. joulupäivä tai tapaninpäivä

Liputuspäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen lippu (siniristilippu).

Suomessa liputuspäivät Suomen lipulla jaetaan virallisiin ja vakiintuneisiin päiviin.

Viralliset liputuspäivät luetellaan Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa[1]. Näinä päivinä valtion virastot ja laitokset on lailla velvoitettu liputtamaan.

Seuraavat kuusi juhlapäivää ovat virallisia liputuspäiviä:

  1. 28. helmikuuta, Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä
  2. 1. toukokuuta, vappu, suomalaisen työn päivä
  3. toukokuun toinen sunnuntai, äitienpäivä
  4. 4. kesäkuuta, puolustusvoimain lippujuhlan päivä
  5. kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai, juhannus, Suomen lipun päivä
  6. 6. joulukuuta, itsenäisyyspäivä

Lisäksi on kolmetoista muuta päivää, joina liputtamista suositellaan, vaikka niistä ei säädetä laissa:

  1. 5. helmikuuta, J. L. Runebergin päivä
  2. 19. maaliskuuta, Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä
  3. 9. huhtikuuta, Mikael Agricolan päivä eli suomen kielen päivä
  4. 27. huhtikuuta, kansallinen veteraanipäivä
  5. 9. toukokuuta, Eurooppa-päivä
  6. 12. toukokuuta, J. V. Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä
  7. toukokuun kolmas sunnuntai, kaatuneiden muistopäivä
  8. 6. heinäkuuta, Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä
  9. 10. lokakuuta, Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
  10. 24. lokakuuta, Yhdistyneiden kansakuntien päivä
  11. 6. marraskuuta, ruotsalaisuuden päivä
  12. marraskuun toinen sunnuntai, isänpäivä
  13. 8. joulukuuta, Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä

Suomalaisia piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa juhlinta on perinteisesti aloitettu jo juhlapäivän aattona. Uudenvuodenaatto, vapunaatto, juhannusaatto ja jouluaatto ovat varsinaisia juhlapäiviä, joita seuraavat vapaapäivät toimivat enemmänkin lepopäivinä.[2]

Muuta aiheeseen liittyvää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin ateistien etujärjestöjen kuten Vapaa-ajattelijain liiton mielestä kirkolliset juhlapäivät virallisessa kalenterissa loukkaavat ajatuksenvapautta ja valtion puolueettomuutta uskontojen suhteen. Evankelis-luterilaiset juhlapäivät olisi heidän mielestään poistettava valtakunnallisten vapaapäivien joukosta osana kirkon ja valtion eroa.[3][4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Asetus liputuksesta Suomen lipulla 26.5.1978/383 Finlex
  2. Aalto, Satu (toim.): Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt, s. 19. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3963-3.
  3. Hartikainen, Erkki: Raportti uskonnonvapaudesta 2. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1980.
  4. Viite: 34/041/1998 Lausuntopyyntönne uskonnonvapauskomitean mietinnöstä (06.04.2001) Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 23.5.2010.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aalto, Satu (toim.): Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3963-3.
  • Hautala, Jouko (toim.): Vanhat merkkipäivät. 7. painos (1. painos 1948). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-746-162-3.
  • Isotalo, Merja: Joulusta juhannukseen, häistä läksiäisiin: Suomalaisen juhlaperinteen ja kansanhuvien opinto-opas. Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen julkaisuja no 174. Helsinki: Maa- ja kotitalousnaisten keskus, 1999. ISBN 952-5302-02-4.
  • Juvonen, Riikka: Pieni perinnekirja. Helsinki: Kirjapaja, 2004. ISBN 951-607-038-8.
  • Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-22920-2.
  • Karjalainen, Sirpa & Korhonen, Teppo & Lehtonen, J. U. E.: Uusi ajantieto. 3. ajantasaistettu painos. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1991. ISBN 951-0-17424-6.
  • Koskinen, Raija & Vuolio, Kaisu: Suomalaiset juhlat. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15709-0.
  • Lahtinen, Mysi: Juhlat: Uudestavuodesta elonkorjuuseen. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-3151-3.
  • Nirkko, Juha (toim.): Juhannus ajallaan: Juhlia vapusta kekriin. Folklore-sarja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-587-4.
  • Niskala, Meiju: Juhlapäiväkirja. Helsinki: Avain, 2007. ISBN 978-952-5524-44-4.
  • Seljavaara, Anu & Kärjä, Päivi (toim.): Juhlat alkakoot! Vuotuisia tapoja ja perinteitä. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-28965-5.
  • Tuomikoski, Pekka: Päivästä päivään: Kalenterimme merkkipäivät. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 978-951-37-4792-3.
  • Vento, Urpo (toim.): Juhlakirja: Suomalaiset merkkipäivät. Kalevalaseuran vuosikirja 59. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1979. ISBN 951-717-178-1.
  • Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. Valokuvin kuvitettu laitos (1. laitos 1950). Helsingissä: Otava, 1994. ISBN 951-1-13320-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.