Ero sivun ”Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
+ päivitystä: Venäjän tappiolukuja Ukrainan mukaan
Rivi 74: Rivi 74:


== Tapahtumat ==
== Tapahtumat ==
{{Korjattava|Tähän pitäisi kirjoittaa hyökkäyksen tärkeimmät tapahtumat.}}

{{Uudelleenkirjoitettava|Aivan liian pitkä. Yksittäisten tapahtumien luetteloimisen sijaan pitäisi pyrkiä kertomaan sodan suurista linjoista ja hahmottelemaan syy–seuraussuhteita. Kaikkea ei pitäisi myöskään piilottaa ala-artikkeleihin.}}

{{Pääartikkeli|[[Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen (2022) aikajana]]}}
{{Pääartikkeli|[[Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen (2022) aikajana]]}}


=== Helmi–toukokuu 2022 ===
=== Helmi–toukokuu 2022 ===
* [[Venäjän hyökkäys Ukrainaan – helmi–toukokuu 2022]]
{{Pääartikkeli|[[Venäjän hyökkäys Ukrainaan – helmi–toukokuu 2022]]}}


=== Kesä–elokuu 2022 ===
=== Kesä–elokuu 2022 ===
* [[Venäjän hyökkäys Ukrainaan – kesä–elokuu 2022]]
{{Pääartikkeli|[[Venäjän hyökkäys Ukrainaan – kesä–elokuu 2022]]}}

<!--=== Syys-joulukuu 2022 ===
* [[Venäjän hyökkäys Ukrainaan - syys-joulukuu 2022]]-->
===== Maanantaina 29. elokuuta =====
Ukraina kertoi aloittaneensa vastahyökkäyksen Etelä-Ukrainassa ja pyrkivänsä häätämään maahantunkeutuneet Venäjän joukot sieltä pois. Ukrainan tavoitteena on vapauttaa erityisesti [[H’erson]]in kaupunki, joka on ainoa venäläisjoukkojen runsas kuusi kuukautta kestäneen Venäjän hyökkäyssodan aikana valloittama aluekeskus.<ref name="reuters.com-29.8.2022a">{{Verkkoviite | Osoite= https://www.reuters.com/world/ukraine-says-long-anticipated-southern-offensive-has-begun-2022-08-29/ | Nimike=Ukraine says long-anticipated southern offensive has begun | Ajankohta= 29.8.2022 | Julkaisija=Reuters | Kieli={{en}} | Viitattu=30.8.2022}}</ref>

Ukrainalaisjoukot iskivät raketinheittimillä moniin kohteisiin [[Nova Kah’ovka]]n kaupungissa ja [[Kah’ovkan vesivoimalaitos|Kah’ovkan vesivoimalaitoksen]] ympäristössä, minkä seurauksena sähköt ja vesi katkesivat kaupungista.<ref name="cnn.com-29.8.2022a">{{Verkkoviite | Osoite= https://edition.cnn.com/europe/live-news/russia-ukraine-war-news-08-29-22/index.html | Nimike=Russia's war in Ukraine| tekijä= Heather Chen, Tara John, Hafsa Khalil, Ed Upright, Aditi Sangal, Elise Hammond & Maureen Chowdhury | Ajankohta= 29.8.2022 | Julkaisija=CNN| Kieli={{en}} | Viitattu=30.8.2022}}</ref>

Ruotsi myönsi Ukrainalle miljardin kruunun (yli 94 miljoonan euron) tukipaketin, mistä sotilaallista apua on puolet. Lisäksi Ruotsi ostaa ukrainalaista vehnää auttaakseen sillä nälänhädästä kärsiviä maita.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b250ecc0-4f6d-4084-b712-50668d37a227|nimike=Ukrainan vastahyökkäys etenee Hersonin alueella – IL seuraa sotaa| ajankohta= 29.8.2022| julkaisu= Iltalehti| viitattu=30.8.2022}}</ref>

===== Tiistaina 30. elokuuta =====
[[Kansainvälinen atomienergiajärjestö|Kansainvälisen atomienergiajärjestö]] IAEA:n asettama, [[Zaporižžjan ydinvoimala]]n toimintaa ja turvallisuutta tarkastamaan tullut valtuuskunta saapui Kiovaan.<ref name="cnn.com-30.8.2022a">{{Verkkoviite | Osoite= https://edition.cnn.com/europe/live-news/russia-ukraine-war-news-08-30-22/index.html | Nimike=Zelensky meets with UN nuclear watchdog chief ahead of delegation's visit to Zaporizhzhia plant | tekijä= Daria Makina, Vica Butenko & Petro Zadorozhnny| Ajankohta= 30.8.2022 | Julkaisija= CNN| Kieli={{en}} | Viitattu=31.8.2022}}</ref>

Ukrainan raportoitiin osuneen [[Antonivkan maantiesilta|Antonivkan maantiesillan]] vieressä toimineeseen, vaurioitettua tuhottua siltayhteyttä korvaavaan venäläiseen, lossina toimivaan proomulauttaan.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://twitter.com/OAlexanderDK/status/1564542369952927746 | nimike= Antonovsky crossing was targeted again | tekijä= Oliver Alexander| ajankohta=30.8.2022| julkaisu= twitter.com via liveuamap.com| kieli= {{en}}| viitattu= 31.8.2022}}</ref>

Yhdysvaltalaisarvion mukaan Venäjä on saanut käyttöönsä ensimmäisen erän iranilaisia [[miehittämätön sotilaallinen ilma-alus|taktisia, aseistettavia drooneja]]. Iranilaisvalmisteisia drooneja tultaneen käyttämään Ukrainassa. Venäjän mahdollisesti hankkimina droonimalleina mainitaan [[Qods Mohajer-6]] ([[:en:Qods Mohajer-6]]) sekä [[Iran Aircraft Manufacturing Industrial Company|HESA]] Shahed-129 ja HESA Shahed-191. <ref name="WP-30.8.2022">{{verkkoviite| osoite=https://www.washingtonpost.com/national-security/2022/08/29/iran-drones-russia-ukraine-war/ |nimike=Iran sends first shipment of drones to Russia for use in Ukraine | tekijä=Ellen Nakashima & Joby Warrick|ajankohta= 29.8.2022| julkaisu= The Washington Post| kieli={{en}} | viitattu=30.8.2022}}</ref><ref name="cnn.com-29.8.2022a"/><ref name="cnn.com-10.8.2022a">{{Verkkoviite | Osoite= https://edition.cnn.com/2022/08/09/politics/russia-training-drones-iran/index.html | Nimike=First on CNN: Russians have begun training on Iranian drones, US believes| tekijä= Natasha Bertrand| Ajankohta= 10.8.2022 | Julkaisija= CNN| Kieli={{en}} | Viitattu=30.8.2022}}</ref> Venäläiset ovat havainneet kuitenkin osassa drooneista toimintahäiriöitä.<ref name="WP-30.8.2022"/>

Euroopan unionin uutisoitiin valmistelevan ukrainalaissotilaiden kouluttamisoperaatiota Ukrainan naapurimaissa. Lisäksi Ukrainan uutisoitiin käyttävän muun muassa puusta tehtyjä raketinheitinjäljitelmiä venäläisten tiedustelulennokkien huijaamiseksi ja kalliiden, esimerkiksi Mustaltamereltä ammuttavien risteilyohjusten kuluttamiseksi.<ref name="yle-30.8.2022">{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941|nimike= Lehti: Ukrainalaiset huijaavat venäläisiä puusta rakennetuilla raketinheitinjärjestelmillä| tekijä= Riikka Kajander, Jussi Nurminen, Antti Haavisto, Ilmari Reunamäki, Jussi-Pekka Panttila, Maarit Piri-Lahti| ajankohta= 30.8.2022| julkaisija= Yleisradio, yle.fi| viitattu= 31.8.2022}}</ref>

===== Keskiviikkona 31. elokuuta =====
Usealta paikkakunnalta Hersonin alueella raportoitiin voimakkaista räjähdyksistä. Alueella oli menossa Ukrainan vastahyökkäys venäläisiä maahantunkeutujia vastaan. Räjähdyksiä raportoitiin muun muassa venäläisjoukkojen miehittämästä [[Nova Kah’ovka]]n kaupungista ja sen lähistöllä sijaitsevan vesivoimalan yhteydessä Dneprin ylittävän sillan seutuvilta. Myös [[Antonivkan maantiesilta|Antonivkan sillan]] luona tapahtui räjähdyksiä, samoin sen eteläpuolella sijaitsevan [[Olešky]]n kaupungin alueella.<ref name="iltalehti.fi-31.8.2022">{{verkkoviite| osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9663996e-124f-44cb-89b4-94073ffbb8b5 |nimike=Ukrainan sota, päivä 189: EU hankaloittaa venäläisten maahantuloa, eri puolilla Hersonia rajuja räjähdyksiä | tekijä= Marikki Nykänen & Eevi Karvinen|ajankohta= 31.8.2022| julkaisija= iltalehti.fi| kieli={{fi}} | viitattu=8.9.2022}}</ref> Yhdysvaltalaisen ajatushautomo ISW:n mukaan Venäjä esittää viestinnässään, että Ukrainan vastahyökkäys olisi epäonnistunut. ISW huomauttaa kuitenkin, että mittavien sotilasoperaatioiden kuten Ukrainan vastahyökkäyksen onnistumista tai epäonnistumista ei voida arvioida vielä päivän tai viikon kuluttua.<ref name="iltalehti.fi-31.8.2022"/><ref name="ISW-31.8.2022">{{verkkoviite| osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-august-31 |nimike=Russian Offensive Campaign Assessment, August 31 | tekijä= Kateryna Stepanenko, Karolina Hird, George Barros & Frederick W. Kagan|ajankohta= 31.8.2022| julkaisija= Institute for the Study of War, understandingwar.org| kieli={{en}} | viitattu=8.9.2022}}</ref>

Operaationsa turvaamiseksi Ukrainan sotilaallinen ja valtiollinen johto esittivät viestimille ja sosiaalisen median käyttäjille toivomuksen, ettei Ukrainan vastahyökkäyksen yksityiskohtaisesta tilanteesta tai sen jatkumisesta esitettäisi tarkkoja tilannetietoja tai ennusteita.<ref name="ISW-31.8.2022"/>

=== Syyskuu 2022 ===
===== Torstaina 1. syyskuuta =====
[[Tiedosto:Rafael Mariano Grossi visits Zaporizhzhya NPP (02011293) (52340341956).jpg|thumb|Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n voimalaturvallisuutta sotatilan aikana arvioivia asiantuntijoita saattajineen Zaporižžjan ydinvoimalan rakennuksen katolla tarkistamassa tulituksen vaurioittamaa kattoa.]]
YK:n erityisjärjestö [[Kansainvälinen atomienergiajärjestö|IAEA:n]] 14-henkisen asiantuntijavaltuuskunnan raportoitiin saapuneen Zaporižžjan ydinvoimalaan. Valtuuskunnan tehtävänä on arvioida ydinvoimalan toimintaa ja turvallisuutta. Asiantuntijat tekivät torstaina ensimmäisen tiedonkeruukierroksen voimalaitosalueella. Toimikunta on ilmoittanut aikovansa muodostaa pysyvämmän, Zaporižžjan ydinvoimalaan jäävän IAEA:n tarkkailuryhmän.<ref name="yle-1.9.2022">{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12605506 |nimike= IAEA:n ryhmä pääsi pitkään odotetulle tarkastuskäynnille Zaporižžjan ydinvoimalaan – tarkastajien tavoitteena pysyvä läsnäolo| tekijä= via STT–Yle| ajankohta= 1.9.2022| julkaisija= Yleisradio, yle.fi| viitattu= 4.9.2022}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://edition.cnn.com/2022/09/02/europe/ukraine-zaporizhzhia-nuclear-plant-visual-guide-intl-dg/index.html| nimike=Zaporizhzhia nuclear plant: History, control and key developments| ajankohta= 2.9.2022| julkaisija= CNN, cnn.com| kieli={{en}}| viitattu=4.9.2022}}</ref>

Ukrainan asevoimien mukaan elokuun aikana kaatui yhteensä 7&nbsp;320 venäläistä sotilasta. Helmikuun 24. päivästä lähtien sodassa oli Ukrainan mukaan menehtynyt 48&nbsp;350 venäläissotilasta. Elokuussa (koko sodassa helmikuusta lähtien) Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt 229 (1&nbsp;997) panssarivaunua, 334 (4&nbsp;345) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 324 muuta ajoneuvoa (4&nbsp;345, luku sisältää tankkiautot), 183 (1&nbsp;115) tykkiä, 28 (287) raketinheitintä, 36 (153) ilmatorjuntajärjestelmää, 11 (234) lentokonetta ja 15 (205) helikopteria sekä 21 (103) erikoislaiteyksikköä. Lisäksi Ukraina olisi pudottanut 22 (196) venäläistä risteilyohjusta ja 115 (851) taktista UAV-laitetta. Kuukauden aikana Ukrainan asevoimat ei raportoinut upottaneensa yhtään venälälistä sotilasalusta tai -venettä.<ref name="ukrinform-1.9.2022-losses">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3562206-russian-military-death-toll-in-ukraine-reaches-48350.html| nimike= Russian military death toll in Ukraine reaches 48,350| ajankohta= 1.9.2022| julkaisija= Ukrinform, ukrinform.net| arkisto=https://web.archive.org/web/20220901114846/https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3562206-russian-military-death-toll-in-ukraine-reaches-48350.html | arkistoitu= 1.9.2022 | kieli={{en}}| viitattu=18.2.2023}}</ref><ref name="ukrinform-1.8.2022-losses">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3541054-ukraines-armed-forces-eliminate-more-than-41000-russian-soldiers.html| nimike= Ukraine’s Armed Forces eliminate more than 41,000 Russian soldiers| ajankohta= 1.8.2022| julkaisija= Ukrinform, ukrinform.net| arkisto= https://web.archive.org/web/20220801125749/https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3541054-ukraines-armed-forces-eliminate-more-than-41000-russian-soldiers.html| arkistoitu= 1.8.2022 | kieli={{en}}| viitattu=18.2.2023}}</ref>

Venäjä esitti väitteen, että 60 ukrainalaista sotilasta olisi noussut samana aamuna maihin 1–2 kilometriä venäläisten miehittämällä alueella sijaitsevan Zaporižžjan ydinvoimalan ulkopuolella. Väitteen mukaan ukrainalaissotilaat olisivat yrittäneet vallata ydinvoimalan. Valtausyrityksen torjumiseksi Venäjä olisi käyttänyt myös ilmavoimia. Ukraina väitti puolestaan venäläisjoukkojen tulittaneen ydinvoimalan aluetta kranaatein. Pitäviä todisteita väitteiden paikkansapitävyyden osoittamiseksi ei esitetty.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/fighting-erupts-ukrainian-troops-deploy-near-enerhodar-reports-2022-09-01/| nimike=Russia says thwarted Ukrainian attempt to capture Zaporizhzhia nuclear plant| ajankohta= 1.9.2022| julkaisija= Reuters, reuters.com| kieli={{en}}| viitattu=4.9.2022}}</ref>

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö [[Human Rights Watch]] (HRW) kiinnitti huomiota ukrainalaisten, Venäjälle tai sen kontrolloimille alueille [[pakkosiirto|pakkosiirrettyjen]] pakolaisten kohteluun. Pakolaisia viedään Venäjän tai sen kontrolloimien nukkevaltioiden ylläpitämille [[Venäjän suodatusleirit|suodatusleireille]], joissa etenkin Ukrainan kulttuurille ja puolustukselle myötämielisiä kohdellaan ankarammin. Heitä pelotellaan, kuulustellaan, yksityisyyden suojan vastaisesti heidän yksityisomaisuutensa ja puhelimensa tutkitaan, heidän biometriset tietonsa ja valokuvansa otetaan, ja heidät voidaan pakkosiirtää Venäjälle tai toiselle paikkakunnalle miehitysalueella.<ref name="dw.com-1.9.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.dw.com/en/ukrainian-refugees-forcibly-transferred-mistreated-in-russia-hrw/a-62990457|nimike=Ukrainian refugees forcibly transferred, mistreated in Russia: HRW | ajankohta= 1.9.2022| julkaisija= Deutsche Welle, dw.com| viitattu= 4.9.2022| kieli={{en}} }}</ref><ref name="hrw.org-1.9.2022"/> Sodan lakien mukaan sotaa pakenevia siviilejä ei saa pakottaa tai pakkosiirtää mihinkään maahan; tämä teko on sotarikoksen lisäksi mahdollinen [[rikos ihmisyyttä vastaan]]. Siviileille pitää turvata mahdollisuus poistua haluamaansa suuntaan, myös Ukrainan puolelle, mitä mahdollisuutta ei esimerkiksi monille Mariupolista lähteneille ole annettu.<ref name="hrw.org-1.9.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.hrw.org/news/2022/09/01/forcible-transfer-ukrainians-russia |nimike=Forcible Transfer of Ukrainians to Russia| ajankohta= 1.9.2022| julkaisija= Human Rights Watch, hrw.org| viitattu= 4.9.2022| kieli={{en}} }}</ref>

===== Perjantaina 2. syyskuuta =====
Ukrainalaiset viestimet syyttivät Venäjää siitä, ettei ukrainalaisia tai riippumattomia ulkomaalaisia toimittajia päästetty rapotoimaan YK:n [[Kansainvälinen atomienergiajärjestö|IAEA:n]] tarkastuskäynnistä paikan päällä [[Zaporižžjan alue]]en [[Enerhodar]]issa. Lisäksi ukrainalaisten ja ulkomaalaisten toimittajien viestiyhteyksiä ydinvoimalan läheisessä Enerhodarin kaupungissa estettiin elektronisella häirinnällä. Sen sijaan venäläisten valtiollisten viestimien sallittiin sekä kuvata että lähettää uutisvirtaa myös ydinvoimalan alueelta ja kaupungista. <ref name="espreso.tv-2.9.2022a">{{verkkoviite|osoite= https://global.espreso.tv/russian-forces-stop-ukrainian-media-from-entering-zaporizhzhia-nuclear-power-plant-jam-signal-in-energodar-to-prevent-broadcasts-energoatom| nimike= Russian forces stop Ukrainian media from entering Zaporizhzhia nuclear power plant, jam signal in Energodar to prevent broadcasts - Energoatom | ajankohta= 2.9.2022| julkaisu= espreso.tv| kieli= {{en}}| viitattu=4.9.2022}}</ref> IAEA ilmoitti, että kaksi sen tarkastajaa jää seuraamaan ydinvoimalan teknistä ja turvallisuustilannetta pysyvästi.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/two-iaea-inspectors-stay-zaporizhzhia-nuclear-plant-permanently-russian-envoy-2022-09-02/| nimike=Two IAEA inspectors to stay at Zaporizhzhia nuclear plant permanently -Russian envoy| julkaisija= Reuters, reuters.com| kieli={{en}}| viitattu=4.9.2022}}</ref>

Ukrainan asevoimat tiedotti, että se oli iskenyt täsmäasein H’ersonin ja Enerhodarin kaupunkien läheisyydessä sijanneisiin venäläisjoukkojen tykkeihin, asevarastoon ja sotilaskeskittymään.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/ukraine-says-it-hit-targets-region-where-iaea-team-is-working-2022-09-02/| nimike=Ukraine says it hit targets in region where IAEA team is working| ajankohta=2.9.2022| julkaisija= Reuters, reuters.com| kieli={{en}}| viitattu=4.9.2022}}</ref><ref name="IL-2.9.2022"/> Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä oli ennen IAEA:n tarkastajien saapumista siirtänyt noin 100 sotilaallista laitetta pois ydinvoimalan alueelta läheiselle teollisuuslaitokselle ja asuinalueille.<ref>{{verkkoviite |osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3563399-russian-military-equipment-removed-from-znpp-before-iaea-mission-arrived-general-staff.html| nimike=Russian military equipment removed from ZNPP before IAEA mission arrived – General Staff| ajankohta=2.9.2022| julkaisija= Ukrinform, ukrinform.net| kieli={{en}}| viitattu=4.9.2022}}</ref>

Ajatushautomo [[Institute for the Study of War|ISW:n]] mukaan Venäjän uusien sotilaiden värväysyritykset Venäjän Ukrainassa menettämien sotilaiden tilalle ovat epäonnistuneet Pietarin seudulla heinä-elokuussa. Tästä syystä Pietarin kuvernööriä Aleksandr Beglovia on ryhdytty parjaamaan venäläisviestimissä.<ref name="IL-2.9.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9d9496c6-6956-4fc6-801f-267bf6e4bd2a| nimike=Ukrainan sota, päivä 191: Ukrainalaissotilaan puoliso vuosi tietoja Venäjälle, Kreml pillastui värväyksen mahalaskusta| julkaisu= iltalehti.fi| kieli={{fi}}| viitattu=4.9.2022}}</ref>

===== Lauantaina 3. syyskuuta =====
Venäjän valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom ilmoitti, ettei se jatka maakaasun toimituksia [[Nord Stream|Nord Stream 1]] -kaasuputken huoltotauon jälkeen Saksaan, väittäen syyksi siirtoputken pumppausaseman turbiinin öljyvuotoa. Korjauksen kestoa Gazprom ei ole ilmoittanut. Pumppausaseman laitetoimittaja Siemens Energy kuitenkin tyrmäsi väitteen, koska pumppausasemalla on useita vaihtoehtoisia turbiineja ja öljyvuotojen korjaaminen on rutiinitoimenpide, jonka takia kaasuntoimitusta ei tarvitse katkaista.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009045910.html|nimike=Siemens Energy: Öljyvuodot eivät voi olla syy Nord Stream 1 -kaasuputken suljettuna pitämiseen| tekijä= Otso Huttunen| ajankohta= 3.9.2022| julkaisu= Taloussanomat, is.fi| viitattu= 4.9.2022}}</ref> Venäjän kaasutoimituksen esto ei olisi tällöin tekninen asia.

===== Sunnuntaina 4. syyskuuta =====
Ukrainan tietotoimisto [[Ukrinform]]in mukaan venäläiset tulittivat [[Kah’ovkan tekojärvi|Kah’ovkan tekojärven]] vastarannalla (pohjoispuolella) sijaitsevaa Ukrainan [[Nikopolin piiri]]ä Zaporižžjan ydinvoimalan lähistöltä ammutulla raketinheitintulella. Väitteen vakuudeksi julkaistiin yöllinen telegram-video, joka tukee väitettä.<ref>{{verkkoviite |osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3564168-russians-open-fire-with-mlrs-near-zaporizhzhia-npp.html| nimike=Russians open fire with MLRS near Zaporizhzhia NPPVIDEO04.09.2022| ajankohta=4.9.2022| julkaisija= Ukrinform, ukrinform.net| kieli={{en}}| viitattu=4.9.2022}}</ref>

===== Maanantaina 5. syyskuuta =====
Ajatushautomo ISW:n mukaan venäläiset sotabloggaajat ovat myöntäneet, että Ukrainan vastahyökkäys alkaa tuottaa tulosta. Ukraina olisi heidänkin mukaansa vallannut esimerkiksi Hersonin alueen pohjoisosassa sijaitsevan [[Vysokopillja]]n taajaman takaisin venäläisjoukoilta. Myös Venäjän puolustusministeriön viestinnän sävy oli ISW:n mukaan muuttunut niin, että nyt se raportoi ukrainalaisten suurista henkilö- ja kalustotappioista täydellisen tappion sijaan.<ref>{{verkkoviite| osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-se-varmistui-ukrainan-vastahyokkays-etenee-isw-havaitsi-muutoksen-venajan-viestinnassa/bbaf04d8-61bc-4556-a161-b5a6a0bbb8cb | nimike=Nyt se varmistui – Ukrainan vastahyökkäys etenee, ISW havaitsi muutoksen Venäjän viestinnässä | tekijä=Minna Karkkola | ajankohta= 5.9.2022| julkaisu= Talouselämä, talouselama.fi| kieli={{fi}}| viitattu= 8.9.2022}}</ref>

[[Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja|EU:n ulkoasioiden edustaja]] Josep Borrel varoitti, että EU-maiden omat asevarastot ovat pienentyneet merkittävästi Ukrainalle annetun aseavun vuoksi. Hänen mukaansa EU-maiden tulee täydentää asevarastonsa ja suosittelee, että maat tekisivät koordinoivaa yhteistyötä.<ref>{{verkkoviite| osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/cfdf52f2-1ddb-4123-b108-bf0dd1718319 | nimike=Ukrainan sota, päivä 194: Venäjä talousahdingossa lännen pakotteiden takia, EU:n asevarastot tyhjentyneet uhkaavasti | tekijä=Jari Himanen & Aino Vasankari | ajankohta= 5.9.2022| julkaisu= Iltalehti, iltalehti.fi| kieli={{fi}}| viitattu= 8.9.2022}}</ref>

===== Tiistaina 6. syyskuuta =====
YK:n erityisjärjestö, [[Kansainvälinen atomienergiajärjestö]] IAEA julkisti 50-sivuisen arvioraporttinsa [[Ukrainan ydinvoima|Ukrainan ydinvoimaloiden]] turvallisuustilanteesta Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyssodan ja Ukrainassa vallitsevan sotatilan aikana.<ref name="iaea.org-6.9.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.iaea.org/sites/default/files/22/09/ukraine-2ndsummaryreport_sept2022.pdf | nimike= Nuclear Safety, Security and Safeguards in Ukraine. 2nd Summary Report by the Director General (28 April – 5 September 2022)| tiedostomuoto= pdf| ajankohta= 6.9.2022| julkaisija= IAEA/ YK, iaea.org| kieli={{en}}| viitattu= 7.9.2022}}</ref><ref name="forbes.com-6.9.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.forbes.com/sites/carlieporterfield/2022/09/06/iaea-calls-for-protection-zone-around-zaporizhzhia-nuclear-plant-amid-fighting-in-ukraine/| nimike=IAEA Calls For ‘Protection Zone’ Around Zaporizhzhia Nuclear Plant Amid Fighting In Ukraine | tekijä= Carlie Porterfield| ajankohta= 6.9.2022| julkaisu= Forbes, forbes.com| kieli= {{en}}| viitattu= 7.9.2022}}</ref> Raportti oli järjestyksessään toinen; edellinen julkaistiin huhtikuun loppupuolella.<ref name="iaea.org-6.9.2022"/> Raportissa esitettiin huoli [[Zaporižžjan ydinvoimalaitos|Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen]] turvallisuuden kestämättömästä tilanteesta ja ydinvoimalan alueella havaituista vaurioista. Raportti ei selvennä vaurioiden aiheuttajaa.<ref name="Reuters-7.9.2022a"/> Voimalan kahdessa turbiinihallissa oli venäläistä sotilaskalustoa, ja esimerkiksi venäläisen [[Rosatom]]in seniorihenkilökunta saattaisi läsnä ollessaan puuttua ydinvoimalan henkilökunnan normaaleihin komentosuhteisiin ja häiritä ydinvoimalan operatiivista työnkulkua. Ydinvoimalassa oleva sotilashenkilöstö esti operatiivisen henkilökunnan pääsyn osaan ydinvoimalasta. Esimerkiksi hätätilannekeskus oli venäläissotilaiden valtaama, eikä korvaavaa varahätätilannekeskusta ollut turvattu varavoimanlähteillä, riippumattomalla ilmastoinnilla eikä siellä ollut tehokkaaseen hätätilanneviestintään tarvittavaa internetyhteyttä. IAEA:n mukaan venäläisten toiminta oli siten luonut olosuhteet, joissa riski on kasvanut sille, ettei ydinvoimalan operatiivinen henkilökunta pystyisi vastaamaan hätätilanteessa tarpeellisella tavalla. <ref name="ISW-6.9.2022"/><ref name="iaea.org-6.9.2022"/> IAEA esitti demilitarisoidun turvallisuusvyöhykkeen perustamista ydinvoimalan ja sen lähiympäristön alueelle.<ref name="forbes.com-6.9.2022"/><ref name="iaea.org-6.9.2022"/> Turvallisuusvyöhyke perustetaisiin askeleittain. Ensin sotilaallinen toiminta alueella tulisi lopettaa, sitten venäläissotilaiden vetäytyä turvallisuusvyöhykkeeltä samalla kun ukrainalaisten sotilaiden saapuminen alueelle estettäisiin. Tämä demilitarisoitu alue turvattaisiin.<ref name="Reuters-7.9.2022a">{{verkkoviite| osoite=https://www.reuters.com/world/shelling-ukrainian-nuclear-plant-highlights-danger-ahead-un-report-2022-09-06/| nimike=Ukraine says it downs Russian missiles, UN pushes for nuclear plant's safety| tekijä= Pavel Polityuk & Francois Murphy| ajankohta= 7.9.2022| julkaisija= Reuters | kieli={{en}}| viitattu= 7.9.2022}}</ref>

Muun muassa yhdysvaltalainen ajatushautomo [[Institute for the Study of War|ISW]] totesi päiväkohtaisessa tilanneanalyysissaan, että Ukrainan joukot olisivat onnistuneet murtautumaan venäläisjoukkojen rintamalinjan läpi Harkovan alueen itäosan rautatien risteyspaikkakunta [[Balaklija]]n kaupungin pohjoispuolella ja työntämään maahantunkeutujan joukkoja merkittävästi pohjoiseen [[Ševtšenkove]]n suuntaan. Vetäytyneet venäläisjoukot olisivat tuhonneet siltoja esimerkiksi Balaklijan lähistöltä hidastaakseen ukrainalaisjoukkoja etenemistä.<ref name="ISW-6.9.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-september-6 | nimike= Russian Offensive Campaign Assessment, September 6| tekijä=Karolina Hird, George Barros, Layne Philipson & Frederick W. Kagan | ajankohta= 6.9.2022| julkaisija= Institute for the Study of War, understandingwar.org | kieli={{en}}| viitattu= 7.9.2022}}</ref><ref name="Reuters-7.9.2022a"/>

[[Tiedosto:2nd gymnasium of Kurakhove after Russian shelling, 2022-09-06 (03).jpg|thumb|Venäläistulituksen Donetskin alueella tuhoamaa [[Kurah’ove]]n 2. lukiota.]]
Venäjän miehityshallinnon [[Berdjansk]]in satamakaupunkiin asettamaan paikallisjohtajaan kohdistui autopommi-isku, jossa komendantti loukkaantui vakavasti.<ref>{{verkkoviite| osoite=https://www.reuters.com/world/europe/commandant-russian-controlled-ukrainian-city-killed-bomb-blast-local-official-2022-09-06/| nimike=Head of Russian-controlled Ukrainian city injured in blast, says official| ajankohta= 6.9.2022| julkaisija= Reuters | kieli={{en}}| viitattu= 7.9.2022}}</ref>

Ukranan asevoimien mukaan se oli ”likvidoinut” jo yli 50&nbsp;000 venäläisjoukkojen sotilasta helmikuun 24. päivän jälkeen.<ref name="ukrinform.net-6.9.2022b">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3565387-over-50000-russian-invaders-already-killed-in-ukraine.html| Nimike=Over 50,000 Russian invaders already killed in Ukraine| Ajankohta=6.9.2022 09:40| Julkaisija= Ukrinform, ukrinform.net| Kieli={{en}} | Viitattu= 6.9.2022}}</ref> Osa tiedotusvälineistä tulkitsee tämän surmansa saaneiden sotilaiden määräksi (esim. Ukrinform), toiset surmattujen tai haavoittuneiden yhteismääräksi.

Venäjän uutisoitiin kärsivän asetarvikepulasta. Se ostaa tässä tilanteessa tykistön ammuksia ja raketteja [[Pohjois-Korea]]sta.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12612055 |nimike=Mediat: Tarvikepulasta kärsivä Venäjän armeija ostaa nyt miljoonia ammuksia Pohjois-Korealta |ajankohta=6.9.2022|julkaisija=Yleisradio, yle.fi|viitattu=8.9.2022}}</ref>

===== Keskiviikkona 7. syyskuuta =====
Ukraina esitti evakuointikehotuksen ukrainalaisille ydinvoimalakaupunki Enerhodarin asukkaille oman turvallisuutensa vuoksi. Ukrainan mukaan venäläisjoukot tulittivat kaupunkia, joka on sotatoimien seurauksena jäänyt vaille sähköä. Venäjä puolestaan kiisti tämän väittäen tulituksen olevan peräisin ukrainalaisten puolelta.<ref>{{verkkoviite| osoite=https://www.reuters.com/article/ukraine-crisis-zaporizhzhia-evacuation-idUSKBN2Q81K5| nimike=Ukraine calls for evacuation of Zaporizhzhia nuclear plant town| ajankohta= 7.9.2022| julkaisija= Reuters | kieli={{en}}| viitattu= 7.9.2022}}</ref>

Ukrainalaisjoukot saivat Balaklijan kaupungin piiritetyksi.<ref>{{verkkoviite| osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/18071413-285a-4ba1-aceb-78b35d83ba55| nimike=Ukrainan sota, päivä 196: Ukrainan vastahyökkäys etenee Harkovassa, Britannia arvioi Venäjän joutuvan valitsemaan rintamien välillä | tekijä=Jari Himanen & Aino Vasankari| ajankohta= 7.9.2022| julkaisu= Iltalehti, iltalehti.fi| kieli={{fi}}| viitattu= 7.9.2022}}</ref>

===== Torstaina 8. syyskuuta =====
Presidentti Zelenskyin mukaan Ukraina olisi vapauttanut Balaklijan kaupungin venäläismiehittäjistä.<ref name="CNN-8.9.2022">{{verkkoviite| osoite=https://edition.cnn.com/europe/live-news/russia-ukraine-war-news-09-08-22/index.html| nimike=September 8, 2022 Russia-Ukraine news| ajankohta= 8.9.2022| julkaisija= CNN, cnn.com| kieli={{en}}| viitattu= 10.9.2022}}</ref> Zelenskyin tavannut Yhdysvaltain ulkoministeri [[Antony Blinken]] julkisti Yhdysvaltain seuraavan, 2,2 miljardin dollarin tukipaketin. Tästä miljardi menee Ukrainalle ja loput muihin maihin sodan vaikutusten helpottamiseksi.<ref name="IL-8.9.2022">{{verkkoviite| osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e74d6dfe-c421-403b-ad9a-64e5f4e7590a | nimike=Ukrainan sota, päivä 197: Valko-Venäjä aloittaa sotaharjoitukset rajalla| tekijä=Jari Himanen & Aino Vasankari | ajankohta= 8.9.2022| julkaisu= Iltalehti, iltalehti.fi| kieli={{fi}}| viitattu= 10.9.2022}}</ref>

YK esitti huolensa siitä, että se on saanut uskottavaa näyttöä ilman huoltajaa olevien ukrainalaisten lasten [[maastapoistamispäätös|pakkokarkotuksista]] Venäjälle tai miehitysalueille ja heidän rekisteröimisestä Venäjän kansalaisiksi. Myös ukrainalaisten niin sanotuissa suodatusoperaatioissa Venäjän joukot ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin.<ref name="IL-8.9.2022"/>

Ukrainan asevoimat on ajatushautomo ISW:n mukaan onnistunut etenemään 8. syyskuuta mennessä 50 kilometriä Venäjän aiemmin miehittämällä [[Harkovan alue]]en itäosissa [[Izjum]]in pohjoispuolella [[Kupjansk]]in suunnalla. Ukrainan menestys ja Venäjän asevoimien joukkojen hätäinen ja osin koordinoimaton vetäytyminen sekä venäläisen asevoimien viestinnän vaikeneminen tilanteesta sai monet venäläiset sotabloggaajat kritisoimaan venäläistä sodanjohtoa ja joukkojen koordinointia. <ref name="ISW-8.9.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-september-8 | nimike= Russian Offensive Campaign Assessment, September 8| tekijä=Kateryna Stepanenko, Grace Mappes, George Barros, Layne Philipson & Mason Clark | ajankohta= 8.9.2022| julkaisija= Institute for the Study of War, understandingwar.org | kieli={{en}}| viitattu= 10.9.2022}}</ref>

[[Hersonin alue]]ella ukrainalaisjoukot ovat edenneet vastahyökkäyksen aikana oman viestintänsä mukaan askelittain, rintamalinjan lohkosta riipuen kahdesta useaan kymmeneen kilometriin. Iskuja venäläisten sotilaallisiin pintaviestintäverkkoihin, komentokeskuksiin ja asevarikkoihin on jatkettu. Venäläiset olivat rakentaneet useita siltoja korvaavia ponttoonilauttayhteyksiä Dneprin yli. Ukrainalaiset olivat tuhoneet edellisyönä kaksi venäläisten Dneprin ja Inhuletsjoen ylittävää [[ponttoonisilta]]a. Sodan molemmat osapuolet esittivät väitteitä vastapuolen suurista tappioista ja joukkojen vetäytymisistä joillain rintamalinjan lohkoilla.<ref name="ISW-8.9.2022"/>

Yhdysvaltalaiskenraali [[Mark Milley]]n mukaan ukrainalaiset ovat - pienemmästä asevoimimien henkilöstömäärästä ja aseiden lukumräästä huolimatta - torjuneet kaikki Venäjän hyökkäyssodalleen asettamat keskeiset tavoitteet. Milley mielestä Ukrainan asevoimat ovat osoittaneet ylivoimaista taktista pätevyyttä, taistelutahtoa, tahtoa puolustaa kotimaataan ja taistella vapautensa puolesta. <ref name="CNN-8.9.2022"/>

===== Perjantaina 9. syyskuuta =====
Maailmanpankin raportin mukaan tähänastisten sodan aiheuttamien tuhojen korjaaminen Ukrainassa maksaa lähes 350 miljardia dollaria. Tämä on suuruudeltaan 1,6 kertaa Ukrainan vuoden 2021 bruttokansantuote. Summasta 105 miljardia dollaria tarvitaan välittömiin rakentamishankkeisiin, kuten tuhansien tuhottujen tai vahingoitettujen koulujen ja 500 sairaalan tai terveyskeskuksen uudelleenrakentamiseen.<ref>{{verkkoviite| osoite=https://www.reuters.com/world/europe/russian-invasion-ukraine-caused-over-97-bln-damages-report-2022-09-09/| nimike=Rebuilding Ukraine after Russian invasion may cost $350 bln, experts say| tekijä=Andrea Shalal| ajankohta= 9.9.2022| julkaisija= Reuters | kieli={{en}}| viitattu= 10.9.2022}}</ref> Ukrainalaisarvion mukaan Venäjän maahantunkeutumisen aikana on tuhoutunut lisäksi noin 140&nbsp;000 asuinrakennusta kokonaan tai osittain.<ref name="ukrinform.net-9.9.2022b">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3568187-some-140000-buildings-destroyed-in-ukraine-since-invasion-vereshchuk.html |nimike=Some 140,000 buildings destroyed in Ukraine since invasion - Vereshchuk | ajankohta=9.9.2022 |julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net| kieli={{en}}| viitattu=10.9.2022}}</ref>
[[Tiedosto:Kharkiv after Russian shelling, 2022-09-09 (01).jpg|thumb|left|Venäjän tykistötulen jälkiä Harkovassa 9. syyskuuta 2022.]]
{{CSS image crop
|Image=2022 Russian invasion of Ukraine.svg
| bSize = 2800
| cWidth = 300
| cHeight = 400
| oTop = 440
| oLeft = 2150
| Location = right
| Description = Harkovan alueen taisteluja: Ukrainan vastahyökkäys (siniset nuolet) syyskuussa 2022 {{en}}.
| Link =
| Alt =
}}
Venäjä iski tykistöllä Harkovan asuinalueelle, osuen muun muassa toimisto- ja asuinrakennuksiin sekä päiväkotiin. Tulituksessa kymmenen siviiliä loukkaantui, mukaan lukien kolme lasta.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://en.interfax.com.ua/news/general/857659.html| nimike=Ten injured, including children, in hostile shelling of Kharkiv – Terekhov | ajankohta= 9.9.2022 | julkaisija= Interfax Ukraine, interfax.com.ua| kieli={{en}}| viitattu=10.9.2022}}</ref>

===== Lauantaina 10. syyskuuta =====
Ukrainan asevoimien joukot ovat Harkovan alueella saapuneet [[Kupjansk]]iin ja saavuttaneet ainakin kaupungin länsiosan ja keskustan.<ref name="Guardian-10.9.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/live/2022/sep/10/russia-ukraine-war-latest-updates-live-news-putin-zelenskiy | nimike= Ukraine-Russia war: Ukrainian forces claim capture of key city as counter-offensive ‘takes Russian military by surprise’ – live| tekijä= Christy Cooney & Sam Jones | ajankohta= 10.9.2022| julkaisija= The Guardian, theguardian.com | kieli={{en}}| viitattu= 10.9.2022}}</ref><ref name="HS-10.9.2022">{{verkkoviite| osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009035748.html | nimike=Venäjä myöntää perääntyneensä Izjumista ja Balaklijasta, Ukrainan eteneminen jatkuu Koillis-Ukrainassa| tekijä= Eero Lassila, Juuso Määttänen | ajankohta= 10.9.2022| julkaisu= Helsingin Sanomat, hs.fi| kieli={{fi}}| viitattu= 10.9.2022}}</ref> Lähteet eivät kuitenkaan kerro vielä selkeästi, ovatko joukot edenneet myös [[Oskil|Oskil-joen]] yli kaupungin itäosiin ja sen eteläpuoliseen [[Kupjansk-Vuzlovyi]]n taajamaan. Oskil-joen itäpuolella kulkee huomattava osa Kupjanskin piirin keskeisistä rautatie- ja maantieyhteyksistä.<ref name="Eastern CIS Europe Road Atlas-148">{{Karttaviite | Tekijä = Je. L. Makarevitš (redaktor)| Nimeke = Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova| Lehti= 148 | Mittakaava = 1:700 000 | Julkaisupaikka =Minsk, Valko-Venäjä | Julkaisija =Izdatelstvo Jansejan | Ajankohta = 2005| Tunniste = ISBN 985-6501-12-1 | Viitattu = 9.9.2022| Kieli = {{ru}} }}</ref>

Useiden lähteiden ja myös Venäjän puolustusministeriön mukaan venäläisjoukot olisivat vetäytyneet tai vetäytymässä myös [[Izjum]]ista, joka oli vaarassa joutua lähestyvien ukrainalaisjoukkojen motittamaksi. Venäläisen uutistoimisto TASSin mukaan venäläiset ovat kehottaneet siviiliväestöä evakuoitumaan ”ihmishenkien pelastamiseksi” (Venäjälle).<ref name="HS-10.9.2022"/>

Moskovasta tuli toinen venäläinen suurkaupunki, jonka yhden kaupunginosan valtuutetut vaativat Venäjän presidentti Putinin eroa kuluvalla viikolla.<ref name="Newsweek-10.9.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.newsweek.com/russia-ukraine-moscow-putin-war-ukraine-resignation-revolt-1741743 | nimike= Putin Faces Second Revolt as Russian Officials Slam War, Demand Resignation| tekijä= Brendan Cole | ajankohta= 10.9.2022| julkaisija= Newsweek, newsweek.com | kieli={{en}}| viitattu= 11.9.2022}}</ref><ref name="Newsweek-8.9.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.newsweek.com/russian-officials-propose-overthrowing-putin-charging-treason-1741085 | nimike= Russian Officials Propose Overthrowing Putin, Charging Him With Treason| tekijä= Giulia Carbonaro | ajankohta= 8.9.2022| julkaisija= Newsweek, newsweek.com | kieli={{en}}| viitattu= 11.9.2022}}</ref>

===== Sunnuntaina 11. syyskuuta =====
Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen viimeinenkin reaktori on pysäytetty ja kytketty pois sähköverkosta ydinturvallisuuden takaamiseksi. Laitokselle on saatu varavoimalinja, jolla sähkönsaantia turvataan polttoaineen jäähtymisen aikana. Esimerkiksi Ranskan presidentti vaati Venäjää poistamaan sotilaansa ydinvoimalan alueelta.<ref name="yle.fi-11.9.2022a"/>

[[Tiedosto:Fire at an energy infrastructure facility after Russian shelling, 2022-09-11 (01).jpg|thumb|Tulipalo sähköasemalla Harkovassa Venäjän tulituksen seurauksena (11.9.2022).]]
Venäjä iski ohjuksilla tai tykistöasein useilla Ukrainan alueilla siviiliyhteiskunnan perusrakenteita, kuten sähköhuoltoa ja vedenjakelua kohtaan. [[Harkovan alue]]ella sähköt ja vedenjakelu oli poikki monin paikoin Harkovan miljoonakaupungissa ja muilla paikkakunnilla.<ref name="yle.fi-11.9.2022a">{{Verkkoviite | Osoite= https://yle.fi/uutiset/3-12314941 | Nimike= Harkovan alueella laajoja sähkökatkoja| Tekijä=Katriina Töyrylä| Ajankohta=11.9.2022| Julkaisija= Yleisradio, yle.fi| Kieli={{fi}} | Viitattu=10.9.2022}}</ref> Myös [[Dnipropetrovskin alue|Dnipropetrovskin]], [[Donetskin alue|Donetskin]], [[Sumyn alue|Sumyn]] ja [[Zaporižžjan alue]]illa oli laajoja sähkökatkoja Venäjän iskujen seurauksena.<ref>{{verkkoviite| osoite=https://www.reuters.com/world/europe/russia-hits-dnipropetrovsk-power-sites-governor-2022-09-11/| nimike=Russia hits Dnipropetrovsk power sites: governor| tekijä= Tom Balmforth, Ron Popeski & Diane Craft| ajankohta= 11.9.2022| julkaisija= Reuters | kieli={{en}}| viitattu= 11.9.2022}}</ref>

Useita Harkovan alueen pohjoisosien asutuskeskuksia raportoitiin vapautetun venäläismiehittäjistä: esimerkkinä [[Vovtšansk]]in kaupunki. Meduzan mukaan Venäjä olisi ollut vetäytymässä 11. syyskuuta Harkovan alueen pohjoisosista yleisesti Oskil-joen länsipuolelta.<ref name="meduza-11.9.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://meduza.io/en/news/2022/09/11/russian-defense-ministry-shows-retreat-from-most-of-kharkiv-region |nimike=Russian defense ministry shows retreat from most of Kharkiv region | ajankohta=11.9.2022 |julkaisija=Meduza, meduza.io| kieli={{en}}| viitattu=11.9.2022}}</ref> Paikoitellen vetääntyvät venäläissotilaat ovat varastaneet myös yksityisautoja. <ref name="Ukrinform-11.9.2022b">{{verkkoviite| osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3569239-enemy-fleeing-from-kharkiv-region-retreat-from-several-positions-in-kherson-region.html | nimike=R Enemy fleeing from Kharkiv region, retreat from several positions in Kherson region| tekijä=| ajankohta= 11.9.2022| julkaisija= Ukrinform | kieli={{en}}| viitattu= 12.9.2022}}</ref>

===== Maanantaina 12. syyskuuta =====
Ukrainan presidentti kertoi maansa vallanneen takaisin yli 6&nbsp;000 neliökilometriä Ukrainan maaperää syyskuun alun jälkeen.<ref name="reuters-12.9.2022b">{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/ukraine-has-retaken-6000-sq-km-land-zelenskiy-2022-09-12/ |nimike=Ukraine has retaken 6,000 sq km of land -Zelenskiy | ajankohta= 12.9.2022|julkaisija=Reuters, reuters.net| kieli={{en}}| viitattu=13.9.2022}}</ref> Maanantaina viestittiin yli 20 kaupungin, taajaman tai kylän vapauttamisesta.<ref name="reuters-12.9.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/ukraine-russia-what-you-need-know-right-now-2022-09-12/|nimike=Ukraine and Russia: What you need to know right now | ajankohta= 12.9.2022|julkaisija=Reuters, reuters.net| kieli={{en}}| viitattu=13.9.2022}}</ref> Ukraina vahvisti saaneensa haltuunsa muun muassa [[Svjatohirsk]]in kaupungin [[Donetskin alue]]en pohjoisosassa.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3570073-ukraines-national-guard-confirms-recapture-of-sviatohirsk.html |nimike=Ukraine's National Guard confirms recapture of Sviatohirsk | ajankohta= 12.9.2022|julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net| kieli={{en}}| viitattu=13.9.2022}}</ref>

Edellisenä viikonloppuna vapautetussa [[Izjum]]in kaupungissa on kuollut edellisen kuuden kuukauden aikana ainakin 1&nbsp;000 ihmistä. Uhrimäärä voi olla suurempikin, tarkkaa tietoa ei vielä ole.<ref name="reuters-12.9.2022a"/> Kaupunki kuuluu niihin paikkakuntiin, josta esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomissaarin toimisto (OHCHR) ei ollut saanut luotettavia tietoja siviiliuhrien määrästä sotatoimien ja Venäjän miehityksen aikana.<ref name="ohchr.org-5.9.2022b">{{Verkkoviite | Osoite= https://www.ohchr.org/en/news/2022/09/ukraine-civilian-casualty-update-5-september-2022| Nimike=Ukraine: civilian casualty update 5 September 2022 | Ajankohta=5.9.2022 | Selite=tilanne 4.9.2022 klo 24 | Julkaisija=Office of the High Commissioner for Human Rights (OHCHR), United Nations | Kieli={{en}} | Viitattu=13.9.2022}}</ref>

===== Tiistaina 13. syyskuuta =====
[[File:Sukhoi Su-30SM in flight 2014.jpg|thumb|[[Suhoi Su-30|Suhoi Su-30SM]] -hävittäjien toisessa siivenkärjessä on häirintälähetin, joka on osa hävittäjän elektronista puolustusjärjestelmää. Tällainen lähetin löytyi Harkovan alueelle pudotetusta venäläiskoneesta. Löytö kiinnostaa Nato-maiden sotilastekniikan tutkijoita.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.thedrive.com/the-war-zone/ukraine-just-captured-one-of-russias-most-capable-aerial-electronic-warfare-pods|nimike=Ukraine Just Captured One Of Russia’s Most Capable Aerial Electronic Warfare Pods|tekijä=Joseph Trevithick| ajankohta=12.9.2022 |julkaisu=The Drive |viitattu=14.9.2022|kieli={{en}} }}</ref>]]
Venäläisjoukot ovat pikaisen vetäytymisensa aikana jättäneet jälkeensä erittäin huomattavan määrän käyttökelpoista aseistusta ja ammuksia. Mukana on myös raskasta ja modernia kalustoa. Joidenkin arvioiden mukaan tämä ”venäläinen aseapu” ylittäisi määrältään jopa Ukrainan Yhdysvalloilta saaman aseavun määrän.<ref name="KyivPost-13.9.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.kyivpost.com/ukraine-politics/uaf-grabs-epic-haul-of-military-hardware-abandoned-by-russian-army.html |nimike= UAF Grabs Epic Haul of Military Hardware Abandoned by Russian Army | tekijä= Stefan Korshak | ajankohta=13.9.2022 |julkaisija= Kyiv Post, kyivpost.com | kieli={{en}}| viitattu=13.9.2022}}</ref> Harkovan alueen vastahyökkäyksessä Ukraina sai viikon aikana haltuunsa yli 200 kulkuneuvoa. Näiden joukossa on verkkosivusto Oryxin mukaan monia miehistönkuljetusvaunuja ja tankkeja.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://foreignpolicy.com/2022/09/13/russia-ukraine-counteroffensive-tanks-kharkiv/ |nimike= Russia Is Supplying Ukraine With Lightly Used Tanks | tekijä= Jack Detsch | ajankohta=13.9.2022 |julkaisija= foreignpolicy.com| kieli={{en}}| viitattu=14.9.2022}}</ref>

Ukrainan asevoimat kertoi, että se oli todennäköisesti pudottanut [[Kupjansk]]in lähellä Venäjän elokuussa Iranista hankkiman aseistetun, kohteeseen ohjattavan räjähdelennokin (”itsemurhadrooni”){{efn|name=loitering}}, joka oli mahdollisesti mallia [[HESA Shahed-136]].<ref name="ukrinform.net-13.9.2022b">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3570249-ukraine-army-likely-to-have-shot-down-iranian-ucav-near-kupiansk.html |nimike=Ukraine Army likely to have shot down Iranian UCAV near Kupiansk photos | ajankohta=13.9.2022 10:26 |julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net| kieli={{en}}| viitattu=13.9.2022}}</ref><ref name="iswnews.com-Sh-136">{{verkkoviite|osoite=https://english.iswnews.com/22339/military-knowledge-shahed-136-loitering-munition/ |nimike=Military Knowledge: Shahed-136 Loitering Munition | ajankohta=12.1.2022 |julkaisija=iswnews.com| kieli={{en}}| viitattu=13.9.2022}}</ref>

Alustavien tietojen mukaan Venäjän miehitysjoukot olisivat poistuneet [[Luhanskin alue]]en [[Kreminna]]n kaupungista. Ukrainalaiset [[partisaani]]joukot olisivat nostaneet Ukrainan lipun salkoon Kreminnassa.<ref name="ukrinform.net-13.9.2022c">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3570371-russian-invaders-leave-kreminna-in-luhansk-region-regional-governor.html |nimike=Russian invaders leave Kreminna in Luhansk region – regional governor | ajankohta=13.9.2022 |julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net| kieli={{en}}| viitattu=13.9.2022}}</ref> Kaupunki ei kuitenkaan ole vielä ukrainalaisjoukkojen hallussa.

===== Keskiviikkona 14. syyskuuta =====
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi teki yllätysvierailun Izjumiin ja osallistui siellä juhlalliseen Ukrainan lipun nostoon. Zelenskyi kertoi, että maan koillisosan vastahyökkäyksessä olisi vapautettu tähän mennessä noin 8&nbsp;000 neliökilometrin alue miehittäjistä. Monet vapautetut asutuskeskukset ovat pahoin tuhoutuneita, ja suuri jälleenrakennustyö on edessä. Miehityksen aikana tapahtuneiden sotarikosten selvittely on käynnistymässä. <ref name="Guardian-14.9.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2022/sep/14/russia-ukraine-at-a-glance-what-we-know-on-day-203-of-the-invasion | nimike= Russia-Ukraine at a glance: what we know on day 203 of the invasion| tekijä= Vivian Ho & Martin Belam et al. | ajankohta= 14.9.2022| julkaisija= The Guardian, theguardian.com | kieli={{en}}| viitattu= 14.9.2022}}</ref>

Ukrainalaistietojen mukaan Venäjän miehitysjoukot ovat käskeneet sulkemaan mobiilidataliikenteen miehitetyltä [[Luhanskin alue]]elta.<ref name="Guardian-14.9.2022"/>

Venäläisistä lentokoneista ammuttiin kahdeksan ohjusta [[Dnipropetrovskin alue]]en [[Kryvyi Rih]]in kaupungin vesiverkoston patoja kohtaan näitä rikkoen. Ukrainalaisten mukaan venäläiset yrittävät teolla katkaista talousveden saantia, synnyttää tulvia kaupunkiin ja aiheuttaa paniikkia.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3571620-kryvyi-rih-struck-with-eight-russian-missiles-hydraulic-structures-damaged.html |nimike= Kryvyi Rih struck with eight Russian missiles: Hydraulic structures damaged | ajankohta= 14.9.2022| julkaisija=Ukrinform| kieli= {{en}}| viitattu= 14.9.2022}}</ref> Iskulla nostettiin myös [[Inhulets]]joen pintaa, joka saattaa vaikuttaa sodan osapuolten etenemismahdollisuuksiin joen alajuoksulla [[Hersonin alue]]ella.

Ukrainalaiset ovat pidättäneet [[Harkovan alue]]ella venäläisopettajia, jotka ovat tulleet Ukrainaan Venäjältä ja altistaneet ukrainalaislapsia miehityshallinnon tavoitteiden mukaiseen venäläistämis­opetukseen. Opettajilla saattaa olla edessään pitkät vankeusrangaistukset. Venäjän pyrkimyksenä on ollut hävittää ukrainalaisten tunne omasta historiastaan, kansallisuudestaan ja kielestään.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009066911.html |nimike=Venäläis­opettajat lähtivät Ukrainaan suuren rahasumman perässä – Nyt heitä on ehkä otettu kiinni, ja edessä voi olla pitkiä vankeustuomioita |tekijä=Juuso Määttänen |ajankohta=14.9.2022| julkaisu= Helsingin Sanomat, hs.fi| viitattu= 14.9.2022}}</ref>

===== Torstaina 15. syyskuuta =====
Kiovassa vierailleen Euroopan komission puheenjohtaja [[Ursula von der Leyen]]in mukaan EU:n jäsenmaiden on välttämättömän tärkeää antaa Ukrainalle sellaista aseapua, jota he tarvitsevat puolustautuakseen. Von der Leyen sanoi haluavansa myös Vladimir Putinin [[Kansainvälinen rikostuomioistuin|Kansainväliseen rikostuomioistuimeen]] vastaamaan Ukrainassa tehdyistä [[sotarikos|sotarikoksista]].<ref name="Guardian-15.9.2022"> {{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/live/2022/sep/15/russia-ukraine-war-live-updates-flooding-in-kryvyi-rih-after-missiles-hit-dam-at-zelenskiys-home-town | nimike= Russia-Ukraine war: EU says supply of weapons to Ukraine ‘absolutely vital’; missile strikes Zelenskiy’s home town – as it happened| tekijä= Maya Yang, Vivian Ho, Martin Belam & Michael Coulter| ajankohta= 15.9.2022| julkaisija= The Guardian, theguardian.com | kieli={{en}}| viitattu= 17.9.2022}}</ref>

YK:n Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n johtokunta antoi päätöslauseman, joka vaatii Venäjää lopettamaan [[Zaporižžjan ydinvoimalaitos|Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen]] miehityksen.<ref name="Guardian-15.9.2022"/>

Venäjä teki 33 raketti-iskua Ukrainassa sijaitseviin sotilaallisiin ja siviilikohteisiin yli 20 paikkakunnalla Dnipropetrovskin, Hersonin, Zaporižžjan, Donetskin, Harkovan ja Mykolajivin alueilla.<ref name="Guardian-15.9.2022"/>

[[Tiedosto:Cemetery in Izium made during Russian occupation (26).jpg|thumb|Joukkohaudan tutkimukset alkoivat perjantaina 16. syyskuuta 2022.]]
===== Perjantaina 16. syyskuuta =====
Harkovan alueen [[Izjum]]ista on löytynyt miehityksen aikainen [[joukkohauta]], johon on haudattu noin 450 kuollutta. Poliisin ensiarvion mukaan uhreista enemmistö on siviilejä.<ref name="yle.fi-16.9.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941|nimike=Putinin mukaan Venäjällä ei ole kiirettä lopettaa "erityisoperaatiota" Ukrainassa|tekijä= tekijä= Maiju Ylipiessa, Benjamin Suomela, Yrjö Kokkonen, Eelis Bjurström, Olli-Pekka Sulasma, Jussi Nurminen & Paula Tapiola |ajankohta=16.9.2022| julkaisija=Yleisradio, yle.fi| viitattu= 17.9.2022}}</ref> Venäläisten jäljiltä on löytynyt myös kidutuskammioita ainakin Vovtšanskista, Kupjanskista, Balaklijasta ja Izjumista.<ref name="ISW-16.9.2022"/><ref name="is.fi-16.9.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008971079.html|nimike=Putin linjasi Venäjän pää­tavoitteen Ukrainassa |ajankohta=16.9.2022| julkaisija=Ilta-Sanomat, is.fi| viitattu= 17.9.2022}}</ref>

Ajatushautomo ISW:n mukaan Ukrainan asevoimat olisi saanut vallattua takaisin koko [[Kupjansk]]in, eli myös [[Oskil|Oskil-joen]] itäpuolisen osan. Tällöin osa venäläissotilaiden huoltoa palvelleesta läntisemmästä rautatieyhteydestä [[Belgorodin alue]]en [[Valuiki]]sta Donbassiin olisi samalla saatu ukrainalaishallintaan. Ukrainalaisjoukot jatkavat taistelua Oskiljoen itäpuolella.<ref name="ISW-16.9.2022">{{verkkoviite|osoite=https://understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-september-16 | nimike= Russian Offensive Campaign Assessment, September 16| tekijä=Katherine Lawlor, Grace Mappes, Mason Clark & Frederick W. Kagan | ajankohta=16.9.2022| julkaisija= Institute for the Study of War, understandingwar.org | kieli={{en}}| viitattu= 17.9.2022}}</ref><ref name="Eastern CIS Europe Road Atlas-148"/>

===== Lauantaina 17. syyskuuta =====
Britannian puolustusministeriön tiedotteessa arveltiin, että Venäjällä ei ole välttämättä tarpeeksi reserviläisiä tai taistelutahtoa mahdolliseen vastahyökkäykseen Ukrainaa vastaan Luhanskin alueella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-108431|nimeke=Venäjä ei ehkä pysty vastaamaan Ukrainan mahdolliseen vastahyökkäykseen Luhanskissa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-09-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

EU-puheenjohtajamaa [[Tšekki]] kertoi vaativansa sotarikostuomioistuinta perustettavaksi, jonka avulla tutkittaisiin Izjumista löytyneitä ja mahdollisista sotarikoksista johtuneita joukkohautoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12628096|nimeke=Ylen toimittaja Antti Kuronen Izjumin joukkohaudalla: "Lemu on kuvottava, joissakin ruumiissa on merkkejä kidutuksesta"|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-09-16|viitattu=2022-09-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-108452|nimeke=EU-puheenjohtajamaa Tšekki vaatii sotarikostuomioistuinta perustettavaksi Izjumin joukkohautojen takia|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-09-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) kertoi, että Zaporižžjan ydinvoimala kytkettiin jälleen sähköverkkoon, kun yksi sen neljästä ulkoisesta voimalinjasta saatiin korjattua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009035748.html?post=185749|nimeke=IAEA: Zaporižžjan ydinvoimala on jälleen kytketty sähköverkkoon|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-17|viitattu=2022-09-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Sunnuntaina 18. syyskuuta =====
Venäjän valtaamassa H’ersonin kaupungissa sijaitsevasta puuvillatehtaasta kuultiin ainakin neljä voimakasta räjähdystä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-108531|nimeke=Hersonissa useita voimakkaita räjähdyksiä|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-09-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Venäjän Iranista ostamilla [[Shahed-136]]-drooneilla (räjähtävä lennokki, itsemurhadrooni), joita venäläiset kutsuvat Geran-2:ksi ({{k-ru|Герань-2}}) on tuhottu useita Ukrainan asevoimien tykkejä ja ainakin kaksi miehistönkuljetusvaunua ainakin Harkovan alueen koillisosassa. Tätä räjähtävää droonia on hankala torjua sen matalalle ohjelmoidun lentoradan vuoksi.<ref>{{verkkoviite |osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3573893-wsj-iranian-drones-supplied-to-russia-create-new-dangers-for-armed-forces-of-ukraine.html| nimike=WSJ: Iranian drones supplied to Russia create new dangers for Armed Forces of Ukraine| ajankohta=18.9.2022| julkaisija= Ukrinform, ukrinform.net| kieli={{en}}| viitattu=18.9.2022}}</ref>

===== Maanantaina 19. syyskuuta =====
Izjumin haudasta oli maanantaihin mennessä kaivettu ylös 146 ruumista, joista suurin osa oli siviilejä.<ref name=":129">{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/zelenskyi-ukraina-ei-anna-periksi-alueiden-takaisin-valtaamisessa-mtv-seuraa-ukrainan-sotaa/8516036|nimeke=Yhdysvaltalaisviranomainen: Wagner haluaa värvätä 1 500 vankia sotimaan Ukrainaan – MTV seurasi sotaa 19.9.|julkaisu=MTV Uutiset|ajankohta=2022-09-19|viitattu=2022-09-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Venäjän tukemat separatistit väittivät 13 ihmisen kuolleen ja useiden loukkaantuneen tykistötulen seurauksena Donetskin kaupungissa.<ref name=":129" />

===== Tiistaina 20. syyskuuta =====
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui YK:n yleiskokouksessa Venäjän toimia vastaan Ukrainassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009035748.html?post=186924|nimeke=Presidentti Niinistö: Putin on all-in Ukrainassa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-20|viitattu=2022-09-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> [[Slovenia]]n kerrottiin lähettävän Ukrainalle 28 käytettyä Neuvostoliiton aikaista panssarivaunua osana Saksan kanssa tehtyä sopimusta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yhdysvallat-venaja-on-epaonnistunut-strategisten-tavoitteiden-saavuttamisessa-mtv-seuraa-ukrainan-sotaa/8516784|nimeke=Slovenia lähettää neuvostotankkeja Ukrainalle osana Saksan kanssa tehtyä sopimusta – MTV seurasi sotaa 20.9.|julkaisu=MTV Uutiset|ajankohta=2022-09-20|viitattu=2022-09-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Venäjän duuma hyväksyi tiistaina lakiesityksen, joka tulisi tiukentamaan rangaistuksia liikekannallepanon aikana. Rangaistusten tiukennukset koskevat muun maussa rintamakarkuruutta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-109066|nimeke=Duuma hyväksyi lakiesityksen, joka tiukentaisi rangaistuksia liikekannallepanon aikana|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-09-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Keskiviikkona 21. syyskuuta =====
Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti [[Venäjän liikekannallepano 2022|osittaisen liikekannallepanon]] ja syytti länsimaita siitä, että nämä olisivat pyrkimässä tuhoamaan Venäjän.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-109205|nimeke=Putin julisti osittaisen liikekannallepanon|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-09-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Euroopan unionin kerrottiin suunniteltavan vastatoimia Putinin julistettua osittaisen liikekannallepanon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009035748.html?post=187197|nimeke=Euroopan unioni suunnittelee vastatoimia Venäjää kohtaan|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-21|viitattu=2022-09-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi, että osittainen liikekannallepano koskee 300&nbsp;000:ta reserviläistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/russias-partial-mobilisation-will-see-300000-drafted-defence-minister-2022-09-21/|nimeke=Russia calls up 300,000 reservists, says 6,000 soldiers killed in Ukraine|tekijä=Reuters|julkaisu=Reuters|ajankohta=2022-09-21|viitattu=2022-09-21|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-109215|nimeke=Venäjän puolustusministeriö: 300 000 reserviläistä palvelukseen|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-09-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

''Yleisradio'' arvioi, että liikekannallepano koskee enimmäkseen matalasti koulutettuja, syrjäseuduilta värvättäviä taistelijoita ja [[Venäjän väestö#Venäjän kansat 2010|vähemmistökansallisuuksia]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/74-20000259|nimeke=Tästä on kyse Venäjän liikekannallepanossa: maalaispojat joutuvat sotaan, mutta kaupunkilaiset eivät, koska Putin suojelee itseään|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-09-21|viitattu=2022-09-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Seuraavalla viikolla Ukrainan presidentti Zelenskyi totesi saman mainiten, että Venäjä käyttää osittaista liikekannallepanoa alkuperäiskansojen tuhoamiseen. Esimerkiksi Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla suurin osa kutsuntakirjeistä on annettu nimenomaan [[Krimin tataarit|tataareille]], Zelenskyi sanoi. Hänen mukaansa samoin on toimittu myös muiden alkuperäiskansojen kohdalla Venäjällä [[Kaukasia#Pohjois-Kaukasia|Kaukasuksen]] ja [[Siperia#Väestö|Siperian]] alueilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009035748.html|nimeke=Päivittyvä seuranta {{!}} Lähteet Novaja Gazetalle: Yli 260 000 miestä lähtenyt Venäjältä liikekannallepanon julistamisen jälkeen|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-08-30|viitattu=2022-09-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suomen puolustustusministeriön tiedustelusta vastaava neuvotteleva virkamies kenraalimajuri [[Harri Ohra-aho]], joka on entinen Suomen puolustustusvoimien tiedustelupäällikkö, totesi, että rivimiesten värväys osuu Venäjän reuna-alueille ja muihin kansoihin kuin [[Venäläiset|etnisiin venäläisiin]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12640444|nimeke=Venäjällä miehiä on määrätty sotaan osin mielivaltaisesti, asiantuntijan mukaan kyse ei ole enää osittaisesta liikekannallepanosta|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-09-27|viitattu=2022-09-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Torstaina 22. syyskuuta =====
Zelenskyi kehotti torstaina pidetyssä puheessaan venäläisiä jatkamaan protestointia Putinin julistamaa osittaista liikekannallepanoa vastaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://edition.cnn.com/europe/live-news/russia-ukraine-war-news-09-22-22/h_06ca5778557d66184a488a8592d6c845|nimeke=Zelensky encourages Russians to protest against Putin's "partial mobilization" order|tekijä=Aditi Sangal, Tara Subramaniam, Andrew Raine, Jack Bantock, Ed Upright, Adrienne Vogt & Maureen Chowdhury|julkaisu=CNN|ajankohta=2022-09-22|viitattu=2022-09-23|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Zelenskyi väitti myös puheessan, että Ukrainassa olisi jo kuollut yhteensä {{Numero|55000}} venäläissotilasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-109650|nimeke=Presidentti Zelenskyi kehottaa venäläisiä vastustamaan liikekannallepanoa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-09-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Perjantaina 23. syyskuuta =====
[[Tiedosto:Первых призывников из Ялты проводили на службу, 2022, 05.jpg|thumb|Ensimmäisiä Venäjän [[Venäjän liikekannallepano 2022|syyskuun 2022 liikekannallepano]]ssa kutsun saaneita miehiä Venäjän miehittämän Krimin niemimaan Jaltassa.]]
Venäjän järjestämät ja vilpillisinä pidetyt [[Venäjän kansanäänestys miehitetyillä Ukrainan alueilla 2022|kansanäänestykset]] alkoivat Venäjän miehittämillä alueilla Ukrainassa perjantaiaamuna.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-109685|nimeke="Äänestys" Venäjän valtaamilla alueilla alkoi|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-09-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":130">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009035748.html?post=187664|nimeke="Kansanäänestykset" venäläisten miehittämillä alueilla alkaneet|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-23|viitattu=2022-09-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Äänestykset koskevat Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueiden liittämistä Venäjään.<ref name=":130" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/ukraine-marches-farther-into-liberated-lands-separatist-calls-urgent-referendum-2022-09-19/|nimeke=Russia starts annexation vote in occupied areas of Ukraine, West condemns 'sham'|tekijä=Pavel Polityuk|julkaisu=Reuters|ajankohta=2022-09-23|viitattu=2022-09-23|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

Yhdistyneiden kansakuntien tutkijoista koostuvan ryhmän mukaan Ukrainassa on tehty sotarikoksia, joihin kuuluvat muun muassa kidutus ja siviilikohteiden pommittaminen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009035748.html?post=187680|nimeke=YK: Venäjä tehnyt Ukrainassa sotarikoksia, kuten kidutusta ja "kauhistuttavaa seksuaalista väkivaltaa"|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-23|viitattu=2022-09-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-109755|nimeke=YK-komitea: Ukrainassa tapahtunut kammottavia sotarikoksia|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-09-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Ukraina kertoi ampuneensa alas muun muassa yhden venäläisen Suhoi Su-25 -hävittäjän sekä seitsemän iranilaisvalmisteista droonia, joista kuusi oli kohteeseen ohjattavaa [[HESA Shahed-136]] -räjähdelennokkia ja yksi monikäyttöinen, [[Qods Mohajer-6]] -lennokki.<ref name="ukrinform.net-23.9.2022b">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3578411-ukrainian-military-down-russias-su25-six-shahed136-suicide-drones.html |nimike=Ukrainian military down Russia’s Su-25, six Shahed-136 suicide drones | ajankohta=23.9.2022 |julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net| kieli={{en}}| viitattu=24.9.2022}}</ref><ref name="ukrinform.net-23.9.2022c">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3578464-ukrainian-antiaircraft-gunners-down-iranianmade-mohajer6-drone-for-first-time.html |nimike=Ukrainian anti-aircraft gunners down Iranian-made Mohajer-6 drone for first time | ajankohta=23.9.2022 |julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net| kieli={{en}}| viitattu=24.9.2022}}</ref>

===== Lauantaina 24. syyskuuta =====
Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti määräyksen, joka vapautti ensimmäistä korkeakoulututkintoaan suorittavat opiskelijat osittaisesta liikekannallepanosta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009035748.html?post=188227|nimeke=Putin vapautti korkeakouluopiskelijat liikekannallepanosta|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-24|viitattu=2022-09-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Venäjä teki uusia ohjusiskuja Zaporižžjan kaupunkiin. Iskut aiheuttivat ainakin yhden tulipalon ohjuksen osuttua asuintaloon ja ainakin yhden ihmisen kuoleman.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/venaja-on-tehnyt-uusia-ohjusiskuja-zaporizhzhjaan/8520412|nimeke=Venäjä on tehnyt uusia ohjusiskuja Zaporizhzhjaan|julkaisu=MTV Uutiset|ajankohta=2022-09-24|viitattu=2022-09-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Sunnuntaina 25. syyskuuta =====
Vladimir Putin julistaman osittaisen liikekannallepanon jälkeen Suomeen oli saapunut Venäjältä sunnuntain aikana yli 7&nbsp;500 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009035748.html?post=188325|nimeke=Suomeen tuli sunnuntaina yli 7 500 venäläistä Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilta|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-25|viitattu=2022-09-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> [[Ukrainan valtion hätäpalvelu]] kertoi, että sunnuntaihin mennessä Izjumista oli löydetty yli 447 ruumista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-110198|nimeke=Ukraina: Izjumista löydetty 447 ruumista|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-09-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi, että Ukraina oli vastaanottanut tuntemattoman määrän NASAMS-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, jotka Yhdysvallat oli ostanut Ukrainalle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cbsnews.com/news/volodymyr-zelenskyy-ukraine-president-face-the-nation-transcript-09-25-2022/|nimeke=Full transcript: Ukrainian President Volodymyr Zelenskyy on "Face the Nation," Sept. 25, 2022|julkaisu=CBS News|viitattu=2022-09-26|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>

===== Maanantaina 26. syyskuuta =====
Ukraina kertoi Venäjän tehneen Odessaan kaksi lennokki-iskua, jotka aiheuttivat muun muassa ammusvaraston räjähdyksen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-110312|nimeke=Ukraina: Venäjä tehnyt kaksi lennokki-iskua Odessaan|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-09-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi yhdysvaltalaisen CBS-kanavan haastattelussa, että Izjumista löydettiin kaksi uutta hautaa, joissa on satoja ruumiita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/ukraines-zelenskiy-says-two-more-burial-sites-found-liberated-izium-2022-09-26/|nimeke=Ukraine's Zelenskiy says two more burial sites found in liberated Izium|tekijä=|julkaisu=Reuters|ajankohta=2022-09-26|viitattu=2022-09-26|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009035748.html?post=188332|nimeke=Zelenskyi: Izjumista löydetty kaksi uutta hautapaikkaa, joissa on satojen ihmisten ruumiita|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-26|viitattu=2022-09-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
[[Tiedosto:Saint Nicholas church in Kupiansk after Russian shelling, 2022-09-26 (01).jpg|thumb|Ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko (1852) tuhoutui osittain ja syttyi palamaan [[Kupjansk]]issa Venäjän tykistötulen seurauksena 26. syyskuuta 2022.]]
[[Venäjän ortodoksinen kirkko|Venäjän ortodoksinen kirkon]] patriarkka [[Kirill]] kertoi, että Ukrainassa taistelleet tai kuolleet venäläissotilaat saavat synninpäästön.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-110386|nimeke=Ortodoksisen kirkon johtaja: Ukrainassa kuolleet venäläissotilaat saavat synninpäästön|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-09-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Yli 260&nbsp;000 ihmisen on kerrottu lähteneen Venäjältä osittaisen liikekannallepanon julistamisen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-110310|nimeke=Venäläislehti: Yli 260 000 miestä on lähtenyt Venäjältä liikekannallepanon jälkeen|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-09-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Tiistaina 27. syyskuuta =====
Ukrainan asevoimien pääesikunta kertoi Venäjän miehitysjoukkojen sulkeneen Hersonin alueen miehitetyn osan rajan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-110536|nimeke=Ukrainan asevoimat: Venäjä sulkenut Hersonin alueen rajan miehittämällään alueella|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-09-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> [[YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto|Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto]] (OHCHR) ilmoitti olevansa huolissaan Ukrainan ihmisoikeustilanteesta Venäjän hyökättyä sinne.<ref name=":131">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009096603.html?post=188563|nimeke=YK huolissaan "surkeasta ihmisoikeustilanteesta", sanoo sekä Venäjän että Ukrainan syyllistyneen ihmisoikeusrikkomuksiin|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-27|viitattu=2022-09-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Ihmisoikeustoimiston mukaan hyökkäys on johtanut muun muassa sotarikoksiin, kuten teloituksiin, ja molemmat valtiot ovat syyllistyneet ihmisoikeusrikkomuksiin.<ref name=":131" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/un-deplores-dire-rights-situation-extrajudicial-killings-ukraine-2022-09-27/|nimeke=UN says Russia abuses prisoners in Ukraine|tekijä=|julkaisu=Reuters|ajankohta=2022-09-27|viitattu=2022-09-27|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi, että hänen edellisellä viikolla antamansa julistus [[liikekannallepano]]sta voi koskea myös venäläisiä maanviljelijöitä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009096603.html?post=188607|nimeke=Putin: Liikekannallepano voi koskea myös maanviljelijöitä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-27|viitattu=2022-09-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Sittemmin esimerkiksi [[Suomen puolustusministeriö]]n tiedustelusta vastaava kenraalimajuri [[Harri Ohra-aho]] on arvioinut, ettei Venäjällä kyseessä olisikaan osittainen vaan vaiheittainen yleinen liikekannallepano. Sen ensimmäisessä vaiheessa palvelukseen kutsuttavien yhteismäärä olisi 1,2 miljoonaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12640444|nimeke=Venäjällä miehiä on määrätty sotaan osin mielivaltaisesti, asiantuntijan mukaan kyse ei ole enää osittaisesta liikekannallepanosta |julkaisu=Yleisradio, yle.fi| tekijä=Teemu Juhola|ajankohta= 27.9.2022 |viitattu=27.9.2022 |ietf-kieli={{fi}} }}</ref>

Ukrainan asevoimat vapautti Harkovan alueen rautatieliikenteelle keskeisen [[Kupjansk-Vuzlovyi]]n taajaman.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pravda.com.ua/eng/news/2022/09/27/7369277/|nimeke=Kupiansk-Vuzlovyi settlement liberated in Kharkiv Oblast, 6% of Kharkiv Oblast still under occupation |julkaisu=pravda.com.ua| tekijä=Olena Roshchina |ajankohta= 27.9.2022 |viitattu=27.9.2022 |ietf-kieli={{en}} }}</ref>

Maanantaina Ruotsin ja [[Tanska]]n talousalueella vaurioituneeksi raportoitujen, Venäjältä Saksaan johtavien [[Nord Stream|Nord Stream 1]] -kaasuputkien seudulla on havaittu samoihin aikoihin räjähdyksiä. Kaasuputkien vaurioitumisen syynä voi siksi olla [[sabotaasi]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12639916|nimeke=EU-komission puheenjohtaja: Kaasuputkivuodot johtuvat sabotaasista|julkaisu=Yleisradio, yle.fi|ajankohta= 27.9.2022 |viitattu=27.9.2022 |ietf-kieli={{fi}} }}</ref>

===== Keskiviikkona 28. syyskuuta =====
Venäjä tulitti Harkovan kaupunkia yön aikana ohjuksilla aiheuttaen ainakin 18&nbsp;000 henkilöön vaikuttavan sähkökatkoksen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009096603.html?post=188738|nimeke=Venäjä tulitti ohjuksilla Harkovaa, tuhannet ilman sähköä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-28|viitattu=2022-09-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Muun muassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Suomen puolustusministeri [[Antti Kaikkonen]] totesivat, että sabotaasi voisi olla syynä Nord Stream 1 -kaasuputkien vuodoille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009099517.html|nimeke=Kaasuputkivuoto {{!}} Puolustusministeri Kaikkonen: ”Eivät nämä kaasuputket siellä itsestään räjähtele” – Häkkänen nimeää syylliseksi Venäjän|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-28|viitattu=2022-09-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Stoltenberg syytti kaasuputkien vuodoista Venäjää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.voanews.com/a/latest-developments-in-ukraine-sept-28/6766538.html|nimeke=Latest Developments in Ukraine: Sept. 28|julkaisu=VOA|viitattu=2022-09-28|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Saksan viranomaisten mukaan molemmat kaasuputket ovat joutuneet käyttökelvottomiksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12641249/64-3-110814|nimeke=Saksa: Nord Stream 1 -kaasuputken molemmat linjat menneet käyttökelvottomiksi|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-09-28|viitattu=2022-09-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Venäjän hallitus ilmoitti lopettavansa passien myöntämisen niille, joita Putinin julistama osittainen liikekannallepano koskee.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009096603.html|nimeke=Venäjän hyökkäys {{!}} Venäjä ei myönnä enää passeja niille, joita liikekannallepano koskee|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-27|viitattu=2022-09-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-110808|nimeke=Venäjä ei myönnä ulkomaanpasseja asepalvelukseen kutsutuille|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-09-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Zaporižžjan venäläismielinen miehityshallinto pyysi alueen liittämistä Venäjään niin kutsuttujen ”[[Venäjän kansanäänestys miehitetyillä Ukrainan alueilla 2022|kansanäänestyksien]]” jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-110830|nimeke=Zaporižžjan alue pyytää Putinia liittämään alue osaksi Venäjää|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-09-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Torstaina 29. syyskuuta =====
Suomen hallitus ilmoitti, että Suomen rajat suljetaan venäläisiltä turisteilta.<ref name=":132">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12643051|nimeke=Suomen raja sulkeutuu torstaina keskiyöllä venäläisiltä lomamatkailijoita – Sisäministeri Mikkonen: "Vaikutus liikennemääriin on merkittävä"|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-09-29|viitattu=2022-09-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":133">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009101196.html|nimeke=Itäraja {{!}} Suomen raja sulkeutuu venäläisturisteilta ensi yönä, päätös sisältää useita poikkeuksia|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-29|viitattu=2022-09-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Hallituksen päätöksen mukaan toimet rajalla alkavat heti keskiyöllä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/finland-will-shut-border-russian-tourists-midnight-2022-09-29/|nimeke=Finland will shut border to Russian tourists from midnight|tekijä=|julkaisu=Reuters|ajankohta=2022-09-29|viitattu=2022-09-29|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Rajan sulkemiseen kerrottiin kuuluvan poikkeuksia: Suomeen saa vielä saapua muun muassa tapamaan perhettä tai opiskelemaan.<ref name=":133" /><ref name=":132" />

Venäjän presidentti Putinin tiedottaja kertoi, että Venäjä aikoo liittää neljä sen miehittämää Ukrainan alueiden osaa Venäjään perjantaina. Tämä tapahtuisi niin kutsuttujen ”kansanäänestyksien” jälkeen ja että allekirjoitus alueiden liittämiseksi tapahtuisi perjantaina kello 15 Moskovan aikaa.<ref name=":134">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-111070|nimeke=Kreml: Venäjä aikoo liittää Ukrainalta miehitetyt alueet itseensä perjantaina|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-09-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/putin-preside-over-ceremony-adding-ukrainian-territories-russia-kremlin-2022-09-29/|nimeke=Putin to annex four Ukrainian territories in Kremlin ceremony on Friday|tekijä=|julkaisu=Reuters|ajankohta=2022-09-29|viitattu=2022-09-29|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Venäjä miehittää osia Ukrainan Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueista<ref name=":134" /> sekä pientä osaa Mykolajivin alueesta, muttei mitään aluetta kokonaisuudessaan.

Muun muassa Romania ja Bulgaria ovat kehottaneet kansalaisiaan poistumaan Venäjältä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009096603.html?post=189054|nimeke=Romaniakin kehottaa kansalaisia palaamaan Venäjältä "niin pian kuin mahdollista"|julkaisu= Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-29|viitattu=2022-09-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Perjantaina 30. syyskuuta =====
Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti [[ukaasi]]t eli presidentin asetukset, joiden mukaan Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueet liitettäisiin Venäjään alueilla pidettyjen ”kansanäänestysten” jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009105997.html|nimeke=Venäjän hyökkäys {{!}} Julistus alueliitoksista, käsien yhdistäminen ja yleisön huudattaminen: Näin Putin esiintyi|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-30|viitattu=2022-09-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12645615/64-3-111481|nimeke=Laittomat liittämisdokumentit allekirjoitettiin ja sali puhkesi suosionosoituksiin|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-09-30|viitattu=2022-09-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.constitution.ru/10003000/10003000-6.htm|nimeke=Konstitutsija Rossijskoi Federatsi, Statja 90 |Julkaisu = Venäjän perustuslaki |ajankohta=1993|viitattu=1.10.2022|kieli={{ru}}}}</ref> Putin myös totesi, että Venäjä aikoo puolustaa uusia alueitaan kaikin keinoin ja että ukrainalaiset revittiin irti Venäjästä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] hajottua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12645615/64-3-111470|nimeke=Putin: Ihmiset revittiin kotimaastaan, kun Neuvostoliitto hajosi|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-09-30|viitattu=2022-09-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12645615/64-3-111473|nimeke=Putin: Venäjä puolustaa "uusia alueitaan" kaikin keinoin|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-09-30|viitattu=2022-09-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Zelenskyi kertoi, että Ukraina ei tule neuvottelemaan Venäjän kanssa, niin kauan kuin Putin on vallassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009096603.html?post=189553|nimeke=AFP: Zelenskyi ei suostu neuvottelemaan Putinin kanssa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-30|viitattu=2022-09-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Putin kertoi aikaisemmin perjantaina Venäjän olevan valmiina neuvotteluihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12645615/64-3-111472|nimeke=Putin: Olemme valmiita neuvottelemaan|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-09-30|viitattu=2022-09-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

[[Tiedosto:Missile strike on a humanitarian convoy in Zaporizhzhia, 2022-09-30 (71).jpg|thumb|Toinen Venäjän Zaporižžjan alueen humanitaariseen autosattueeseen kohdistetun ohjusiskun (30.9.2022) kolmesta ohjuksesta osui autosaattueen sivulle (kuoppa kuvan oikeassa osassa) surmaten ja haavoittaen kymmeniä siviilejä.]]
Suomen tasavallan presidentti kommentoi Putinin puhetta Ukrainan alueitten liittämisestä Venäjään ja kertoi sen olleen ”pahinta laatua”.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009094004.html|nimeke=Turvallisuus {{!}} Presidentti Niinistö: Putinin puhe oli ”pahinta laatua”|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-30|viitattu=2022-09-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Venäjä iski aamulla kolmella ohjuksella [[Zaporižžjan alue]]en miehitettyä osaa kohti matkalla olleeseen ukrainalaisen [[humanitaarinen apu|humanitaarisen avun]] autosaattueeseen. Isku tappoi 30 ja haavoitti 88:aa siviiliä.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-europe-63086697|nimeke=Ukraine war: Survivors speak of horror as Zaporizhzhia convoy hit|tekijä=James Waterhouse & Yaroslav Lukov|ajankohta=30.9.2022|julkaisija=BBC, bbc.com|viitattu=2.10.2022|kieli={{en}}}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.pravda.com.ua/eng/news/2022/09/30/7369883/|nimeke=Ukrainian national police say the toll in Russia's shelling Friday of Zaporizhzhia has risen to 30 dead, 88 wounded|tekijä=Kateryna Tyshcenko|ajankohta=30.9.2022|julkaisija=pravda.com.ua|selite=arkistoitu|viitattu=2.10.2022|kieli={{en}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20220930213210/https://www.pravda.com.ua/eng/news/2022/09/30/7369883/|arkistoitu=30.9.2022}}</ref>

=== Lokakuu 2022 ===
===== Lauantaina 1. lokakuuta =====
Ukraina asevoimien tiedottaja Serhi Tšerevatyi ilmoitti ukrainalaisjoukkojen piirittäneen Venäjän miehittämän Itä-Ukrainan Donetskin alueella sijaitsevan [[Lyman]]in kaupungin, jota Venäjä on miehittänyt keväästä asti.<ref name=":135">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12646449|nimeke=Ukrainan asevoimat sanoo saartaneensa Lymanin kaupungin|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-10-01|viitattu=2022-10-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":136">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009106858.html|nimeke=Venäjän hyökkäys {{!}} ”Aikamoinen nöyryytys”, arvioi Pekka Toveri – Ukraina kertoo motittaneensa tuhansia venäläisiä Lymaniin|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-10-01|viitattu=2022-10-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Ukrainan mukaan kaupungissa on motissa yli 5&nbsp;000–5&nbsp;500 venäläistä sotilasta, joista osa on yrittänyt paeta.<ref name=":135" /> Ukrainalaiset joukot nostivat Ukrainan lipun Lymaniin johtavalle kyltille.<ref name=":136" /> Ukraina ilmoitti myös vallanneensa kaksi Lymanin lähellä sijaitsevaa kylää takaisin.<ref name=":135" />

Ukrainan asevoimien tiedottaja ilmoitti myöhemmin lauantaina, että ukrainalaiset joukot olivat onnistuneet pääsemään Lymanin kaupunkiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009096603.html?post=189780|nimeke=Ukraina sanoo päässeensä strategisesti tärkeään Lymanin kaupunkiin|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-10-01|viitattu=2022-10-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Venäjän puolustusministeriö ilmoitti myöhemmin lauantaina, että Venäjän joukot olisivat jo vetäytyneet Lymanin kaupungista välttääkseen ukrainalaisten piirityksen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009106858.html|nimeke=Venäjän hyökkäys {{!}} ”Aikamoinen nöyryytys”, arvioi Pekka Toveri – Ukraina kertoo motittaneensa tuhansia venäläisiä Lymaniin|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-10-01|viitattu=2022-10-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Valko-Venäjän uutisoitiin valmistautuvan ottamaan vastaan 20&nbsp;000 venäläissotilasta ja asejärjestelmiä maaperälleen. Marras-joulukuussa Valko-Venäjän johto saattaisi sallia huomattavasti suuremman venäläissotilaiden joukon saapumisen.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://nv.ua/ukr/ukraine/events/bilorus-u-viyni-proti-ukrajini-lukashenko-peretvoriv-krajinu-na-placdarm-dlya-armiji-rf-cpd-50273849.html|nimeke=«Військові, ракетні комплекси Іскандер, С-300, C-400». Лукашенко перетворив Білорусь на плацдарм для армії РФ — ЦПД | ajankohta=1.10.2022| julkaisu=nv.ua| kieli= {{uk}}|viitattu=2.10.2022}}</ref>

Ukrainan asevoimien ilmoituksen mukaan lokakuussa 2022 menehtyi yhteensä 11&nbsp;260 venäläissotilasta. Tämä oli 8,8 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 128&nbsp;420 kaatunutta) tammikuun loppuun 2023 mennessä.<ref name="ukrinform-1.10.2022-losses"/><ref name="ukrinform-1.9.2022-losses-1">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3562206-russian-military-death-toll-in-ukraine-reaches-48350.html |nimeke=Russian military death toll in Ukraine reaches 48,350| ajankohta= 1.10.2022| julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net | kieli={{en}}| arkisto=https://web.archive.org/web/20220901114846/https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3562206-russian-military-death-toll-in-ukraine-reaches-48350.html | arkistoitu= 1.9.2022| viitattu= 20.2.2023}}</ref>

Venäjän syyskuun 2022 kalustotappioihin kuului Ukrainan asevoimien mukaan (suluissa kertymä aikavälillä 24.2.2022-31.1.2023 eli 342 sotapäivän aikana) 357 (3&nbsp;209) panssarivaunua, 604 (6&nbsp;382) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 550 muuta ajoneuvoa (5&nbsp;061, luku sisältää tankkiautot), 282 (2&nbsp;207) tykkiä, 49 (458) raketinheitintä, 23 (221) ilmatorjuntajärjestelmää, 30 (293) lentokonetta, 21 (283) helikopteria, 28 (200) erikoislaiteyksikköä muttei yhtään alusta tai venettä (19). Lisäksi Ukraina pudotti syyskuussa 2022 yhteensä 50 (sodassa 31.1.2023 mennessä yhteensä 796) venäläistä risteilyohjusta ja 158 (1951) taktista UAV-lennokkia.<ref name="ukrinform-1.11.2022-losses"/><ref name="ukrinform-1.10.2022-losses"/> Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

===== Sunnuntaina 2. lokakuuta =====
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti Ukrainan vapauttaneen strategisesti tärkeän Lymanin kaupungin Venäjän miehityksestä sunnuntaina iltapäivällä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-112006|nimeke=Zelenskyi: Lyman on vapautettu|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-10-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009096603.html?post=189972|nimeke=Zelenskyi: Lyman on täysin vapaa venäläisjoukoista|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-10-02|viitattu=2022-10-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Maanantaina 3. lokakuuta =====
[[Tiedosto:Demining in Kharkiv Oblast (2022-10-03) 01.jpg|thumb|Miinojen raivausta yhdysvaltalaisvalmisteisen robotin avulla Harkovan alueella 3. lokakuuta 2022.]]
Venäjän puolustusministeriö ilmoitti Ukrainan onnistuneen tekemään läpimurron Hersonin alueella Etelä-Ukrainassa, Zolota Balkan ja Oleksandrivkan suunalla.<ref name=":137">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-112286|nimeke=Venäjä myöntää Ukrainan läpimurron Hersonin alueella|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-10-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Puolustusministeriö kertoi joukkojensa vetäytyneen ennakkoon rakennetuilla puolustuslinjoille.<ref name=":137" />

Venäjän parlamentin alahuone [[valtioduuma]] hyväksyi Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueiden liittämisen Venäjään.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-112244|nimeke=Venäjän duuma hyväksyi alueliitokset|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-10-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Alueilla järjestettiin aikaisemmin valheelliset kansanäänestykset.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009096603.html?post=190214|nimeke=Duuma hyväksyi Hersonin, Zaporižžjan, Luhanskin ja Donetskin liittämisen Venäjään|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-10-03|viitattu=2022-10-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suomen ulkoministeriö kutsui [[Venäjän Helsingin-suurlähetystö|Venäjän Suomen-suurlähettilään]] puhutteluun koskien alueiden liittämistä Venäjään.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009096603.html?post=190191|nimeke=Suomen ulkoministeriö kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-10-03|viitattu=2022-10-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Tiistaina 4. lokakuuta =====
Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi, että yli {{Numero|200000}} ihmistä ollaan mobilisoitu Venäjän armeijaan osittaisen liikekannallepanon julistamisen jälkeen.<ref name=":138">{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-seuraa-ukrainan-sotaa/8528196|nimeke=IAEA:n johtaja Kiovaan ja Moskovaan keskustelemaan turvavyöhykkeen perustamisesta Zaporizhzhjan ydinvoimalalle – MTV seurasi sotaa 4. lokakuuta|julkaisu=MTV Uutiset|ajankohta=2022-10-04|viitattu=2022-10-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-112429|nimeke=Shoigu: 200 000 ihmistä mobilisoitu armeijaan|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-10-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kreml on ilmoittanut, että Venäjän tavoitteena on mobilisoida ainakin {{Numero|300000}} ihmistä.<ref name=":138" />

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti asetuksen, joka kieltää Ukrainaa käymästä rauhanneuvotteluja Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.<ref name=":138" /><ref name=":139">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-112403|nimeke=Zelenskyi allekirjoitti määräyksen, joka kieltää Ukrainaa neuvottelemasta Putinin kanssa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-10-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Venäjä reagoi asetukseen kertomalla, että ”Venäjä tulee jatkamaan erityisoperaatiotaan Ukrainassa”. <ref name=":139" />

===== Keskiviikkona 5. lokakuuta =====
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi ja vahvisti lopullisesti lain, jolla Venäjä liittää itseensä neljän Ukrainan aluetta, joissa pidettiin aikaisemmin vilpilliset kansanäänestykset.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-112568|nimeke=Putin vahvisti lain laittomista alueliitoksista|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-10-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kremlin tiedottaja [[Dmitri Peskov]] kertoi myös myöhemmin, että Venäjän vetäytyminen liittämiltään alueiltaan Ukrainassa ei vaikuta itse alueitten liittämiseen Venäjään.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009096603.html?post=190512|nimeke=Kremlin mukaan asevoimien vetäytyminen ei vaikuta suunnitelmiin ukrainalaisalueiden liittämiseksi Venäjään|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-10-05|viitattu=2022-10-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Yhdysvallat ilmoitti toimittavansa Ukrainalle neljä uutta [[M142 Himars|Himars]]-raketinheitinjärjestelmää ja myös [[haupitsi|haupitseja]] sekä tykistöammuksia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-112671|nimeke=Yhdysvallat antaa Ukrainalle neljä uutta Himars-raketinheitinjärjestelmää|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-10-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Torstaina 6. lokakuuta =====
Suomen puolustusministeriö kertoi lähettävänsä lisää puolustus­tarvike­apua Ukrainaan.<ref name=":140">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009117833.html|nimeke=Ukraina {{!}} Suomi lähettää lisää aseapua Ukrainaan|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-10-06|viitattu=2022-10-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti puolustustarvikeavun lähettämisestä Ukrainaan torstaina käydyssä hallituksen esityksessä.<ref name=":140" />

Ukrainan presidentin mukaan miehittäjät ovat pakkosiirtäneet yli 1,6 miljoonan ukrainalaista hyökkäyssodan aikana Venäjän eri kolkkiin. Huomattava osa ukrainalaisista on hajasijoitettu Venäjän syrjäisille seuduille, ja monilta on riistetty heidän henkilöpaperinsa ja monet ovat joutuneet kokemaan suodatusleirien kauheuksia.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3586996-more-than-16m-ukrainians-forcibly-taken-to-russia-zelensky.html|nimeke=More than 1.6M Ukrainians forcibly taken to Russia - Zelensky|ajankohta=6.10.2022|julkaisija= Ukrinform, ukinform.net|kieli={{en}}}}</ref>

===== Perjantaina 7. lokakuuta =====
Venäjän torstaisen [[Zaporižžja]]n kaupungin asuinkerrostaloon osuneen ohjusiskun kuolonuhrien määrä nousi 14:ään.<ref name="CNN-7.10.2022">{{verkkoviite|osoite=https://edition.cnn.com/europe/live-news/russia-ukraine-war-news-10-07-22/index.html|nimeke=October 7, 2022 Russia-Ukraine news: a) Death toll after Russian missile strikes in Zaporizhzhia rises to 14, authorities say; b) Ukraine's Center for Civil Liberties plays "a pioneering role" in documenting war crimes |tekijä=Tara Subramaniam, Sana Noor Haq, Adrienne Vogt & Aditi Sangal; Kara Fox|ajankohta=7.10.2022|kieli={{en}} }}</ref>

Muun muassa Venäjän tekemiä sotarikoksia dokumentoinut ukrainalainen ihmisoikeusjärjestö [[Center for Civil Liberties]] oli yksi kolmesta [[Nobelin rauhanpalkinto|Nobelin rauhanpalkinnon]] (2022) saajista. <ref name="CNN-7.10.2022"/>

===== Lauantaina 8. lokakuuta =====
Varhain lauantaina Krimin ja Venäjän yhdistävällä [[Krimin silta|sillalla]] tapahtui räjähdys, mikä aiheutti kolmen ihmisen kuoleman.<ref name=":141">{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/live/2022/oct/08/russia-ukraine-war-live-news-fire-engulfs-part-of-kerch-bridge-between-crimea-and-russia|nimeke=Three killed as huge explosion causes key Crimea-Russia road bridge to collapse – as it happened|julkaisu=the Guardian|ajankohta=2022-10-08|viitattu=2022-10-10|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mediat-venajan-ja-krimin-yhdistavalla-sillalla-suuri-rajahdys/8531838|nimeke=Venäjän ja Krimin yhdistävällä sillalla suuri räjähdys – RIA Novosti: Sillalla räjäytettiin rekka|julkaisu=MTV Uutiset|ajankohta=2022-10-08|viitattu=2022-10-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Räjähdyksen seurauksena toinen puoli nelikaistaisesta sillasta sortui.<ref name=":141" /> Räjähdys myös vaurioitti sillalla kulkevaa rautatietä. Silta oli tärkeä huoltoreitti Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja myös Venäjän miehittämälle Krimille.<ref name=":141" />

===== Sunnuntaina 9. lokakuuta =====
[[Tiedosto:Zaporizhzhia after Russian shelling, 2022-10-09 (01).jpg|thumb|Venäjä iski ohjuksilla 9. lokakuuta 2022 kello 02 muun muassa [[Zaporižžja]]n suurkaupungin asuinalueelle muun muassa kerrostaloa tuhoten, sen asukkaita surmaten ja haavoittaen.]]

Venäjän presidentti Putin kutsui edellispäivän pommiräjähdystä [[Krimin silta|Kertšinsalmen sillalla]] terroriteoksi. Hän väitti räjähdyksen olevan [[Ukrainan turvallisuuspalvelu]]n tekemä, muttei esittänyt väitteelleen todisteita.<ref name="theguardian.com-9.10.2022">{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2022/oct/09/russia-ukraine-war-latest-what-we-know-on-day-228-of-the-invasion|nimeke=Russia-Ukraine war latest: what we know on day 228 of the invasion|julkaisu=the Guardian|ajankohta=9.10.2022|viitattu=11.10.2022|kieli={{en}} }}</ref>

Venäjän edellisyön ohjusiskut kuudella ohjuksella Zaporižžjan asuinalueille surmasivat ainakin 12 ihmistä ja haavoittivat 40 ihmistä sairaalakuntoon, ja kymmeniä lievemmin. Ainakin 70 asuntoa tuhoutui tai vaurioitui.<ref name="theguardian.com-9.10.2022"/>

===== Maanantai 10. lokakuuta =====
[[Tiedosto:Kyiv after Russian shelling, 2022-10-10 (004).jpg|thumb|Venäjän ohjusiskussa 10. lokakuuta surmansa saanut siviili viltin alla.]]
Venäjä teki mittavan ohjus- ja lennokki-iskun aamukahdeksan jälkeen ampumalla yli 80 risteilyohjusta ja yli 20 taistelukärjellä varustettua lennokkia yli kahteenkymmeneen ukrainalaiseen kaupunkiin, muun muassa yhdeksään Ukrainan aluekeskukseen.<ref name="ISW-10.10.2022"/><ref name="hs.fi-10.10.2022"/> Ukrainan mukaan se pudotti suuruusluokkaa puolet risteilyohjuksista ja räjähdedrooneista. Venäjä iski erityisesti kaupunkien energia- ja vesihuoltoinfrastruktuuriin. Ukrainalaislähteiden mukaan 70 osumasta 35 osui kuitenkin asuinrakennuksiin, 29 keskeisiin inrastruktuurikohteisiin, 4 kerrostaloihin ja yksi oppilaitokseen. Täsmäasein suurelta osin siviilikohteisiin osuneet iskut on laajalti tuomittu [[sotarikos|sotarikoksina]] ja terroritekoina.<ref name="hs.fi-10.10.2022">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009096603.html | Nimeke = Kreml: Yhdysvaltain ase­toimitukset tuottavat lisää tuskaa ukrainalaisille| Tekijä = Otso Huttunen, Alli Hallonblad, Onni Niemi| Julkaisu = Helsingin Sanomat, hs.fi| Ajankohta = 10.-11.10.22| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Sanoma| Viitattu = 10.10.2022}}</ref><ref name="ISW-10.10.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-october-10|nimeke=Russian Offensive Campaign Assessment, October 10|tekijä=Kateryna Stepanenko, George Barros, Riley Bailey, Angela Howard & Frederick W. Kagan|ajankohta= 10.10.2022| julkaisija=Institute for the Study of War, understandingwar.org| viitattu=11.10.2022| kieli={{en}} }}</ref>

Viranomaislähteiden mukaan Venäjä loukkasi ohjusiskulla [[Moldova]]n suvereniteettiä, koska kolmen risteilyohjuksen havaittiin lentäneen Moldovan ilmatilan kautta.<ref name="nytimes-10.10.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.nytimes.com/live/2022/10/10/world/russia-ukraine-war-news#russian-missiles-violated-moldovas-airspace-officials-say|nimeke=Russian missiles violated Moldova’s airspace, officials say.|tekijä=Monika Pronczuk|ajankohta= 10.10.2022|julkaisija=The New York Times, nytimes.com| viitattu=11.10.2022| kieli={{en}} }}</ref> Venäjän iskut loukkaisivat myös diplomaattista koskemattomuutta osuessaan Saksan [[suurlähetystö]]n viisumitoimistoon ja [[Euroopan unioni]]n neuvoa-antavan toimiston työskentelytiloihin.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-polytics/3591032-russia-crosses-new-red-line-by-attacking-foreign-diplomatic-missions-mfa-ukraine.html|nimeke=Russia crosses new “red line” by attacking foreign diplomatic missions - MFA Ukraine | ajankohta= 11.10.2022| julkaisija= Ukrinform| kieli= {{en}}| viitattu= 11.10.2022}}</ref>

===== Tiistaina 11. lokakuuta =====
Venäjä palautti 62 taisteluissa kaatuneen ukrainalaissotilaan ruumiit.<ref name=":142">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-113940|nimeke=AFP: Venäjä palautti kaatuneiden ukrainalaissotilaiden ruumiita|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Palautettujen ruumiiden joukossa oli heinäkuun lopulla Olenivkan vankilan räjähdyksessä kuolleita henkilöitä.<ref name=":142" />

===== Keskiviikkona 12. lokakuuta =====
[[Tiedosto:Avdiivka after Russian shelling, 2022-10-12 (02).jpg|thumb|Venäjä iski 12. lokakuuta 2022 [[Avdijivka]]n kaupungin kauppatorille tykistöasein surmaten seitsemän ja haavoittaen yhdeksää siviiliä.]]
Venäjän asevoimat iski Donetskin alueen [[Avdijivka]]n kaupungin kauppatorille. Tykistöisku surmasi ainakin seitsemän torilla ollutta siviiliä ja haavoitti yhdeksää<!--Commons-kuvan mukaan yhdeksää,lähteen mukaan ainakin kahdeksaa--> ihmistä.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/russian-strike-crowded-market-town-avdiivka-kills-7-ukrainian-governor-2022-10-12/|nimeke=Russian strike on crowded market in town of Avdiivka kills 7 - Ukrainian governor|julkaisija=Reuters, reuter.com|viitattu=16.10.2022|kieli={{en}}}}</ref>

Saksan puolustusministeriö ilmoitti Saksan toimittaneen Ukrainalle neljä huippunykyaikaista Iris-T-ilmatorjuntaohjusjärjestelmää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-114047|nimeke=Ukraina sai tehokkaita ilmatorjuntaohjuksia Saksasta|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

16. syyskuuta Lymanista löytyneiden joukkohautojen tutkiminen alkoi.<ref name=":143">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-114063|nimeke=Lymanin joukkohautojen tutkiminen on alkanut|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tutkijat ovat kertoneet löytäneensä 55 ruumista, ja niissä kerrotaan olevan jälkiä muun muassa räjähteistä.<ref name=":143" /> Venäjän turvallisuuspalvelu (FSB) ilmoitti pidättäneensä kahdeksan ihmistä, joita epäillään Venäjän ja Krimin yhdistävän Kertšinsalmen sillan räjäyttämisestä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12654016|nimeke=Tämä Kertšinsalmen sillan räjähdyksestä tiedetään: Erittäin voimakas räjähdys, "jopa 20–30 tonnia räjähteitä", rakenteissa ehkä vakavia vaurioita|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-10-09|viitattu=2022-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-114068|nimeke=Venäjä sanoo pidättäneensä kahdeksan epäiltynä Kertšinsalmen sillan räjäytyksestä|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Torstaina 13. lokakuuta =====
YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, joka tuomitsee Venäjän laittomat ja vilpillisten kansanäänestyksien jälkeen tapahtuneet alueliitokset Ukrainassa.<ref name=":144">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009131637.html|nimeke=Venäjä {{!}} YK:n yleiskokous tuomitsi Venäjän alueliitokset, nämä maat vastustivat päätöstä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-10-13|viitattu=2022-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> 143 maata äänesti päätöslauselman puolesta, ja 35 maata pidättäytyi äänestämästä. 5 maata äänesti päätöslauselmaa vastaan: [[Nicaragua]], Pohjois-Korea, Syyria, Valko-Venäjä ja Venäjä.<ref name=":144" />

Venäjän parlamentin alahuoneen kansanedustaja Andrei Guruljov kertoi, että Ukrainan hyväkysyminen [[Nato]]on voisi johtaa [[Kolmas maailmansota|kolmanteen maailmansotaan]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-114269|nimeke=Venäjä: Ukrainan hyväksyminen sotilasliitto Natoon voi johtaa kolmanteen maailmansotaan|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Perjantaina 14. lokakuuta =====
Venäjä iski aamulla raketeilla [[Zaporižžja]]n kaupunkiin tuhoten muun muassa yhteiskunnan perusrakenteita.<ref name="CNN-14.10.2022"/>

Maailman terveysjärjestön mukaan Venäjä oli helmikuun lopun jälkeen hyökännyt ainakin 620 kertaa terveydenhuollon palveluja kohtaan.<ref name="CNN-14.10.2022"/> Esimerkiksi [[Geneven_sopimukset#Periaatteet|Geneven sopimusten yleisperiaatteen]] mukaan lääkintä- ja avustustoimintaa pidetään kuitenkin puolueettomana. Sodan osapuolien tulee näitä suojella.

Ukraina kutsui Venäjän tekemiä siviilien puolittain vapaaehtoisia evakuointeja Hersonin alueelta erääksi [[pakkosiirto|väestön pakkosiirron]] muodoksi. Hersonin alueen asukkaita kerrottiin aiottavan siirtää Venäjän [[Rostovin alue]]elle. Ukrainalaisen väestön poistuttua paikkakunnille asutettaisiin Moskovalle uskollisia muuttajia. Vastaavasti meneteltiin miehitetyllä Krimillä vuonna 2014.<ref name="CNN-14.10.2022">{{verkkoviite |osoite=https://edition.cnn.com/europe/live-news/russia-ukraine-war-news-10-14-22/h_21d93b47883863773524af048bf97ebd|nimeke=October 14, 2022 Russia-Ukraine news| tekijä=Tara Subramaniam, Aditi Sangal, Matt Mayer, Sana Noor Haq & Hannah Strange|ajankohta= 14.10.2022|julkaisija= CNN, cnn.com| kieli={{en}}| viitattu=17.10.2022}}</ref> Miehittävän maan oman siviiliväestön siirtäminen miehitetyille alueille olisi [[Geneven_sopimukset#Törkeät_rikkomukset|Geneven sopimusten]] mukaan kuitenkin törkeä, sotarikokseksi määritelty rikkomus.

[[Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike|Kansainvälinen Punainen Risti]] (ICRC) on kertonut turhautumisestaan, koska Venäjä ei ole päästänyt järjestöä tapaamaan [[sotavanki|sotavankeja]] miehittämillään alueilla. Esimerkkinä järjestö mainitsee [[Olenivkan vankilaisku|Olenivkan vankilan]] sotavankien tilanteen.<ref name="CNN-14.10.2022"/>

===== Lauantaina 15. lokakuuta =====
11 ihmistä kuoli ja 15 haavoittui, kun kaksi ampujaa toteutti joukkoammunnan sotilaskoulutusalueella Solotissa, Belgorodin alueella Venäjällä lähellä Ukrainan rajaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-europe-63273599|nimeke=Belgorod shooting: Gunmen kill 11 in attack on Russian trainee soldiers|julkaisu=BBC News|ajankohta=2022-10-16|viitattu=2022-10-17|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Molemmat ampujat kuolivat tapahtuman aikana.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/least-11-killed-attack-russian-military-training-ground-ria-2022-10-15/|nimeke=At least 11 killed, 15 wounded in attack at Russia military training ground|tekijä=Reuters|julkaisu=Reuters|ajankohta=2022-10-15|viitattu=2022-10-17|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

Valko-Venäjän puolustusministeriö kertoi ensimmäisten venäläissotilaiden saapuneen maahan liittyäkseen osaksi Valko-Venäjän ja Venäjän yhteisiä joukkoja.<ref name=":145">{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yhdysvallat-lisaa-jalleen-tukeaan-ukrainalle-mtv-seuraa-sotaa/8549570|nimeke=MTV seurasi Venäjän hyökkäyssotaa 15. lokakuuta|julkaisu=MTV Uutiset|ajankohta=2022-10-15|viitattu=2022-10-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Puolustusministeriö tarkensi asiaa vielä siten, että joukkojen tehtävänä on vahvistaa Ukrainan ja Valko-Venäjän rajan puolustusta.<ref name=":145" /> Puolustusministeriö ilmoitti myöhemmin, että vajaa 9&nbsp;000 sotilasta sijoitetaan maan alueelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-114967|nimeke=Valko-Venäjä: Alle 9 000 venäläistä sotilasta sijoitetaan Valko-Venäjälle|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-10-15|viitattu=2022-10-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Sunnuntaina 16. lokakuuta =====
[[Institute for the Study of War]] (ISW) mukaan Venäjä on jatkanut massiivisia pakkosiirtoja Ukrainassa viemällä ukrainalaistaustaisia ihmisiä muualle ja tuomalla venäläisiä tilalle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-114897|nimeke=ISW: Venäjä vie valtaamiltaan alueilta pois ukrainalaisia ja tuo tilalle venäläisiä|julkaisu=Yle Uutiset|tekijä=Jussi Nurminen|ajankohta=2022-10-16|viitattu=2022-10-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Ranskan asevoimaministeri Sébastien Lecornu kertoi Ranskan kouluttavan jopa 2&nbsp;000 ukrainalaissotilasta alueellaan useissa eri ranskalaisyksiköissä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009096603.html?post=192776|nimeke=Ranska kouluttaa jopa 2 000 ukrainalaissotilasta|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-10-16|viitattu=2022-10-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Europaan unionin odotetaan myös päättävän yli {{Numero|15000}} ukrainalaissotilaan kouluttamisesta.<ref name=":146">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-115062|nimeke=EU kouluttaa 15 000 ukrainalaista sotilasta|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-10-16|viitattu=2022-10-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> EU:n mukaan kouluttamisen on tarkoitus tapahtua marraskuussa Saksassa ja Puolassa.<ref name=":146" />

===== Maanantaina 17. lokakuuta =====
Venäjän raportoitiin iskeneen maanantaiaamuna räjähtävillä lennokeilla ([[HESA Shahed-136]]) Ukrainan pääkaupungin Kiovan Ševtšenkivskyin alueelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-115055|nimeke=Tämä Kiovan iskuista tiedetään|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-10-17|viitattu=2022-10-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name="CNN-17.10.2022"/> Ukraina kertoi Venäjän laukaisseen Kiovaan 28 räjähdelennokkia.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3595118-police-show-shahed136-drone-shot-down-with-small-arms-in-kyiv.html | nimeke=Police show Shahed-136 drone shot down with small arms in Kyiv|ajankohta=17.10.2022| julkaisija= Ukrinform | viitattu=17.10.2022| kieli={{en}} }}</ref> Kiovaan ammutut lennokit olivat osa Venäjän laajempaa hyökkäystä räjähdelennokkeja ja risteilyohjuksia käyttäen Ukrainassa. Osaksi kohteena olivat kaupunkien perusrakenteet, kuten voimantuotannon ja -siirron rakenteet. Ukrainan sisäministerin mukaan 36 lennokkia tuhottiin 42:sta. Kiovassa siviilikohteisiin, kuten rautatieasemalle ja asuintaloihin, osuneet räjähdelennokit tappoivat neljä ihmistä. Sumyyn kohdistetut raketti-iskut surmasivat kolme ihmistä.<ref name="CNN-17.10.2022">{{verkkoviite|osoite=https://edition.cnn.com/2022/10/17/europe/kyiv-kamikaze-drone-strikes-intl/index.html|nimeke=Russia launches ‘kamikaze’ drone attack on Kyiv, killing 4 and hitting civilian infrastructure| tekijä=Victoria Butenko & Olga Voitovych |ajankohta=17.10.2022| julkaisija= CNN, cnn.com| viitattu=17.10.2022| kieli={{en}} }}</ref>

===== Tiistaina 18. lokakuuta =====
Venäjä jatkoi Ukrainan keskeisten yhteiskunnan infrarakenteiden tuhoamista. Venäjän kerrottiin tehneen 68 ilmaiskua ilmavoimillaan ja 19 ohjusiskua kymmentä Ukrainan aluetta kohtaan: [[Kiova]]a, [[Žytomyr]]iä, [[Harkova]]a, [[Dnipro]]a, [[Kryvyi Rih]]iä, [[Zaporižžja]]a, [[Mykolajiv]]ia, [[Odessa]]a ja muita seutuja Donetskin, Hersonin ja Mykolajivin alueella. Ukraina pudotti alas 38 maahantunkeutujan 43 räjähdelennokista.<ref name="ISW-18.10.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.iswresearch.org/2022/10/russian-offensive-campaign-assessment_18.html|nimeke=Russian Offensive Campaign Assessment, October 18 |tekijä=Karolina Hird, Katherine Lawlor, Grace Mappes, George Barros & Mason Clark| julkaisija= Institute for the Study of War (ISW) | ajankohta=18.10.2022 |viitattu= 20.10.2022|kieli={{en}} }}</ref> Yhdysvaltain viranomaiset vahvistivat, että [[Iranin asevoimat|Iranin asevoimien]] kouluttajia oli Krimin niemimaalla opastamassa venäläisiä käyttämään Iranista hankkimiaan lennokkeja. Siten Iran mahdollistaisi venäläisiä tekemään sotarikoksia.<ref name="ISW-18.10.2022"/>

[[Tiedosto:Great Prophet VII (09).jpg|thumb|Iranilaiset viranomaiset vahvistivat Venäjän sopineen ostavansa iranilaisia lyhyen kantaman ballistisia ohjuksia. Nämä toimitettaisiin ostajalle nopeasti.]]
Iranilaiset viranomaiset ovat vahvistaneet Venäjän sopineen ostavansa iranilaisia ballistisia lyhyen kantaman [[Fateh-110]]- ja [[Zolfaghar (ohjus)|Zolfaghar]]-ohjuksia ([[SRBM]]). Nämä toimitettaisiin Venäjälle 2–3 lähetyksenä ”hyvin pian”.<ref name="thedrive.com-18.10.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.thedrive.com/the-war-zone/ukraine-situation-report-iranian-officials-admit-to-selling-russia-ballistic-missiles |nimeke=Ukraine Situation Report: Iranian Officials Admit To Selling Russia Ballistic Missiles (Updated) | tekijä=Howard Altman | ajankohta=18.10.2022 | julkaisu=| kieli={{en}}| viitattu=21.10.2022}}</ref>

Ukrainan presidentti Zelenskyin mukaan Venäjä oli edellisen kymmenen päivän aikana tuhonnut sotilaallisilla iskuillaan kolmasosan Ukrainan voimalaitoksista.<ref name="ISW-18.10.2022"/><ref name="iltalehti.fi-18.10.2022"/> Venäjä oli tänä aikana tehnyt noin 190 iskua ohjuksien, räjähdelennokkien ja tykistön avulla. Jopa 1&nbsp;100 Ukrainan kaupunkia, taajamaa tai kylää oli iskujen jälkeen jäänyt ilman sähköä. Arviolta yli 70 ihmistä on kuollut iskujen seurauksena ja 240 loukkaantunut.<ref name="iltalehti.fi-18.10.2022">{{verkkoviite|osoite= https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ce3b2fc7-37c2-4e01-ab5e-d0d7ee422442| nimeke=Ukrainan sota, päivä 237: Venäjä iski eri puolille Ukrainaa – Zelenskyi: kolmasosa voimaloista tuhottu| tekijä=Magnus Brunnsberg, Aino Vasankari ja Meri Naski| ajankohta=18.10.2022| julkaisu=iltalehti.fi|viitattu=20.10.2022}}</ref>

Venäjän Ukrainan hyökkäysjoukkojen komentaja [[Sergei Surovikin]] kertoi, että Venäjä aikoi ”evakuoida” siviilejä miehittämästään H’ersonin kaupungista, jota Ukrainan asevoimat oli lähestymässä.<ref name="iltalehti.fi-18.10.2022"/>

===== Keskiviikkona 19. lokakuuta =====
Euroopan parlamentti myönsi [[Saharov-palkinto|Saharov-palkinnon]] Ukrainan kansalle, joka taistelee paitsi ”puolustaakseen kotejaan, suvereenisuuttaan, itsenäisyyttään ja alueellista yhtenäisyyttään, mutta päivittäin myös vapauden, demokratian, laillisen järjestyksen ja eurooppalaisten arvojen puolesta”.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-society/3596794-people-of-ukraine-awarded-eus-sakharov-prize-for-freedom-of-thought.html|nimeke=People of Ukraine awarded EU’s Sakharov Prize for Freedom of Thought |ajankohta=19.10.2022| julkaisija= Ukrinform|kieli={{en}}| viitattu=20.10.2022}}</ref>

Venäjän miehityshallinto on kehottanut [[H’erson]]in kaupungin asukkaita evakuoitumaan. Evakuointia on kuvattu huonosti järjestetyksi, osin paniikkimaiseksi tapahtumaksi, johon osallistuivat miehityshallinto, Venäjää tukevia valtion virkailijoita, lapsiperheitä ja joukko vanhempaa väkeä. Miehityshallinnon virkamiehet eivät kerro, tapahtuisiko evakuonti Dneprjoen itäpuolelle eli Hersonin alueen itäosiin, kauemmas miehitetylle Krimin niemimaalle vai Venäjälle. Ukrainan valtionjohdon mukaan tapahtuma olisi osin valeuutisiin pohjautuva väestön pakkosiirto.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12663112| nimeke=Propagandatemppu vai valtava evakuointi? Hersonin Venäjä-mielinen johto tyhjentää kaupunkia asukkaista |tekijä=Ilmari Reunamäki, Yrjö Kokkonen, Jyrki Saarikoski|ajankohta=19.10.2022| julkaisija= Yleisradio, yle.fi|kieli={{fi}}| viitattu=20.10.2022}}</ref>

Venäjän presidentti julisti [[sotalaki|sotatilalain]] voimaan neljällä itseensä laittomasti liittämällään Ukrainan alueella. Ukraina näkee teon yrityksenä ”pseudolaillistaa” osittain miehitettyjen alueiden ryöstäminen. Miehittäjävaltion poikkeustilalaki sallisi sotasensuurin, puhelinkeskustelujen säätelyn, ulkonaliikkumiskiellon, liikkumisen rajoittamisen, omaisuuden takavarikoimisen puolustustarpeessa ja kansalaisten käskemisen esimerkiksi paloja sammuttamaan. Lisäksi niin kutsuttu taloudellinen liikekannallepano julistettiin kuudelle Ukrainan lähialueelle ([[Belgorodin alue|Belgorodin]], [[Brjanskin alue|Brjanskin]], [[Kurskin alue|Kurskin]], [[Krasnodarin aluepiiri|Krasnodarin]], [[Rostovin alue|Rostovin]] ja [[Voronežin alue]]ille) sekä kahdelle Venäjän vuonna 2014 miehittämälle alueelle ([[Krimin autonominen tasavalta|Krim]] ja [[Sevastopol]]). Näillä seuduilla rajoitetaan esimerkiksi ihmisten liikkumista. <ref>{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12662800 | nimeke="Venäjällä vallitsee nyt osittainen liikekannallepano ja osittainen sotatila", sanoo Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja |tekijä=Ilmari Reunamäki |ajankohta=19.10.2022| julkaisija= Yleisradio, yle.fi|kieli={{fi}}| viitattu=20.10.2022}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009096603.html |nimeke=Yhdysvallat: Sotatila­lain julistus on epätoivoinen taktiikka |tekijä=|ajankohta=19.10.2022| julkaisija=Helsingin Sanomat, hs.fi |kieli={{fi}}| viitattu=20.10.2022}}</ref>

===== Torstaina 20. lokakuuta =====
Ukrainassa alkoi aamulla sähkön säännöstely. Venäjä oli erityisesti edellisen kahden viikona tuhonnut huomattavan osan Ukrainan voimaloista tai sähkönsiirtoasemista.<ref name="Guardian-20.10.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2022/oct/20/russia-ukraine-war-latest-what-we-know-on-day-239-of-the-invasion|nimeke= Russia-Ukraine war latest: what we know on day 239 of the invasion| tekijä=| ajankohta=20.10.2022| julkaisu=The Guardian, theguardian.com | viitattu=21.10.2022| kieli={{en}} }}</ref> Lisäksi Venäjä kontrolloi miehitysalueellaan esimerkiksi Euroopan suurinta ydinvoimalaa.

Nato kertoi, että siihen kuuluvat maat tulisivat toimimaan, mikäli Venäjältä tai muusta suunnasta uhattaisiin Suomea ja Ruotsia ennen kuin maat saavat puolustusliiton täysjäsenyyden.<ref name="Guardian-20.10.2022a"/>

Ukrainan presidentin mukaan Venäjä on miinoittanut [[Kah’ovkan vesivoimalaitos| Kah’ovkan vesivoimalalaitoksen]] siltayhteyksineen. Tämä altistaa vesivoimalan alapuolisen Dneprin alajuoksun yli 80 asutuskeskusta alttiiksi tulvavesille, mikäli vesivoimalan yläpuolelle padottu 18 miljoonan vesikuution [[Kah’ovkan tekojärvi]] pääsisi purkautumaan padon mahdollisesti tuhoutuessa.<ref name="KyivInde-20.10.2022a">{{verkkoviite|osoite= https://kyivindependent.com/national/zelensky-russia-mines-kakhovka-dam-threatens-to-flood-kherson|nimeke=Zelensky: Russia mines Kakhovka dam, threatens to flood Kherson| tekijä=Alexander Khrebet| ajankohta=20.10.2022| julkaisu=Kyiv Independent, kyivindependent.com | viitattu=21.10.2022| kieli={{en}} }}</ref> Kuitenkin esimerkiksi [[Geneven sopimukset|Geneven sopimusten]] mukaan aseellinen toiminta sellaista rakennelmaa vastaan, jonka tuhoaminen aiheuttaa kohtuutonta siviiliväestön menehtymistä tai haavoittumista tai siviilikohteiden vahingoittumista, on [[Geneven sopimukset#Törkeät rikkomukset|törkeä sotarikos]]. Joidenkin lähteiden mukaan Venäjä valmistautui tekemään voimalaitokseen myös [[lavastettu hyökkäys|lavastetun hyökkäyksen]] (”false flag”).<ref name="KyivInde-20.10.2022a"/>

===== Perjantaina 21. lokakuuta =====
Ukrainan asevoimien eteläisen komentokeskuksen mukaan Venäjän asevoimat on aloittanut vetäytymisen [[Hersonin alue]]ella länsiosasta siirtämällä aktiivisesti ampumatarvikkeita ja kalustoa sekä joitain yksikköjä lautoilla Dneprin itärannan puolelle. Vetäytymisen ajaksi rintamaa turvaamaan olisi ukrainalaisarvion mukaan tuotu 2&nbsp;000 äskettäisissä liikekannallepanossa palvelukseen astunutta reserviläistä. Miehityshallinnon toimintoja on lopetettu [[Beryslav]]in ja [[H’erson]]in ja kaupungeissa. Venäläisten asiantuntijoiden, ukrainalaisten yhteistyötoimijoiden ja Hersonin alueen pankkitoimintojen evakuointia valmisteltiin. Vahvistusta Venäjän valtionjohdon mahdollisesti antamalle vetäytymiskäskylle ei kuitenkaan saatu perjantaina.<ref name="ISW-21.10.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-october-21|nimeke=Russian Offensive Campaign Assessment, October 21 |tekijä=Katherine Lawlor, Grace Mappes, Kateryna Stepanenko, George Barros & Frederick W. Kagan| ajankohta= 21.10.2022| julkaisija=Institute for the Study of War, understandingwar.org| kieli={{en}}| viitattu=22.10.2022}}</ref> Venäjä kertoo ”evakuoineensa” jo 15&nbsp;000 ihmistä H’ersonista.<ref name="IL-21.10.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/baa9c670-609b-414e-a397-18e3a9fd0021|nimeke=Ukrainan sota, päivä 240: Venäjän ja Yhdysvaltojen puolustusministerit keskustelivat puhelimitse |tekijä=Marikki Nykänen & Meri Naski| ajankohta= 22.10.2022| julkaisu= Iltalehti, iltalehti.fi| viitattu=22.10.2022}}</ref>

===== Lauantaina 22. lokakuuta =====

Venäjä on jatkanut ohjusiskujaan Ukrainan siviiliyhteiskunnan perusrakenteisiin eli voimalaitoksia ja sähkönjakeluverkkoa kohtaan. Lauantaina iskuja kohdistettiin erityisesti läntiseen Ukrainaan. Ukrainan sähkönsiirron kantaverkosta vastaava valtiollinen energiayhtiö [[Ukrenerho]] luonnehti iskujen vaikutuksia vakavuudeltaan lokakuun 10.–12. päivän iskujen kaltaisiksi.<ref name="Guardian-22.10.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2022/oct/22/russia-ukraine-war-latest-what-we-know-on-day-241-of-the-invasion|nimeke=Russia-Ukraine war latest: what we know on day 241 of the invasion| tekijä=Joe Middleton| ajankohta=22.10.2022| julkaisu=The Guardian, theguardian.com | viitattu=22.10.2022| kieli={{en}} }}</ref> Ainakin Tšerkasyn alueelle iskettiin myös räjähdelennokeilla.<ref name="ukrinform.net-22.10.2022b">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3598695-in-cherkasy-region-russian-drones-hit-critical-infrastructure-object.html| nimeke=In Cherkasy region, Russian drones hit critical infrastructure object| ajankohta=22.10.2022| julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net | viitattu=22.10.2022| kieli={{en}} }}</ref> Ukrainan asevoimat pudotti 13 Venäjän strategisista pommikoneista ammutuista 17:stä [[H-55|H-101]] (H-555) -risteilyohjuksesta ja viisi Mustaltamereltä ammutuista 16:sta [[Kalibr]]-ohjuksesta.<ref name="ukrinform.net-22.10.2022c">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3598720-ukraines-air-force-destroys-18-russian-cruise-missiles-sat-morning.html| nimeke=Ukraine’s Air Force destroys 18 Russian cruise missiles Sat morning| ajankohta=22.10.2022| julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net | viitattu=22.10.2022| kieli={{en}} }}</ref>

Ukrainan asevoimat jatkoi iskujaan venäläisten huoltoreittejä kohtaan eteläisessä Ukrainassa [[Hersonin alue]]ella. Venäjän kerrottiin saaneen valmiiksi vaurioituneen [[Antonivkan maantiesilta|Antonivkan sillan]] viereen rakennetun [[ponttonisilta|ponttonisillan]].<ref name="Guardian-22.10.2022a"/>

Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Saksa ovat pyytäneet YK:ta tutkimaan väitteitä, joiden mukaan Venäjä käyttäisi Iranissa valmistettuja lennokkeja sotatoimiin Ukrainassa.<ref name="Guardian-22.10.2022a"/>

===== Sunnuntaina 23. lokakuuta =====
Venäjän puolustusministeriö väitti Venäjän onnistuneen tuhoamaan ukrainalaisen polttoainevaraston [[Tšerkasyn alue]]ella, jossa Venäjän mukaan säilytettiin yli 100&nbsp;000 tonnia lentopolttoainetta eli [[petroli|kerosiinia]], osana iskuja ukrainalaisiin energiasektoreihin.<ref name="Nimetön">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-116506|nimeke=Venäjä väittää tuhonneensa polttoainevaraston Ukrainassa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-10-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name="Nimetön"/> Energiayhtiö DTEK ilmoitti, että Kiovassa alettiin toteuttaa suunniteltuja sähkökatkoksia sähkön säästämiseksi ja onnettomuuksien välttämiseksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-116470|nimeke=Kiovassa toteutetaan suunniteltuja sähkökatkoja|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-10-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009096603.html?post=194142|nimeke=Kiovassa otettiin käyttöön sähkökatkokset onnettomuuksien välttämiseksi|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-10-23|viitattu=2022-10-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Maanantaina 24. lokakuuta =====
Venäjän perustama Hersonin alueen nukkehallitus ilmoitti, että alueella perustetaan vapaaehtoisjoukot, joihin saa liittyä kuka tahansa, ja että liittyminen on vapaaehtoista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-116695|nimeke=Hersonin nukkehallitus perustaa vapaaehtoisjoukot|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-10-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009096603.html?post=194254|nimeke=Hersonin nukkehallitus perustaa vapaaehtoisjoukot|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-10-24|viitattu=2022-10-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Tiistaina 25. lokakuuta =====
Uutissivusto Mediazona esitti muun muassa Venäjällä solmittujen pika-avioliittojen runsastumisen perusteella laskennallisen arvion, että Venäjä olisi syyskuisen liikekannallepanon jälkeen kutsunut 492&nbsp;000 reserviläistä aseisiin. Tämä on huomattavasti enemmän kuin mitä julkisuudessa ”osittaisesta liikekannallepanosta” kerrottaessa viestittiin.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://en.zona.media/article/2022/10/24/marriedanddrafted|nimeke=Married and drafted. Almost half a million Russian men were mobilised in a month based on a spike in marriages |tekijä=|ajankohta=25.10.2022| julkaisu=|kieli={{en}}|viitattu=26.10.2022}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009157317.html|nimeke=Uutissivuston laskelma: Venäjä on kutsunut riviin puoli miljoonaa reserviläistä |tekijä=Pekka Hakala |ajankohta=25.10.2022| julkaisu=Helsingin Sanomat, hs.fi|kieli={{fi}}|viitattu=26.10.2022}}</ref>

Venäläisen uutistoimisto TASSin mukaan aseteollisuuskonserni [[Almaz-Antei]]hin kuuluva pietarilainen [[Obuhovin terästehdas|Obuhovin tehdas]] kokoonpanisi ja toimittaisi marras-joulukuussa 2022 Venäjän asevoimille 1&nbsp;000 aseistettua droonia käytettäväksi Ukrainassa. Näillä kameralla varustetuilla edullisilla nelikoptereilla venäläiset pyrkivät pudottamaan pieniä kranaatteja ukrainalaisiin kohteisiin.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.armyrecognition.com/defense_news_october_2022_global_security_army_industry/russian_company_obukhov_state_plant_plans_to_produce_1000_quadcopter_drones_by_the_year_end.html |nimeke=Russian company Obukhov State Plant plans to produce 1,000 quadcopter drones by the year end|ajankohta= 25.10.2022 |kieli={{en}} |julkaisu=armyrecognition.com | viitattu=26.10.2022}}</ref>

===== Keskiviikkona 26. lokakuuta =====
Venäjä yritti YK:n turvallisuusneuvostossa estää YK:ta lähettämästä tutkijoitaan selvittämään, oliko Venäjä ampunut Ukrainaan iranilaisvalmisteisia räjähtäviä lennokkeja. Britannian, Saksan ja Ranskan diplomaatit olivat pyytäneet tätä YK:n pääsihteeriltä. Heidän mukaansa Venäjän ja Iranin toiminta rikkoisi vuonna 2015 sovittua Iranin ydinohjelmaa koskevaa toimintasuunnitelmaa, joka rajoittaa myös joidenkin konventionaalisten aseiden tuomista Iraniin tai viemistä Iranista.<ref name="CNN-26.10.2022">{{verkkoviite|osoite=https://edition.cnn.com/europe/live-news/russia-ukraine-war-news-10-26-22/index.html|nimeke=October 26, 2022 Russia-Ukraine news |tekijä=Tara Subramaniam & Adrienne Vogt| ajankohta=27.10.2022| julkaisija= CNN, cnn.com| viitattu=28.10.2022|kieli={{en}}}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.un.org/securitycouncil/content/2231/background|nimeke=Resolution 2231 (2015) on Iran Nuclear Issue| julkaisija= Yhdistyneet kansakunnat, un.org| viitattu=28.10.2022|kieli={{en}}}}</ref> Ukrainan presidentin mukaan Venäjä olisi ampunut jo 400 iranilaisvalmisteista lennokkia Ukrainaan.<ref name="CNN-26.10.2022"/>

Venäjä pyrkii uudelleensanoittamaan kertomusta ”Ukrainan erikoisoperaationsa” tarkoitusperistä. Aiemman natseista puhdistamisen sijaan nyt [[Venäjän federaation turvallisuusneuvosto|Venäjän turvallisuusneuvosto]] viestii maansa pyrkivän puhdistamaan Ukrainaa saatanoista. Venäjän mukaan ukrainalaiset olisivat hylänneet ortodoksiset arvot.<ref name="Guardian-26.10.2022"/><ref name="CNN-26.10.2022"/> Seuraavana päivänä Ukrainan turvallisuuspalvelu (SBU) kertoi nostaneensa hyökkäyssodan alun jälkeen rikossyytteen 33:a ortodoksisen kirkon [[Venäjän ortodoksinen kirkko|Moskovan patriarkaatin]] palveluksessa työskentelevää henkilöä kohtaan toimimisesta vihollisen hyväksi.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3602142-sbu-exposes-33-russian-assets-operating-under-guise-of-religious-clerics.html|nimeke=SBU exposes 33 Russian assets operating under guise of religious clerics|ajankohta=27.10.2022|julkaisija=Ukrinform|kieli={{en}}|viitattu=28.10.2022}}</ref>

Venäjän medioissa kerrottiin, että 70&nbsp;000 siviiliä olisi jo evakuoitu Dneprin länsirannalta joen itäpuolelle. Miehittäjät ovat myös käskeneet siviilejä lähtemään H’ersonin kaupungista; samalla miehityshallintokin oli poistumassa.<ref name="CNN-26.10.2022"/> Venäläismedia ja Venäjän puolustusministeri on samoihin aikoihin pyrkinyt horjuttamaan väestön tahtoa pysyä alueella väittäen todisteita esittämättä esimerkiksi, että Ukraina olisi räjäyttämässä Kah’ovkan vesivoimalaitoksen patoa tai aikomassa räjäyttää [[likainen pommi|likaista pommia]].<ref name=""ISW-26.10.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.iswresearch.org/search/label/Ukraine|nimeke=Russian Offensive Campaign Assessment, October 26|tekijä=George Barros, Karolina Hird, Riley Bailey & Frederick W. Kagan|ajankohta=26.10.2022|julkaisija=ISW, |kieli={{en}}|viitattu=28.10.2022}}</ref><ref name="CNN-26.10.2022"/> Keväällä 2022 miehityshallinto yritti aiemmilla [[psykologinen sodankäynti|psykologisen sodankäynnin]] keinoilla saada ukrainalaismielistä väestöä venäläisen "valetasavallan" kannalle.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.thetimes.co.uk/article/russia-tries-psychological-warfare-to-quell-defiant-kherson-xjwrl2clg|nimeke=Russia tries psychological warfare to quell defiant Kherson| tekijä=Charlie Parker|ajankohta=31.3.2022 | selite= tilaajille|julkaisu=The Times, thetimes.co.uk|viitattu=28.10.2022 |kieli={{en}}}}</ref> Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä olisi nyt tuonut Hersoniin vahvistukseksi äskettäin sotilaspalvelukseen määrättyjä reserviläissotilaita.<ref name="CNN-26.10.2022"/> Ukrainan vastahyökkäyksen raportoitiin puolestaan vaikeutuneen Hersonin alueen länsiosissa märän sään ja maasto-olojen kuten kastelukanavien vuoksi.<ref name="Guardian-26.10.2022"/>

Moskovan Kremlin tiedottaja Peskovin mukaan neljän Venäjän liitetyksi väitetyn ukrainalaisalueen ”hylätyt varallisuudet” saatetaan siirtää venäläisille yhtiöille, koska ilmiselvästi ne ”eivät voi jäädä epäaktiivisiksi”.<ref name="Guardian-26.10.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2022/oct/26/russia-ukraine-war-at-a-glance-what-we-know-on-day-245-of-the-invasion|nimeke=Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 245 of the invasion |tekijä=Tom Ambrose, Vivian Ho & Helen Sullivan| ajankohta=26.10.2022| julkaisu= theguardian.com| viitattu=28.10.2022|kieli={{en}}}}</ref>

===== Torstaina 27. lokakuuta =====
Venäjän presidentti Putin kertoi puheessaan, ettei hän kadu Ukrainan ”erikoisoperaatioita”. Vaikka Venäjä itse aloitti ja jatkaa hyökkäyssotaa, hän syytti puheessaan ”länttä” tästä samoin kuin ”vaarallisesta, verisestä ja likaisesta pelistä”, joka on tuonut kaaosta ympäri maailmaa.<ref name="reuters-27.10.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/putin-says-west-is-playing-dangerous-bloody-dirty-game-2022-10-27/|nimeke=Putin blasts West, says world faces most dangerous decade since WW2|tekijä=Guy Faulconbridge |ajankohta=27.10.2022 |julkaisija=Reuters, reuters.com|viitattu=29.10.2022|kieli={{en}}}}</ref> Putin toisti puheessaan Venäjän perustelemattoman väitteen, että Ukraina voisi käyttää ”likaista pommia”. Hän väitti myös ”erikoisoperaatiota” osin sisällissodaksi. Putinin mielestä ainoastaan Venäjä voisi taata Ukrainan alueellisen yhtenäisyyden.<ref name="reuters-27.10.2022a"/>

===== Perjantaina 28. lokakuuta =====
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä olisi hyökkäyssotansa aikana tehnyt 8&nbsp;000 ilmaiskua ja laukaissut 4&nbsp;500 ohjusta Ukrainaan.<ref name="guardian-28.10.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/live/2022/oct/28/russia-ukraine-war-live-news-updates-joe-biden-vladimir-putin-russian-nuclear-weapons-dirty-bomb-claim|nimeke=Russia-Ukraine war live: Russia has fired 4,500 missiles on Ukraine since invasion, says Zelenskiy; more than 300 drones ‘shot down’ – as it happened|tekijä=Tom Ambrose, Zaina Alibhai & Helen Sullivan |ajankohta=28.10.2022|julkaisu=The Guardian, |kieli={{en}}|viitattu=29.10.2022}}</ref>

Venäjän puolustusministeri väitti maansa saaneen ”osittaisen liikekannallepanon” valmiiksi. Palvelukseen otetuista reserviläisistä 82&nbsp;000 olisi jo siirretty Ukrainaan ja 218&nbsp;000 olisi koulutuksessa.<ref name="guardian-28.10.2022a"/> Suomalainen sotatutkija Ilmari Käihkö arvioi, ettei Venäjän ilmoittamiin lukuihin pidä luottaa. Uutisoinnilla pyritään rauhoittamaan kansaa. Huomattava taistelijoiden lukumäärän lisäys kuitenkin vahvistaa hyökkääviä Venäjän asevoimia.<ref name="hs.fi-28.10.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009166841.html|nimeke=Tutkija liike­kannalle­panon lopettamis­puheista: Venäjä pyrkii rauhoittamaan kansaa|tekijä=Pekka Mykknen|ajankohta=28.10.2022|julkaisu=Helsingin Sanomat, hs.fi|viitattu=29.10.2022|kieli={{fi}}}}</ref>

===== Lauantaina 29. lokakuuta =====
''Helsingin Sanomien'' pääkirjoituksessa kiteytetään Venäjän lokakuussa järjestelmällisesti muuttunut tuhotyö. Terrori on kohdistunut erityisesti siviiliasuntoihin ja keskeiseen infrastruktuuriin, muun muassa sähkö-, vesi- ja voimalaitoksiin.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009165859.html|nimeke=Venäjä jatkaa terroriaan Ukrainassa|selite=Pääkirjoitus |ajankohta=29.10.2022|julkaisu=Helsingin Sanomat, hs.fi|viitattu=29.10.2022|kieli={{fi}} }}</ref>

Ukraina syytti venäläisiä muun muassa Hersonin alueen sairaaloiden lääkintätarvikkeiden ja ambulanssien ryöstelystä.<ref name="yle.fi-29.10.2022"/>

Hollannista kerrottiin, että Venäjän tiedustelupalvelu oli perustanut maahan kymmeniä postilaatikkoyrityksiä, joiden avulla se oli yrittänyt hankkia huipputeknisiä komponentteja Ukrainan sodassa käytettäviin aseisiin. Hämärtämällä ostajatahoa venäläiset ovat pyrkineet kiertämään länsimaiden asettamia pakotteita.<ref name="yle.fi-29.10.2022">{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12314941|nimeke=Venäjä sanoo torjuneensa Ukrainan lennokki-iskun Sevastopoliin |tekijä=Ilmari Reunamäki, Veera Pennanen, Marja Väänänen, Inka Haukka, Anna Näveri, Henrietta Hassinen, Jussi Nurminen, Saana Uosukainen, Yrjö Kokkonen |ajankohta=29.10.2022 |julkaisija=Yleisradio, yle.fi|viitattu=29.10.2022}}</ref>

Sevastopolissa sijaitseviin sotilaskohteisiin tehtiin isku drooneilla ja kauko-ohjattuilla [[miehittämätön pinta-alus|miehittämättömillä pinta-aluksilla]] (USV). Venäjä ampui alas seitsemän yhdeksästä droonista. Mustia kajakkeja muistuttaneet kauko-ohjatut pinta-alukset oli varustettu videokameralla, tietoliikenneyhteydellä ja räjähteillä. Julkisuuteen toimitetun videomateriaalin perusteella on ilmeistä, että yksi USV-iskujen kohteina olleista sota-aluksista oli ohjusfregatti [[Admiral Makarov]], joka oli huhtikuussa 2022 upotetun [[ohjusristeilijä Moskva]]n jälkeen nostettu [[Venäjän Mustanmeren laivasto]]n lippulaivan asemaan. Venäjä on myöntänyt miinanraivaaja Ivan Golubetsin kärsineen vähäisiä vaurioita. <ref>{{verkkoviite|osoite= https://meduza.io/en/feature/2022/10/29/largest-drone-strike-on-russia-since-the-start-of-the-war |nimeke=Largest drone strike on Russia since the start of the war 16 drones attack Black Sea Fleet at the Port of Sevastopol |ajankohta= 29.10.2022|julkaisu=Meduza, meduza.io |kieli={{en}} |viitattu=5.11.2022}}</ref> Satelliittikuvat, joiden mukaan Admiral Makarovia havaittiin saatettavan kahden hinaajan avulla Sevastopoliin 1. marraskuuta, tukevat kuitenkin arviota ainakin yhden Ukrainaan risteilyohjuksia ampuneen fregatin vaurioitumisesta USV-iskussa.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://global.espreso.tv/new-details-of-drone-attacks-on-russian-ships-in-occupied-sevastopol-serhiy-zgurets-column |nimeke=New details of drone attacks on Russian ships in occupied Sevastopol: Serhiy Zgurets column | tekijä= Serhiy Zgurets|ajankohta=3.11.2022|julkaisu=espreso.tv| kieli= {{en}}|viitattu=5.11.2022}}</ref>

===== Sunnuntaina 30. lokakuuta =====
[[Tiedosto:Sviatohirsk Lavra after Russian invasion (2022-10-30) 01.jpg|thumb|140px|Venäjän sotatoimien aikana venäläistulituksen kohteeksi joutunutta, ukrainalaisten hallussaan pitämää ortodoksisen kirkon Svjatohirskin lavran (luostarin) kirkkoa [[Svjatohirsk]]issä 30. lokakuuta 2022.]]
Elintarvikekriisin arveltiin saattavan pahentua Venäjän vetäydyttyä Sevastopoliin edellispäivänä kohdistettujen lennokki- ja USV-iskujen jälkeen Ukrainan ja Turkin kanssa sovitusta ukrainalaisen viljan vientisopimuksesta.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://sverigesradio.se/artikel/livsmedelskrisen-kan-forvarras-efter-ryska-exportstoppet|nimeke=Livsmedelskrisen kan förvärras efter ryska exportstoppet|ajankohta=30.10.2022|julkaisija= sverigesradio.se|kieli={{sv}}|viitattu=9.11.2022}}</ref>

===== Maanantaina 31. lokakuuta =====
Venäjän asevoimat iski erityisesti Ukrainan yhteiskunnan energiahuollon perusrakenteisiin yli 50 risteilyohjuksella, jotka ammuttiin [[Kaspianmeri|Kaspianmeren]] pohjoisosista ja Rostovin alueen [[Volgodonsk]]in seudulta. Ukraina ilmoitti ampuneensa alas 44 näistä risteilyohjuksista. Ukrainan pääministerin mukaan iskut vahingoittivat 18 kohdetta, jotka sijaitsevat kymmenellä Ukrainan alueella. Esimerkiksi vesi katkesi 80 prosentilta kiovalaisista ja sadattuhannet olivat iskujen jälkeen ilman sähköä.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-october-31 |nimeke=Russian Offensive Campaign Assessment, October 31 |tekijä= Karolina Hird, Katherine Lawlor, George Barros & Frederick W. Kagan |ajankohta= 31.10.2022|julkaisu=Institute for the Study of War, understandingwar.org |kieli={{en}} |viitattu=4.11.2022}}</ref> Yksi alasammutuista ohjuksista putosi [[Moldova]]n puoleiselle maaseutualueelle.<ref name="IL-31.10.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/4c02a32f-aaa9-458a-bff7-645b60976fac|nimeke=Ukrainan sota, päivä 250: Venäjä iski ohjuksilla Ukrainan kriittiseen infraan, yksi raketeista putosi Moldovaan |tekijä= Jari Himanen, Aino Vasankari & Lyyra Virtanen |ajankohta= 31.10.2022|julkaisu=Iltalehti, iltalehti.fi |kieli={{fi}} |viitattu=4.11.2022}}</ref>

=== Marraskuu 2022 ===
===== Tiistaina 1. marraskuuta =====
Venäjän aiempi presidentti [[Dmitri Medvedev]] kertoi pelkonsa, että Ukrainan voitto voisi johtaisi nyky-Venäjän romahdukseen.<ref name="IL-1.11.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9fddab4c-1924-4dbe-a305-7dc317d6ec96|nimeke=Ukrainan sota, päivä 251: Medvedev pelkää Venäjän romahdusta, brittivakoojilla keskeinen rooli sodassa |tekijä= Jari Himanen, Olli Vainio & Aino Vasankari|ajankohta= 1.11.2022|julkaisu=Iltalehti, iltalehti.fi |kieli={{fi}} |viitattu=4.11.2022}}</ref>

Britannia viesti tukeneensa Ukrainan [[kybersodankäynti|kyberpuolustusta]] noin 7 miljoonan euron panostuksella pian Venäjän hyökkäyssodan alettua.<ref name="IL-1.11.2022"/> Ukraina oli tehnyt kyberpuolustukseen liittyvää yhteistyötä esimerkiksi Britannian kanssa jo usean vuoden ajan tätä ennen.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-polytics/2425230-ukraine-britain-to-increase-cooperation-in-cybersecurity.html |nimeke=Ukraine, Britain to increase cooperation in cybersecurity |ajankohta= 20.3.2018|julkaisu=defence-ua.com |kieli={{en}} |viitattu=4.11.2022}}</ref> Ukraina liittyi [[Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskus|Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskuksen]] (CCDCOE) liitännäisjäseneksi maaliskuussa 2022,<ref name="defence-ua.com-7.3.2022">{{verkkoviite|osoite=https://en.defence-ua.com/events/ukraine_joins_natos_cyber_defence_centre_of_excellence-2213.html |nimeke=Ukraine Joins NATO’s Cyber Defence Centre of Excellence |ajankohta= 7.3.2022|julkaisu=defence-ua.com |kieli={{en}} |viitattu=4.11.2022}}</ref> ja on jakanut kokemuksiaan tällä foorumilla muille osallistujamaille, mukaan luettuna Britannia ja Suomi.

Euroopan unioni toi esille, että Venäjä rikkoo kansainvälistä lakia, pyrkiessään toimeenpanemaan miehitysalueillaan Krimillä liikekannallepanon. EU:n mukaan Venäjä kutsuu asepalvelukseen myös väestöjakaumaan verrattuna suhteettoman paljon [[etninen vähemmistö|etnisiin vähemmistöihin]] kuuluvia, Krimillä erityisesti [[krimin tataarit|Krimin tataareja]].<ref name="ukrinform-1.11.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-polytics/3605350-russian-mobilization-in-crimea-constitutes-another-violation-of-international-law-eu.html |nimeke=Russian mobilization in Crimea constitutes another violation of international law - EU |ajankohta= 1.11.2022|julkaisu=ukrinform.net|kieli={{en}} |viitattu=8.11.2022}}</ref>

Lokakuussa 2022 menehtyi yhteensä 12&nbsp;860 venäläissotilasta. Tämä Ukrainan asevoimien julkaisema arvio vastasi 10,0 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 128&nbsp;420 kaatunutta) tammikuun loppuun 2023 mennessä.<ref name="ukrinform-1.11.2022-losses"/><ref name="ukrinform-1.10.2022-losses">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3583548-ukraine-army-eliminates-about-59610-enemy-troops.html |nimeke=Ukraine Army eliminates about 59,610 enemy troops | ajankohta= 1.10.2022| kieli={{en}}| arkisto=https://web.archive.org/web/20221001102126/https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3583548-ukraine-army-eliminates-about-59610-enemy-troops.html | arkistoitu= 1.10.2022| viitattu= 20.2.2023}}</ref>

Venäjän lokakuun 2022 kalustotappioihin kuului Ukrainan asevoimien mukaan (suluissa kertymä aikavälillä 24.2.2022-31.1.2023 eli 342 sotapäivän aikana) 344 (3&nbsp;209) panssarivaunua, 552 (6&nbsp;382) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 357 muuta ajoneuvoa (5&nbsp;061, luku sisältää tankkiautot), 333 (2&nbsp;207) tykkiä, 47 (458) raketinheitintä, 21 (221) ilmatorjuntajärjestelmää, 12 (293) lentokonetta, 31 (283) helikopteria, 23 (200) erikoislaiteyksikköä ja yhden aluksen tai veneen (19). Lisäksi Ukraina pudotti lokakuussa 2022 yhteensä 151 (sodassa 31.1.2023 mennessä yhteensä 796) venäläistä risteilyohjusta ja 406 (1951) taktista UAV-lennokkia.<ref name="ukrinform-1.11.2022-losses"/><ref name="ukrinform-1.10.2022-losses"/> Tuhottujen tykkien määrä vastasi 15,1 prosenttia kaikista Venäjän menettämistä tykeistä sodan aikana. UAV-lennokkien (enimmäkseen räjähdelennokkeja) lukumäärä vastasi yli viidennestä (20,8 prosenttia) kaikista pudotetuista lennokeista sodan aikana ja risteilyohjuksiakin Ukraina pudotti 19,0 prosenttia koko sodan aikana pudotetuista (31.1.2023 saakka). Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

===== Keskiviikkona 2. marraskuuta =====
Venäjän miehitysjoukot ovat jatkaneet ukrainalaisväestön pakkosiirtoja Hersonin alueella. Myös ukrainalaisia yrityksiä on pyritty ”kansallistamaan” miehittäjän nimiin. Ukarinalaisia lapsia on pakkosiirretty Hersonin alueelta Venäjälle.<ref name="ISW-2.11.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-november-2 |nimeke=Russian Offensive Campaign Assessment, November 2|tekijä=Kateryna Stepanenko, Riley Bailey, Karolina Hird, Grace Mappes, Madison Williams, Yekaterina Klepanchuk & Frederick W. Kagan| ajankohta= |julkaisu=Institute for the Study of War, understandingwar.org |kieli={{en}} |viitattu=4.11.2022}}</ref>

===== Torstaina 3. marraskuuta =====
Donetskin venäläishallinnon johtaja Denis Pushilin kertoi, että Ukraina ja Venäjä vaihtoivat yli 200 sotavankia keskenään.<ref name="ISW-3.11.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-november-3 |nimeke=Russian Offensive Campaign Assessment, November 3|tekijä=Kateryna Stepanenko, Riley Bailey, Grace Mappes, Yekaterina Klepanchuk & Frederick W. Kagan| ajankohta= 3.11.2022 |julkaisu=Institute for the Study of War, understandingwar.org |kieli={{en}} |viitattu=5.11.2022}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/valko-venajan-liittyminen-sotaan-epatodennakoista-uhoamisesta-huolimatta-arvioi-isw-mtv-seuraa-sotaa/8562256|nimeke=Donetskin nukkejohtaja: Ukrainassa suuri vankienvaihto tänään – MTV seurasi sotaa 3.11.2022|julkaisu=MTV Uutiset|ajankohta=2022-11-03|viitattu=2022-11-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Perjantaina 4. marraskuuta =====
Aseistetut Venäjän asevoimien sotilaat pakottivat H’ersonin asukkaita pois kodeistaan evakoiksi. Jos asukkaat eivät välittämästi pystyneet osoittamaan omistavansa asuntojaan, heidät pakotettiin pois. Usein venäläissotilaat muuttivat tilalle tyhjennettyihin asuntoihin.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://apnews.com/article/russia-ukraine-zelenskyy-kyiv-europe-terrorism-6eef75649441fa87c7c75f96c3937006| nimeke=Russian soldiers enter Kherson homes, dig in for urban war|tekijä= Andrew Meldrum & Yuras Karmanau|ajankohta= 4.11.2022 |julkaisu=apnews.com |kieli={{en}}| viitattu=5.11.2022}}</ref>

Venäjän presidentti Putinin mukaan ”osittaisessa liikekannallepanossa” oli saatu asepalvelukseen 318&nbsp;000 sotilasta.<ref name="meduza-4.11.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://meduza.io/en/news/2022/11/04/putin-signs-laws-on-volunteer-military-formations-and-conscription-of-convicts |nimeke=Putin signs laws on volunteer military formations and conscription of convicts |ajankohta= 4.11.2022 |julkaisu=Meduza, meduza.io |kieli={{en}}| viitattu=5.11.2022}}</ref> Venäjän presidentti ei kuitenkaan julistanut liikekannallepanoa päättyneeksi. Ihmisoikeusjuristien mukaan tämä merkitsee, että laki on yhä voimassa, vaikka julkisuudessa muuta sanottaisiin. Sen sijaan hän edisti uusien taistelijoiden värväämistä asepalvelukseen kahdella uudella säädöksellä vapaaehtoisjoukoista ja aiempien vankien asepalvelukseen kutsumisesta.<ref name="meduza-4.11.2022a"/> Säädöksen mukaan äskettäin vapautuneet ja vankeutensa vuoksi asepalvelun välttäneet venäläiset voivat tulla kutsutuksi asepalveluun. Sotimaan pääsisivät esimerkiksi raiskaajat, murtovarkaat ja murhaajat, mutta eivät autovarkaat, terroristit, maanpetturit eivätkä pedofiilit.<ref name="meduza-4.11.2022a"/> Lisäksi Venäjän puolustusministeriö on ryhtynyt syksyllä soveltamaan [[Ryhmä Wagner|palkkasotilasryhmittymä Wagnerin]] jo aiemmin käyttämää toimintatapaa, jonka mukaan vankilassa rangaistustaan suorittavat vangit voivat korvata vankeusaikaansa liittymällä vapaaehtoisina taisteluihin lähetettäviin sotilasjoukkoihin.<ref name="meduza-11.10.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://meduza.io/en/feature/2022/10/11/the-wagner-group-s-best-practices-go-mainstream |nimeke=The Wagner Group’s ‘best practices’ go mainstream Following Prigozhin’s example, Defense Minister Sergey Shoigu has begun recruiting soldiers among Russia’s inmates |ajankohta= 11.10.2022 |julkaisu=Meduza, meduza.io |kieli={{en}}| viitattu=5.11.2022}}</ref><ref name="CNN-9.8.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://edition.cnn.com/2022/08/09/europe/russia-recruits-prisoners-ukraine-war-cmd-intl/index.html |nimeke=Russia dangles freedom to prisoners if they fight in Ukraine. Many are taking the deadly gamble. |tekijä= Nick Paton Walsh, Daria Markina, Sebastian Shukla, Oleksandra Ochman & Darya Tarasova| ajankohta= 9.8.2022 |julkaisu=CNN |kieli={{en}}| viitattu=5.11.2022}}</ref><ref name="BBC-15.9.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-europe-62911618| nimeke=Wagner Group: Head of Russian mercenary group filmed recruiting in prison |tekijä= Matt Murphy | ajankohta= 15.9.2022 |julkaisu=BBC|kieli={{en}}| viitattu=5.11.2022}}</ref> Lainmuutokset ja uudet käytännöt mahdollistavat satojen tuhansien aiemmin yhteiskuntakelvottomana asepalvelun välttäneen kutsumisen tai värväämisen asepalveluun rintamalle.

===== Lauantaina 5. marraskuuta =====
Iranin ulkoministeri vahvisti maansa toimittaneen iranilaisvalmisteisia lennokkeja Venäjälle. Hänen mukaansa ”määrältään rajoitetut” toimitukset olisi kuitenkin toteutettu kuukausia ennen Venäjän hyökkäyssodan alkamista. Ulkoministeri lisäksi kehotti ukrainalaisia osoittamaan, että iranilaisia lennokkeja olisi käytetty Ukrainassa.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://apnews.com/article/iran-europe-middle-east-dubai-united-arab-emirates-c1255814129259a97e301d84548a37bb| nimeke=Iran acknowledges sending drones to Russia for first time|ajankohta= 5.11.2022 |julkaisu=apnews.com |kieli={{en}}| viitattu=5.11.2022}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.washingtonpost.com/world/iran-acknowledges-sending-drones-to-russia-for-first-time/2022/11/05/e33b8392-5ce3-11ed-bc40-b5a130f95ee7_story.html | nimeke=Iran acknowledges sending drones to Russia for first time |ajankohta= 5.11.2022 |julkaisu=washingtonpost.com |kieli={{en}}| viitattu=5.11.2022}}</ref>

Ukrainan kantaverkkoyhtiö kertoi käynnistävänsä sähkönsäännöstelyn kiertävien sähkökatkosten muodossa Kiovassa ja seitsemällä Ukrainan alueella.<ref name="reuters-5.11.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/ukraine-grid-operator-steps-up-rolling-blackouts-some-regions-2022-11-05/|nimeke= Russia's war on Ukraine latest news: U.S. said to prod Kyiv on talks|tekijä= | ajankohta= 6.11.2022 |julkaisu=Reuters, reuters.com |kieli={{en}} |viitattu=8.11.2022}}</ref>

===== Sunnuntaina 6. marraskuuta =====
Venäjän oppositiolähteet raportoivat ukrainalaisesta tykistötulesta [[Svatoven piiri]]n Makijivkan kylässä [[Luhanskin alue]]ella. Tulituksessa on saattanut kuolla yhden päivän aikana jopa 500 syksyn liikekannallepanossa sotimaan käskettyä taistelijaa.<ref name="ISW-6.11.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-november-6 |nimeke= Russian Offensive Campaign Assessment, November 6|tekijä=Kateryna Stepanenko & Mason Clark| ajankohta= 6.11.2022 |julkaisu=Institute for the Study of War, understandingwar.org |kieli={{en}} |viitattu=8.11.2022}}</ref> Toisen uutisen mukaan 1. marraskuuta illalla paikalle saapuneet kokemattomat taistelijat saivat joukon lapioita, ja heitä käskettiin kaivamaan [[juoksuhauta|juoksuhautoja]]. Lapioita oli vähän ja sotilaat vuorottelivat kaivamisessa läpi yön.<ref name="Guardian-7.11.2022"/> Varhain aamulla 2. marraskuuta ukrainalainen drooni havaitsi [[Voronežin alue]]elta pari viikkoa aiemmin liikekannallepanossa kootun ja pikaisesti koulutetun venäläisjoukon. Silminnäkijöiden mukaan seuranneesta tykistötulituksesta selvisi hengissä vain 130 taistelijaa 570:stä ja hekin menettivät mielenterveytensä, eivätkä pysty palaamaan rintamalle.<ref name="Guardian-7.11.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2022/nov/07/we-were-completely-exposed-russian-conscripts-say-hundreds-killed-in-attack |nimeke= ‘We were completely exposed’: Russian conscripts say hundreds killed in attack|tekijä=Pjotr Sauer| ajankohta=7.11.2022 |julkaisu=The Guardian, theguardian.com|kieli={{en}} |viitattu=8.11.2022}}</ref>

Venäjän mukaan ukrainalaisen tulitus on vaurioittanut [[Kah’ovkan vesivoimalaitos|Kah’ovkan voimalaitospatoa]].<ref name="reuters-6.11.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/russias-war-ukraine-latest-news-russia-resumes-participation-grain-deal-2022-11-03/ |nimeke= Russia's war on Ukraine latest news: U.S. said to prod Kyiv on talks| ajankohta= 6.11.2022 |julkaisu=Reuters, reuters.com |kieli={{en}} |viitattu=8.11.2022}}</ref> Väitettä ei ole puolueettomasti varmennettu. Venäläislähteet eivät täsmennä, minne vauriot täsmällisemmin kohdistuivat, eli osuivatko iskut esimerkiksi padon sivuilla sijaitseviin strategisiin tie- ja rautatieväyliin.

===== Maanantaina 7. marraskuuta =====
Ukrainan valtiollinen sähkö- ja kantaverkkoyhtiö [[Ukrenerho]] varoitti uusista suunnitelluista ja suunnittelemattomista [[sähkökatkos|sähkökatkoista]]. Erityisesti Kiovan ja Harkovan alueella sähkön saatavuustilanne on kriittinen.<ref name="CNN-7.11.2022">{{verkkoviite|osoite=https://edition.cnn.com/europe/live-news/russia-ukraine-war-news-11-07-22/index.html | nimeke=Russia's war in Ukraine (November 7, 2022)| tekijä=Kathleen Magramo & Joshua Berlinger| ajankohta= 7.11.2022 |julkaisu=cnn.com |kieli={{en}}| viitattu=8.11.2022}}</ref> [[Tšernihivin alue]]ella paikalliset sotilasviranomaiset kehottavat useiden Ukrainan pohjoisrajan kylien asukkaita muuttamaan evakkoon kodeistaan venäläisten toistuvan kranaatti- ja tykistötulen vuoksi.<ref name="CNN-7.11.2022"/>

Venäjä on menettänyt runsaasti sotilaitaan ja kalustoaan [[Donetskin alue]]en taisteluissa edeltävien päivien aikana. Joukot viestivät tyytymättömyyttään myös kotirintamalle ja arvostelevat sotilasjohtoa.<ref name="CNN-7.11.2022"/>

[[Iran]]issa konservatiivisen sanomalehden etusivulla päätoimittaja [[Masih Mohajeri]] poikkeuksellisesti kritisoi iranilaisten droonien toimituksia Venäjälle ja maan ulkopolitiikkaa.<ref name="Guardian-7.11.2022a"/> Hänen mukaansa Iranin hallituksen olisi tullut kehottaa hyökkäyssodan aloittanutta maata (Venäjää) noudattamaan kansainvälisiä säädöksiä jotka kieltävät aluekaappaukset muista maista. Toiseksi olisi tullut kieltää Venäjää käyttämästä Iranin toimittamia lennokkeja Ukrainassa. Kolmanneksi Iranin olisi tullut ylläpitää vahvempi suhde maahantunkeutumisen kohteeksi joutuneeseen valtioon (Ukrainaan). Kirjoittaja neuvoi maan ulkoministeriä välttämään ”laittamasta kaikkia munia yhteen (Venäjän) koriin”, sillä Iranin ulkopolitiikan perinteenä on ollut tasapainoilla lännen ja idän välillä.<ref name="Guardian-7.11.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2022/nov/07/row-brews-in-iran-over-use-of-its-drones-in-ukraine-war-by-russia | nimeke=Row brews in Iran over use of its drones in Ukraine war by Russia | tekijä=Patrick Wintour | ajankohta= 7.11.2022 |julkaisu= The Guardian|kieli={{en}}| viitattu=8.11.2022}}</ref>

Ukrainan ilmavoimien edustaja kertoi, ettei maalla ei ole tehokkaita keinoja torjua Venäjän mahdollisesti hankkimia iranilaisia [[ballistinen ohjus|ballistisia ohjuksia]] ilmatorjunnalla. Siksi ohjukset pitäisi tuhota niiden laukaisupaikoilla, vaikka ne olisivat kaukana Venäjän puolella.<ref name="CNN-7.11.2022"/>

Egyptin presidentti [[Abdel Fattah al-Sisi|Abdel Fattah el-Sisi]] vaati Ukrainassa käytävän sodan ja sen aiheuttamien kärsimysten lopettamista, koska muu maailma kärsii siitä.<ref name="CNN-7.11.2022"/>

Sähköt ja vesi olivat poikki [[Hersonin alue]]ella kymmenessä asutuskeskuksessa (kuten H’ersonissa) suurjännitelinjan katkettua venäläisten tulituksen seurauksena.<ref name="IL-7.11.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b60423f1-a741-4b30-94d7-15ab33f359d3 | nimeke=Ukrainan sota, päivä 257: Ukrainan mukaan Venäjä valmistautuu katutaisteluihin siviilipukuisin joukoin| tekijä=Magnus Brunnsberg, Aino Vasankari & Jussi Ojala| ajankohta= 7.11.2022 |julkaisu=Iltalehti, iltalehti.com |kieli={{en}}| viitattu=8.11.2022}}</ref> Ukrainan mukaan [[H’erson]]issa monet venäläissotilaat ovat paljolti muuttaneet siviiliasuntoihin ja piiloutuakseen ryhtyneet käyttämään siviilivaatteita. Tätä on tulkittu valmistautumisena katutaisteluihin.<ref name="IL-7.11.2022"/><ref name="CNN-7.11.2022"/> Myös [[Snihurivka]]n läheisyydessä venäläissotilaita on muuttanut kylistä evakuoituneiden siviilien taloihin, tai häätävät asukkaita kodeistaan päästäkseen asumaan niihin.<ref name="CNN-7.11.2022"/> Molemmat teot ovat [[sotarikos|sotarikoksia]] [[Geneven sopimukset|Geneven sopimusten]] mukaan: sekä sotilaiden esiintyminen siviileinä että siviilien karkottaminen kodeistaan. Siviilien tarkistusten lisääntymisestä kerrotaan H’ersonissa; mahdollisesti pyrkimyksenä saada partisaanitoimintaa vähennettyä. Kiinteitä tarkastuspisteitä on yhä kaupungin rajoilla, ja joukkoliikenteen kulkuvälineissä tehdään pistotarkistuksia. Venäläissotilaiden tekemät tarkastukset ovat aiempaa aggressiivisempia. Matkapuhelimia tutkitaan, ja miehiä voidaan vaatia riisuuntumaan tatuointien etsimiseksi.<ref name="CNN-7.11.2022"/>

===== Tiistaina 8. marraskuuta =====
Ukrainan presidentin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut maailman valtioiden hallitukset suuntautumaan pois taistelusta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Presidentin mukaan tehokasta ilmastopolitiikkaa ei ole olemassa ilman rauhaa.<ref name="Guardian-8.11.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2022/nov/08/russia-ukraine-war-at-a-glance-what-we-know-on-day-258-of-the-invasion | nimeke=Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 258 of the invasion| tekijä=Samantha Lock, Martin Belam & Isobel Koshiw| ajankohta= 8.11.2022 |julkaisu=The Guardian, guardian.com |kieli={{en}}| viitattu=8.11.2022}}</ref>

Kiertävistä sähkökatkoksista on tullut arkea Ukrainassa, koska 10. lokakuuta lähtien Venäjä on iskuillaan vaurioittanut tai tuhonnut 40 prosenttia Ukrainan energiantuotantolaitoksista erityisesti ohjus- ja lennokki-iskuillaan.<ref name="Guardian-8.11.2022"/>

30 [[Käärmesaari (Ukraina)|Käärmesaaren]] puolustajaa, jotka Venäjä vangitsi vallatessaan saaren helmikuussa 2022, vapautuivat vankeudesta.<ref name="Guardian-8.11.2022"/>

===== Keskiviikkona 9. marraskuuta =====
Venäjän puolustusministeri [[Sergei Šoigu]] ilmoitti perääntymisestä [[Dnepr]]in oikeanpuoleiselta eli läntiseltä rannalta. Käytännössä tämä tarkoitti joukkojen poisvetämistä seuraavina päivinä [[Mykolajivin alue]]en [[Baštankan piiri]] eteläosasta ([[Snihurivka]]n kaupungista), [[Hersonin alue]]en [[Beryslavin piiri]]stä ja [[Hersonin piiri]]n pohjoisosasta.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2022/nov/09/ukraine-brigade-russia-retreat-kherson-frontline |nimeke=‘Russia kaput!’: Ukraine brigade eyes victory as enemy retreats from Kherson|tekijä=Luke Harding |ajankohta=9.11.2022|julkaisu=The Guardian, theguardian.com| kieli={{en}}|viitattu=12.11.2022}}</ref>

===== Torstaina 10. marraskuuta =====
{{CSS image crop
|Image=2022 Russian invasion of Ukraine.svg
| bSize = 2500
| cWidth = 300
| cHeight = 400
| oTop = 910
| oLeft = 1350
| Location = right
| Description = Hersonin alueen taisteluja Dneprin oikealla rannalla (luoteispuolella): Ukrainan vastahyökkäys (siniset nuolet): voimakas eteneminen 9.-11. marraskuussa 2022 {{en}}.
| Link =
| Alt =
}}
Venäjän asevoimat oli vetäytymässä Dneprin oikean puolen miehitysalueilta. Ukrainan asevoimien joukot etenivät vastaavasti.<ref name="ISW-10.11.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-november-10 | nimeke=Russian Offensive Campaign Assessment, November 10 | tekijä=Karolina Hird, Kateryna Stepanenko, Riley Bailey, Yekaterina Klepanchuk, Katherine Lawlor, & Mason Clark | ajankohta= 10.11.2022 |julkaisu= ISW, understandingwar.org|kieli={{en}}| viitattu=12.11.2022}}</ref> Venäjä räjäytti H’ersonin 199-metrisen televisiotornin vetäytyessään kaupungista Dneprin länsirannalle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/russian-troops-damage-kherson-tv-centre-infrastructure-reports-2022-11-10/|nimeke=Russian troops damage Kherson TV centre, infrastructure - reports|tekijä=|julkaisu=Reuters|ajankohta=2022-11-10|viitattu=2022-11-12|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
===== Perjantaina 11. marraskuuta =====
[[Tiedosto:Mykolaiv after Russian shelling, 2022-11-11 (15).jpg|thumb|Venäjän [[Mykolajiv]]issa sijaitsevaan 5-kerroksiseen asuintaloon 11. marraskuuta vastaisena yönä tekemän, 9 ihmistä tappaneen<ref>[https://web.archive.org/web/20221112035118/https://novosti-n.org/news/Kolychestvo-pogybshyh-v-razrushennoj-raketoj-nykolaevskoj-pyatyetazhke-dostygla-9-chelovek-255182 Количество погибших в разрушенной ракетой николаевской пятиэтажке достигла 9 человек] 11.11.2022 {{ru}}, viitattu 20.11.2022</ref> raketti-iskun jälkiä.]]
Venäjän asevoimat ilmoitti vetäytyneensä Dneprin itäpuolelle. Venäjä tuhosi perääntyessään monia siltoja, muun muassa suuren osan [[Antonivkan maantiesilta]]a, Antonivkan rautatiesiltaa ja [[Kah’ovkan vesivoimalaitos]]patoa maantie- ja rautatiesiltoineen, estäen tällä ukrainalaisia käyttämästä tätä [[Dnepr]]in ylitykseen venäläisjoukkojen takaa-ajamiseksi. Erityisesti perusteellisesti tuhottu Antonivkan maantiesilta vaikeuttaa myöhemminkin keskeisesti yli kilometrin levyisen Dneprin yli pääsemistä.<ref name="is.fi-11.11.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009196598.html |nimeke=Pekka Toveri: Tämän vuoksi Antonivskyin silta tuhottiin |tekijä=Joona Laukkanen |ajankohta=11.11.2022|julkaisu=Ilta-Sanomat, is.fi|viitattu=12.11.2022}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2022/nov/11/russia-ukraine-war-at-a-glance-what-we-know-on-day-261-of-the-invasion |nimeke=Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 261 of the invasion |tekijä=Harry Taylor & Samantha Lock|ajankohta=11.11.2022 |julkaisu=The Guardian, theguardian.com| kieli={{en}}|viitattu= 12.11.2022}}</ref> Satelliittikuvista voitiin havaita, että Kah’ovkan vesivoimalaitospadon kolmen luoteisinta 12 metriä leveää sulkua oli tuhottu. Näiden kautta pystyy purkautumaan ainakin osa [[Kah’ovkan tekojärvi|Kah’ovkan tekojärven]] käytettävissä olevasta vedestä (enimmillään noin 1/3 tekojärven tilavuudesta). Tämän aiheuttamasta Dneprin alajuoksun pinnannousun suuruudesta ei vielä oltu esitetty perjantaina julkisuudessa luotettavia arvioita.<ref name="hs.fi-11.11.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009161579.html|nimeke=Ukrainan joukot edenneet Hersonin kaupunkiin – Maxar: Kahovkan pato vaurioitunut entisestään |tekijä=|ajankohta=11.11.2022|julkaisu=Helsingin Sanomat, hs.fi|viitattu=12.11.2022}}</ref><ref name="Ency-ModernUkraine">{{Verkkoviite | osoite =http://esu.com.ua/search_articles.php?id=11146| nimeke =Kah’ovske vodosh’ovyštše| julkaisu = Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua| tekijä= A. V. Jatsyk & V. A. Jatsyk | ajankohta= 2012| viitattu = 12.11.2022| kieli ={{uk}} }}</ref> Myöskään venäläismiehityksestä vapautuneiden Dneprin alajuoksun oikean rannan webkameroiden kuvasarjoja, [[hydrologinen asema|hydrologisten asemien]] pinnankorkeusmittauksia, tai satelliittien [[altimetri]]- tai [[SAR (tutka)|sivukulmatutkadataa]] Dneprin alajuoksun havaitusta pinnankorkeudesta tai sen muutoksista padon vaurioittamisen jälkeen ei oltu vielä tuotu tuolloin julkisuuteen.

===== Lauantaina 12. marraskuuta =====
Venäjän kerrottiin siirtäneen alueen miehityshallinnon H’ersonista vetäytymisen jälkeen [[Henitšesk]]in satamakaupunkiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009161579.html?post=198475|nimeke=Mediat: Venäjä siirtänyt miehityshallintonsa pääkaupungin Henitšeskiin|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-11-12|viitattu=2022-11-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kaupunki on ennestään ollut [[Henitšeskin piiri]]n hallintokeskus.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://esu.com.ua/search_articles.php?id=29076|nimeke=Генічеськ — Енциклопедія Сучасної України|julkaisu=esu.com.ua|viitattu=2022-11-12}}</ref> Yhdysvaltalainen kenraali (evp.) [[Ben Hodges]] kommentoi, että suurin osa Hersonin alueen vielä miehitetystä osasta on nyt Ukrainan asevoimien [[M142 Himars|Himars-raketinheittimien]] täsmäammusten kantaman sisällä.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3613120-general-hodges-makes-forecast-for-liberation-of-mariupol-melitopol-crimea.html|nimeke=General Hodges makes forecast for liberation of Mariupol, Melitopol, Crimea|ajankohta= 12.11.2022 |julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net|kieli={{en}}}}</ref> (Hersonin alueen piirikeskuksista ainoastaan Henitšesk sijaitsee Himarsin tavanomaisten täsmäohjusten kantaman ulkopuolella.)

===== Sunnuntaina 13. marraskuuta =====
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi, että H’ersonissa oli todettu jo yli 400 Venäjän tekemää sotarikosta ja että H’ersonista oli löydetty siviilien ruumiita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/isw-presidentti-putinille-sataa-lahes-poikkeuksellista-kritiikkia-hersonin-menetyksesta-mtv-seuraa-sotaa/8569514|nimeke=Zelenskyi: Hersonissa paljastunut satoja venäläisten tekemiä sotarikoksia – MTV seurasi sotaa 13.11.|julkaisu=MTV Uutiset|ajankohta=2022-11-13|viitattu=2022-11-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Maanantaina 14. marraskuuta =====
[[Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous|YK:n yleiskokous]] hyväksyi päätöslauselman, jonka mukaan Venäjä on vastuussa kaikista hyökkäyksen aiheuttamista vahingoista Ukrainassa, ja vaatii korvauksia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://abcnews.go.com/US/wireStory/general-assembly-calls-russian-reparations-ukraine-93281898|nimeke=UN General Assembly calls for Russian reparations to Ukraine|tekijä=|julkaisu=ABC News|ajankohta=14.11.2022|viitattu=2022-11-17|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

===== Tiistaina 15. marraskuuta =====
Venäjä teki mittavan ohjushyökkäyksen Ukrainaan. Ohjusiskut kohdistuivat erityisesti [[Kiova]]ssa, [[Harkova]]ssa ja [[Lviv]]issä sijaitseviin kohteisiin. Erityisesti asuintaloihin ja energiajärjestelmiin kohdistuneiden iskujen seurauksena 7 miljoonaa kotitaloutta tai muuta sähkön tilaajaa jäi vaille sähköä ympäri Ukrainaa.<ref name="hs.fi-15.11.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009203820.html|nimike=Venäjä teki suuren ohjushyökkäyksen ainakin kolmeen kaupunkiin Ukrainassa – ”Noin sata ohjusta on ammuttu”|tekijä=Elina Saarilahti, Hanna Freyborg & Heikki Aittokoski |ajankohta=15.11.2022 |julkaisu=Helsingin Sanomat, hs.fi |viitattu=16.11.2022}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3615187-massive-missile-attack-more-than-7-million-subscribers-without-electricity.html|nimike= Massive missile attack: More than 7 million subscribers without electricity | ajankohta=15.11.2022 |julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net| kieli={{en}}| viitattu=16.11.2022}}</ref> Myös öljyn kulku Ukrainan kautta Unkariin saapuvaa siirtoputki [[Družba]]a pitkin katkesi.<ref name="hs.fi-15.11.2022b">{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009204235.html|nimike=Ukraina ilmoitti Družba-öljyputken sulkeutuneen Venäjän ohjusiskun vuoksi|tekijä=Pekka Hakala |ajankohta=15.11.2022 |julkaisu=Helsingin Sanomat, hs.fi |viitattu=16.11.2022}}</ref> Ukraina kertoi ampuneensa alas 73 hyökkäyksessä käytetystä yli 90:stä venäläisestä risteilyohjuksesta. Lisäksi Venäjä käytti yli kymmentä Shahed-räjähdelennokkia. Hyökkäystä on verrattu laajuudeltaan venäläisten 10. lokakuuta tekemiin ohjus- ja lennokkiskuihin.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3615208-ukraines-air-defense-forces-shoot-down-73-out-of-more-than-90-enemy-cruise-missiles.html|nimike=Ukraine’s air defense forces shoot down 73 out of more than 90 enemy cruise missiles | ajankohta=15.11.2022 |julkaisija= Ukrinform, ukrinform.net| kieli={{en}}| viitattu=16.11.2022}}</ref>
{{Pääartikkeli|Teema-artikkeli [[Przewodówin ohjusturma]]}}
[[Puola]]laisessa Przewodówin kylässä tapahtui ilmeisesti ohjusräjähdys, joka tappoi kaksi Puolan kansalaista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009092587.html?post=199340|nimeke=Puolan hallituksen tiedottaja: Kaksi puolalaista kuoli räjähdyksessä|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2022-11-15|viitattu=2022-11-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Przewodówin kylä sijaitsee Puolan kaakkoisosassa lähellä Ukrainan rajaa. Useat medialähteet ovat arvioineet tekijäksi Venäjää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.telegraph.co.uk/world-news/2022/11/15/two-russian-rockets-hit-poland-killing-two/|nimeke=Russian missile hits Nato member Poland, leaving two dead|tekijä=Roland Oliphant, Joe Barnes, Matthew Day, Danielle Sheridan, Nick Allen|julkaisu=The Telegraph|ajankohta=2022-11-15|viitattu=2022-11-15 |ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Puolan mukaan kylään osunut ohjus tai ohjukset olivat todennäköisesti venäläisvalmisteisia, mutta ohjuksen ampujasta ei vielä ollut varmuutta.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-12677439|nimeke=Kaksi ihmistä Puolassa surmannut ohjus oli todennäköisesti venäläisvalmisteinen, sanoo Puolan presidentt|tekijä=Veera Pennanen|ajankohta=16.11.2022 |julkaisija=Yleisradio, yle.fi|viitattu=16.11.2022}}</ref> Venäjän puolustusministeriö kiisti tehneensä ohjusiskuja Puolan rajan tuntumassa. Puola kertoi nostavansa asevoimiansa valmiustilaa ja selvittävänsä, että tarvitseeko Puolan aktivoida Naton 4. artikla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-12314941/64-3-121576|nimeke=Puola vahvistaa räjähdykset ja nostaa asevoimiensa valmiustasoa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12|viitattu=2022-11-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Keskiviikkona 16. marraskuuta =====
Puolan presidentti [[Andrzej Duda]]n mukaan ei ole näyttöä, jonka mukaan edellispäivänä Przewodówin kylässä tapahtunut ohjusräjähdys olisi tahallinen hyökkäys tai että ohjus olisi laukaistu Venäjältä. Hänen mukaansa olisi viitteitä, että ohjus olisi laukaistu osana Ukrainan ilmatorjuntaa, ja olisi vahingossa pudonnut Puolan puolelle.<ref name="theguardian.com-16.11.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/live/2022/nov/16/russia-ukraine-war-live-news-emergency-g20-meeting-after-russian-made-missiles-land-in-poland |nimeke=Russia-Ukraine war: Zelenskiy dismisses Nato’s suggestion missile that hit Poland was Ukrainian – as it happened| tekijä=Léonie Chao-Fong, Martin Belam, Samantha Lock & Jonathan Yerushalmy |ajankohta=16.11.2022 | julkaisu=The Guardian, theguardian.com|viitattu=23.11.2022 |kieli={{en}} }}</ref> Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenski kertoi kuitenkin olevansa vakuuttunut – Ukrainan asevoimilta ja ilmavoimilta saamiensa raporttien perusteella – ettei ohjus olisi ukrainalainen.<ref name="theguardian.com-16.11.2022"/> Britannian ulkoministeri [[James Cleverly]] tiivisti, että ainoa syy, miksi ohjukset lentelevät Euroopan ilmatilassa on Venäjän ”barbaarinen tunkeutuminen Ukrainaan”.<ref name="theguardian.com-16.11.2022"/>

===== Torstaina 17. marraskuuta =====
[[Tiedosto:Vilniansk after Russian shelling, 2022-11-17 (11).jpg|thumb|Venäläisten S-300-ohjuksella tuhoama 2-kerroksinen asuintalo Zaporižžjan alueen [[Vilnjansk]]issa. Kymmenen ihmistä sai surmansa ohjusiskussa.]]
Venäjä teki kuudennen laajemman ohjushyökkäyksen Ukrainaan lokakuun alun jälkeen. Urainalaisviranomaisten mukaan hyökkäys kohdistui maan energiajärjestelmiin. Iskuja kohdistettiin muun muassa [[Dnipropetrovskin alue|Dnipropetrovskin]], [[Odessan alue|Odessan]] ja [[Zaporižžjan alue]]iden kaupunkeihin; näissä kuoli tai haavoittui kymmeniä ihmisiä, myös esimerkiksi 15-vuotias tyttö.<ref name="theguardian.com-17.11.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2022/nov/17/russia-ukraine-war-at-a-glance-what-we-know-on-day-267-of-the-invasion |nimeke=Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 267 of the invasion| tekijä=Samantha Lock, Rachel Hall & Léonie Chao-Fong |ajankohta=17.11.2022 | julkaisu=The Guardian, theguardian.com|viitattu=19.11.2022 |kieli={{en}} }}</ref><ref name="pravda.com.ua-18.11.2022"/> Aseenaan Venäjä käytti [[S-300]]-ilmatorjuntaohjuksia muun muassa kymmenen ihmistä surmanneessa, kaksikerroksiseen asuintaloon kohdistuneissa iskuissaan Zaporižžjan alueen [[Vilnjansk]]iin.<ref name="pravda.com.ua-18.11.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.pravda.com.ua/eng/news/2022/11/18/7376968/|nimeke= Death toll in Vilniansk, Zaporizhzhia Oblast, rises to 10 people |tekijä=Tetiana Lozovenko| ajankohta=18.11.2022|kieli={{en}}|julkaisu=pravda.com.ua |viitattu=20.11.2022}}</ref> Iskujen jälkeen miljoonat siviilit kärsivät sähkön ja veden jakelun katkeamisesta samalla, kun talvipakkaset ja ensilumi oli saapumassa. Hyökkäykset tehnyt Venäjä kuitenkin pyrki julkisesti vyöryttämään vastuutaan omista ohjus- ja lennokkihyökkäyksestään iskujen kohdemaalle Ukrainalle.<ref name="kyivpost-com-17.11.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.kyivpost.com/russias-war/latest-in-russian-war-against-ukraine-roundup.html |nimeke= Latest in Russian War against Ukraine – Roundup. By AFP| ajankohta=17.11.2022 | julkaisu= Kyiv Post, kyivpost.com|kieli={{en}}|viitattu=20.11.2022}}</ref> Viikon aikana Venäjä oli hyökännyt erityisesti Ukrainan länsiosan kriittisiä peruspalveluja vaurioittaen. Jopa puolet ukrainalaisista kärsi ainakin sähkön tai veden katkoksista.<ref name="kyivpost-com-17.11.2022a"/>

Viljanvientisopimuksen jatkosta viestittiin. Siinä Venäjä mahdollistaa Ukrainan Mustaltamereltä lähtevät kansainvälistä ruokapulaa helpottavat viljakuljetukset erityisjärjestelyin sotatoimiensa aikana.<ref name="kyivpost-com-17.11.2022a"/>

Aiemmin viikolla Puolassa tapahtuneesta ohjusräjähdyksestä Venäjää syyttänyt ja sodan laajenemisesta varoitellut Ukrainan presidentti Zelenskyi oli pehmentänyt kantaansa. Tässä vaiheessa hän tunnusti, ettei ole vielä varma mitä oli tapahtunut.<ref name="kyivpost-com-17.11.2022a"/><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009161579.html?post=199329|nimeke=Zelenskyi Puolaan osuneista venäläisohuksista: Sodan merkittävin eskalaatiopiste on nyt saavutettu|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-11-15|viitattu=2022-11-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Ukraina on vapauttanut puolet Venäjän hyökkäyssodassaan miehittämistä alueista takaisin Ukrainan valtion hallintaan.<ref name="kyivpost-com-17.11.2022b">{{verkkoviite|osoite=https://www.kyivpost.com/russias-war/ukraine-now-taken-back-over-half-of-captured-territory.html|nimeke= Ukraine Now Taken Back Over Half of Captured Territory| ajankohta=17.11.2022 | julkaisu= Kyiv Post, kyivpost.com|kieli={{en}}|viitattu=20.11.2022}}</ref>

===== Perjantaina 18. marraskuuta =====
Ajatushautomo Institute for the Study of Warin mukaan venäläisviranomaiset valmistelevat ilmeisesti [[liikekannallepano]]n toista aaltoa tai yleistä liikekannallepanoa joulu- tai tammikuussa, vaikka syksyllä 2022 kutsuttujen koulutus on yhä meneillään. Esimerkiksi valtionyritysten henkilöstöä on lähetetty Venäjällä erilaisiin koulutusohjelmiin tai liikekannallepanoon liittyville kursseille. Moskovalainen varuskunta on vahvistanut liikekannallepanon jatkumisen valtionjohdon medialle väittämistä päinvastaisista puheista huolimatta. Myös oikeusistuin on tulkinnut liikekannallepanon olevan yhä meneillään.<ref name="ISW-18.11.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-november-18|nimeke= Russian Offensive Campaign Assessment, November 18 | tekijä=Karolina Hird, Grace Mappes, Madison Williams, Yekaterina Klepanchuk, & Frederick W. Kagan| ajankohta=18.11.2022 | julkaisu= ISW, understandingwar.org|kieli={{en}}|viitattu=20.11.2022}}</ref>

Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n mukaan Venäjän 17. marraskuuta esimerkiksi [[Hmelnytskyin ydinvoimalaitos|Hmelnytskyin]] ja [[Rivnen ydinvoimalaitos]]ten sähkönsyöttölinjoihin tekemät iskut ilmentävät [[ydinturvallisuus|ydinturvallisuuden]] heikkenemisen ja turvallisuusriskien mahdollisuutta. Tämä koskee kaikkia ukrainalaisia ydinvoimaloita, eikä vain Zaporižžjan ydinvoimalaitosta, joka IAEA:n mukaan on Venäjän miehityksestä huolimatta yhä ukrainalaisten omistama. Venäjän hallituksen toiminta, jossa sen joukot vaarantavat ydinvoimaloiden turvallisuutta ja uhkaavat niitä edelleen, osoittaa IAEA:n mukaan myös, että Venäjä on sopimaton miehitysalueellaan sijaitsevan Zaporižžjan ydinvoimalan vastuunkantajaksi. <ref name="ISW-18.11.2022"/>

Sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä oli esillä useiden aseettomien venäläissotilaiden antautumistilanne, jossa venäläissotilas avaa tulen piirittäviä ukrainalaisia kohtaan. Hetkeä myöhemmin otetuista droonikuvista käy ilmi, että kaikki venäläissotilaat ovat kuolleet. Tapauksen epäillään viittaavan ukrainalaisjoukkojen tekemään sotarikokseen.<ref name="ISW-18.11.2022"/>

===== Lauantaina 19. marraskuuta =====
[[Tiedosto:Meeting of Rishi Sunak with Ukrainian emergency responders, 2022-11-19 (01).jpg|thumb|Britannian pääministeri [[Rishi Sunak]] tapasi muun muassa [[Ukrainan valtion hätäpalvelu]]n henkilöstöä sekä räjähdekoira [[Patron (koira)|Patronin]].]]
Ukrainan yleisen syyttäjän mukaan Venäjän hyökkäyssodassa on kuollut ainakin 437 lasta. Lisäksi ainakin 837 lasta on haavoittunut. Eniten lapsiuhreja on tullut [[Donetskin alue]]ella.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/ukraines-prosecutor-general-says-over-400-children-killed-war-date-2022-11-19/|nimeke=Ukraine's prosecutor general says over 400 children killed in war to date| ajankohta=19.11.2022|kieli={{en}}|julkaisija=Reuters| viitattu=22.11.2022}}</ref>

Britannian pääministeri [[Rishi Sunak]] vieraili Kiovassa. Hän tapasi muun muassa Ukrainan presidentin ja [[Ukrainan valtion hätäpalvelu|pelastushenkilöstöä]] sekä sankarikoira [[Patron (koira)|Patronin]].

===== Sunnuntaina 20. marraskuuta =====
Sekä Ukraina että Venäjä syyttivät toisiaan [[Zaporižžjan ydinvoimalaitos|Zaporižžjan ydinvoimalaitokseen]] yöllä kohdistetuista iskuista. Iskut vaurioittivat joitain ydinvoimala-alueen rakennuksia ja laitteistoja.<ref name="theguardian.com-20.11.2022a">{{verkkoviite|osoite= https://www.theguardian.com/world/live/2022/nov/20/russia-ukraine-war-live-437-ukrainian-children-killed-so-far-says-kyiv-uk-sending-tech-to-counter-iranian-drones?ref=upstract.com|nimeke=Russia-Ukraine war live: Zaporizhzhia attacks ‘playing with fire’, UN warns – as it happened |tekijä=Harry Taylor, Amy Walker & Emily Dugan |ajankohta=20.11.2022|julkaisu=The Guardian| kieli={{en}}|viitattu=22.11.2022}}</ref>

Ukrainassa on poliisin mukaan aloitettu rikostutkinta lähes 45&nbsp;000 tapauksesta Venäjän maahantunkeutumisen ajalta, joissa Venäjän palveluksessa olevat henkilöt olisivat ilmoituksen mukaan syyllistyneet rikokseen. Toistaiseksi 47 poliisin toteamassa rakennuksessa venäläisjoukot olisivat tutkinnan mukaan laittomasti pitäneet pidätettyinä ja kiduttaneet ukrainalaisia.<ref name="theguardian.com-20.11.2022a"/>

Yhdysvaltalainen ajatushautomo [[Institute for the Study of War]] toi esille [[blogi|sotabloggaajien]] puoliviralliseksi kasvaneen merkityksen venäläisessä viestinnässä. Sotabloggaajayhteisö kannattaa vahvasti Venäjän sotatoimia ja on asenteeltaan kansallismielistä. Bloggaajien joukko on melko kirjava, eri kirjoittajat voivat olla lähellä varsin erilaisia nationalistisia ryhmittymiä. Monille bloggaajille sallitaan kriittistenkin asevoimia, puolustusministeriötä tai valtiojohtoa koskevien kannanottojen äänekkäämpi esilletuonti.<ref name="ISW-20.11.2022a"/> Monet sotabloggaajat hankkivat sivustolleen tietoa virallisten kanavien ulkopuolelta. Useat bloggaajat kirjoittavat venäläisten sosiaalisten medioidan ([[Telegram]], [[VK (sosiaalinen verkosto)|VK]], ja [[RuTube]]) ohella valtiollisiin joukkoviestimiin kuten ''[[Komsomolskaja Pravda]]an'', [[RIA Novosti|Riaan]], tai websivusto RiaFaniin. Monet keskeiset länsimaiset sosiaaliset mediat (kuten Instagram ja Twitter) kiellettiin Venäjällä osana sotasensuuria.<ref name="ISW-20.11.2022a"/> Useat venäläiset sotabloggaajista eivät kuitenkaan ole taustaltaan tai asemaltaan riippumattomia Venäjän asevoimista tai valtionviestimistä. Osaalla on virallinen venäläisen presidentinhallinnon myöntämä asema. Suosituimmilla [[sotablogi|sotablogeilla]] on yli miljoona seuraajaa.<ref name="ISW-20.11.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-november-20|nimeke= Russian Offensive Campaign Assessment, November 20 | tekijä=Kateryna Stepanenko, Frederick W. Kagan & Grace Mappes| ajankohta=20.11.2022 | julkaisu= ISW, understandingwar.org|kieli={{en}}|viitattu=22.11.2022}}</ref>

===== Maanantaina 21. marraskuuta =====
Venäläiset miehityshallinnot ovat ryhtyneet perustamaan ”notariaattitoimistoja”, joiden avulla ”laillistetaan” ukrainalaisen kiinteistöjen haltuunottoa (tosiasiallista varastamista) ”Venäjän federaation lainsäädännön mukaisesti”.<ref name="pravda.com.ua-21.11.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.pravda.com.ua/eng/news/2022/11/21/7377278/|nimeke= Russians create "notary offices" in order to "legalise" looting | tekijä=| ajankohta=21.11.2022 | julkaisu= pravda.com.ua|kieli={{en}}|viitattu=22.11.2022}}</ref>

[[Maailman terveysjärjestö]] WHO:n aluejohtaja vaatii sodan osapuolien perustavan [[humanitaarinen käytävä|humanitaarisia käytäviä]] Ukrainaan terveydenhuollon varustamiseksi. Esimerkiksi monet sairaalat ja terveyskeskukset tarvitsevat lääkkeiden ohella sähköä ja vettä, joiden toimitusten turvaamiseksi humanitaarisia kuljetuksia tarvittaisiin.<ref name="iltalehti.fi-21.11.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/228508da-2324-4418-92f6-df24ad37e44d|nimeke= Ukrainan sota, päivä 271: Ukrainan puolustusministeriö uskoo sodan loppuvan kevääseen mennessä | tekijä=Meri Naski & Pyry Vaismaa| ajankohta=21.11.2022 | julkaisu= iltalehti.fi|kieli={{en}}|viitattu=22.11.2022}}</ref>

===== Tiistaina 22. marraskuuta =====
[[Tiedosto:Lection about explosive devices in Kharkiv metro (2022-11-22) 01.jpg|thumb|Opetusta lapsille ja heidän vanhemmilleen Harkovan alueella maastossa olevien räjähteiden kuten miinojen ja kranaattien tunnistamisesta ja vaaroista.]]
Yhdysvaltain ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden erikoislähettiläs, [[Stanfordin yliopisto]]n humanitaarisen oikeuden professori [[Beth Van Schaack]]in<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.whitehouse.gov/briefing-room/statements-releases/2021/10/21/president-biden-announces-key-nominations-7/|nimeke=President Biden Announces Key Nominations |ajankohta=21.10.2021 |julkaisija=Valkoinen talo, whitehouse.gov|kieli={{en}}|viitattu=22.11.2022}}</ref> mukaan Venäjän sotilasjoukot ovat syyllistyneet järjestelmällisiin [[sotarikos|sotarikoksiin]] kaikilla alueilla, joille joukkoja on lähetetty. Tekojen laajuuden ja järjestelmällisyyden vuoksi Venäjän johto voidaan katsoa syylliseksi tekoihin. Ukrainan siviiliväestöön kohdistuneet hyökkäykset ovat tarkoituksellisia, umpimähkäisiä ja suhteettomia. Venäläisjoukot ovat murhanneet, kiduttaneet ja siepanneet ukrainalaisia järjestelmällisesti. Siviilejä ja sotavankeja on pahoinpidelty, Ukrainan kansalaisia on pakkosiirretty Venäjälle, ukrainalaisiin on kohdistettu seksuaalista väkivaltaa, ja heitä on murhattu teloitustyyliin. <ref name="IL-22.11.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9435695b-e455-4c18-8a2d-68e6e241c31f|nimeke=Ukrainan SBU ratsasi ikivanhan luostarin Kiovassa vakavien epäilyjen vuoksi – IL seuraa sotaa |tekijä=| ajankohta=22.11.2022 (päivitetty)| julkaisu=Iltalehti, iltalehti.fi| viitattu=22.11.2022}}</ref> Puolustusliitto Naton parlamentaarinen kokous kehotti liiton jäsenmaiden hallituksia ja parlamentteja pitämään Venäjän johtoa vastuullisena kaikista tekemistään sotarikoksista (päätöslauselma 478).<ref name="IL-22.11.2022a"/><ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.nato-pa.int/download-file?filename=/sites/default/files/2022-11/RESOLUTION%20478%20-%20RUSSIA%E2%80%99S%20WAR%20ON%20UKRAINE%20ECONOMIC%20CONSEQUENCES%20AND%20RESPONSES.pdf|nimeke= Russia’a war on Ukraine: Economic consequences and responses - Resolution 478 |tiedostomuoto=pdf| ajankohta=21.11.2022| julkaisija=Nato, nato.int| kieli= {{en}}| viitattu=22.11.2022}}</ref>

Puolustusliitto Naton parlamentaarinen kokous on hyväksynyt myös päätöslauselman 479, joka muun muassa lämpimästi toivottaa Suomen ja Ruotsin tervetulleeksi liittouman jäseniksi ja suosittaa loppujakin liittouman maita ratifioimaan näiden kahden maan liittymissopimuksen. Päätöslauselma korostaa, että Venäjän yritykset liittää Ukrainan osia itseensä ovat laittomia, minkä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen äänestyskin (12.10.2022) puolustusliiton mukaan selvästi osoitti. Päätöslauselma kehottaa lisäksi liittouman jäsenmaita julkituomaan, että nykyisen valtionjohdon alainen Venäjä on [[terroristivaltio]].<ref>{{verkkoviite|osoite= https://www.nato-pa.int/download-file?filename=/sites/default/files/2022-11/RESOLUTION%20479%20-%20%20NATO%20POST%20MADRID%20.pdf|nimeke= NATO Post-Madrid Summit: Fit for purpose in the new strategic era - Resolution 479 |tiedostomuoto=pdf| ajankohta=22.11.2022| julkaisija=Nato, nato.int| kieli= {{en}}| viitattu= 22.11.2022}}</ref><ref name="IL-22.11.2022a"/>

===== Keskiviikkona 23. marraskuuta =====
[[Tiedosto:Hospital of Vilniansk after Russian shelling, 2022-11-23 (21).jpg|thumb|Sairaala [[Vilnjansk]]issa Venäjän S-300-ohjusiskun jälkeen. Sairaalan kaksikerroksinen äitiysosasto tuhoutui. Kahden päivän ikäinen vauva kuoli.]]
Venäjä jatkoi ohjushyökkäyksiään erityisesti Ukrainan energiainfrastruktuuria kohtaan noin 70 risteilyohjuksella ja useilla räjähdelennokeilla. Ukrainan ilmavoimat kertoi torjuneensa 51 risteilyohjusta ja viisi [[Zala Lancet]] -lennokkia.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/news-feed/air-force-says-it-downed-51-out-of-70-russian-missiles-5-kamikaze-drones-on-nov-23 |nimeke=Air Force says it downed 51 out of 70 Russian missiles, 5 kamikaze drones on Nov. 23| julkaisu=Kyiv Independent, kyivindependent.com|viitattu= 23.11.2022 | kieli={{en}}}}</ref> Iskuja oli kohdistettu asuintaloihin, sekä [[Kiova]]n, [[Kiovan alue]]en, [[Lvivin alue|Lvivin]], [[Vinnytsjan alue|Vinnytsjan]] ja [[Zaporižžjan alue]]iden lämpövoimaloihin sekä [[sähkön ja lämmön yhteistuotanto]]laitoksiin ja sähköverkon muuntamoihin.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3620606-air-force-launches-four-strikes-on-russian-troops.html |nimeke=Air Force launches four strikes on Russian troops| julkaisu= Ukrinform, ukrinform.net|viitattu= 23.11.2022 | kieli={{en}}}}</ref> Iskut tappoivat useita ja haavoittunut ainakin 36 ihmistä. Ukrainan ydinvoimaloista vastaava Energoatom ajoi turvallisuussyistä alas kaikki Ukrainan hallitsemalla alueella olevat ydinvoimalat ([[Etelä-Ukrainan ydinvoimalaitos|Etelä-Ukrainan]], [[Hmelnytskyin ydinvoimalaitos|Hmelnytskyin]] ja [[Rivnen ydinvoimalaitos]]),<ref name="theguardian-23.11.2022a"/><ref name="hs-23.11.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009161579.html|nimeke=AFP: Zelenskyi puhuu tänään turvallisuus­neuvoston hätä­kokouksessa| tekijä=Karla Karasti| ajankohta=23.11.2022|julkaisu= Helsingin Sanomat, hs.fi| viitattu= 23.11.2022}}</ref> jotka ovat hyvin keskeisiä voimaloita Ukrainan sähköntuotannossa. Vuonna 2021 kaikkiaan 55 prosenttia Ukrainan käyttämästä sähköstä (86,2&nbsp;TWh) tuotettiin ydinvoimalaitoksilla.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://pris.iaea.org/PRIS/CountryStatistics/CountryDetails.aspx?current=UA |nimeke=PRIS (Power Reactor Information System): Ukraine| julkaisija= IAEA|viitattu= 23.11.2022 | kieli={{en}}}}</ref> Koko [[Kiovan alue]]en ja [[Lviv]]in kaupungin raportoitiin pimentyneen, Harkovassa kaikki sähköä käyttävä liikenne (kuten metrot) pysäytettiin.<ref name="theguardian-23.11.2022a"/><ref name="hs-23.11.2022a"/>

[[Moldova]]n varapäämininisteri kertoi, että Moldovaan aiheutui ”massiivisia” sähkökatkoja Venäjän Ukrainaan tekemien iskujen seurauksena. Moldovan kantaverkkoyhtiö Moldelectrica työskenteli päivällä aktiivisesti pyrkiessään liittämään yli 50 prosenttia maasta jälleen takaisin sähkön piiriin.<ref name="theguardian-23.11.2022a">{{verkkoviite|osoite=
https://www.theguardian.com/world/live/2022/nov/23/russia-ukraine-war-live-newborn-killed-in-russian-strike-on-hospital-says-zaporizhzhia-governor|nimeke=Russia-Ukraine war live: ‘massive’ blackout reported in Moldova and Kyiv’s critical infrastructure hit after new Russian strikes |ajankohta=23.11.2022 |julkaisija=The Guardian|kieli={{en}}|viitattu=23.11.2022}}</ref> Helmikuussa 2022 Ukrainan kantaverkkoyhtiö [[Ukrenerho]] irrottautui aiemmasta yhteydestään Venäjän kontrolloimaan neuvostovuosina luotuun IPS/UPS-kantaverkkoalueeseen. Irrottautumisen 24. helmikuuta 2022 aamuyöllä piti olla alkujaan muutaman päivän kestävä ja etukäteen naapurimaille informoitu kokeilu. Vain tunteja Ukrainan kantaverkon irtikytkemisen jälkeen Venäjä tunkeutui sotavoimillaan Ukrainaan. Maaliskuussa Ukraina liitti kantaverkkonsa keskieurooppalaiseen [[ENTSO-E]]-kantaverkkoalueeseen. Tämän seurauksena Ukrainan kautta aiemmin IPS-UPS-kantaverkkoalueeseen kuulunut Moldova liittettiin ja synkronoitiin samaan keskieurooppalaiseen sähkön kantaverkkoyhteisöön.<ref name="scientificamerican.com-23.3.2022">{{verkkoviite|osoite=
https://www.scientificamerican.com/article/how-ukraine-unplugged-from-russia-and-joined-europes-power-grid-with-unprecedented-speed/| nimeke=How Ukraine Unplugged from Russia and Joined Europe’s Power Grid with Unprecedented Speed |tekijä=Anna Blaustein |ajankohta= 23.3.2022 | julkaisu= Scientific American, scientificamerican.com |kieli= {{en}}| viitattu= 23.11.2022}}</ref><ref name="cbc.ca-3.11.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.cbc.ca/news/politics/russia-ukraine-kyiv-electricity-grid-1.6638410| nimeke= Power play: How Russia missed its window to crash Ukraine's electrical grid by stealth |tekijä= Murray Brewster |ajankohta= 3.11.2022 | julkaisija= CBC, cbc.ca |kieli= {{en}}| viitattu= 23.11.2022}}</ref><ref name="entsoe.eu-16.3.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.entsoe.eu/news/2022/03/16/continental-europe-successful-synchronisation-with-ukraine-and-moldova-power-systems/| nimeke= Continental Europe successful synchronisation with Ukraine and Moldova power systems |tekijä= |ajankohta= 16.3.2022 | julkaisija= entsoe.eu |kieli= {{en}}| viitattu= 23.11.2022}}</ref>

[[Euroopan parlamentti]] luokitteli Venäjän [[terrorismi]]a tukevaksi valtioksi, joka käyttää valtioterroristisia keinoja. Pian tämän päätöksen jälkeen Euroopan parlamentin verkkosivustoille kohdistettiin [[palvelunestohyökkäys]], joka analyysin perusteella oli peräisin Venäjältä.<ref name="hs-23.11.2022b">{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009221563.html|nimeke=Euroopan parlamentti tuomitsi Venäjän terroristiseksi, hakkerit iskivät heti perään| tekijä=Mikko Gustafsson & Veli-Pekka Lehtonen | ajankohta=23.11.2022|julkaisu= Helsingin Sanomat, hs.fi| viitattu= 23.11.2022}}</ref>

Suomessa esimerkiksi [[Tampere|Tampereen kaupunki]] ja [[Koiviston Auto]] ovat ilmoittaneet lahjoittavansa huollettuja linja-autoja Ukrainaan esimerkiksi koulukuljetuksia varten. Linja-autojen mukana toimitetaan avustustarvikkeita. Osa lahjoitettavista linja-autoista ajetaan Ukrainaan jo marraskuussa.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20005817|nimeke=Tamperelaisia paikallisbusseja lähtee pian Ukrainaan – viimeksi busseja kaupiteltiin perillä armeijalle, nyt sitä suitsitaan sopimuksella| tekijä=Pasi Punkari | ajankohta=23.11.2022|julkaisija= Yleisradio, yle.fi| viitattu= 24.11.2022}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20005578|nimeke=Linja-autokonserni lahjoittaa busseja Ukrainaan – yli 200 kuljettajaa ilmoitti halukkuutensa ajaa autot Suomesta Puolaan| tekijä=Jussi Lindroos | ajankohta=23.11.2022 |julkaisija= Yleisradio, yle.fi| viitattu= 24.11.2022}}</ref>

===== Torstaina 24. marraskuuta =====
[[Tiedosto:Ukraine at night from space (November 24, 2022).jpg|thumb|Pimennetty Ukraina: Venäjän yhteiskunnan perusrakenteisiin kohdistamien ohjushyökkäysten aiheuttamat Ukrainan laajuiset sähkökatkot näkyvät 24.11.2022 Nasan ottamassa satelliittikuvassa (Black Marble nighttime sensor). Valtio- ja aluerajat lisätty selkeyden vuoksi.]][[Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto]]n kokous järjestettiin myöhään keskiviikkona Ukrainan pyynnöstä. Ukrainan presidentti Zelenskyi pyysi kokoukselta [[Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja|YK:n peruskirjaan]] nojautuen energiaterrorismin tuomitsevaa [[Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma|päätöslauselmaa]]. Hän myös vaati, ettei Venäjä saisi osallistua sen sotatoimia koskeviin päätösäänestyksiin.<ref name="yle-24.11.2022a"/> Venäjän YK-suurlähettiläs myönsi Venäjän iskeneen Ukrainan sähköverkkoon, mutta perusteli sähköverkon tukevan Ukrainan armeijan toimintaa. Siviilituhojen Venäjän lähettiläs väitti johtuvan muun muassa Ukrainan ohjuspuolustuksesta. Koska Venäjällä on turvallisuusneuvostossa veto-oikeus, tuomitsevan päätöslauselman hyväksymistä pidettiin epätodennäköisenä. <ref name="yle-24.11.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-12680651|nimeke=Zelenskyi kehotti YK:n turvallisuusneuvostoa toimiin Venäjän ilmaiskujen vuoksi – "Maailma ei voi olla yhden kansainvälisen terroristin panttivankina"| tekijä=Kai Jääskeläinen | ajankohta=24.11.2022 |julkaisija= Yleisradio, yle.fi| viitattu= 24.11.2022}}</ref>
<!--===== Perjantaina 25. marraskuuta =====
{{Kesken|Sisällöntuottajia kaivataan}}-->
<!--===== Keskiviikkona 30. marraskuuta =====
{{Kesken}}
<ref name="kyivpost.com-30.11.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.kyivpost.com/russias-war/fear-of-losing-war-bites-russian-propagandists.html |nimeke=Fear of Losing War Bites Russian Propagandists|tekijä= |ajankohta= 30.11.2022 |julkaisu=Kyiv Post, kyivpost.com| kieli= {{en}} |viitattu= 2.12.2022}}</ref>
<ref name="ISW-30.11.2022a"/>-->

=== Joulukuu 2022 ===
===== Torstaina 1. joulukuuta =====
Ukrainan presidentin virallisen kannan mukaan Ukrainan asevoimissa on menehtynyt 10&nbsp;000–13&nbsp;000 sotilasta Venäjän hyökkäyssodan aikana.<ref name="ukrinform.net-1.12.2022b">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3626014-presidents-office-says-ukrainian-army-lost-up-to-13000-soldiers-since-war-started.html |nimeke=President's Office says Ukrainian army lost up to 13,000 soldiers since war started |ajankohta= 1.12.2022 |julkaisu= ukrinform.net| kieli= {{en}} |viitattu= 2.12.2022}}</ref>

Ukrainalaiset sotilaat voivat päästä palkalliselle lomalle sotatilan aikana kymmeneksi päiväksi. Uuden lain mukaan korkeintaan 30 prosenttia joukko-osastosta voi olla samanaikaisesti lomalla.<ref name="theguardian.com-1.12.2022a">{{verkkoviite|osoite =https://www.theguardian.com/world/live/2022/dec/01/russia-ukraine-war-live-us-hands-raytheon-12bn-ukraine-missile-systems-contract-6-million-without-power-as-winter-begins |nimeke=Russia-Ukraine war live: Russia ‘pulls back forces from towns opposite Kherson’ – as it happened |tekijä=Maya Yang, Harry Taylor, Tom Ambrose & Helen Sullivan| ajankohta= 1.12.2022 |julkaisu= The Guardian, theguardian.com| kieli= {{en}} |viitattu= 2.12.2022}}</ref>

Venäläisen mielipidekyselyn mukaan marraskuussa 2022 vain 25 prosenttia venäläisistä vastaajista kannatti sodan jatkamista Ukrainassa. Heinäkuussa luku oli vielä ollut 57 prosenttia. Vastaajista 55 prosenttia toivoi nyt rauhanneuvotteluja Ukrainan kanssa. Marraskuun lopulla tehty kysely oli tarkoitettu Kremlinin sisäiseen käyttöön, mutta venäläinen Meduza-julkaisu sai sen käsiinsä. Tuoreen kyselyn kannat olivat samansuuntaisia tutkimuslaitos [[Levada-keskus|Levada-keskuksen]] lokakuussa tekemän mielipidekartoituksen kanssa. Tuolloin vain 27 prosenttia venäläisestä tuki sodan jatkamista, ja 57 prosenttia kannatti tai luultavasti kannattaisi rauhanneuvotteluja Ukrainan kanssa.<ref name="meduza.io-1.12.2022a">{{verkkoviite|osoite= https://meduza.io/en/feature/2022/11/30/make-peace-not-war |nimeke= Make peace, not war |tekijä= Andrey Pertsev, käännös Anna Razumnaya |ajankohta=1.12.2022 |julkaisu= Meduza, meduza.io |kieli= {{en}}|viitattu= 2.12.2022}}</ref><ref name="ISW-30.11.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-november-30 |nimeke= Russian Offensive Campaign Assessment, November 30|tekijä=Karolina Hird, Riley Bailey, Madison Williams, Yekaterina Klepanchuk & Frederick W. Kagan|ajankohta= 30.11.2022 | julkaisija= Institute for the Study of War, understandingwar.org| kieli= {{en}} |viitattu= 2.12.2022}}</ref><ref name="kyivpost.com-1.12.2022a">{{verkkoviite|osoite= https://www.kyivpost.com/russia/russian-public-support-for-war-plummets-leaked-poll.html |nimeke=Russian Public Support for War Plummets – Leaked Poll |tekijä= |ajankohta= 1.12.2022 |julkaisu= Kyiv Post, kyivpost.com| kieli= {{en}} |viitattu= 2.12.2022}}</ref>

Kiinan presidentti [[Xi Jinping]] kaipasi ponnisteluja ”Ukrainan kriisin” lopettamiseksi. Poliittinen ratkaisu olisi hänen mukaansa Euroopan ja kaikkien Euraasian maiden yhteinen etu.<ref name="cnn.com-1.12.2022c">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-polytics/3625502-chinese-leader-calls-for-an-end-to-war-in-ukraine.html|nimeke=Chinese leader calls for an end to war in Ukraine |tekijä=Jennifer Hansler| ajankohta= 1.12.2022 |julkaisija= ukrinform.net| kieli= {{en}} |viitattu= 2.12.2022}}</ref>

Venäläiset kirjakustantajat ovat ilmaisseet huolensa viranomaisten kasvavasta viestinnän säätelystä ja pelkonsa ”neuvostoliittolaisesta” [[sensuuri]]sta. Huolta on aiheuttanut esimerkiksi edellisviikolla säädetty, [[seksuaalivähemmistö|seksuaali-]] ja [[sukupuolivähemmistöt|sukupuolivähemmistöistä]] ([[HLBT|LGBTQ]]) kertovan ”propagandan” rajoittamista kirjoissa, elokuvissa, tiedotusvälineissä ja internetissä koskevan lain tulkinnan epäselvyys. Lain laajan soveltamisen on katsottu voivan puuttua jopa moneen teosklassikkoon. Lisäksi viranomaiset haluavat kieltää ”[[Venäjän agenttilait|ulkomaalaisiksi agenteiksi]]” leimattujen kirjailijoiden kirjojen myymisen alaikäisille. Tähän joukkoon on lisätty kasvava joukko kirjailijoita, esimerkiksi scifi-kirjailija [[Dmitri Gluhovski]] ja historiallisia fiktiota kirjoittava [[Boris Akunin]]. Jotkut kirjakauppiaat ovat aloittaneet varalta itsesensuurin ja myyvät mahdollisesti kiellettäviä teoksia suurilla alennuksilla.<ref name="theguardian.com-1.12.2022a"/>

Venäjän kulttuuriministeriö esitteli valtion tukemien elokuvahankkeiden suositellun 17 aihepiirin listan vuodelle 2023. Ministeriön toivomiin aiheteemoihin kuuluu muun muassa venäläissotilaiden sankaruus ja epäitsekkyys ”Venäjän erikoisoperaation” kuluessa, Moskovan ja Pietarin ulkopuolisen Venäjän esilletuonti esimerkiksi Venäjän Kaukoidän, arktisen seudun ja [[Vähä-Venäjä]]n alueilla, sekä Euroopan rappion esilletuonti.<ref name="meduza.io-1.12.2022b">{{verkkoviite|osoite= https://meduza.io/en/feature/2022/12/01/european-degradation-anglo-saxon-colonialism-and-russian-peacemaking |nimeke= Their degradation and colonialism vs. our peacemaking |tekijä=|ajankohta=1.12.2022 |julkaisu= Meduza, meduza.io |kieli= {{en}}|viitattu= 2.12.2022}}</ref>

Ukrainan asevoimien mukaan marraskuussa 2022 Venäjä menetti yhteensä 16&nbsp;970 sotilastaan. Tämä vastasi 13,2 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 128&nbsp;420 kaatunutta) tammikuun loppuun 2023 mennessä. Tappiotilastojen perusteella marraskuu 2022 oli Venäjälle kolmanneksi eniten miestappioita tuottanut sotakuukausi (tilastot tammikuun 2023 loppuun).<ref name="ukrinform-1.12.2022-losses"/><ref name="ukrinform-1.11.2022-losses">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3605221-russias-military-death-toll-in-ukraine-rises-to-72470.html |nimeke=Russia’s military death toll in Ukraine rises to 72,470 | ajankohta= 1.11.2022| kieli={{en}}| arkisto=https://web.archive.org/web/20221101121614/https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3605221-russias-military-death-toll-in-ukraine-rises-to-72470.html | arkistoitu= 1.11.2022| viitattu= 20.2.2023}}</ref>

Marraskuu 2022 (suluissa kertymä aikavälillä 24.2.2022–31.1.2023 eli 342 sotapäivän aikana) Venäjän kalustotappioihin kuului Ukrainan asevoimien mukaan 217 (3&nbsp;209) panssarivaunua, 376 (6&nbsp;382) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 298 muuta ajoneuvoa (5&nbsp;061, luku sisältää tankkiautot), 174 (2&nbsp;207) tykkiä, 12 (458) raketinheitintä, 13 (221) ilmatorjuntajärjestelmää, 4 (293) lentokonetta, 4 (283) helikopteria, 9 (200) erikoislaiteyksikköä eikä yhtään alusta tai venettä (19). Lisäksi Ukraina olisi pudottanut marraskuussa 2022 yhteensä 134 (sodassa 31.1.2023 mennessä yhteensä 796) venäläistä risteilyohjusta ja 147 (1951) taktista UAV-lennokkia.<ref name="ukrinform-1.12.2022-losses"/><ref name="ukrinform-1.11.2022-losses"/> Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia, eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

===== Perjantaina 2. joulukuuta =====
{{Kesken}}

<!--===== Lauantaina 3. joulukuuta =====
{{Kesken}}-->

===== Sunnuntaina 4. joulukuuta =====
[[Tiedosto:Russian K-51 hand grenade (1).jpg|thumb|Venäläisten käyttämän nelikopterin kuljettama K-51-aerosolikranaatti (kuva aiemmasta drooni-iskusta 12. lokakuuta 2022).]]
Ukrainalainen tietotoimisto [[Ukrinform]] uutisoi Ukrainan merivoimien Telegram-videoviestiin pohjautuen, että venäläisjoukot olisivat käyttäneet kiellettyjä [[kemiallinen ase|kemiallisia aseita]] Itä-Ukrainassa. Uutisen mukaan venäläiset ovat pudottaneet pieniä [[klooripikriini]]ä sisältäviä [[K-51]] -kranaatteja drooneista.<ref name="ukrinform.net-4.12.2022b">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3627403-russians-attacking-ukrainian-troops-with-banned-chemical-weapons-in-east.html|nimeke=Russians attacking Ukrainian troops with banned chemical weapons in east (VIDEO) |tekijä=| ajankohta= 4.12.2022 |julkaisija= Ukrinform, ukrinform.net| kieli= {{en}} |viitattu= 4.12.2022}}</ref> Ukrainan merivoimien sotilaat ovat joutuneet suojautumaan kemiallisiin suojapukuihin tämän vaarallisen ja voimakkaasti ärsyttävän kemiallisen yhdisteen vuoksi.<ref name="ukrinform.net-4.12.2022b"/><ref name="ilo.org"/> Kloropikriini (CCl<sub>3</sub>NO<sub>2</sub>) tunnetaan myös nimillä trikloorinitrometaani, nitrokloroformi ja nitrotriklorometaani. Normaaleissa ilmasto-oloissa yhdiste on pistävänhajuinen hieman öljymäinen ja väritön neste (yhdisteen sulamislämpötila −64, kiehumislämpötila 112 Celsius-astetta), mutta iskeytyessään tai kuumentuessaan se voi räjähtää. Neste hajoaa kuumentuessaan ja valon vaikutuksesta. Tällöin muodostuu myrkyllisiä [[vetykloridi|kloorivetyä]] ja [[typen oksidit|typen oksideja]] sisältäviä huuruja. Altistuminen työterveydellistä raja-arvoa suuremmille pitoisuuksille voi aiheuttaa kuoleman.<ref name="ilo.org">{{verkkoviite|osoite=https://www.ilo.org/dyn/icsc/showcard.display?p_lang=fi&p_card_id=0750&p_version=2 |nimeke=Trikloorinitrometaani. CAS nro: 76-06-2, [[Luettelot YK:n pakkausnumeroista|YK nro]]: 1580, EC Numero: 200-930-9| ajankohta= 11/1998| julkaisija= ILO, ilo.org| kieli= {{fi}}| viitattu=4.12.2022}}</ref> Joulukuun 4. päivänä raportoitu tapaus ei ollut ensimmäinen kerta, vaan venäläisten on raportoitu käyttäneen samantyyppisiä kemiallisia kranaatteja jo aiemmin hyökkäyssotansa aikana (ainakin 23. syyskuuta ja 12. lokakuuta 2022). Pienestä koostaan huolimatta nämä kranaatit kuuluvat [[Geneven sopimukset|Geneven sopimusten]] kieltämiin kemiallisiin aseisiin.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.forbes.com/sites/davidhambling/2022/11/01/yes-these-are-chemical-weapons-why-russias-tear-gas-bombings-in-ukraine-matter/?sh=3a4e372f38b0|nimeke=Russia’s Tear Gas Bombings In Ukraine May Be First Step In Dangerous Chemical Escalation|tekijä= David Hambling| ajankohta=1.11.2022| julkaisija= Forbes, forbes.com| kieli= {{en}}| viitattu=4.12.2022}}</ref>

Nobelin rauhanpalkinnon ihmisoikeustyöstään vastaanottaneen, [[Memorial (järjestö)|Memorial-järjestö]]n perustajiin kuuluvan historioitsija [[Irina Štšerbakova]]n ({{k-ru|Ирина Щербакова}}) mukaan Vladimir Putinin hallinto ei tässä vaiheessa ole valmis rauhanneuvoteluihin tai diplomaattisiin ratkaisuihin Ukrainan sodan lopettamiseksi.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-uutiset-seuraa-ukrainan-sotaa-tassa-tuoreimmat-tiedot/8584616|nimeke=Nobel-voittaja: Putinin hallinnon kanssa ei voi vielä neuvotella, kiirehtiminen "lapsellista" – MTV seurasi sotaa|tekijä= | ajankohta=4.12.2022| julkaisija= mtvuutiset.fi| kieli= {{en}}| viitattu=21.1.2023}}</ref>

===== Maanantai 5. joulukuuta =====
{{Location map+|Russia European|width=200|float=right|caption=5. ja 6. joulukuuta 2022 lennokki-iskujen kohteeksi joutuneiden Venäjän lentotukikohtien sijainti. |places=
{{Location map~|Russia European|label=[[Kurskin itäinen lentoasema|<br><br>Kurskin itäinen lentoasema]]|label_size=80|lat=51.7505 |long=36.2957|position=top|mark=Airplane-logo.png|marksize= 12}}
{{Location map~|Russia European|label=[[Rjazan-Djagilevon lentotukikohta|Rjazan-Djagilevo]]|label_size=80 |lat=54.6425|long=39.5699|position=right |mark=Airplane-logo.png|marksize= 12}}
{{Location map~|Russia European|label=[[Saratov-Engels]]|label_size=80 |lat=51.4796 |long=46.2133 |position=right|mark=Airplane-logo.png|marksize= 12}}
}}
Varhain aamulla kahteen Venäjän risteilyohjusten laukaisemiseen käyttämien strategisten pommituslentokoneiden tukikohtaan iskettiin mahdollisesti räjähteillä varustettujen neuvostoliittolaisvalmisteisten lennokkien avulla. Iskuissa raportoitiin vaurioituneen kaksi [[Tupolev Tu-95]] -pommituslentokonetta [[Saratov-Engels]]in lentotukikohdassa sekä suuri polttoainesäiliö [[Rjazan-Djagilevon lentotukikohta|Rjazanin Djagilevon lentotukikohdassa]] ja sen lähellä sijainnut [[Tupolev Tu-22|Tupolev Tu-22M3]] -pommituslentokone. Tämän tyypin yliäänennopeuteen yltävillä pommikoneilla Venäjä murjoi esimerkiksi [[Mariupol]]issa [[Azovstal]]in tehdasaluetta. Rjazanin tukikohdan polttoainesäiliön räjähdyksessa kolme tukikohdan sotilashenkilöä kuoli; lisäksi tukikohdissa loukkaantui useita ihmisiä.<ref>{{verkkoviite|osoite= https://yle.fi/a/74-20007365| nimeke=Venäläismediat: Venäjän kahdella eri lentokentällä räjähtänyt – kahden pommikoneen epäillään tuhoutuneen | tekijä=Ilmari Reunamäki, Leonard Wilhelmus & Elsa Osipova | ajankohta= 5.12.2022 | julkaisija= Yleisradio, yle.fi| viitattu=5.12.2022}}</ref><ref name="forbes.com-5.12.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.forbes.com/sites/davidaxe/2022/12/05/ukrainian-drones-just-took-out-a-russian-heavy-bomber-300-miles-from-ukraine/| nimeke=Ukrainian Drones Just Took Out A Russian Heavy Bomber 300 Miles From Ukraine| tekijä=David Axe|ajankohta= 5.12.2022 | julkaisu= Forbes, forbes.com| kieli={{en}}| viitattu=6.12.2022}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.themoscowtimes.com/2022/12/05/3-killed-nuclear-capable-bombers-likely-damaged-in-russian-airfield-explosions-a79591| nimeke=3 Killed, Nuclear-Capable Bombers Likely Damaged in Russian Airfield Explosions | ajankohta= 5.12.2022 | julkaisu= The Moscow Times, themoscowtimes.com| kieli={{en}}| viitattu=5.12.2022}}</ref>

Muutamia tunteja myöhemmin Venäjä ampui Ukrainaan kahdessa aallossa yhteensä yli 70 ohjusta, jotka olivat esimerkiksi [[Kalibr]]- ja [[H-59]]-tyypin risteilyohjuksia. Tällä kertaa ohjuksia ammuttiin Mustaltamereltä, Kaspianmereltä ja Rostovin alueelta; iskuihin osallistui Venäjän mukaan myös 14 Tupolev Tu-95 -pommituslentokonetta. Ukraina raportoi pudottaneensa yli 60 näistä ohjuksista. Iskut surmasivat ainakin neljä ihmistä sekä aiheuttivat tuhoja Ukrainan jo ennestään monin paikoin vaurioitettuun sähköverkkoon ja tämän seurauksena myös vedenjakeluun. Venäjä iski myös joihinkin viestintäkeskuksiin. Sähkökatkoja aiheutui muun muassa [[Odessa]]an, [[Sumy]]yn, [[Mykolajiv]]iin ja [[Kryvyi Rih]]iin sekä muutamille muille alueille. <ref name="hs.fi-5.12.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009247864.html | nimeke= Ukraina: Venäjä ampui maanantaina yli 70 ohjusta – Zelenskyin mukaan suurin osa ammuttiin alas | tekijä= Hanna Freyborg | ajankohta= 5.12.2022 | julkaisu= Helsingin Sanomat, hs.fi| viitattu=5.12.2022}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite= https://yle.fi/a/3-12314941| nimeke= Valkoinen talo: Venäjän ohjusiskut muistutus Putinin julmuudesta| tekijä=Kai Jääskeläinen, Veera Pennanen | ajankohta= 5.12.2022 | julkaisija= Yleisradio, yle.fi| viitattu=5.12.2022}}</ref><ref name="kyivindependent.com-5.12.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/national/ukraine-war-latest-russias-6th-mass-attack-on-ukraines-energy-system-kills-4-people-causes-emergency-blackouts | nimeke=Ukraine war latest: Russia’s 6th mass attack on Ukraine’s energy system kills 4 people, causes emergency blackouts | tekijä= Asami Terajima |ajankohta= 5.12.2022 | julkaisu= Kyiv Independent, kyivindependent.com| kieli={{en}}| viitattu=6.12.2022}}</ref><ref name="forbes.com-5.12.2022"/>

Venäjän iskujen ja Ukrainan torjuntatoimien jälkeen [[Moldova]] kertoi löytäneensä ohjuksen kappaleita pohjoisrajansa läheltä [[Briceni]]n kaupungin luota. Moldovaan pudonneiden ohjusten kappaleiden alkuperästä ei vielä maantain alkuillalla ollut varmuutta.<ref name="hs.fi-5.12.2022b">{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009247678.html | nimeke= Moldovasta löytyi maanantaina ohjuksen kappaleita | tekijä= Ilmo Ilkka | ajankohta= 5.12.2022 | julkaisu= Helsingin Sanomat, hs.fi| viitattu=5.12.2022}}</ref> Lisäksi Venäjän ohjushyökkäys aiheutti Moldovaankin sähkökatkoja; edellisen kerran Venäjän hyökkäykset katkoivat sähköjä Moldovasta laajalti 15. ja 23. marraskuuta.<ref name="kyivindependent.com-5.12.2022a"/><ref name="kyivindependent.com-5.12.2022b">{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/news-feed/russian-attack-causes-electricity-cut-offs-in-moldova| nimeke=Russian attack causes electricity cut-offs in Moldova | tekijä=|ajankohta= 5.12.2022 | julkaisu= Kyiv Independent, kyivindependent.com| kieli={{en}}| viitattu=6.12.2022}}</ref>

===== Tiistai 6. joulukuuta =====
Kurskin itäisen lentoaseman laidalla sijaitsevaan polttoainesäiliöön iskettiin arvioiden mukaan Neuvostoliiton aikaiseen [[Tupolev Tu-141]] Striž -tiedustelulennokkiin pohjautuvalla, Ukrainassa edelleenkehitetyllä räjähdelennokilla 6. joulukuuta 2022. Isku muistutti edellispäivänä venäläisiin strategisten pommikoneiden tukikohtiin ([[Saratov-Engels]] ja [[Rjazan-Djagilevon lentotukikohta|Rjazan-Djagilevo]]) tehtyjä lennokki-iskuja.<ref name="thedrive.com-6.12.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.thedrive.com/the-war-zone/russian-airfield-in-kursk-set-ablaze-by-apparent-ukrainian-drone-strike |nimike=Russian Airfield In Kursk Set Ablaze By Apparent Ukrainian Drone Strike | tekijä=Thomas Newdick| ajankohta= 6.12.2022| julkaisu= The Drive, thedrive.com |viitattu=26.12.2022 |kieli={{en}} }}</ref><ref name="thedrive.com-5.12.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.thedrive.com/the-war-zone/ukraine-modified-soviet-era-jet-drones-to-hit-bomber-bases-russia-claims |nimike=Ukraine Modified Soviet-Era Jet Drones To Hit Bomber Bases, Russia Claims (Updated) | tekijä=Thomas Newdick| ajankohta= 5.12.2022| julkaisu= The Drive, thedrive.com |viitattu=26.12.2022 |kieli={{en}} }}</ref><ref name="hs.fi-7.12.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009250085.html |nimike=Venäjän yllättänyt Ukrainan lennokki yltää Volgan taakse: Isku­kyky muuttaa sodan kulkua | tekijä=Pekka Hakala | ajankohta=7.12.2022| julkaisu=Helsingin Sanomat, hs.fi |viitattu=26.12.2022 |kieli={{fi}} }}</ref>

===== Keskiviikko 7. joulukuuta =====
Venäjän presidentti Putin myönsi, että Venäjän sota Ukrainassa saattaa muuttua ”pitkäkestoiseksi prosessiksi”. Putin väitti kuitenkin, ettei Venäjän tarvitsisi [[liikekannallepano|liikekannallepanna]] enempää väestöään. <ref name="theguardian.com-7.12.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/live/2022/dec/07/russia-ukraine-war-live-blinken-says-us-did-not-enable-ukraine-strikes-inside-russia |nimike=Russia-Ukraine war: Putin hints at ‘long’ conflict and says risk of nuclear war is on the rise – as it happened | tekijä=Léonie Chao-Fong, Tom Ambrose & Helen Sullivan | ajankohta= 7.12.2022| julkaisu= The Guardian, theguardian.com |viitattu=18.1.2023 |kieli={{en}} }}</ref>

Donetskin alueen [[Kurah’ove]]ssa kahdeksan ihmistä kuoli ja viisi loukkaantui Venäjän kranaatti- tai tykistötulen seurauksena.<ref name="theguardian.com-7.12.2022"/>

===== Torstaina 8. joulukuuta =====
Venäjän presidentti Putin kertoi maansa asevoimien aikovan jatkaa hyökkäämistä Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan.<ref name="hs.fi-8.12.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009258076.html|nimeke=Putin myönsi: Venäjä iskee Ukrainan energia­verkostoon ja aikoo jatkaa|tekijä=Ayla Albayrak & Minja Viitanen (STT)|ajankohta=8.12.2022 |julkaisu= Helsingin Sanomat, hs.fi|viitattu=10.12.2022}}</ref>

===== Perjantai 9. joulukuuta =====
Yhdysvaltalaisen ajatushautomo [[Institute for the Study of War]]in (ISW) mukaan Venäjän presidentti Putin pyrkii yhä esittämään Ukrainan olevan haluton neuvottelemaan sodan lopettamisesta vaikka Venäjä olisi hänen mukaansa tähän valmis.<ref name="ISW-9.12.2022"/>

Muun muassa [[Venäjän kansalliskaarti]] on vahvistanut, että liikekannallepano maassa jatkuu yhä, vaikka lokakuun lopulla maan valtionjohto väitti julkisuudessa mielialoja rauhoittaakseen muuta.<ref name="ISW-9.12.2022"/>

Putin kritisoi ja kertoi luottamuksensa ”länteen” laskeneen oleellisesti kuultuaan Saksan aiemman kanslerin [[Angela Merkel]]in esilletuomana, että vuonna 2014 Venäjän, Ranskan ja Saksan johdolla sovitun [[Minskin sopimus|Minskin sopimuksen]] hiljaisena tarkoituksena oli Merkelin mukaan ollut hankkia Ukrainalle aikaa kehittää puolustuskykyään.<ref name="ISW-9.12.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-december-9 |nimeke=Russian Offensive Campaign Assessment, December 9| tekijä=Karolina Hird, Kateryna Stepanenko, Riley Bailey, Grace Mappes, Layne Philipson, Yekaterina Klepanchuk & Frederick W. Kagan| ajankohta= 9.12.2022| julkaisija=Institute for the Study of War, understandingwar.org| kieli={{en}}| viitattu= 10.12.2022}}</ref><ref name="reuters-9.12.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/putin-says-loss-trust-west-will-make-future-ukraine-talks-harder-2022-12-09/ |nimeke=Putin says loss of trust in West will make future Ukraine talks harder| tekijä=Kevin Liffey| ajankohta= 9.12.2022| julkaisija=Reuters, reuters.com| kieli={{en}}| viitattu= 10.12.2022}}</ref>

Yhdysvaltain puolustusministerin [[Lloyd Austin]]in mukaan Venäjä on laajentamassa ja uudistamassa [[Ydinase#Eri_maiden_ydinaseohjelmat|ydinasearsenaaliaan]]. Venäjällä on varastoissaan lähes 6&nbsp;000 ydinkärkeä. Vuoden 2023 aikana maa pyrkii Austinin mukaan myös organisoimaan ydinasejoukkonsa uudelleen. Venäjän johto on Ukrainan hyökkäyssotansa aikana useasti väläytellyt ydinaseen rajoitun tai ennalta ehkäisevän käytön mahdollisuutta.<ref name="reuters-9.12.2022b">{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/putin-says-loss-trust-west-will-make-future-ukraine-talks-harder-2022-12-09/ |nimeke=Russia is expanding its nuclear arsenal, U.S. defense secretary says | tekijä=Idrees Ali| ajankohta= 9.12.2022| julkaisija=Reuters, reuters.com| kieli={{en}}| viitattu= 10.12.2022}}</ref><ref name="yle-2.11.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20003316 |nimeke=Asiantuntija pitää Venäjän kynnystä käyttää taktista ydinasetta korkeana, mutta ei sulje sitä pois: Voi olla keino sodan kulun kääntämiseksi| tekijä=Anne Orjala| ajankohta= 2.11.2022| julkaisija=Yleisradio| kieli={{fi}}| viitattu= 10.12.2022}}</ref>

===== Lauantai 10. joulukuuta =====
Venäjä on jatkanut laajamittaisa iskujaan ukrainalaisia siviilikohteita vastaan. Venäjän asevoimat hyökkäsi esimerkiksi 15 iranilaismallisella räjähdelennokilla Ukrainan lounaisosan [[Hersonin alue|Hersonin]], [[Odessan alue|Odessan]] ja [[Mykolajivin alue]]illa oleviin kohteisiin. Ukrainan ilmavoimien mukaan se ampui alas kymmenen näistä lennokeista.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3631377-ukrainian-forces-shoot-down-10-kamikaze-drones-in-south.html|nimeke=Ukrainian forces shoot down 10 kamikaze drones in south|ajankohta=10.12.2022|Julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net|kieli={{en}}|viitattu=10.12.2022}}</ref> Tykistöasein Venäjä tulitti Hersonin aluetta 51 kertaa vuorokauden aikana. Muun muassa sairaala, kauppoja, varastoja ja teollisia rakenteita vaurioitui, sekä osa Hersonin sähköistä katkesi. Ainakin kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan haavoittui.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3631494-russians-shell-kherson-region-51-times-in-past-24-hours-two-people-killed.html|nimeke=Russians shell Kherson region 51 times in past 24 hours, two people killed|ajankohta=10.12.2022|Julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net|kieli={{en}} |viitattu= 10.12.2022}}</ref> Ukrainan pohjoisosan [[Sumyn alue]]elle Venäjä teki 48 iskua. Esimerkiksi Velyka Pusarivkan kylän keskustaan hyökättiin perjantaina S-300-ohjuksella, mikä vauroitti yli 20 rakennusta.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3631438-russian-missile-damaged-more-than-20-houses-in-sumy-region.html|nimeke=Russian missile damaged more than 20 houses in Sumy Region |ajankohta=10.12.2022 |Julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net|kieli={{en}} |viitattu=10.12.2022}}</ref>

Ukrainan itäosissa taistelut jatkuivat. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjän tykistötuli ja tulipalot ovat tuhonneet [[Bah’mut]]in kaupungin suurelta osin. Samantapainen kohtalo on hänen mukaansa ollut myös [[Soledar]]illa, Maryinkalla ja [[Kreminna]]lla.<ref>{{verkkoviite |osoite=https://www.theguardian.com/world/live/2022/dec/10/russia-ukraine-war-live-jens-stoltenberg-warns-against-conflict-spiralling-into-russia-nato-war?page=with:block-6394752c8f080e98882a3f34|nimeke=Russia-Ukraine war – as it happened: Moscow has turned entire city of Bakhmut to ‘burnt ruins’, says Zelenskiy|tekijä=Nadeem Badshah & Tom Ambrose| ajankohta=10.12.2022 |Julkaisija=The Guardian, theguardian.com|kieli={{en}} |viitattu=10.12.2022}}</ref>

[[Romania]]n laivasto räjäytti [[merimiina]]n Mustallamerellä miinan ajaudutta lähellä maan rannikkoa.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/romania-defuses-mine-drifting-near-its-black-sea-shore-2022-12-10/|nimeke=Romania defuses mine drifting near its Black Sea shore|ajankohta=10.12.2022 |Julkaisija= Reuters, reuters.com|kieli={{en}} |viitattu= 10.12.2022}}</ref>
<!--===== Sunnuntai 11. joulukuuta =====-->

<!--===== Maanantai 12. joulukuuta =====-->
===== Tiistai 13. joulukuuta =====
Ukrainan asevoimat vaurioitti [[Zaporižžjan alue]]en eteläosassa miehitettyyn [[Melitopol]]in kaupunkiin idästä johtavaa M14-valtatien siltaa. Melitopolin ja sen itäpuolella sijaitsevan Kostjantynivkan kylän välinen, Molotsnajoen ylittävä siltayhteys on muun muassa venäläisten miehitysjoukkojensa huollon käytössä.<ref name="guardian.com-13.12.2022a">{{Verkkoviite | Osoite= https://www.theguardian.com/world/2022/dec/13/ukrainian-forces-damage-key-bridge-near-melitopol-reports-say| Nimeke=Ukrainian forces damage key bridge near Melitopol, reports say | tekijä=Peter Beaumont | Ajankohta= 13.12.2022 | Julkaisu= The Guardian, theguardian.com| Kieli={{en}} | Viitattu= 22.12.2022}}</ref>
<!--===== Keskiviikko 14. joulukuuta =====-->
<!--===== Torstai 15. joulukuuta =====-->

===== Perjantai 16. joulukuuta =====
[[Tiedosto:Kyiv citizens hiding in metro during Russian rocket attack, 2022-12-16 (01).jpg|thumb|Ihmisiä hakemassa suojaa Kiovan metroasemalla, Venäjän iskettyä Kiovaan raketeilla (16. joulukuuta 2022).]]
Tutkija, sotatieteen dosentti [[Ilmari Käihkö]] pitää Ukrainan puolustusministeri [[Oleksi Reznikov]]in torstaista lausuntoa Venäjän mahdollisesta suurhyökkäyksestä vuodenvaihteen jälkeen vakavastiotettavana. Käihkön mukaan Venäjän syyskuussa alkaneen liikekannallepanon seurauksena Venäjän asevoimat sai 318&nbsp;000 uutta sotilasta. Tämä on valtava määrä ja muuttaa sodan voimasuhteita. Jos Venäjä siirtää esimerkiksi 150&nbsp;000 uutta sotilasta rintamalle, kasvaisi taistelujen mittaluokka huomattavasti. Venäjä saattaisi tällöin yrittää hyökätä Ukrainaan myös pohjoisesta, avaamalla sinne uuden rintaman. Kähkön mukaan länsimaiden tulisi muuttuneessa tilanteessa laajentaa aseapuaan Ukrainalle. Maiden olisi myös lisättävä asetuotantoaan, mikäli Ukrainan halutaan voittavan. Venäjä on jo aiemmin kiihdyttänyt esimerkiksi sotateollista ammustuotantoaan ja pyrkinyt tuhoamaan ukrainalaista puolustusteollista tuotantoa.<ref name="yle.fi-16.12.2022">{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20009125|nimeke=Suomalaisasiantuntija: Ukrainan sodan voimasuhteet ovat muuttumassa täysin| tekijä=Yrjö Kokkonen | Ajankohta= 16.12.2022 | Julkaisija= Yleisradio, yle.fi| Kieli={{fi}} | Viitattu= 22.12.2022}}</ref>

===== Lauantai 17. joulukuuta =====

===== Sunnuntai 18. joulukuuta =====
Ukrainan asevoimien mukaan Venäjän joukkojen henkilötappiot lähestyvät 100&nbsp;000 kuollutta; aamun tappioraportin uhriluku oli 98&nbsp;280 venäläisjoukkojen kuollutta helmikuun 24. päivästä lähtien.<ref name="ukrinform.net-18.12.2022b">{{Verkkoviite | Osoite= https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3636497-ukraine-army-eliminates-about-98280-enemy-troops.html| Nimeke=Ukraine Army eliminates about 98,280 enemy troops | Ajankohta= 18.12.2022 10:14 | Julkaisija= Ukrinform, ukrinform.net| Kieli={{en}} | Viitattu= 18.12.2022}}</ref>
Ukrainan asevoimien eteläisiä joukkoja johtava kenraalimajuri [[Andri Kovaltšuk]]in ({{k-uk|Андрій Ковальчук}}) arvioi, että Venäjä saattaa yrittää hyökätä Ukrainaan uudelleen hyökkäyssodan alkuvaihetta muistuttaen pohjoisesta (Valko-Venäjältä), idästä ja etelästä.<ref name="guardian.com-18.12.2022a">{{Verkkoviite | Osoite= https://www.theguardian.com/world/2022/dec/18/russia-may-try-to-re-enact-its-early-invasion-plans-of-ukraine-on-anniversary-of-war| Nimeke=Russia ‘may try to re-enact its early invasion plans of Ukraine on anniversary of war’ | tekijä=Mark Townsend & Isobel Koshiw | Ajankohta= 18.12.2022 | Julkaisu= The Guardian, theguardian.com| Kieli={{en}} | Viitattu= 18.12.2022}}</ref>

Venäjän on raportoitu käyttävän itärintamalla [[Bah’mut]]in läheisyydessä ukrainalaisasemien paljastamiseksi syötiksi lähetettäviä pieniä tiedustelujoukkoja. Kun ukrainalaiset torjuvat hyökkäävän tiedustelujoukon, he samalla tulevat paljastaneeksi oman sijaintinsa, jonne Venäjän asevoimat kohdistaa yhden tai useamman tykistökeskityksen. Tällä hyökkääjävaltio pyrkii kuluttamaan ukrainalaisjoukkoja välittämättä lähetetyn tiedustelujoukon sotilaiden hengissäselviämisestä. Tunnustelemaan lähetettyihin joukkoihin on sijoitettu esimerkiksi [[Ryhmä Wagner|palkkasotilasyhtiö Wagnerin]] vankiloista vapautuslupauksia vastaan värväämiä taistelijoita. Veristä menettelyä toistetaan yötä päivää, ja tällä hyökkäävät venäläisjoukot saattavat päästä etenemään pieniä matkoja kerrallaan.<ref name="hs.fi-18.12.2022a">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009265894.html| Nimeke=Venäjä pyrkii tappamaan sotilaita molemmin puolin, kunnes jäljelle jää yhdestoista venäläinen | Tekijä=Ville Similä |Ajankohta= 18.12.2022 | Julkaisija= Helsingin Sanomat, hs.fi| Kieli={{en}} | Viitattu= 18.12.2022}}</ref> Palkkasotilasyritys Wagnerin palveluksessa on ollut myös Venäjän asevoimista eläkkeelle jääneitä lentäjiä, joiden ohjaamilla, yhä ilmavoimien tunnuksissa olevilla [[Suhoi Su-24|Suhoi Su-24M]] -rynnäkköhävittäjillä ja [[Suhoi Su-25]] -maataistelukoneilla palkkasotilasyhtiö on tukenut taistelutoimiaan.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.forbes.com/sites/davidaxe/2022/12/17/russias-shadowy-mercenary-air-force-is-losing-more-and-more-jets-in-ukraine/ |nimeke=Russia’s Shadowy Mercenary Air Force Is Losing More And More Jets In Ukraine| tekijä= David Axe | ajankohta= 117.12.2022|julkaisu= Forbes, forbes.com|viitattu=19.12.2022}}</ref>

===== Maanantai 19. joulukuuta =====
Venäjä laukaisi iranilaistyppisiä Shahded-131- ja Shahed-136-räjähdelennokkeja Ukrainaan 18.–19. joulukuuta välisenä yönä. Ukrainan asevoimat pudotti 30 lennokkia, joista 10 eteläisessä Ukrainassa ja 18 Kiovassa. Jotkin läpi päässeet lennokit vaurioittivat kuitenkin Kiovan kriittistä infrastruktuuria.<ref name="ISW-19.12.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-december-19 |nimeke=Russian Offensive Campaign Assessment, December 19| tekijä=Karolina Hird, Kateryna Stepanenko, Grace Mappes, Madison Williams& Frederick W. Kagan| ajankohta= 19.12.2022 |julkaisija= The Institute for the Study of War, understandingwar.org |kieli={{en}}|viitattu= 26.12.2022}}</ref>

===== Tiistai 20. joulukuuta =====
Presidentti Volodymyr Zelenskyin uutisoitiin tehneen yllätysvierailun Donetskin alueella eturintamassa sijaitsevaan [[Bah’mut]]iin. Presidentti palkitsi taisteluun osallistuneita ja toi mukanaan ”arvolahjoiksi” luonnehdittuja tarvikkeita.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/news-feed/president-volodymyr-zelensky-pays-unannounced-visit-to-bakhmut|nimeke=President Volodymyr Zelensky pays unannounced visit to Bakhmut| ajankohta= 20.12.2022 |julkaisija=The Kyiv Independent, kyivindependent.com| viitattu= 25.12.2022|kieli= {{en}}}}</ref> Jo samana päivänä presidentti Zelenskyin vahvistettiin matkustaneen valtiovierailulle Yhdysvaltoihin. Venäjän ex-presidentti (2008–2012) [[Dmitri Medvedev]] teki puolestaan pikavierailun Kiinaan, jossa hän tapasi presidentti [[Xi Jinping]]in keskustellakseen maiden strategisesta yhteistyöstä ja Ukrainan tilanteesta. <ref name="theguardian-21.12.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2022/dec/21/russia-ukraine-war-at-a-glance-what-we-know-on-day-301-of-the-invasion |nimeke=Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 301 of the invasion| tekijä=Léonie Chao-Fong, Tom Ambrose & Helen Sullivan| ajankohta= 21.12.2022 |julkaisija= The Guardian, theguardian.com|kieli={{en}}|viitattu= 25.12.2022}}</ref>

Venäjä hyökkäsi varhain maanantaina Kiovan kriittiseen infrastruktuuriin 35 räjähdelennokilla. Iskujen seuruksena kolme aluetta kaupungista oli tiistaina yhä vailla sähköä. Maanantain iskut olivat kolmas venäläishyökkäys Kiovaan kuuden vuorokauden kuluessa.<ref name="theguardian-20.12.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2022/dec/20/russia-ukraine-war-at-a-glance-what-we-know-on-day-300-of-the-invasion|nimeke=Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 300 of the invasion| ajankohta= 20.12.2022 |julkaisija= The Guardian, theguardian.com|kieli={{en}}|viitattu= 25.12.2022}}</ref>

Ukraina vauhdittaa neuvostovuosien ja Venäjän vaikutuksesta kertovien merkintöjen poistamista julkisesta tilasta poistamalla näistä muistuttaneita muistomerkkejä ja nimeämällä satoja katuja uudelleen ukrainalaisten taiteilijoiden, runoilijoiden, sotilaiden, vapaustaistelijoiden ja esimerkiksi sotavuoden 2022 sankareiden mukaan.<ref name="theguardian-20.12.2022"/>

===== Keskiviikko 21. joulukuuta =====
[[Tiedosto:President Joe Biden and President Volodymyr Zelensky in the Oval Office of the White House 2 (cropped).jpg|thumb|Presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi Yhdysvaltain presidentti [[Joe Biden]]in Valkoisessa talossa.]]
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi Washingtonissa muun muassa Yhdysvaltain presidentti [[Joe Biden]]in ja puhui [[Yhdysvaltain kongressi]]lle. Zelenksyi luovutti edellispäivänä Bah’mutia puolustaneilta ukrainalaissotilailta saamansa, saatekirjoituksilla täytetyn Ukrainan lipun edustajainhuoneen puheenjohtaja [[Nancy Pelosi]]lle.
(kesken)

Toisaalla Putin kertoi kuulijoilleen näkemystään, ettei Venäjä olisi syypää Venäjän helmikuussa aloittamassaan, Ukrainaan kohdistetussa hyökkäyssodassa. Sen sijaan hänen käsityksensä mukaan konflikti olisi aiheutunut ”kolmansien maiden politiikan seurauksena”. Ukraina olisi nyt ”veljesvaltio”, jonka ”länsi olisi aivopessyt”. Venäjä on syyskuun 10. päivästä lähtien ampunut yli 1&nbsp;000 risteilyohjusta tai räjähdelennokkia Ukrainaan, tuhonnut tai vaurioittanut niillä ja muilla aseilla hyvin suuren määrän rakennuksia, lukuisia yhteiskunnan keskeisiä perusrakenteita ja tappanut yli 600 ukrainalaista siviiliäkin. Helmikuun 24. päivänä alkaneen Venäjän hyökkäyksen jälkeisissä taisteluissa on kuollut kymmeniä tuhansia sotilaita. Silti Putinin mukaan ”ei ole mitään, mistä Venäjää voisi syyttää.”<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-europe-64055018 |nimeke=Ukraine war: Russia not to blame for conflict - Putin|tekijä=Thomas Mackintosh |ajankohta=21.12.2022|julkaisija= BBC, bbc.com|kieli={{en}}|viitattu=25.12.2022}}</ref><ref name="ohchr.org-10.10.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.ohchr.org/en/news/2022/10/ukraine-civilian-casualty-update-10-october-2022 |nimeke=Ukraine: civilian casualty update 10 October 2022| ajankohta= 10.10.2022 |julkaisija= OHCRC, ohchr.org| viitattu 25.12.2022|kieli= {{en}}}}</ref><ref name="ohchr.org-19.12.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.ohchr.org/en/news/2022/12/ukraine-civilian-casualty-update-19-december-2022 |nimeke=Ukraine: civilian casualty update 19 December 2022| ajankohta= 19.12.2022 |julkaisija= OHCRC, ohchr.org| viitattu= 26.12.2022|kieli= {{en}}}}</ref><ref>[Huom. YK:n humanitaaristen oikeuksien toimiston (OHCRC) vahvistamat sodan siviiliuhrit Ukrainassa: aikavälillä 9.10.–18.12.2022 todettu ainakin 6&nbsp;826-6&nbsp;221=605 kuollutta, 10&nbsp;769-9&nbsp;371= 1&nbsp;398 haavoittunutta. Osa uhreista on menehtynyt tai haavoittunut ennen tarkastelujaksoa, mutta tullut tietoon myöhemmin esimerkiksi alueiden vapauduttua miehitysvallasta. Suurin osa uhreista on aiheutunut laaja-alaisesti räjähtävien aseiden käytöstä, esimerkiksi raskaan tykistön tai raketinheitinjärjestelmien ammuksista, ohjuksista ja ilma-iskuista. OHCRC:n mukaan todelliset uhriluvut ovat huomattavasti edellä ilmoitettuja korkeampia. Luvuista puuttuu miehitetyillä alueilla tai taistelujen piirissä olevia paikkakuntia, joista ei ole saatu luotettavaa tietoa.]</ref>

Venäjän puolustusministeri [[Sergei Šoigu]] kertoi asevoimien miehistöluvun kasvattamisesta nykyisestä 1 miljoonasta 1,5 miljoonaan Ukrainassa käytävien taistelujen johdosta. Hän myös ehdotti pakollista asepalvelusta iältään 21–30-vuotialle venäläisille miehille. Tämä nostaisi asepalveluun kutsuttavien ikärajaa aiemmin voimassa olleesta iästä (18–27). Muutos myös lisää kutsuttavaksi kelpaavien venäläläisten määrää, koska useilla 27–30-vuotiaalla on jo opiskelut takana, mutta ei kahta tai useampaa lasta, mitkä seikat voisivat tuoda vapautuksen kutsunnasta.<ref name="theguardian-21.12.2022"/><ref name="meduza-21.12.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://meduza.io/en/feature/2022/12/22/conscript-resources|nimeke=‘A diverse, broad process’| tekijä=Kristina Safonova| ajankohta= 21.12.2022 |julkaisija=meduza.io | viitattu =26.12.2022|kieli= {{en}}}}</ref>

===== Torstai 22. joulukuuta =====
[[Tiedosto:Boarding school in Kramatorsk after Russian shelling, 2022-12-22 (04).jpg|thumb|left|Venäjän asevoimien [[S-300]]-ohjuksen tuhoamaa koulua (sisäoppilaitosta) [[Kramatorsk]]issa (22. joulukuuta).]]
{{clear}}
===== Perjantai 23. joulukuuta =====
Yhdysvaltalaisen ajatushautomo [[Institute for the Study of War|ISW]] arvioi katsauksessaan Venäjän mahdollisia valmisteluja uudesta hyökkäyksestä Ukrainaan Valko-Venäjän kautta. Yhtenä mahdollisena tämänsuuntaisena merkkinä ISW pitää Venäjän suunnitelmia avata uusi kenttäsairaala Valko-Venäjällä. Tällainen rakennelma ei olisi välttämätön Valko-Venäjällä harjoittelevien venäläisjoukkojen vuoksi; sen sijaan helmikuussa 2022 kenttäsairaaloiden perustaminen liittyi Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen viimevaiheen valmisteluihin. Sotabloggaajana toimivan Igor Girkinin mukaan hyökkäys pohjoisesta Ukrainan luoteisosiin saattaisi tähdätä läntisten huoltoyhteyksien häiritsemiseen.<ref name="ISW-23.12.2022">{{verkkoviite|osoite= https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-december-23 | nimeke= Russian Offensive Campaign Assessment, December 23 |tekijä=Kateryna Stepanenko, George Barros, Layne Philipson & Frederick W. Kagan |ajankohta= 23.12.2022 |julkaisija=The Institute for the Study of War understandingwar.org |kieli={{en}} |viitattu=25.12.2022}}</ref>

Venäjän valtiollisia tiedotusvälineitä on ''[[The Moscow Times]]in'' mukaan kielletty uutisoimasta [[liikekannallepano]]sta. Tällä pyritään ISW:n mukaan hiljentämään huolta Venäjän asevoimien miehistöluvun kasvattamisesta ja toisesta liikekannallepanon aallosta.<ref name="ISW-23.12.2022"/>

Venäjän iskuissa esimerkiksi H’ersoniin ja sen lähitaajamiin kuoli viisi ja loukkaantui ainakin 17 ihmistä. Pahoin haavoittuneiden joukossa oli 6-vuotias tyttö, joka menetti toisen silmänsä ja korvansa ja jonka jalka vaurioitui.<ref name="CNN-24.12.2022">{{verkkoviite|osoite=https://edition.cnn.com/europe/live-news/russia-ukraine-war-news-12-24-22/index.html | nimeke= December 24, 2022 Russia-Ukraine news |tekijä=Maureen Chowdhury, Aditi Sangal & Tori B. Powell |ajankohta= 24.12.2022 |julkaisija=CNN, cnn.com |kieli={{en}}|viitattu=25.12.2022}}</ref>

===== Lauantai 24. joulukuuta =====
Varhain aamuyöllä oli kulunut kymmenen kuukautta Venäjän hyökkäyssodan 2022 ilma- ja maasotavaiheen alkamisesta.

[[Tiedosto:Kherson after Russian shelling, 2022-12-24 (02).jpg|thumb|Venäjän iskut jouluaattona [[H’erson]]issa surmasivat ainakin 10 ja haavoittivat 55:tä siviiliä. Esimerkiksi isku keskustassa sijaitsevan kaupan edustalle surmasi ja haavoitti monia.]]
Venäjä jatkoi hyökkäyksiään Ukrainassa myös jouluaattona. Pelkästään iskiessään [[H’erson]]in siviilikohteisiin Venäjän asevoimat tappoi ainakin kymmenen ja haavoitti 55:tä siviilihenkilöä.<ref name="yle.fi-24.12.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20010301|nimeke=Venäjä teki sarjan iskuja Hersonin keskustaan jouluaattona – uhriluku noussut jo kymmeneen| ajankohta= 24.12.2022 |julkaisija= Yleisradio, yle.fi| viitattu= 25.12.2022|kieli= {{fi}}}}</ref><ref name="ukrinform.net-24.12.2022b">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3640536-death-toll-in-russias-strike-on-kherson-rises-to-ten.html |nimeke=Death toll in Russia’s strike on Kherson rises to ten| ajankohta= 24.12.2022 |julkaisija= Ukrinform, ukrinform.net| viitattu= 25.12.2022|kieli= {{en}}}}</ref> Venäjän raportoitiin ampuneen jouluaattona yhteensä 71 kertaa tykistöllä, raketin- tai kranaatinheittimellä Hersonin alueelle. Iskuista 41 kohdistui Ukrainan mukaan aluekeskus H’ersoniin. Alueella sai surmansa Venäjän sotatoimien vuoksi ainakin 16 ihmistä ja haavoittui 64 ihmistä. Kuolleiden joukossa oli kolme miinanraivaustyössä menehtynyttä Ukrainan valtion hätäpalvelun pelastustyöntekijää.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/news-feed/governor-russia-kills-16-people-in-kherson-oblast-over-the-past-day |nimeke=Governor: Russia kills 16 people in Kherson Oblast over the past day| ajankohta= 25.12.2022 |julkaisija=The Kyiv Independent, kyivindependent.com| viitattu= 25.12.2022|kieli= {{en}}}}</ref>

Ukrainan puolustusministeri [[Oleksi Reznikov]]in mukaan Venäjä rikkoo päivittäin [[Sodan lait|sodan lakeja]] ja normeja. Venäjä rikkoo esimerkiksi vuonna 1907 [[Haagin rauhankonferenssit|Haagin rauhankonferenssissa]] sovittua ja vuonna 1909 Venäjän keisarikunnan vahvistamaa sopimusta tulittaessaan asuinalueita tykistöllään ja muilla aseilla.<ref name="ukrinform.net-24.12.2022c">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3640436-minister-reznikov-russia-violates-laws-of-war-in-ukraine-on-daily-basis.html |nimeke=Minister Reznikov: Russia violates laws of war in Ukraine on daily basis| ajankohta= 24.12.2022 |julkaisija= Ukrinform, ukrinform.net| viitattu= 25.12.2022|kieli= {{en}}}}</ref> Muun muassa Sopimus maasodakäynnin laeista ja tavoista (1907) kieltää 25. kohdassa hyökkäämisen tai pommittamisen millä tahansa keinoin puolustamattomia kaupunkeja, kyliä, asutuksia tai rakennuksia kohtaan.<ref name="icrc.org-Hague-18.10.1907">{{verkkoviite|osoite=https://ihl-databases.icrc.org/assets/treaties/195-IHL-19-EN.pdf |nimeke=Convention (IV) respecting the Laws and Customs of War on Land and its annex: Regulations concerning the Laws and Customs of War on Land. The Hague, 18 October 1907.| tiedostomuoto=pdf| ajankohta= 18.10.1907 |selite= [https://ihl-databases.icrc.org/en/ihl-treaties/hague-conv-iv-1907 verkkosivu]| julkaisu=International Humanitarian Law Databases| julkaisija= International Committee of the Red Cross, icrc.org| viitattu= 25.12.2022|kieli= {{en}}}}</ref>

===== Sunnuntaina 25. joulukuuta =====
Jopa 700&nbsp;000 venäläistä on poistunut Venäjältä liikekannallepanon vuoksi. [[Valtioduuma|Venäjän duuma]] valmistelee lainsäädäntöä, joka voisi poistaa maasta poistuneille myönnettyjä etuuksia ja asettaisi heille korkeamman verotuksen kuin maahan jääneille.<ref name="tagesschau.de-25.12.2022c">{{verkkoviite|osoite=https://www.tagesschau.de/ausland/russen-steuern-ausland-101.html|nimeke=Höhere Steuern für abgewanderte Russen geplant| ajankohta= 25.12.2022 |julkaisija= tagesschau.de| viitattu= 26.12.2022|kieli= {{de}}}}</ref> Vuoden loppuun mennessä 44&nbsp;000 [[Venäjän juutalaiset|venäjänjuutalaista]] oli muuttanut [[Israel|Israeliin]], merkittävä osa sen [[Juutalaissiirtokunta|siirtokuntiin]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20025296|nimeke=Yli 40 000 venäläistä pakeni maahan, jossa aurinko paistaa mutta kotitalon ulkopuolella jyllää uusi konflikti|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-04-01|viitattu=2023-04-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Maanantai 26. joulukuuta =====
Venäläisessä [[Saratov-Engels|Saratov-Engelsin lentotukikohdassa]] on raportoitu räjähdyksistä aamuyöllä. Aiemmin 5. joulukuuta samaan tukikohtaan tehtiin lennokki-isku. Uutislähteiden mukaan Venäjän ilmatorjunta pudotti matalalla Engelsin lentotukikohtaa lähestynneen lennokin. Alasammutun lennokin osia osui lentotukikohdalla sijaitsevaan, Bellincatin mukaan lentäjien majoitustilana käytettyyn rakennukseen. Venäjän mukaan lentotukikohdassa sai surmansa kolme lentokonehuollon sotilasta.<ref name="theguardian.com-26.12.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/live/2022/dec/26/russia-ukraine-war-live-moscow-admits-ukrainian-drone-reached-air-base-deep-inside-russia-three-killed|nimeke= Russia-Ukraine war live: three killed by drone attack on airbase deep inside Russia; emergency power shutdowns across Ukraine|tekijä=Léonie Chao-Fong & Samantha Lock| ajankohta= 26.12.2022 |julkaisija= The Guardian, theguardian.com| viitattu=31.12.2022|kieli= {{en}}}}</ref> Virallisen tiedonannon mukaan tukikohdan sotilaslentokoneet eivät vaurioituneet, mutta tietoja tapahtumista ei ole voitu tuoreeltaan vahvistaa riippumattomasti.<ref name="reuters.com-26.12.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/blasts-reported-russias-engels-air-base-online-media-2022-12-26/|nimeke= Russia says it shot down Ukrainian drone near bomber air base, three killed|tekijä=Lidia Kelly & Andrew Osborn| ajankohta= 26.12.2022 |julkaisija=Reuters, reuters.com| viitattu= 31.12.2022|kieli= {{en}}}}</ref> Ukrainan ilmavoimat ei myöntänyt Ukrainalla olleen osuutta räjähdyksiin, mutta totesi niiden olleen seurausta Moskovan toimista Ukrainassa.<ref name="kyivindependent.com-26.12.2022a">{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/news-feed/air-force-calls-explosions-on-russias-engels-air-base-consequences-of-moscows-actions-in-ukraine|nimeke=Air Force calls explosions on Russia’s Engels airbase ‘consequences of Moscow’s actions in Ukraine'|tekijä=| ajankohta= 26.12.2022 |julkaisija= kyivindependent.com| viitattu= 31.12.2022|kieli= {{en}}}}</ref> Ukrainalaisia kehotettiin varautumaan Venäjän ohjus- ja lennokkihyökkäyksiin ennen vuodenvaihdetta.

Turkin mukaan YK:n johdolla sovitun, Mustanmeren viljakäytäväksi kutsutun laivareitin kautta on kuljetettu sodan aikana yli 15 miljoonaa tonnia maataloustuotteita Ukrainasta.<ref name="kyivindependent.com-26.12.2022b">{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/news-feed/turkish-transport-minister-over-15-million-tons-of-products-exported-through-black-sea-grain-corridor|nimeke=Turkish Transport Minister: Over 15 million tons of products exported through Black Sea ‘grain corridor'|tekijä=| ajankohta= 26.12.2022 |julkaisija= kyivindependent.com| viitattu= 31.12.2022|kieli= {{en}}}}</ref>

[[TASS]] uutisoi, että liikekannallepanon takia värvätyt saavat saavat Venäjällä tallentaa [[siemenneste]]ttään [[spermapankki]]in ilmaiseksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-12314941/64-3-130192|nimeke=Tass: Venäjä antaa värvättyjen varusmiesten jäädyttää spermansa ilmaiseksi|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-02-12 |viitattu=2022-12-28 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

===== Keskiviikko 28. joulukuuta =====
[[Tiedosto:Odessa Catherine the Great.jpg|thumb|Odessan julkisesta tilasta poistama Odessan perustajien (Katarina II:n) muistomerkki.]]

Ajatuspaja ISW:n mukaan Venäjä on koonnut joukkoja Luhanskin alueelle mahdollista hyökkäystä varten.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-december-28|nimeke=Russian Offensive Campaign Assessment, December 28 |tekijä= George Barros, Riley Bailey, Karolina Hird, Kateryna Stepanenko, and Frederick W. Kagan |ajankohta=28.12.2022 |julkaisija= Institute for the Study of War (ISW)| kieli= {{en}} |viitattu=31.12.2022}}</ref>

[[Odessa]]n kaupunki on ryhtynyt purkamaan erityisesti keisarinna [[Katariina Suuri|Katariina II:a]] esittävää kaupungin perustajien muistomerkkiä pois julkisesta kaupunkikuvasta. Muistomerkki veistoksineen talletetaan [[Odessan taidemuseo]]on.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/news-feed/odesa-begins-dismantling-monument-to-russian-empress |nimeke=Odesa begins dismantling monument to Russian empress |ajankohta=28.12.2022 |julkaisija= The Kyiv Independent| kieli={{en}}| viitattu=31.12.2022}}</ref>

===== Torstai 29. joulukuuta =====
[[Tiedosto:Missile in a house in Ivano-Frankivsk Oblast, 2022-12-29 (01).jpg|thumb|Suutari tuli kylään: [[Ivano-Frankivskin alue]]en Tlumatšin hromadan Hruškan kylässä (H-555-ohjus ilman räjähdelatausta, 29.12.2022).]]
Venäjä teki aamulla uuden laajan ohjushyökkäyksen, joka ulottui ainakin kymmenelle Ukrainan alueelle. Ukraina ilmoitti, että iskut vaurioittivat 28 kohdetta, joista 18 oli yksityistä asuinrakennusta ja 10 kriittisen infrastruktuurin, erityisesti sähkönsiirtojärjestelmien kohdetta.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3643278-massive-attack-on-ukraine-russian-missile-strikes-hit-ten-regions.html|nimeke=Massive attack on Ukraine: Russian missile strikes hit ten regions |ajankohta=30.12.2022 |julkaisija= Ukrinform| kieli={{en}}| viitattu=30.12.2022}}</ref> Risteilyohjuksia hyökkääjä ampui niin merellä olleilta aluksilta kuin strategisista pommikoneista käsin. Edellisenä yönä Venäjä oli hyökännyt myös räjähdelennokeilla.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3642865-russia-attacking-ukraine-with-cruise-missiles-from-various-directions-air-force.html |nimeke=Russia attacking Ukraine with cruise missiles from various directions - Air Force |ajankohta=29.12.2022 |julkaisija= Ukrinform| kieli={{en}}| viitattu=30.12.2022}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3643357-enemy-attacked-ukraine-with-missiles-fired-from-area-of-volgodonsk-caspian-and-black-seas-air-force.html |nimeke=Enemy attacked Ukraine with missiles fired from area of Volgodonsk, Caspian and Black Seas - Air Force|ajankohta=29.12.2022 |julkaisija= Ukrinform| kieli={{en}}| viitattu=30.12.2022}}</ref> Ukrainan asevoimat kertoi pudottaneensa 58 Venäjän laukaisemasta 70:stä risteilyohjuksesta ja 11 kaikkiaan 23 räjähdelennokista. Lisäksi useita tiedustelulennokkeja ammuttiin alas.<ref>{{verkkoviite|osoite= https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3643693-ukraines-air-force-shoots-down-58-enemy-missiles-1-helicopter-4-uavs-on-dec-29.html |nimeke=Ukraine’s Air Force shoots down 58 enemy missiles, 1 helicopter, 4 UAVs on Dec 29|ajankohta=31.12.2022 |julkaisija= Ukrinform| kieli={{en}}| viitattu=30.12.2022}}</ref><ref name="ISW-29-12-2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-december-2 |nimeke= Russian Offensive Campaign Assessment, December 29|tekijä=Angela Howard, Riley Bailey, Karolina Hird, George Barros, and Frederick W. Kagan |ajankohta=29.12.2022 |julkaisija=Institute for the Study of War| kieli={{en}}| viitattu=31.12.2022}}</ref> Venäjä ampui myös S-300- ja S-400-järjestelmien ilmatorjuntaohjuksia maanpäällisiin ukrainalaisiin kohteisiin.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3643046-ukrainian-air-defense-forces-shot-down-54-of-69-missiles-fired-by-russians.html|nimeke= Ukrainian air defense forces shoot down 54 of 69 missiles fired by Russians |ajankohta=29.12.2022 |julkaisija= Ukrinform| kieli={{en}}| viitattu=31.12.2022}}</ref> Vuorokauden aikana tavallista laajempaa venäläistä tykistötulitusta useilla rintamilla.

Ukrainan itäosassa, pitkään taistelujen kohteena olleen [[Bah’mut]]in kaupungin asukkaista on evakuoitu lähes 90 prosenttia eli noin 70&nbsp;000 ihmistä.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3643293-90-of-residents-evacuated-from-bakhmut-mayor.html|nimeke= 90% of residents evacuated from Bakhmut — mayor 29.12.2022|ajankohta=29.12.2022 |julkaisija= Ukrinform| kieli={{en}}| viitattu=31.12.2022}}</ref>

Venäjällä tapahtui muutamia räjähdyksiä. Ilmatorjunnan kerrottiin torjuneen lennokki-iskun esimerkiksi [[Engelsin lentotukikohta|Engelsin lentotukikohdan]] lähistöllä.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3643097-russias-engels-air-base-comes-under-attack.html |nimeke= Russia’s Engels air base comes under attack |ajankohta=29.12.2022 |julkaisija= Ukrinform| kieli={{en}}| viitattu=31.12.2022}}</ref> Engelsin tukikohta on keskeinen asemapaikkaa Ukrainaan ammuttuja risteilyohjuksia kuljetaville strategisille pommikoneille. Torstaina otettujen satelliitikuvien perusteella tämän viikon toinen Engelsin tukikohtaan kohdistunut lennokki-isku ei näyttänyt aiheuttaneen suurempia vahinkoja. Venäjä vaikutti siirtäneen eli hajasijoittaneen huomattavan osan aiemmin avoimesti Engelsin tukikohdan kenttäalueelle pysäköidyistä strategisista pommikoneistaan jonnekin toisaalle. <ref>{{verkkoviite|osoite= https://www.thedrive.com/the-war-zone/ukraine-situation-report-no-damage-seen-at-russian-bomber-base-after-drone-attacks Ukraine Situation Report: No Damage Seen At Russian Bomber Base After Drone Attacks |nimeke= 90% of residents evacuated from Bakhmut — mayor 29.12.2022|tekijä=Howard Altman| ajankohta=29.12.2022 |julkaisu= thedrive.com | kieli={{en}}| viitattu=31.12.2022}}</ref>

===== Perjantaina 30. joulukuuta =====
Hyökkäyssotaa käyvä Venäjä on jatkanut räjähdelennokkien laukaisemista ja iskujaan Ukrainaan. Kiovassa maanpuolustajat pudottivat kaikki seitsemän sinne lentämässä ollutta tai lentänyttä räjähdelennokkia. [[Dnipropetrovskin alue|Dnipropetrovskin]] ja [[Zaporižžjan alue]]illa pudotettiin kymmenen lennokkia.<ref>{{verkkoviite|osoite= https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3643464-ten-ucavs-downed-over-dnipropetrovsk-zaporizhzhia-regions.html |nimeke=Ten UCAVs downed over , Zaporizhzhia regions |ajankohta=30.12.2022 |julkaisija= Ukrinform| kieli={{en}}| viitattu=2.1.2023}}</ref>
Venäjän asevoimat on jatkanut tulitustaan tykistöllä ja kranaatinheittimillä useilla alueilla ...<!-- Hersonin alue,https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3643541-russians-shell-kherson-region-81-times-in-past-day.html Russians shell Kherson region 81 times in past day 30.12.2022 Sumun alue, ...-->

{{Kesken}}

Ukrainan mukaan Venäjä on hyökkäyssotansa aikana tuhonnut kokonaan 406 oppilaitosta ja vaurioittanut yli 2&nbsp;600 oppilaitosrakennusta. Ukrainan hallituksen kontrolloimilla alueilla oli joulukuussa toiminnassa yhä noin 12&nbsp;900 koulua. Ukrainalaisista kouluikäisistä lapsista noin 516&nbsp;000 asui tuolloin Ukrainan ulkopuolella. Heistä monet olivat pakolaisina ulkomailla. Ukrainalaisista kouluista yli 4&nbsp;900 toimi verkossa, mikä toi mahdollisuuden opiskella ainakin osan koulutuksesta myös etänä.<ref>{{verkkoviite|osoite= https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3643483-over-2600-educational-institutions-damaged-in-ukraine-since-war-started.html |nimeke=Over 2,600 educational institutions damaged in Ukraine since war started |ajankohta=30.12.2022 |julkaisija= Ukrinform, ukrinform.net| kieli={{en}}| viitattu=2.1.2023}}</ref>

<!--Sevastopolissa ilmatorjunta... Jonoja vaurioituneella Ketsinsalmen sillalla; osin tiukentuneiden turvatarkastusten ja ilmeisesti vuodenvaihteen juhlien vuoksi.--><ref>{{verkkoviite|osoite= https://www.thedrive.com/the-war-zone/ukraine-situation-report-russian-air-defenses-again-activated-in-sevastopol |nimeke=Ukraine Situation Report: Russian Air Defenses Again Activated In Sevastopol |tekijä=Howard Altman| ajankohta=29.12.2022 |julkaisu= thedrive.com | kieli={{en}}| viitattu=2.1.2023}}</ref>

=====Lauantai 31. joulukuuta=====
[[Tiedosto:Kyiv after Russian missile attack, 2022-12-31 (01).jpg|thumb|Venäjän asevoimien hyökkäyksen jälkeen kiovalaisesta Alfavito-hotellista puuttui osa (31.12.2022).]]
Venäjän asevoimat laukaisi lentokoneista yli 20 risteilyohjusta, joista raporttien mukaan Ukrainan ilmavoimat pudotti 12.<ref name="ISW-31.12.2022a"/> Venäjä hyökkäsi myös ainakin 16 iranilaisella räjähdelennokilla ja yhdellä tiedustelulennokilla Ukrainan pohjois- ja kaakkoisosiin. Lennokit raportoitiin ammutun alas.<ref name="thedrive.com-31.12.2022a"/><ref name="ISW-31.12.2022a"/> Kiovassa yksi isku kohdistui siviilejä majoittaneeseen hotelliin. Iskussa kahdeksan ihmistä haavoittui. Heidän joukossaan oli japanilainen ''[[Asahi Shimbun]]'' -lehden toimittaja.<ref name="thedrive.com-31.12.2022a">{{verkkoviite|osoite= https://www.thedrive.com/the-war-zone/ukraine-situation-report-missiles-descend-on-kyiv-in-new-years-eve-barrage |nimeke=Ukraine Situation Report: Missiles Descend On Kyiv In New Years Eve Barrage (Updated) |tekijä=Stetson Payne| ajankohta=31.12.2022 |julkaisu= thedrive.com | kieli={{en}}| viitattu=2.1.2023}}</ref>

Ukrainan sotilastiedustelun (GUR) mukaan Venäjän asevoimien tykistö käyttää nykytilanteessa päivittäin noin kolmasosan eli noin 19&nbsp;000–20&nbsp;000 tykistöammusta verrattuna sodan aiemman vaiheen noin 60&nbsp;000 ammukseen. GURin mukaan Venäjä olisi paljolti jo tyhjentänyt sen kanssa sotilasliitossa olevan Valko-Venäjän asevarastot tykistöammuksista. Ajatushautomo ISW:n arvion mukaan ammustarve näkyisi Venäjän taisteluissa Bah’mutin seudulla lähiaikoina. Britannian puolustusministeriön jouluaaton arvion mukaan Venäjältä uupuisi uuteen suurhyökkäykseen tarvittavaa tykistöammusten varastoa samalla kun pitkällä rintamalinjalla kuluu päivittäin huomattava määrä tykistöammuksia ja raketteja. GURin arvion mukaan maaliskuussa 2023 Venäjän tykistön ammuspula tulisi nykyistä ilmeisemmäksi.
<ref name="ISW-31.12.2022a">{{verkkoviite|osoite= https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-december-31 |nimeke=Russian Offensive Campaign Assessment, December 31 |tekijä=Riley Bailey, Angela Howard, Madison Williams, George Barros & Frederick W. Kagan| ajankohta=31.12.2022 |julkaisu= ISW, understandingwar.org | kieli={{en}}| viitattu=2.1.2023}}</ref>

=== Tammikuu 2023 ===
===== Sunnuntai 1. tammikuuta =====
Venäjän lennokkihyökkäykset Ukrainaan iranilaisilla räjähdelennokeilla jatkuivat.<ref name="reuters-2.1.2023a"/>

Ukrainan asevoimat tuhosi uudenvuodenyönä Himars-raketinheittimen raketeilla venäläisjoukkojen käyttämän rakennuksen [[Donetskin alue]]ella, Venäjän miehittämässä [[Makijivka]]ssa. Rakennusta käytettiin venäläisten sotabloggaajien mukaan sekä venäläissotilaiden kasarmina ja ammusvarastona. Tiedot raketti-iskun aiheuttamien uhrien lukumääristä vaihtelivat suuresti lähteestä toiseen. Venäjän asevoimien virallisen lausunnon mukaan ainakin 89 (ensi-ilmoituksen mukaan 63) sotilasta kuoli.<ref name="cnn-3.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://edition.cnn.com/europe/live-news/russia-ukraine-war-news-1-3-23/index.html |nimike= Russia updates toll on number of service members killed in New Year's Day strike |tekijä= Josh Pennington& Karen Smith| ajankohta=3.1.2022| julkaisija=CNN, cnn.com|kieli={{en}} |viitattu=4.1.2023}}</ref><ref name="reuters-2.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/defiant-ukrainians-cheer-new-year-drones-blasted-skies-2023-01-01 /|nimike=Anger in Russia as scores of troops killed in one of war's deadliest strikes |tekijä=Pavel Polityuk| ajankohta=2.1.2022| julkaisija=Reuters, reuters.com|kieli={{en}} |viitattu=2.1.2023}}</ref> Ukrainalaistulkinnan mukaan iskussa kuoli ehkä jopa 400 venäläissotilasta ja 300 loukkaantui. Lisäksi raketti-iskuilla olisi vaurioitettu tai tuhottu jopa kymmentä venäläisjoukkojen asejärjestelmää.<ref name="kyivindependent.com-2.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/national/ukraine-war-latest-russia-unleashes-another-drone-attack-on-ukraine-overnight-on-jan-2|nimeke=Ukraine war latest: Russia unleashes another drone attack on Ukraine overnight on Jan. 2| tekijä=Thaisa Semenova| ajankohta=2.1.2022 |julkaisu=Kyiv Independent|viitattu=3.1.2022|kieli={{en}}}}</ref>

[[Maailman terveysjärjestö]] WHO:n raportoi tammikuun 2023 katsauksessaan, että YK:n apulaispääsihteeri [[Rosemary DiCarlo]] totesi Venäjän asevoimien tehneen 745 hyökkäystä terveydenhuollon toimipaikkoja kohtaan vuonna 2022. Tämä oli suurin määrä kaikista maailman sodista vuonna 2022. WHO (YK) on vahvistanut näiden hyökkäysten tapahtuneen. Hyökkäysten seurauksen esimerkiksi puolet kaikista tarveydenhuollon toimitiloista [[Donetskin alue|Donetskin]], [[Mykolajivin alue|Mykolajivin]], [[Zaporižžjan alue|Zaporižžjan]] ja [[Harkovan alue]]illa oli vuoden 2023 tammikuussa käyttökelvottomia.<ref name="who.int-18.1.2023">{{Verkkoviite | Osoite=https://reliefweb.int/report/ukraine/war-ukraine-situation-report-who-ukraine-country-office-issue-no-41-18-january-2023 | Nimeke= War in Ukraine: situation report from WHO Ukraine country office. Issue No. 41, 18 January 2023 | Ajankohta=18.1.2023| Julkaisija=Maailman terveysjärjestö WHO, who.int via ReliefWeb, reliefweb.int | Kieli={{en}} | Viitattu=20.1.2023}}</ref> Venäjän tuhoamia terveydenhoidon toimipaikkoja on myös muilla alueilla. Lääkintä- ja avustustoiminta on [[Geneven sopimukset|Geneven sopimusten]] mukaan puolueetonta ja niiden toimipaikkoja tulee suojella. Sotilaalliset iskut siviilisairaaloihin, neuvoloihin ja vastaavaa toimintaa tarjoaviin kohteisiin, sairaankuljetuksiin sekä näiden henkilökuntaa kohtaan ovat [[sotarikos|sotarikoksia]].

Venäläiset valtaavat lisäksi terveydenhuollon laitoksia ainoastaan Venäjän asevoimien käyttöön. Esimerkiksi Hersonin alueen [[Kah’ovka]]n tuberkuloosihoitolan pakko-ottona täysin venäläissotilaiden käyttöön, jolloin siviilipotilaiden hoito siellä päättyi.<ref name="who.int-18.1.2023"/> <!--Raportista ei ilmene, osoitetiinko siviileille toinen hoitopaikka ja kohdistuiko pakko-otto siviileiden hoitamiseksi tarkoitettuihin siviilisairaalain tarvikkeisiin ja varastoihin, mikä ei Geneven sopimusten mukaan olisi luvallista. vrt. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1955/19550008/19550008_5-->

<gallery mode="packed" heights="120">
Kherson Regional Children's Clinical Hospital after Russian shelling, 2023-01-01 (02).jpg|Hersonin alueen lasten kliinisen sairaalan huonetta Venäjän asevoimien iskun jälkeen (1.1.2023).
Kherson Regional Children's Clinical Hospital after Russian shelling, 2023-01-01 (03).jpg| Jatkoa edelliseen (sairaalan sama huone).
Kherson Regional Children's Clinical Hospital after Russian shelling, 2023-01-01 (04).jpg| Jatkoa edelliseen (sairaalan sama huone).
</gallery>

Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä menetti joulukuussa 2022 yhteensä 17&nbsp;280 sotilastaan. Tämä vastasi 13,5 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 128&nbsp;420 kaatunutta) tammikuun loppuun 2023 mennessä. Tappiotilastojen perusteella joulukuu 2022 oli Venäjän joukoille toiseksi eniten miestappioita tuottanut sotakuukausi (tammikuun 2023 jälkeen, tilastot tammikuun 2023 loppuun).<ref name="ukrinform-1.1.2023-losses">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3644640-russian-military-death-toll-in-ukraine-up-to-106720.html| Nimeke=Russian military death toll in Ukraine up to 106,720 | ajankohta= 1.1.2023| kieli={{en}}| arkisto=https://web.archive.org/web/20230101074437/https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3644640-russian-military-death-toll-in-ukraine-up-to-106720.html| arkistoitu= 1.1.2023| viitattu= 8.2.2023}}</ref><ref name="ukrinform-1.12.2022-losses">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3625372-ukraine-army-eliminates-about-89440-enemy-troops.html |nimeke= Ukraine Army eliminates about 89,440 enemy troops | ajankohta= 1.12.2022| kieli={{en}}| arkisto=https://web.archive.org/web/20221201115223/https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3625372-ukraine-army-eliminates-about-89440-enemy-troops.html | arkistoitu= 1.12.2022| viitattu= 20.2.2023}}</ref>

Joulukuussa 2022 (suluissa kertymä sodassa aikavälillä 24.2.2022-31.1.2023 eli 342 sotapäivän aikana) Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt 116 (3&nbsp;209) panssarivaunua, 207 (6&nbsp;382) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 279 muuta ajoneuvoa (5&nbsp;061, luku sisältää tankkiautot), 117 (2&nbsp;207) tykkiä, 28 (458) raketinheitintä, 3 (221) ilmatorjuntajärjestelmää, 3 (293) lentokonetta, 8 (283) helikopteria, 18 (200) erikoislaiteyksikköä eikä yhtään alusta tai venettä (19). Lisäksi Ukraina olisi pudottanut joulukuussa 2022 yhteensä 192 (sodassa 31.1.2023 mennessä yhteensä 796) venäläistä risteilyohjusta ja 230 (1951) taktista UAV-lennokkia. Kuukaudessa pudotettujen risteilyohjusten määrä oli toistaiseksi sodan korkein ja vastasi 24,1 prosenttia kaikista Ukrainan sodassa pudottamista risteilyohjuksista.<ref name="ukrinform-1.1.2023-losses"/><ref name="ukrinform-1.12.2022-losses"/> Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia, eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

<!-- Uudenvuoden puheita, mm. Niinistö; Putinin tarve perustella / valehdella... Venäjän suvereniteetti/itsenäisyys...-->

===== Maanantai 2. tammikuuta =====

Venäjän lennokkihyökkäykset Ukrainaan jatkuivat. Ukrainan asevoimat kertoi ampuneensa alas kaikki 39 (tai 40) sunnuntain ja maanantain (1.-2.1.2023) aikana Ukrainaa kohti laukaistua iranilaismallista [[HESA Shahed-136|Shahed-131/136]]-räjähdelennokkia. Lisäksi ukrainalaiset pudottivat kaksi [[Orlan-10]]-tiedustelulennokkia ja yhden [[H-59]]-risteilyohjuksen ([[:en:Kh-59]]). Pelkästään Kiovassa pudotettiin 22 räjähdelennokkia, Kiovan alueella kolme ja naapurialueilla viisitoista.<ref name="reuters-2.1.2023a"/><ref name="kyivindependent.com-2.1.2023a"/>

Venäjän [[Brjanskin alue]]ella oli vuorostaan usean tunnin kestoinen paikallinen tai alueellinen sähkökatko sen jälkeen, kun räjähteillä varustettu, ukrainalaiseksi luonnehdittu drooni oli iskenyt sähköjärjestelmän rakennukseen [[Klimovo (Brjanskin alue)|Klimovon piirissä]]. Alueen kuvernöörin mukaan sähköt saatiin palautettua 12 tunnin kuluessa. <ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/ukrainian-attack-cut-power-russian-region-time-governor-2023-01-02/|nimike=Ukrainian attack cut power in Russian region for a time - governor | ajankohta=2.1.2022|julkaisija=Reuters, reuters.com|kieli={{en}}|viitattu=2.1.2023}}</ref>

===== Tiistaina 3. tammikuuta =====
Ukrainan asevoimat kertoi iskeneensä 31. joulukuuta Himars-raketinheittimien raketeilla [[Makijivka]]ssa sijainneen venäläisjoukkojen kasarmin ohella myös [[Hersonin alue]]en [[Skadovskin piiri]]n Tšulakivkan kylän lähellä sijainneeseen venäläisten majapaikkaan. Ukraina väitti tässä iskussa 500:n venäläissotilaan joko kuolleen tai haavoittuneen. Valtiolliset venäläislähteet eivät olleet vielä 3. tammikuuta mennessä vahvistaneet tätä iskua. Mutta nimimerkillä ”Operaatio Z” esiintyvän tunnetun venäläisen sotabloggaajan viestintä tukee tämän iskun tapahtuneen. Hän kommentoi blogissaan (kielellisesti pehmentäen suomennettuna) ''”Ei voi helvetti soikoon kieltääkään, että Ukraina nyt tähtää kasarmeihin ja muihin venäläisjoukkojen keskittymiin HIMARSilla.”'' Sotabloggaaja mainitsee Tšulakivkan yhtenä ukrainalaisiskujen kohteista joulukuussa 2022, muttei kerro iskun uhreista.<ref name="cnn-3.1.2023a"/> Kolmannessa tapauksessa Himars-iskut mahdollistanutta venäläissotilaiden operaatioturvallisuuden laiminlyöntiä valaistiin valkovenäläisen Charter97-sivuston uutisessa. Tässä tapauksessa isku tehtiin venäläisten majapaikkaan Hersonin alueen [[Olešky]]n lähellä sijainneeseen lomakeskukseen. Uutisen mukaan Venäjän erikoisjoukkoihin kuulunut sotilashenkilö lähetti majapaikasta lomakuvan sosiaaliseen mediaan. Kuvassa sotilaan taustalla olevalla seinällä näkyy Grand Prix -lomakeskuksen logo, joka yksilöi sijainnin. Pian tämän postauksen huomattuaan ukrainalaiset iskivät Himars-raketeilla lomakeskukseen ja siellä olleisiin venäläisjoukkoihin.<ref name="charter97-3.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://charter97.org/en/news/2023/1/3/530681/ |nimike= HIMARS Hits: AFU Destroy SID Special Forces Base In Kherson Oblast | ajankohta=3.1.2023| julkaisija=charter97.org|kieli={{en}} |viitattu=4.1.2023}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://t.me/hueviyherson/32234 |nimike= Хуевый Херсон |selite= video raketti-iskujen tuhoamasta lomakeskuksesta | ajankohta=3.1.2023| julkaisu=Telegram-kanava, t.me |kieli={{en}} |viitattu=4.1.2023}}</ref>

[[Tiedosto:Druzhkivka Altair Ice Arena 1.jpg|thumb|[[Družkivka]]n Altair-jäähalli vuonna 2016.]]
Ukrainan jääkiekkoliitto ja Ukrainan ulkoministeri [[Dmytro Kuleba]] tuomitsivat Venäjän 2. tammikuuta iskun [[Družkivka]]n jäähallia kohtaan. Kyseessä oli viides Venäjän tuhoama jäähalli helmikuussa 2022 aloitetun sodan aikana Harkovan, Mariupolin, Severodonetskin ja Melitopolin jäähallien ohella. Jääkiekkoliiton mukaan jäähalli oli tyhjä eikä se ole sotilaallinen kohde. Ministeri Kuleban mukaan venäläisten urheilijoiden osallistuminen kansainvälisiin kilpailuihin tulee kieltää. Kuleba kutsui kaikki sellaiset urheilupäättäjät, jotka haluavat sallia venäläisurheilijoiden osallistua kansainvälisiin urheilukilpailuihin, koska ”politiikka pitäisi pitää erillään urheilusta”, tutustumaan Družkivkan Altair-jäähalliin, jonka Venäjän ”poliittisesti neutraali tykistötuli” tuhosi.<ref name="kyivindependent.com-3.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/national/ukraine-war-latest-kyiv-expects-russia-to-lose-up-to-70-000-troops-in-the-next-4-5-months|nimike=Ukraine war latest: Kyiv expects Russia to lose up to 70,000 troops in the next 4-5 months |tekijä=Asami Terajima| ajankohta=3.1.2022| julkaisija=Kyiv Independent, kyivindependent.com|kieli={{en}}|viitattu=5.1.2023}}</ref>

Sir [[Geoffrey Nice]], joka toimi Serbian ex-johtaja [[Slobodan Milošević]]ia vastaan nostettujen sotarikosoikeudenkäyntien johtavana syyttäjänä, esittää, että Venäjän presidenttinä toimivaa [[Vladimir Putin]]ia tulisi syyttää Ukrainassa tehdyistä [[sotarikos|sotarikoksista]] alkaneen vuoden 2023 aikana. Nice luonnehtii Moskovan siviilikohteisiin kohdistamia tekoja myös [[rikos ihmisyyttä vastaan|rikoksiksi ihmisyyttä vastaan]].<ref name="BBC-3.1.2023">{{verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-europe-64138851 |nimike= Ukraine war: Putin should face trial this year, says top lawyer | tekijä=James FitzGerald | ajankohta=4.1.2022|julkaisija=BBC, bbc.com|kieli={{en}}|viitattu=6.1.2023}}</ref>

===== Keskiviikko 4. tammikuuta =====
Iranin valtiollinen medialähde väitti 28. joulukuuta 2022, että Iran saisi pian 24 [[Suhoi Su-35]] hävittäjälentokonetta Venäjältä vastineeksi iranilaisvalmisteisista lennokeista ja ballistisista ohjuksista.<ref name="ISW-4.1.2023">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-january-4-2023 |nimike=Russian Offensive Campaign Assessment, January 4, 2023 | tekijä=Riley Bailey, Karolina Hird, Kateryna Stepanenko, Grace Mappes, Madison Williams, Layne Philipson & Frederick W. Kagan| ajankohta=4.1.2022|julkaisija=ISW, understandingwar.org|kieli={{en}}|viitattu=6.1.2023}}</ref>

[[Martti J. Kari]] kirjoittaa, että presidentti Putin piti keskiviikkona 4. tammikuuta kokouksen Venäjän asevoimien ja turvallisuuspalveluiden johtajien kanssa [[liikekannallepano]]sta, maan rajojen sulkemisesta ja sotatilalaista. Putin ilmoitti aikovansa toteuttaa liikekannallepanon, jossa kutsuttaisiin aseisiin kaksi miljoonaa venäläistä. Kukaan läsnä olevista ei uskaltanut kyseenlaistaa Putinin suunnitelmia tai kritisoida ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa elävän valtionjohdon näkemyksiä. Siksi puolustusministeri [[Sergei Šoigu]] vastasi Venäjä asevoimien olevan valmis täysimittaiseen liikekannallepanoon ja FSB:n johtaja [[Aleksandr Bortnikov]] ilmoitti FSB:n rajavartiopalvelun kykenevän tarvittaessa käskystä sulkemaan Venäjän rajat. Rajojen sulkemisella FSB pyrkisi estämään kutsuntaikäisten joukkopaon. Putin antoi puolustusministeriön tehtäväksi laatia suunnitelmat liikekannallepanon toteuttamisesta. Ensimmäinen vaihe liikekannallepanon uudesta vaiheesta tapahtuisi paniikin välttämiseksi ilman erillistä julistusta. Sotatilalaki tuli valmisteltavaksi helmikuun ensimmäiseen viikkoon mennessä; voimaantulosta tehtäisiin erillinen päätös. <ref name="SavonSanomat-6.1.2022-s.18">{{Lehtiviite | Tekijä =Martti J. Kari | Otsikko = Putin suunnittelee liikekannallepanoa ja sotatilalakia| Julkaisu =Savon Sanomat | Ajankohta =6.1.2022 | Sivut =18 | Selite =Näkökulma | www = https://www.karjalainen.fi/ulkomaat/martti-j-karin-nakokulma-putin-suunnittelee-liikekannallepanoa-ja-sotatilalakia| www-teksti = Tilaajille (julkaistu myös Karjalainen-lehdessä)| Viitattu =7.1.2022 | Kieli ={{fi}}}}</ref>

===== Torstai 5. tammikuuta =====
[[Tiedosto:Dvorichna lyceum after Russian shelling, 2023-01-05 (01).jpg|thumb| Harkovan alueen [[Kupjanskin piiri]]n [[Dvoritšna]]n kaupunkityyppisen taajaman lyseon ikkunat olivat säpäleinä ja koulun katto paloi Venäjän tykistötulen seurauksena 5. tammikuuta 2023.]]
Ukrainan kulttuuriministeriön mukaan Venäjä on vahingoittanut helmikuun 24. päivänä alkaneen sodan aikana 1&nbsp;189 kulttuurikohdetta Ukrainassa. Yli joka kolmas kohde (446&nbsp;kpl) on tuhottu. Eniten tuhottuja tai vaurioitettuja kulttuurikohteita on Donetskin, Kiovan, Harkovan, Luhanskin, Mykolaivin, Zaporižžjan, Sumyn ja Hersonin alueilla. Tosiasiallisesti Venäjän hyökkäyssodan vaurioittamia kulttuurikohteita uskotaan olevan edellä kerrottua enemmän, koska laskelma ei sisällä Venäjän miehittämien alueiden eikä meneillään olevien taistelujen paikkakuntien kulttuurikohteita. [[Unesco]] on joulukuun 23. päivään 2022 mennessä varmentanut 231 paikan vaurioitumisen tai tuhoamisen. Tämä luku sisätää 102 uskonnollista kohdetta, 18 museota, 81 historiallisesti tai taiteellisesti merkittävää rakennusta, 19 muistomerkkiä ja 11 kirjastoa.<ref name="kyivindependent.com-5.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/news-feed/russia-has-damaged-destroyed-over-1-100-cultural-sites-in-ukraine-since-feb-24|nimeke= Russia has damaged, destroyed over 1,100 cultural sites in Ukraine since Feb. 24| ajankohta=5.1.2022| julkaisija=Kyiv Independent, kyivindependent.com|kieli={{en}}|viitattu=6.1.2023}}</ref>
<!--<ref name="ISW-5.1.2023">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-january-5-2023 |nimike=Russian Offensive Campaign Assessment, January 5, 2023 | tekijä=Karolina Hird, Riley Bailey, Grace Mappes, Layne Philipson, George Barros & Frederick W. Kagan| ajankohta=5.1.2022 |julkaisija=ISW, understandingwar.org|kieli={{en}}|viitattu=6.1.2023}}</ref>-->

===== Perjantai 6. tammikuuta =====
Yhdysvallat arvioi Wagner-yksityisarmeijaa johtavan ”Putinin kokiksi” luonnehditun oligarkki [[Jevgeni Prigožin]]in tavoittelevan Bah’mutin seudulla sijaitsevia kipsi- ja suolakaivoksia hallintaansa.<ref name="theguardian.com-6.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2023/jan/06/putin-ally-fighting-to-control-salt-and-gypsum-mines-near-ukraine-city-of-bakhmut-says-us|nimeke=Putin ally fighting to control salt and gypsum mines near Ukraine city of Bakhmut, says US | ajankohta=6.1.2022| julkaisija=theguardian.com|kieli={{en}}|viitattu=6.1.2023}}</ref> Esimerkiksi [[Soledar]]issa sijaitsevat suolakaivokset ovat laajasti tunnettuja suurista suolaesiintymistään.

Ukrainan sotilastiedustelu väittää, että Venäjä pyrkii liikekannallepanemaan 500&nbsp;000 uutta venäläissotilasta jo tammikuussa 2023. Ukrainan arvion mukaan liikekannallepano käynnistettäisiin Venäjän lomakauden jälkeen 15. tammikuuta. Venäjän viranomaiset eivät ole vahvistaneet näitä väitteitä.<ref name="theguardian.com-6.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2023/jan/06/putin-ally-fighting-to-control-salt-and-gypsum-mines-near-ukraine-city-of-bakhmut-says-us|nimeke=Russia preparing to mobilise extra 500,000 conscripts, claims Ukraine| tekijä=Isobel Koshiw & Pjotr Sauer | ajankohta=6.1.2022 | julkaisija=The Guardian, theguardian.com|kieli={{en}}|viitattu=8.1.2023}}</ref>
===== Lauantai 7. tammikuuta =====
Venäjän asevoimat hyökkäsi ainakin seitsemällä Ukrainan alueella Venäjän harhaanjohtavasti "yksipuoliseksi aselepona" markkinoimansa 1,5 vuorokauden kestoisen, venäläiseen ortodoksiseen joulunaikaan sijoittuneen ajanjakson kuluessa.<ref name="theguardian.com-7.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/live/2023/jan/07/russia-ukraine-war-kyiv-accuses-moscow-of-shelling-despite-putins-unilateral-ceasefire-live |nimeke=Russia-Ukraine war, as it happened: Kyiv accuses Putin of breaking his own ceasefire| tekijä=Danya Hajjaji, Harry Taylor & Adam Fulton| ajankohta=7.1.2022| julkaisija=The Guardian, theguardian.com|kieli={{en}}|viitattu=12.1.2023}}</ref>

Ukrainan mukaan [[Hersonin alue]]en [[Enerhodar]]issa miehittäjä olisi painostanut myymälöitä luopumaan [[Ukrainan hryvnia]]n käytöstä ja siirtymään [[Venäjän rupla]]an. Lisäksi Venäjä olisi painostanut tai pakottanut noin 3&nbsp;000 [[Zaporižžjan ydinvoimalaitos|Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen]] työntekijää ottamaan Venäjän passin.<ref name="ukrinform-7.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3648048-invaders-force-nearly-3000-workers-of-zaporizhia-npp-to-obtain-russian-passports.html |nimeke=Invaders force nearly 3,000 workers at Zaporizhia NPP to obtain Russian passports| ajankohta=7.1.2022| julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net|kieli={{en}}|viitattu=5.2.2023}}</ref>

===== Sunnuntai 8. tammikuuta =====
Ukraina ja Venäjä vaihtoivat ynteensä 100 sotavankia, jotka pääsivät vaihdon seurauksena kotimaihinsa.<ref name="cnn.com-9.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://edition.cnn.com/europe/live-news/russia-ukraine-war-news-intl-01-09-23/index.html |nimeke=January 9, 2023 Russia-Ukraine news| tekijä= Kathleen Magramo, Amy Woodyatt, Kathryn Snowdon, Mike Hayes & Leinz Vales| ajankohta=10.1.2023 (updated)| julkaisija=cnn.com|kieli={{en}}|viitattu=16.1.2023}}</ref>

Ukrainan aiemmin raportoimien Makijivkan Himars-iskun jälkeen Venäjän puolustusministeriö väitti vuorostaan yli 600 ukrainalaissotilaan kuolleen Venäjän ohjusiskuissa kahteen ”tilapäiseen kasarmirakenukseen” [[Kramatorsk]]issa. Paikalla väitettä arvioineet Reutersin, CNN:n ja Yleisradion toimittajat eivät löytäneet tälle todisteita. Ei löytynyt edes jälkiä verestä, eikä paikallinen ruumishuone tai pormestarikaan tienneet sellaista tapahtuneen. Venäjän valeuutisoidussa kostoiskussa tuhotuksi väittetty rakennus oli paikallaan, sen pihalla oli tosin ohjuksen tekemä muutaman metrin levyinen monttu. Kramatorskin pormestari ja Donetskin alueen kuvernööri vahvistivat Venäjän hyökänneen kaupungin useilla ohjuksilla, mutta heidän mukaansa niistä ei ollut aiheutunut henkilövahinkoja.<ref name="iltalehti.fi-8.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0d244a92-3626-41fe-8636-e739d97d537b |nimeke=Ukrainan sota, päivä 319: Venäjä väittää tappaneensa satoja Kramatorskissa – ei jälkiä kuolonuhreista| tekijä=Jari Himanen, Atte Lehtonen & Leo Kirjonen| ajankohta=8.1.2023 | julkaisija=Iltalehti, iltalehti.fi|kieli={{fi}}|viitattu=17.1.2023}}</ref> <ref name="cnn.com-9.1.2023c">{{verkkoviite|osoite=https://edition.cnn.com/2023/01/08/europe/ukraine-war-kramatorsk-russian-attack-claim-intl-hnk/index.html |nimeke=Kyiv dismisses Russia’s claim hundreds of Ukrainian soldiers killed in Kramatorsk attack| tekijä=Uliana Pavlova, Olga Voitovych & Ben Wedeman| ajankohta=9.1.2023 (updated)| julkaisija=cnn.com|kieli={{en}}|viitattu=17.1.2023}}</ref><ref name="iltalehti.fi-8.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0d244a92-3626-41fe-8636-e739d97d537b |nimeke=Valehteliko Venäjä räikeästi? Kramatorskissa ei jälkeäkään sadoista kuolonuhreista| tekijä=Atte Lehtonen| ajankohta=8.1.2023 | julkaisija=Iltalehti, iltalehti.fi|kieli={{fi}}|viitattu=17.1.2023}}</ref>

<!--===== Maanantai 9. tammikuuta =====-->
===== Tiistai 10. tammikuuta =====
Venäjän asevoimat yhdessä Wagner-palkka- ja sopimussotilaiden kanssa oli pitkällisten taistelujen aikana edennyt Donetskin alueen [[Soledar]]issa ja saanut suuren osan tuhoutuneesta kaupungista ja sen ympäristöstä osan hallintaansa.<ref name="ISW-10.1.2023">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-january-10-2023 |nimike=Russian Offensive Campaign Assessment, January 10, 2023 | tekijä=Karolina Hird, Grace Mappes, George Barros, Katherine Lawlor & Mason Clark | ajankohta=10.1.2022 |julkaisija= ISW, understandingwar.org |kieli={{en}}|viitattu=11.1.2023}}</ref>

Läntiset viranomaiset viestivät, että Ukraina tarvitsee sotilaallisen kapasiteetin lisäämistä pystyäkseen valtaamaan takaisin Venäjän miehittämiä alueita Ukrainassa merkittävässä määrin. Ukraina tarvitsee esimerkiksi tankkeja ja panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja. Ukrainan nyt pyytämä 300 tankkia ei läntisten arvioijien mukaan olisi vielä ”riittävä määrä” kriittisen hyökkäysvoiman saavuttamiseksi.<ref name="theguardian.com-10.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/live/2023/jan/10/russia-ukraine-blog-live-almost-no-walls-left-in-soledar-says-zelenskiy-as-fierce-fighting-continues?page=with:block-63bd90ff8f08fa7950d4b220#block-63bd90ff8f08fa7950d4b220 |nimeke=Family of Briton missing in Ukraine ‘very worried’; German foreign minister pledges more weapons – as it happened| tekijä= Léonie Chao-Fong, Jamie Grierson, Emily Dugan & Helen Sullivan | ajankohta= 10.1.2022| julkaisija=The Guardian, theguardian.com|kieli={{en}}|viitattu=11.1.2023}}</ref>

===== Keskiviikko 11. tammikuuta =====
Puolan presidentti Andrzej Duda ilmoitti maansa olevan valmis toimittamaan komppanian verran (14 kappaletta) [[Leopard 2]] -[[taistelupanssarivaunu]]ja Ukrainalle.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/national/poland-to-deliver-leopard-tanks-to-ukraine |nimeke=Poland to deliver Leopard tanks to Ukraine | ajankohta=11.1.2022| julkaisija=Kyiv Independent, kyivindependent.com |kieli={{en}}|viitattu=12.1.2023}}</ref><ref name="tagesschau.de-12.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.tagesschau.de/ausland/europa/kampfpanzer-bedenken-101.html|nimeke=Wer hat welche Panzer - und welche Bedenken?|ajankohta=12.1.2022| julkaisu=tagesschau.de|kieli={{de}}|viitattu=14.1.2023}}</ref>

=====Torstaina 12. tammikuuta =====
Ukrainan mukaan ukrainalaisiin organisaatioihin kohdistui yli 2&nbsp;000 [[kyberhyökkäys]]tä vuoden 2022 aikana. Hyökäyksistä yli 300 kohdistui turvallisuus- ja puolustusalan organisaatioita kohtaan, yli 400 kaupan, energian, rahoituksen, tietoliikenteen tai ohjelmistojen piirissä toimivia organisaatioita vastaan sekä noin 500 hallituksen organisaatioihin. Syys- ja joulukuun 2022 välisenä aikana iskut suuntautuivat aiempaa enemmän julkisia palveluja ja energia-alan toimintaa vastaan. Sotilaallisiin kohteisiin suuntautuneet kyberhyökkäykset vähenivät samana ajanjaksona. Ukrainan mukaan yhteiskunnan kriittisiin ja siviilirakenteisiin kohdistetut kyberiskut saattavat olla sotarikoksia.<ref name="kyivindependent.com-12.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/news-feed/politico-more-than-2-000-cyber-attacks-aimed-at-ukraine-in-2022 |nimeke=Politico: More than 2,000 cyber attacks aimed at Ukraine in 2022|ajankohta=12.1.2022| julkaisija=Kyiv Independent, kyivindependent.com|kieli={{en}}|viitattu=12.1.2023}}</ref>

===== Perjantaina 13. tammikuuta =====
Venäjä väitti saaneensa koko [[Soledar]]in kaupungin haltuunsa torstai-illalla.<ref name="tagesschau.de-13.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.tagesschau.de/ausland/europa/russisches-verteidigungsministerium-verkuendet-eroberung-von-soledar-101.html|nimeke=Moskau meldet Eroberung von Soledar|ajankohta=13.1.2022| julkaisu=tagesschau.de|kieli={{de}}|viitattu=13.1.2023}}</ref> Myös ajatushautomo ISW:n mukaan Venäjä olisi saanut ainakin miltei koko kaupungin haltuunsa.<ref name="ISW-12.1.2023">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-january-12-2023 |nimike=Russian Offensive Campaign Assessment, January 12, 2023 | tekijä=Riley Bailey, Madison Williams, Layne Philipson, Kateryna Stepanenko, George Barros, Karolina Hird & Mason Clark | ajankohta=12.1.2022 |julkaisija= ISW, understandingwar.org |kieli={{en}}|viitattu=13.1.2023}}</ref> Ukraina kertoi kuitenkin taistelujen kaupungista jatkuneen perjantain vastaisena yönä kiivaina.<ref name="ukrinformn.net-13.1.2023c">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3651701-night-in-soledar-was-hot-battles-continued-ukraines-deputy-defense-minister.html |nimeke=Night in Soledar was 'hot,' battles continued – Ukraine's deputy defense minister|ajankohta=13.1.2022| julkaisu=ukrinform.net|kieli={{en}}|viitattu=13.1.2023}}</ref> Lisäksi Ukrainan asevoimat kertoi perjantai-illan katsauksessaan taistelun Soledarista yhä jatkuvan.<ref name="ukrinformn.net-13.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3652097-battle-for-soledar-ongoing-ukraines-general-staff.html |nimeke=Battle for Soledar ongoing – Ukraine's General Staff|ajankohta=13.1.2022| julkaisu=ukrinform.net|kieli={{en}}|viitattu=13.1.2023}}</ref> Ukraina suunnitteli vetäytymistä kaupungista. Venäjälle Soledarin miehitys olisi symbolisesti tärkeä. Toisaalta mahdollista valtausta on luonnehdittu myös [[Pyrrhoksen voitto|Pyrrhoksen voitoksi]], koska hyökkäys pienehköön kaupunkiin on vaatinut suuren uhriluvun, kaupunki on tuhoutunut pahoin eikä sillä ollut sotastrategisesti kovin suurta merkitystä.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://edition.cnn.com/2023/01/11/europe/soledar-ukraine-russia-explainer-intl/index.html |nimeke= Why Russia is so intent on capturing the town of Soledar | tekijä= Rob Picheta, Tim Lister & Olga Voitovych|ajankohta=11.1.2022| julkaisu=cnn.com|kieli={{en}}|viitattu=14.1.2023}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.newsweek.com/soledar-bakhmut-updated-ukraine-russia-isw-1773501 |nimeke=Capture of Soledar Only 'Pyrrhic' Victory for Russia—ISW| tekijä=Isabel van Brugen |ajankohta=13.1.2022| julkaisu=newsweek.com|kieli={{en}}|viitattu=14.1.2023}}</ref>

Puolustusliitto Nato kertoi siirtävänsä useita [[AWACS]]-ilmavalvontakoneita henkilöstöineen Saksasta [[Romania]]an. Tällä Nato parantaa läsnäoloaan ja tilannekuvaansa EU:n ja Naton itärajan läheisyydessä.<ref name="tagesschau.de-13.1.2023c">{{verkkoviite|osoite=https://www.tagesschau.de/ausland/europa/rumaenien-nato-awacs-101.html|nimeke=NATO verlegt Awacs-Flugzeuge nach Rumänien|ajankohta=13.1.2022| julkaisu=tagesschau.de|kieli={{de}}|viitattu=13.1.2023}}</ref>

Kenraalimajuri evp. [[Pekka Toveri]]n mukaan Ukraina tarvitsee pitkän kantaman tykistöammuksia, puolustautuakseen Venäjän alkuvuonna 2023 ennakoitua suurhyökkäystä vastaan. 150–300 kilometriä kantavilla raketeilla ja tykistöohjuksilla Ukraina oisi puolustaa itseään tehokkaammin. Toverin mukaan Venäjä on jo oppinut huomioimaan [[M142 Himars|Himars]]-rakettien nykyisen 80 kilometrin kantaman, ja on siksi sijoittanut keskeisimpiä sotilaallisia toimintojaan tätä kauemmaksi rintamalinjasta. Tehokkaampia aseita maa tarvitsee viipymättä, ennen kuin Venäjän ehkä jo lähiviikkoina tai viimeistään keväällä alkavaksi ennakoitu suurhyökkäys käynnistyisi.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/93bce4ec-f988-47dd-97ca-500907401c9f|nimeke=Pekka Toveri: Venäjän suurhyökkäys jopa lähiviikkoina | tekijä=Onni Kari| ajankohta=13.1.2023| viitattu=14.1.2023}}</ref>

===== Lauantaina 14. tammikuuta =====
[[Tiedosto:Dnipro after Russian missile attack, 2023-01-14 (02-01).jpg|thumb|Dniprossa venäläinen H-22-risteilyohjus tuhosi suuren osan 9-kerroksista asuintaloa. Ainakin 45 ihmistä kuoli ja 79 loukkaantui.]]
Venäjä hyökkäsi laajasti Ukrainan energianjakeluverkkoa ja muita siviilikohteita kohtaan. Iskuja kohdistettiin energianjakeluun ainakin kuudella alueella: Kiovan, Harkovan, Lvivin, Ivano-Frankivskin, Zaporižžjan ja Vinnytsian alueilla.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/news-feed/ukraine-faces-major-electricity-production-deficit-after-russias-mass-attack-on-jan-14|nimeke=Ukraine faces major electricity production deficit after Russia’s mass attack on Jan. 14 | tekijä=| ajankohta=15.1.2023| viitattu=16.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

[[Dnipro]]ssa yksi järeistä venäläisistä ballistisista [[Raduga H-22|H-22-risteilyohjuksista]] osui asuinkerrostaloon, ja tuhosi siitä suuren osan. Kaksi porrasta sortui raunioiksi asukkaineen kerrosten 2–9 väliltä.<ref name="ukrinform.net-16.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3653423-18-killed-34-injured-in-russian-attacks-on-ukraine-over-past-day.html|nimeke=18 killed, 34 injured in Russian attacks on Ukraine over past day| ajankohta=16.1.2023| julkaisu=Ukrinform, ukrinform.net| viitattu=16.1.2023| kieli={{en}}}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/national/ukraine-war-latest-30-killed-in-missile-strike-on-dnipro-uk-pledges-tanks-in-new-military-aid-package|nimeke=Ukraine faces major electricity production deficit after Russia’s mass attack on Jan. 14 | tekijä=Francis Farrell| ajankohta=15.1.2023| julkaisu=Kyiv Independent, kyivindependent.com| viitattu=16.1.2023| kieli={{en}}}}</ref> Raivaustyöt jatkuivat usean päivän ajan. Tiistaina 17. tammikuuta iltapäivään mennessä oli raportoitu jo 45 siviilin kuolleen ja 79 loukkaantuneen, näiden joukossa kuusi kuollutta ja 16 loukkaantunutta lasta. Rakennuksesta oli pelastettu 39 ihmistä, josta kuusi oli lapsia. Viidestä lapsesta tuli oprpoja iskun seurauksena. 20 henkeä oli yhä kateissa tiistaina.<ref name="ukrinform.net-17.1.2023d">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3654359-fortyfive-civilians-including-six-children-killed-in-missile-strike-on-dnipro.html|nimeke=Forty-five civilians, including six children, killed in missile strike on Dnipro| ajankohta=17.1.2023| julkaisu=Ukrinform, ukrinform.net| viitattu=17.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

Ukrainan valtiollisen syyttäjäviraston mukaan Dnipron ohjusiskun toteutti ilmeisesti Venäjän ilmavoimien 52. kaartin raskas pommituslentorykmentti.<ref name="pravda.com.ua-15.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://www.pravda.com.ua/eng/news/2023/01/15/7384965/ |nimeke=Prosecutor General’s Office names Russian military unit that targeted residential building in Dnipro|tekijä=Kateryna Tyshchenko | ajankohta=15.1.2023| julkaisu=Ukrainska Pravda, pravda.com.ua| viitattu=16.1.2023| kieli={{en}}}}</ref> Sen kotitukikohta on [[Šaikovkan lentotukikohta]] Venäjän [[Kalugan alue]]ella. Venäjä väitti, että Dnipron joukkosurman aiheutti risteilyohjusta torjunut Ukrainan ilmatorjunta. Kiova kuitenkin kiisti tämän todeten, ettei se pystyisi ampumaan alas käytettyä ohjustyyppiä.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/russia-belarus-conduct-defensive-air-drills-sparking-fear-kyiv-new-offensive-2023-01-16/|nimeke=Death toll reaches 40 in Ukraine strike; German defence minister resigns | ajankohta=16.1.2023| julkaisu=Reuters| viitattu=16.1.2023| kieli={{en}}}}</ref> EU:n puheenjohtajamaan Ruotsin pääministeri [[Ulf Kristersson]] tuomitsi Venäjän tietoisesti siviileihin ja siviili-infrastruktuuriin kohdistetut iskut [[sotarikos|sotarikoksina]].<ref name="stv.se-16.1.2023a">{{verkkoviite|osoite= https://www.svt.se/nyheter/utrikes/direktrapport-forsamrat-sakerhetslage|nimeke=Senaste nytt om kriget i Ukraina: Kristersson (M) fördömer ryska attackerna|tekijä=Jenny Stjernström | ajankohta=16.1.2023| julkaisu=STV, stv.se| viitattu=16.1.2023| kieli={{sv}}}}</ref>

Britannian pääministeri [[Rishi Sunak]] kertoi lähettävänsä 12 [[Challenger 2]] -taistelupanssarivaunua Ukrainaan. Aseilla on tarkoitus ”auttaa puskemaan venäläisjoukkoja takaisin”. Ukrainan pääministerin mukaan päätös on oikeansuuntainen signaali.<ref name="hs.fi-14.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009327501.html|nimeke=Britannia lähettää ensimmäisenä länsimaisia taistelu­panssari­­vaunuja Ukrainaan|tekijä=Ilona Tyystjärvi, Ville Soininen | ajankohta=14.1.2023| julkaisu=Helsingin Sanomat, hs.fi| viitattu=22.1.2023| kieli={{fi}}}}</ref> Suomalaisen panssarijoukkojen asiantuntijan, everstiluutnantti evp Olli Dahlin mukaan taistelupanssareita tulisi lähettää vähintään prikaatin verran eli sata taistelupanssarivaunua, että niitä varten kannattaisi järjestää koulutus, huolto ja tuki. Joulukuussa Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zalužnyin kertoi maansa tarvitsevan 300 taistelupanssarvaunua, 600–700 jalkaväen taisteluajoneuvoa ja 500 [[haupitsi]]a vihollisjoukkojen lyömiseksi takaisin Ukrainan tunnustettujen valtionrajojen taakse.<ref name="hs.fi-14.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009325623.html|nimeke=”Komppaniallinen olisi kiusan­­tekoa” – asian­­tuntija arvioi, kuinka paljon Ukraina tarvitsisi Leopard-panssari­vaunuja|tekijä=Jukka Harju | ajankohta=14.1.2023| julkaisu=Helsingin Sanomat, hs.fi| viitattu=22.1.2023| kieli={{fi}}}}</ref>

===== Sunnuntaina 15. tammikuuta =====
Dniproon julistettiin kolmen päivän suruaika venäläisten edellispäivänä kerrostaloon osuneen, kymmeniä ihmisiä surmanneen ohjusiskun johdosta.<ref name="forbes-15.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://www.forbes.com/sites/katyasoldak/2023/01/15/sunday-january-15-russias-war-on-ukraine-daily-news-and-information-from-ukraine/|nimeke=Sunday, January 15. Russia’s War On Ukraine: Daily News And Information From Ukraine|tekijä=Daria Dzysiuk | ajankohta=16.1.2023| julkaisu=Forbes Ukraine, forbes.com| viitattu=22.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

Venäjän asevoimat hyökkäsi jälleen siviilikohteita kohtaan Hersonin alueella. Hyökkäys vaurioitti myös myös sairaalaa. Venäjän joukot iskivät rakettiaseella lisäksi toistamiseen (edellisen kerran joulukuun puolivälissä) [[Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike|Punaisen Ristin]] toimistoon Hersonin alueella.<ref name="forbes-15.1.2023a"/>

Tammikuun loppupuolen 2023 [[Sundancen elokuvajuhlat|Sundance elokuvajuhlissa]] esitetään useita ukrainalaisia elokuvia.<ref name="forbes-15.1.2023a"/>

===== Maanantai 16. tammikuuta =====
Venäjä jatkoi öisiä ohjusiskujaan [[S-300]]-ohjuksilla asuintaloihin muun muassa Zaporižžjan alueella. <ref name="ukrinform.net-16.1.2023e">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3653413-five-civilians-injured-as-russians-strike-zaporizhzhia-with-s300-missile.html|nimeke=Five civilians injured as Russians strike Zaporizhzhia with S-300 missile | ajankohta=16.1.2023| julkaisu=Ukrinform, ukrinform.net| viitattu=16.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

Yhdysvaltalainen ajatushautomo [[Institute for the Study of War]] erittelee Venäjän valtion- ja sotilasjohdon päätöksien ja puheiden pohjalta maan Ukrainan sotatoimiin liittyviä alkuvuoden 2023 strategisia toimintalinjoja (LOE, lines of effort). Moskovan Kreml ryhtyy nyt toimiin ”erikoisoperaation” muuttamiseksi laajamittaiseksi tavanomaiseksi sodaksi. Siksi Venäjä olisi ISW:n arvion mukaan toteuttamassa muutoksia väestön liikekannallepanossa, sotilasjoukkojen organisoinnissa ja sotateollisuuden toimissa.<ref name="ISW-15.1.2023">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-january-15-2023 | nimeke=Russian Offensive Campaign Assessment, January 15, 2023| tekijä=Kateryna Stepanenko, George Barros & Mason Clark | ajankohta= 15.1.2023| kieli={{en}}| viitattu=16.1.2023}}</ref>

Ukraina kertoi maanantaina 16. päivänä taistelujen yhä jatkuvan osassa [[Soledar]]ia ja sen lähistöllä maataan puolustavien ukrainalaisten ja maahantunkeutuneiden venäläisten välillä. Venäjällä palkkasotilasyhtiö Wagnerin rahoittaja [[Jevgeni Prigožin]] on silti ryhtynyt jo jakelemaan mitaleja ”Soledarin valtaamisesta”.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.pravda.com.ua/eng/news/2023/01/16/7385080/| nimeke=Ukrainian units defend positions in Soledar and its outskirts|tekijä=Valentyna Romanenko| ajankohta=16.1.2023| julkaisu=Ukrainska Pravda, pravda.com.ua| viitattu=17.1.2023| kieli={{en}}}}</ref><ref name="ISW-16.1.2023">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-january-16-2023 | nimeke=Russian Offensive Campaign Assessment, January 16, 2023| tekijä=Kateryna Stepanenko, Angela Howard, Grace Mappes, George Barros & Mason Clark | ajankohta= 16.1.2023| kieli={{en}}| viitattu=17.1.2023}}</ref>

Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla on Sevastopolissa ammuttu miehittäjämaan asettaman kuvernöörin mukaan alas 10 ukrainalaisdroonia.<ref name="iltalehti.fi-17.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a337d8e9-a4f9-4a8f-b6e9-cbceba480eab|nimeke=Ukrainan sota, päivä 327: Krimin kuvernööri: Sevastopolissa ammuttu alas 10 ukrainalaisdroonia | tekijä=Jari Himanen, Atte Lehtonen, Meri Naski & Jussi Ojala| ajankohta=17.1.2022| julkaisu= iltalehti, iltalehti.fi| viitattu= 21.1.2022}}</ref>

Turkki on lupautunut välittäjäksi ja humanitäärisen avun tarjoaksi suuren, jopa tuhannen sotavangin vaihdon valmisteluissa.<ref name="iltalehti.fi-17.1.2023b"/>

Ukrainassa tiedusteluviranomainen väitti Venäjän presidentti Putinin käskeneen äskettäin Ukrainan sotatoimien komentoon nimittämänsä, aiemmin Venäjän pääesikuntaa johtaneen kenraali [[Valeri Gerasimov]]in valtaamaan Donbasin maaliskuuhun 2023 mennessä. Aikaraja ei ole ensimmäinen, minkä Putin on Venäjän asevoimien taisteluista vastaaville tämän tavoitteen saavuttamiseksi Venäjän hyökkäyssodan aikana antanut.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3653869-putin-instructs-gerasimov-to-seize-donbas-by-march-intelligence.html| nimeke=Putin instructs Gerasimov to seize Donbas by March – intelligence| ajankohta=16.1.2023| Julkaisu = Ukrinform, ukrinform.net| viitattu=17.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

===== Tiistaina 17. tammikuuta =====
[[Ukrainan rautatiet]] uudelleenkäynnistää kaksi päivittäistä rautatievuoroa Ukrainan [[Taka-Karpatia]]n [[Rah’iv]]ista [[Romania]]n pohjoisrajan Valea Vișeuluihin keskiviikosta 18. tammikuuta lähtien. Valea Vișeuluista on jatkoyhteys rautateitse [[Bukarest]]iin ja [[Cluj-Napoca|Clujiin]]. Vuonna 2022 Ukrainan rautatiet kunnosti käytöstä 2011 poistetun Rah’ivin rautatieaseman sekä kunnosti 19,2 kilometriä rautatietä ja korjasi 12 siltaa junavuoron mahdollistamiseksi. Myös toinen Romanian rajalle johtava ratayhteys kunnostettiin, minkä jälkeen Ukrainalla on nyt neljä toimintakuntoista rautatielinjaa Romanian rajan yli.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-economy/3654053-ukraine-renewing-railway-passenger-traffic-to-romania.html| nimeke=Ukraine renewing railway passenger traffic to Romania | ajankohta=17.1.2023| Julkaisu = Ukrinform, ukrinform.net| viitattu=17.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

Saksa nimitti uudeksi puolustusministerikseen kansainvälisesti tuntemattoman, mutta teräväsanaiseksi ja asialliseksi luonnehditun veteraanipoliitikko [[Boris Pistorius|Boris Pistoriuksen]]. Kiireellisen alkuvaiheen tehtävänsä Pistorius perii edeltäjältään: Saksan kannan muotoilemisen Ukrainan avustamisessa. Erityisen polttavana on pidetty Saksan näkemystä saksalaisvalmistesten taistelupanssareiden lähettämisestä Ukrainaan. Useat maat ovat ilmaisseet haluavansa lähettää Ukrainaan saksalaisvalmisteisia [[Leopard 2]] -taistelupanssarivaunuja tai haluavansa kompensoida taloudellisesti luovutuksia näitä lähettäville maille.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2023/jan/17/germany-new-defence-minister-boris-pistorius-ukraine|nimeke=Germany’s no-nonsense new defence minister faces early test over Ukraine | tekijä=| ajankohta= 17.1.2023|julkaisu= The Guardian| kieli={{en}}|viitattu=21.1.2023}}</ref> <!-- Esim. Alankomaat ilmaissu valmiuttaa kompensoida-->

===== Keskiviikkona 18. tammikuuta =====
[[Kiovan alue]]en [[Brovary]]ssä on pudonnut [[Ukrainan valtion hätäpalvelu]]n [[Eurocopter AS332 Super Puma|Super Puma]] -helikopteri päiväkodin pihalle. Myös osa päiväkodista tuhoutui, ja paikalla syttyi tulipalo. Onnettomuudessa kuoli 14 ihmistä mukaan luettuna yksi lapsi. Seuraavana päivänä sairaalassa oli yhä 16 ihmistä, heidän joukossaan kuusi lasta. Helikopterissa olleet Ukrainan sisäministeri Denys Monastyrskyi, varasisäministeri ja valtiosihteeri olivat menehtyneiden joukossa. Kopterin putoamisen syy ei ollut tässä vaiheessa tiedossa.<ref name="theguardian-18.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2023/jan/18/russia-ukraine-war-at-a-glance-what-we-know-on-day-329-of-the-invasion| nimeke=Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 329 of the invasion| tekijä=Martin Belam| ajankohta=18.1.2023| julkaisu= The Guardian, theguardian.com| viitattu=18.1.2023| kieli={{en}}}}</ref><ref name="kyivindependent-18.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/news-feed/brovary-helicopter-crash-kills-top-interior-ministry-officials-children|nimeke=Brovary helicopter crash kills interior minister, top officials, children| ajankohta=18.1.2023| julkaisu=kyivindependent.com| viitattu=18.1.2023| kieli={{en}}}}</ref><ref name="ukrinform-18.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3654589-top-interior-ministrys-officials-killed-in-helicopter-crash-in-brovary.html|nimeke=Interior Ministry’s top officials killed in helicopter crash in Brovary| ajankohta=18.1.2023| Julkaisu = Ukrinform, ukrinform.net| viitattu=18.1.2023| kieli={{en}}}}</ref><ref name="ukrinform-19.1.2023c">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-society/3655299-sixteen-people-including-six-children-are-in-hospitals-after-helicopter-crash-in-brovary.html |nimeke=Sixteen people, including six children, are in hospitals after helicopter crash in Brovary| ajankohta=19.1.2023| Julkaisu = Ukrinform, ukrinform.net| viitattu=19.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

===== Torstaina 19. tammikuuta =====
[[Euroopan parlamentti]] hyväksyi päätöslauselman erityistuomioistuimen perustamisesta Venäjän Ukrainaan kohdistaman aggression eli Venäjän hyökkäyssodan johdosta. Tuomioistuimen varsinainen perustaminen tapahtuisi myöhemmin myötämielisten maiden ja YK:n yleiskokouksen tuella.<ref name="ukrinform-19.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-polytics/3655364-european-parliament-approves-resolution-to-establish-tribunal-on-russias-crime-of-aggression-against-ukraine.html|nimeke= European Parliament approves resolution to establish tribunal on Russia’s crime of aggression against Ukraine| ajankohta=19.1.2023| Julkaisu = Ukrinform, ukrinform.net| viitattu=19.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

[[Serbia]]ssa on noussut kohu venäläisestä [[Ryhmä Wagner|Wagner-palkkasotilasryhmittymän]] rekrytointivideoista, joissa väitetään serbialaisten vapaaehtoisten harjoittelevan venäläisjoukkojen kanssa Ukrainassa. Serbian presidentti [[Aleksandar Vučić]] kommentoi vihaisesti asiaa kansallisessa televisiolähetyksessä. Serbialaisten osallistuminen sotatoimiin ulkomailla on lainvastaista.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-europe-64329371 Ukraine war: Serbia uproar over Wagner mercenaries recruiting for Russia |nimeke= Ukraine war: Serbia uproar over Wagner mercenaries recruiting for Russia| tekijä=Guy Delauney|ajankohta= 19.1.2023| julkaisija=BBC, bbc.com| viitattu=21.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

===== Perjantaina 20. tammikuuta =====
Venäjä kohdisti perjantaina sotilaallisia iskuja Ukrainan kahdeksalle alueelle; tulitusta on kohdistettu Zaporižžjan, Dnipropetrovskin, Harkovan, Donetskin, Luhanskin, Mykolaijivin, Sumyn ja Hersonin alueille. Iskuissa on kuollut ainakin viisi ja loukkaantunut 13 ihmistä. <ref name="kyivindependent-21.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/news-feed/russian-attacks-hit-8-regions-killing-5-civilians-over-past-day|nimeke= Russian attacks hit 8 regions, killing 5 civilians over past day| ajankohta=21.1.2023| julkaisu=Kyiv Independent, kyivindependent.com| viitattu=21.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

[[Tiedosto:230120-D-XI929-1005 (52641478315).jpg|thumb|Saksan Ramsteinissa sijaitsevassa lentotukikohdassa pidettiin suuri Ukrainan tukea käsittelevä kokous perjantaina 20. tammikuuta. Ukrainan presidentti osallistui kokoukseen etäyhteydellä.]]
Saksan tuore puolustusministeri [[Boris Pistorius]] kertoi [[Ramstein-Miesenbach|Ramsteinissa]], yhdysvaltalaisessa lentotukikohdassa järjestetyn 40:n Ukrainaa tukevan maan kokouksen jälkeen, ettei vielä tiedä milloin Saksa tekee päätöksensä Leopard-panssarivaunusta ja mikä päätös olisi. Päätös kuitenkin tehtäisiin pikaisesti.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009339179.html|nimeke=Yhdysvaltain asevoimien komentaja: Sota päättynee neuvotteluihin| tekijä=Tomi Pyy & Ilona Tyystjärvi | ajankohta= 20.1.2023| julkaisu= Helsingin Sanomat, hs.fi| viitattu= 23.1.2023}}</ref> Myös kokoukseen osallistuneen Suomen puolustusministeri [[Mikko Savola]]n mukaan asia ei ollut vielä ”valmis päätettäväksi”. Toisaalta Savolan mukaan Suomi ei kertoisi Leopardien lähettämisestä julkisuuteen, vaikka päättäisikin lähettää aseita Ukrainaan. Suomen käytäntönä ei ole ollut kertoa aseapunsa sisältöä julkisuuteen.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009337065.html|nimeke=Puolustusministeri Savola: Suomi ei kerro Leopardien lähettämisestä, vaikka asiasta päätettäisiinkin | tekijä=Elina Kervinen | ajankohta= 20.1.2023| julkaisu= Helsingin Sanomat, hs.fi| viitattu= 22.1.2023}}</ref>

Useat maat kertoivat tällä viikolla mittavista aseapupaketeista Ukrainaan. Esimerkiksi Yhdysvallat kertoi uudesta 2,3 miljardin euron suuruisesta aseavusta ja Suomi 400 miljoonan euron suuruisesta avusta.<ref name="hs.fi-20.1.2023b"/> Muun muassa [[MIM-104 Patriot|Patriot]]-ilmatorjuntajärjestelmiä lähetetään Ukrainaan useasta maasta. Yhdysvaltalaiseen apupakettiin ei kuulunut taistelupanssarivaunuja, mutta mukana oli esimerkiksi kahdeksan [[AN/TWQ-1 Avenger|Avenger]]-ilmatorjuntajärjestelmää ja kymmeniä Ukrainan joulukuussa pyytämiä panssaroituja sotilasajoneuvoja (59&nbsp;kpl [[M2 Bradley|Bradley]], 90&nbsp;kpl [[Stryker]], yli 400 kevyempää panssaroitua sotilasajoneuvoa)<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.defense.gov/News/Releases/Release/Article/3272866/biden-administration-announces-additional-security-assistance-for-ukraine/|nimeke= Biden Administration Announces Additional Security Assistance for Ukraine |ajankohta=19.1.2023|julkaisija=|viitattu=22.1.2023|kieli={{en}}}}</ref>. Britannia ilmoitti edeltävänä viikonloppuna toimittavansa Ukrainalle muun muassa 14 [[Challenger 2]] -taistelupanssarivaunua ja huoltotarpeita 100 panssarivaunun tai panssariajoneuvon kunnossapitämiseen. Kenraalimajuri evp [[Pekka Toveri]]n mukaan viikon sisään kerrotut aseavut ovat merkittäviä, mutta tarvittaisiin myös Leopard 2 -tyylin taistelupanssarivaunuja, jotka kykenisivät murtamaan hyökkääjän puolustuksen. Toistaiseksi luvatuilla aseilla Ukraina jäisi vielä alakynteen Venäjään verrattuna.<ref name="hs.fi-20.1.2023b">{{verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009339410.html|nimeke=Pekka Toveri: Nyt annettavilla aseilla Ukraina jää alakynteen | tekijä=Kaisa Rautaheimo | ajankohta= 20.1.2023| julkaisu= Helsingin Sanomat, hs.fi| viitattu= 22.1.2023}}</ref>

Yhdysvallat luokitteli Venäjän palkka-armeijayrityksen [[Ryhmä Wagner|Wagner-joukot]] kansainväliseksi [[järjestäytynyt rikollisuus|rikollisorganisaatioksi]]. Yhdysvallat on epäillyt yrityksen esimerkiksi ostaneen ohjus- ja rakettiaseita Pohjois-Koreasta. Luokitus [[mafia|Italian mafian]] sekä [[Yakuza|Japanin]] ja [[Venäjän mafia|Venäjän]] järjestäytyneiden rikollisorganisaatioiden tapaiseksi kansainväliseksi rikollisorganisaatikoksi mahdollistaa aiempaa laajempien pakotteiden käyttöönoton.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.lemonde.fr/en/international/article/2023/01/20/washington-designates-russia-s-wagner-criminal-organization_6012393_4.html|nimeke= Washington designates Russia's Wagner 'criminal organization'|ajankohta=20.1.2023|julkaisu=Le Monde, lemonde.fr|viitattu=22.1.2023|kieli={{en}}}}</ref>

=====Lauantaina 21. tammikuuta=====
[[Moldova]]n ulkoministeri [[Nicu Popescu]]n mukaan Moldova toivoo ja odottaa, että Venäjä kärsisi tappion Ukrainassa. Ulkoministerin mukaan tämä voisi johtaa siihen, että venäläisjoukot vetäytyisivät rauhanomaisesti myös [[Transnistria]]sta. Moldovan presidentti [[Maija Sandu]]n mukaan venäläiset sotilaat ovat laittomasti Transnistriassa, ja Sandu on toivonut Venäjän noin 1&nbsp;700 sotilaan joukkojen poisvetämistä. Transistrian asevoimien suuruus on noin 7&nbsp;500 sotilasta, mutta liikekannallepanolla sotilaiden lukumäärää voidaan kasvattaa.<ref name="kyivindependent-21.1.2023c">{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/news-feed/moldovan-foreign-minister-ukraines-victory-could-lead-to-russias-exit-from-transnistria|nimeke= Moldovan foreign minister: Ukraine’s victory could lead to Russia’s exit from Transnistria| ajankohta=21.1.2023| Julkaisu = Kyiv Independent, kyivindependent.com| viitattu=21.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

Ukrainan tukijamaiden kokous Saksan [[Ramstein-Miesenbach|Ramsteinissa]] sijaitsevassa yhdysvaltalaisessa [[Ramsteinin lentotukikohta|lentotukikohdassa]] päättyi. Usean EU-maan edustajat kritisoivat Saksaa sen viivytellessä päätöstään, tukeeko se Saksalta Leopard 2 -panssarivaunuja ostaneiden maiden aikeita lähettää näitä aseita Ukrainaan, ja lähettäisikö se itse taistelupanssareita Ukrainaan.<ref name="theguardian.com-21.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2023/jan/21/germany-backlash-reluctance-tanks-ukraine-leopard|nimeke= Germany faces backlash over reluctance to send tanks to Ukraine | tekijä=| ajankohta=21.1.2023| julkaisu=The Guardian, theguardian.com| viitattu=21.1.2023| kieli={{en}}}}</ref> Myös Saksan liittopäiviltä esitettiin kritiikkiä Saksan kannan viipymisestä; kritiikki kohdistui erityisesti liittokansleri [[Olaf Scholz]]iin.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009342407.html |nimeke=Saksa ruoskii itseään Ramstein-kokouksen jälkeen – ”Historia katsoo meitä, ja Saksa on epäonnistunut” | tekijä=Hanna Mahlamäki | ajankohta= 21.1.2023| julkaisu= Helsingin Sanomat, hs.fi| viitattu= 22.1.2023}}</ref> Ukrainassa tunnettiin kuitenkin tyytyväisyyttä luvatuista asepaketeista sekä siitä, että Ukraina sai lupauksen useista Patriot-ilmatorjuntajärjestelmistä. Osittaisena läpimurtona Ukrainan puolustusministeri Reznikov piti mahdollisuutta aloittaa ukrainalaissotilaiden koulutus Leopard 2 -taistelupanssareiden käyttöön maissa, joilla on näitä käytössään vaikkei Saksasta oltu vielä saatu hyväksymistä panssareiden toimittamiselle.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/news-feed/voice-of-america-reznikov-very-satisfied-over-ramstein-summit|nimeke=Voice of America: Reznikov ‘very satisfied’ over Ramstein summit | ajankohta= 21.1.2023| kieli={{en}} }}</ref>

Venäjän asevoimat kertoi käynnistäneensä hyökkäyksen [[Zaporižžjan alue]]ella ja väitti saavuttaneensa ”edullisempia rintamalinjoja ja -asemia”. Alueen kuvernööri kertoi, että 21:tä kaupunkia tai taajamaa kohti oli ammuttu; yhteensä Venäjä olisi iskenyt tykistöasein 120 kertaa edellisyön aikana.<ref name="theguardian.com-21.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/live/2023/jan/21/russia-ukraine-war-ukrainians-to-train-on-leopard-2-tanks-despite-lack-of-agreement-on-supply-live|nimeke= Russian army announces new offensive in Zaporizhzhia – as it happened| tekijä=Joe Middleton & Harry Taylor| ajankohta=21.1.2023| julkaisu=The Guardian, theguardian.com| viitattu=21.1.2023| kieli={{en}}}}</ref> Lauantai-iltana myös Ukraina viestitti, että Venäjä on tulittanut tehostetusti tykistöllään 25:ttä asutuskeskusta Zaporižžjan alueella edellisen 24 tunnin aikana ja tehnyt myös ilmaiskun alueelle. Ainakin yksi siviili kuoli hyökkäyksissä. Ukrainan asevoimat vahvisti, että venäläiset testasivat pienillä sotilasryhmillä ukrainalaispuolustusta, joka ilmoituksensa mukaan torjui nämä pienten joukkojen etenemisyritykset alueella.<ref name="kyivindependent-21.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/news-feed/ukraine-confirm-russian-offensive-attempts-near-zaporizhzhia|nimeke= Ukraine confirms Russian offensive attempts in Zaporizhzhia Oblast| ajankohta=21.1.2023| Julkaisu = Kyiv Independent, kyivindependent.com| viitattu=21.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

Ruotsissa tanskalais-ruotsalainen äärioikeistolaisen [[Stram Kurs]] -pienpuolueen perustanut poliitikko, oikeustieteen kandidaatti ja oman kirkkokunnan perustanut teologian opiskelija [[Rasmus Paludan]] järjesti mielenilmauksen. Siinä hän (taas) poltti [[Koraani]]n, tällä kertaa Turkin suurlähetystön edessä. Turkki suuttui provokatiivisesta tapahtumasta, ja jäädytti Ruotsin Natoon liittymiseksi tarvittavaan Turkin kannatukseen liittyvät neuvottelut Ruotsin kanssa. Joidenkin uutislähteiden mukaan ehdotus mielenilmaisusta oli lähtöisin osin venäläiselle uutiskanava [[RT|Russia Today]]lle (RT) työskentelevältä ruotsalaistoimittaja Chang Frickiltä, joka oli myös maksanut mielenosoitusluvan.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/5bbd4e79-4ae8-4f55-971f-f7fc1ee89f8c | nimeke= Ruotsin koraaninpoltossa jäljet johtavat Venäjän suuntaan| tekijä= Leo Kirjonen| ajankohta=26.1.2023 | julkaisu= Iltalehti, iltalehti.fi| viitattu=29.1.2023}}</ref>

Monet ihmiset ovat [[Moskova]]ssa laskeneet kukkia sekä tuoneet valokuvia ja leluja ukrainalaisrunoilija [[Lesja Ukrajinka]]n patsaalle. Tällä improvisoidulla muistotavalla on osoitettu osanottoa Venäjän ohjusiskussa Dniprossa surmansa saaneiden siviilien muistolle. Tuntemattomat henkilöt ovat poistaneet toistuvasti muistomerkille tuotuja kukkia, ja joitain surijoita on pidätetty muistomerkin ääreltä. Tämä ei ole lopettanut uusia surijoita tuomasta kukkien muistomerkille.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.tagesschau.de/newsticker/liveblog-ukraine-montag-227.html#Moskau-erklaert-Sacharow-Fonds-zur-unerwuenschten-Organisation|nimeke=Bericht: Blumen in Moskau für Opfer von Dnipro| ajankohta=23.1.2023 (valokuva 21.1.2023)| julkaisu=Tagesschau, tagesschau.de| viitattu=21.1.2023| kieli={{de}} }}</ref>

<!--===== Sunnuntai 22. tammikuuta =====-->

===== Maanantaina 23. tammikuuta =====
Pohjois-Afrikan [[Marokko]] on lähettänyt Ukrainaan noin 20 neuvostoaikaista T-72B-panssarivaunua. Ukrainan ostamat panssarivaunut on modernisoitu Tšekeissä ennen niiden toimittamista Ukrainaan.<ref name="iltalehti.fi-23.1.2023">{{verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/346f8e02-3406-4102-9d71-ea0df007b5bb |nimeke= Ukrainan sota, päivä 334: Saksa ei ole asettumassa Leopard-toimitusten tielle, Wagner-johtaja Kremlin epäsuosiossa |tekijä= Jari Himanen, Atte Lehtonen & Meri Naski| ajankohta= 23.1.2023|julkaisu= Iltalehti, iltalehti.fi| viitattu= 29.1.2023}}</ref>
<!--===== Tiistaina 24. tammikuuta =====

===== Keskiviikkona 25. tammikuuta =====-->

===== Torstaina 26. tammikuuta =====
Venäjä teki yöstä alkaen jälleen laajemman mittakaavan ohjus- ja räjähdelennokkihyökkäyksiä Ukrainaan päivittäisten tykistöiskujen ja rintamasodakäynnin lisäksi.<ref name="bbc-26.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-europe-64411259|nimeke=Ukraine hit by Russian missiles day after West's offer of tanks| tekijä=James Waterhouse& Marita Moloney | ajankohta=26.1.2023| julkaisu=BBC, bbc.com| viitattu=26.1.2023| kieli={{en}}}}</ref> Torstain vastaisena yönä Venäjä laukaisi Asovanmeren suunnalta 24 iranilaista räjähdelennokkia, jotka Ukraina väitti torjuneensa. Tämän jälkeen Venäjä hyökkäsi 55 ohjuksella Ukrainaan. Ohjukset olivat muun muassa tyyppiä H-59, Kalibr ja Kinžal; Ukraina kertoi pudottaneensa 47 ohjusta. Iskujen seurauksena on kuollut ainakin 11 ihmistä ja loukkaantunut monia. Osa ohjusiskuista tuhosi muun muassa energiantuotannon tai -siirron rakenteita, jolloin Ukrainassa jouduttiin toteuttamaan hätäsähkökatkoja.<ref name="yle-26.1.2023a"/>

Useat maat ovat edellisen viikon aikana luvanneet Ukrainalle aseapua. Tähän apuun kuuluisi myös taistelupanssarivaunuja.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009349381.html |nimeke= Ukrainalle virtaa nyt aseapua – HS kokosi tiedot tärkeimmistä tukipaketeista| tekijä=Elina Saarilahti| ajankohta=26.1.2023| julkaisu=Helsingin Sanomat, hs.fi| viitattu=26.1.2023}}</ref> Venäjä esitti väitteen, että tällainen materiaalinen tukeminen tekisi aseavun antajista sodan osapuolia.<ref name="yle-26.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20014860|nimeke= Venäjä laukaisi Ukrainaan ohjussateen ja sanoo, että panssarivaunujen antaminen tekee lännestä sodan osapuolen| ajankohta=26.1.2023| julkaisija=Yleisradio, yle.fi| viitattu=26.1.2023| kieli={{fi}}}}</ref> Väite on tyrmätty laajalti kansainväliseen oikeuskäytäntöön pohjautumattomana.

Venäjä on julistanut uutissivusto [[Meduza]]n ei-toivotuksi toimijaksi ”turvallisuusuhkana Venäjälle”. Maa pyrkii tällä tiukennuksella estämään ulkomaille muuttaneen, suositun verkkosivuston käytön, sivuston toimittajien ja avustajien toiminnan sekä esimerkiksi kriminalisoimaan sivuston lukijoita edelleenjakamasta sen uutisia Venäjällä.<ref name="yle-26.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20014940|nimeke= Venäjä on kieltänyt uutissivusto Meduzan toiminnan, syyttää suositun sivuston olevan turvallisuusuhka| ajankohta=26.1.2023| julkaisija=Yleisradio, yle.fi| viitattu=26.1.2023| kieli={{fi}}}}</ref><ref name="meduza-26.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://meduza.io/en/feature/2023/01/26/if-it-s-a-fight-they-want-it-s-a-fight-they-ll-get|nimeke= If it’s a fight they want, it’s a fight they’ll get | ajankohta=26.1.2023| julkaisija=Meduza, meduza.io| viitattu=29.1.2023| kieli={{en}}}}</ref> Uutissivusto on todentanut esimerkiksi sosiaalisen median tietojen avulla Venäjän virallista ilmoitusta useampien Venäjän asevoimien sotilaiden kuoleman Ukrainan sotatoimissa. Meduza on tuonut myös esille, kuinka Venäjä on liikekannallepanossaan kutsunut miehiä sotilaspalvelukseen korostetusti etnisten vähemmistöjen ja alhaisemman tulotason alueilta. ''Helsingin Sanomien'' pääkirjoituksen mukaan Meduzan toiminnan estämisyrityksen ohella myös ihmisoikeusjärjestö [[Moskovan Helsinki-ryhmä]]n hajottaminen, ja rauhannobelisti Andrei Saharovin keskuksen häätäminen, kertovat [[totalitarismi]]n syventymisestä Venäjällä.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009356057.html |nimeke=Putin sammuttaa loppujakin heikkoja valoja | selite=HS:n pääkirjoitus | ajankohta= 29.1.2023| julkaisu= Helsingin Sanomat, hs.fi| viitattu= 29.1.2023}}</ref>

Ukrainalainen [[Haluan elää]] -puhelinpalvelu, joka on tarkoitettu venäläisille ja sen nukkevaltioiden Ukrainassa taisteleville sotilaille ja heidän läheisilleen, on Ukrainan hallituksen mukaan ollut edesauttamassa yli 6&nbsp;500 hyökkäävän osapuolen sotilaan antautumisessa ukrainalaistaistelijoille.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2023/jan/26/ukraine-hotline-encouraging-russians-to-surrender |nimike=‘I want to live’: the Ukraine hotline encouraging Russians to surrender| tekijä=Daniel Boffey | ajankohta=26.1.2023 | julkaisu= The Guardian| kieli={{en}}| viitattu=26.2.2023}}</ref>

===== Perjantaina 27. tammikuuta =====
EU:n oikeusministerit kokoontuivat Tukholmassa. Kokouksen aiheina olivat oikeudellinen yhteistyö organisoitua rikollisuutta vastaan ja Venäjän Ukrainassa tekemien keskeisimpien kansainvälisten rikosten syyllisyyttä koskevista kysymyksistä keskusteleminen.<ref name="ukrinform-27.1.2023c">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-polytics/3660842-eu-justice-ministers-meet-in-stockholm-discuss-prosecution-of-russian-crimes-in-ukraine.html|nimeke= EU justice ministers meet in Stockholm, discuss prosecution of Russian crimes in Ukraine| tekijä= | ajankohta=27.1.2023| julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net| viitattu=29.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

Venäläisjoukot ovat hyökänneet Donetskin alueen [[Vuhledar]]iin.<ref name="kyivindependent-28.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/national/ukraine-war-latest-russia-claims-breakthrough-toward-vuhledar-ukraine-says-moscow-exaggerating|nimeke= Ukraine war latest: Russia claims breakthrough toward Vuhledar, Ukraine says Moscow ‘exaggerating’| tekijä=Asami Terajima| ajankohta=27.1.2023| julkaisija=kyivindependent.com| viitattu=29.1.2023| kieli={{en}}}}</ref><ref name="ISW-28.1.2023a"/>

===== Lauantaina 28. tammikuuta =====
[[Tiedosto:Kostiantynivka after Russian rocket strike, 2023-01-28 (03).jpg|thumb| Donetskin alueen [[Kostjantynivka]]ssa kolme ihmistä kuoli Venäjän aamuisessa ohjusiskussa 28. tammikuuta.]]
[[Bah’mut]]in suunnalla Venäjän asevoimien joukkojen arvellaan olevan korvaamassa Wagner-palkkasotilasryhmittymän kuukausien hyökkäyksissä kuluneet joukot.<ref name="ISW-28.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-january-28-2023|nimeke= Russian Offensive Campaign Assessment, January 28, 2023| tekijä= | ajankohta=28.1.2023| julkaisija=ISW, understandingwar.org| viitattu=29.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

Venäjä väittää Ukrainan asevoimien iskeneen tahallisesti itäisessä Ukrainassa, Venäjän miehitysalueella [[Novoaidar]]issa sijaitsevaan sairaalaan. Väitteen mukaan raketti-iskussa olisi kuollut 14 ja loukkaantunut 24 potilasta tai henkilökunnan jäsentä. Reuters ei ole pystynyt vahvistamaan väitettä.<ref name="Reuters-28.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/russia-accuses-ukraine-killing-14-deliberate-strike-hospital-2023-01-28/|nimeke= Russia accuses Ukraine of killing 14 in 'deliberate' strike on hospital| ajankohta=28.1.2023| julkaisija=Reuters, reuters.com| viitattu=29.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

Ukrainan pohjoispuolella sijaitsevalla Venäjän [[Brjanskin alue]]ella on ainakin kuutta alakoulua kehotettu varautumaan siihen, että tilat otetaan sotilaiden majoituskäyttöön. Brjanskin alueella varaudutaan sotatilalain julistamiseen.<ref name="meduza-28.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://meduza.io/en/news/2023/01/28/bryansk-schools-ordered-to-prepare-to-accommodate-russian-military-personnel|nimeke=Bryansk schools ordered to prepare to accommodate Russian military personnel | ajankohta=28.1.2023| julkaisija=Meduza, meduza.io| viitattu=29.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

Ukrainan syyttäjäviraston tammikuun 28. päivän katsauksen mukaan Venäjän asevoimat olisi tehnyt 66&nbsp;743 [[sotarikos]]ta tai muuta aggressioon (hyökkäykseen) kytkeytyvää rikosta Ukrainassa Venäjän laajemman, helmikuussa 2022 alkaneen hyökkäyssodan aikana.<ref name="kyivindependent-29.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/news-feed/prosecutor-generals-office-records-over-66-500-russian-war-crimes-crimes-of-aggression-in-ukraine|nimeke= Prosecutor General’s Office records over 66,500 Russian war crimes, crimes of aggression in Ukraine| ajankohta=29.1.2023| julkaisija=kyivindependent.com| viitattu=29.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

[[Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö]] UNHCR:n johtaja Filippo Grandin mukaan Venäjä rikkoo sodanaikaisen [[lastensuojelu]]n perusperiaatteita Ukrainassa, kun se jakaa miehitysalueillaan ukrainalaisille lapsille Venäjän passeja ja ohjaa näitä lapsia adoptoitavaksi. Grandin mukaan tulisi perustaa puolusta-ja-palauta -mekanismeja hyökkäyssodan aikana Venäjälle siirrettyjen lasten ja aikuisten avustamiseksi ja rikoksiin syyllistyneiden rankaisemiseksi.<ref name="Reuters-28.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/europe/un-refugee-chief-russia-violating-principles-child-protection-ukraine-2023-01-27/|nimeke= U.N. refugee chief: Russia violating principles of child protection in Ukraine| tekijä= Max Hunder| ajankohta=28.1.2023| julkaisija=Reuters, reuters.com| viitattu=29.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

===== Sunnuntaina 29. tammikuuta =====
Venäjän opetusministeriö militarisoi korkeakouluopetusta. Syyskuusta 2023 alkaen ministeriö on määrännyt pakolliseksi yliopisto-opintojen osaksi ”Elämän turvallisuuden perusteet” -kurssiin liittyvän opetusjakson, johon kuuluu [[AK-47|Ak-sarjan konepistooli]]lla ja [[käsikranaatti|käsikranaateilla]] harjoittelu, sotilaallisten harjoitteiden ja tervehdysten sekä henkilökohtaisten suojainten käytön opettelu. Samantapaiset harjoitteet olivat pakollisia Neuvostoliitossa ja Venäjällä vuoteen 1993 saakka.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-society/3661478-russia-militarizing-education-to-evocate-soviet-union-british-intelligence.html|nimeke= Russia militarizing education to evocate Soviet Union – British intelligence| ajankohta=28.1.2023| julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net | viitattu=29.1.2023| kieli={{en}}}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://twitter.com/DefenceHQ/status/1619586101789835267|nimeke=Latest Defence Intelligence update on the situation in Ukraine - 29 January 2023| julkaisija=U.K. Ministry of Defence via twitter.com | viitattu=29.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>
===== Maanantaina 30. tammikuuta =====
Ukrainan presidentti kuvasi taistelujen tilannetta sekä Donetskin alueen [[Bah’mut]]issa että [[Vuhledar]]issa hyvin ankaraksi. Venäjä hyökkäsi jatkuvasti molempiin kaupunkeihin ja muuallekin Donetskin alueen rintamilla.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/live/2023/jan/30/russia-ukraine-war-zelenskiy-faster-weapons-supplies-fighting-donetsk-tough-live |nimeke= Russia-Ukraine war live: Kremlin warns west that sending more weapons to Kyiv will lead to ‘significant escalation’ – as it happened| tekijä= Léonie Chao-Fong, Martin Belam & Samantha Lock| ajankohta= 30.1.2023 |julkaisu= The Guardian |viitattu= 31.1.2023 | kieli= {{en}} }}</ref>

Yhdysvaltalainen ajatushautomo [[Institute for the Study of War]] (ISW) pitää todennäköisenä, että Venäjä valmistelisi laajempaa hyökkäystä Itä-Ukrainassa. Helmi-maaliskuussa hyökkäykseen voitaisiin tuoda mukaan suurempi joukko syksyllä liikekannallepantuja reserviläisiä.<ref name="ISW-30.1.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-january-30-2023|nimeke= Russian Offensive Campaign Assessment, January 30, 2023| tekijä=Karolina Hird, Grace Mappes, Layne Philipson, George Barros, Kitaneh Fitzpatrick, Nicole Wolkov & Frederick W. Kagan | ajankohta=30.1.2023| julkaisija=ISW, understandingwar.org| viitattu=1.2.2023| kieli={{en}}}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20015515|nimeke= Ajatushautomo ennustaa, että Venäjä aloittaa laajan hyökkäyksen Ukrainan itäosissa pian, ja kaksi seikkaa saattaa vauhdittaa sitä | tekijä= Elsa Osipova | ajankohta=31.1.2023| julkaisija=Yleisradio, yle.fi| viitattu=1.2.2023| kieli={{en}}}}</ref>

===== Tiistaina 31. tammikuuta =====
Ukrainan pääministeri [[Denys Šmyhal]] linjasi viisi kotimaansa kiireellisintä jälleenrakennuksen osa-aluetta. Nämä ovat 1) energiasektori, jonka rakennetta tulisi hajauttaa haavoittuvuuden vähentämiseksi; 2) asuntojen korjaaminen ja rakentaminen ukrainalaisten kotiinpaluun mahdollistamiseksi; 3) humanitaarinen miinanraivaus, koska yli 30 prosentissa Ukrainaa on mahdollisesti räjähtämättömiä ammuksia tai miinoja; 4) kriittisen infrastruktuurin ja sosiaalisten rakenteiden kuntoonsaattaminen - tiet, sillat, peruspalvelut, vesi-, lämpö- ja kaasuverkot, koulut ja sairaalat; sekä 5) yksityisen sektorin tukeminen.<ref name="ukrinform-31.1.2023c"/> Šmyhal oli jo aiemmin tammikuussa [[Maailman talousfoorumi]]ssa Davosissa todennut, että Ukrainan sodanjälkeinen jälleenrakentaminen olisi toisen maailmansodan jälkeen suurin jälleenrakennushanke.<ref name="ukrinform-31.1.2023c">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-economy/3662766-shmyhal-outlines-five-ukraines-reconstruction-priorities.html|nimeke=Shmyhal outlines five Ukraine’s reconstruction priorities | ajankohta=31.1.2023| julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net| viitattu=31.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) mukaan Ukraina olisi käyttänyt [[henkilömiina|henkilömiinoja]] taistellessaan venäläisjoukkoja vastaan.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.voanews.com/a/human-rights-watch-ukrainian-forces-may-have-used-banned-mines/6941041.html |nimeke=Human Rights Watch: Ukrainian Forces May Have Used Banned Mines | tekijä=Anita Powell| ajankohta=31.1.2023| julkaisu=voanews.com | viitattu=31.1.2023| kieli={{en}}}}</ref> Venäjä ei ole Ukrainan tavoin [[Ottawan sopimus|henkilömiinojen kieltosopimusta]] ratifioinut eikä näitä miinoja hävittänyt.

Useat yksityiset asekauppiaat nostivat voimakkaasti hintojaan Venäjän hyökkäyssodan johdosta kasvaneen kysynnän tilanteessa keväällä 2022. Osaksi hintojen nousua selittivät asevälittäjien toimitusketjut; tämä tuli esimerkiksi esille olalta laukaistavien [[RPG-7|RPG-7-sinkojen]] ammusten hinnoissa. Osaksi välimiesten tarvetta oli selitetty sodanaikaisena turvallisuustoimena, alkuperäisesen myyjien tarpeena etäännyttää tietoa osuudestaan asetoimituksessa. Toisaalta sotatilan aikainen asekauppa – jolloin kauppoja ei tuoda julkisuuteen – tarjoaa mahdollisuuksia myös korruptiolle.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/investigations/how-western-companies-make-fortune-on-brokering-arms-deals-for-ukraine |nimeke=IA rare glimpse into covert arms sales world: How Western companies make a fortune on brokering deals for Ukraine | tekijä=Anna Myroniuk | ajankohta=26.1.2023| julkaisu=Kyiv Independent| viitattu=31.1.2023| kieli={{en}}}}</ref> Yksityinen, noin 500 käytetyn panssaroidun taisteluajoneuvon belgialainen varastoija- ja asekauppayritys OIP on saanut useita kyselyjä varastoistaan. Britannia on ostanut jo yritykseltä panssaroituja [[M113]]-miehistönkuljetusvaunuja Ukrainaan toimitettavaksi. Esimerkiksi Belgia, joka 2010-luvulla myi vanhat [[Leopard 1]] -taistelupanssarivaununsa yritykselle, on äskettäin tiedustellut mahdollisuutta ostaa varastoidut, mutta mahdollisesti mittavia kunnostuksia vaativat vaunut takaisin, Ukrainaan toimittamista varten.<ref name="yle.fi-31.1.2023c">{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20015478|nimeke=Asealan yritys osti Belgian tarpeettomiksi käyneet Leopard-vaunut – nyt hallitus olisi valmis ostamaan hylkäämänsä tankit takaisin | tekijä= Rikhard Husu| ajankohta=31.1.2023| julkaisija=Yleisradio, yle.fi| viitattu=31.1.2023| kieli={{fi}}}}</ref><ref name="guardian.com-31.1.2023b"/> Aseiden myyminen tähän tarkoitukseen tuli mahdolliseksi, kun Saksa myöntyi antamaan vientiluvan uudemmille Leopard 2 -taistelupanssarivaunuille. Sen sijaan (pankki- ja yrityssektoriaan vain niukasti Venäjän markkinoilta poisvetänyt) [[Itävalta]] ei ole myöntänyt OIP:lle edelleenmyyntilupaa Ukrainaan kevyemmille, mutta parempikuntoisille SK-105-tankeille.<ref name="guardian.com-31.1.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2023/jan/31/ukraine-europe-tanks-belgian-buyer-oip|nimeke=Belgian buyer of Europe’s spare tanks hopes they see action in Ukraine | tekijä= Pjotr Sauer| ajankohta=31.1.2023| julkaisija=The Guardian, theguardian.com| viitattu=31.1.2023| kieli={{en}}}}</ref>

=== Helmikuu 2023 ===
===== Keskiviikkona 1. helmikuuta =====
<!--Jyväskylän yliopiston työelämäprofesorina toimiva [[Martti J. Kari]] arvioi haastattelussaan, että... <ref name="is.fi-1.2.2023b">{{verkkoviite|osoite=Video: Martti J. Kari: Venäjä on tajunnut tehneensä suuren virheen hyökätessään Ukrainaa|nimeke=Martti J. Kari: Venäjä on tajunnut tehneensä todella suuren virheen hyökätessään Ukrainaan – ”Perusteet, joilla Putin teki hyökkäyspäätöksen, olivat täysin väärät”| tekijä=Sara Sairanen | ajankohta=1.2.2023| julkaisija=Ilta-Sanomat, is.fi| viitattu=6.2.2023| kieli={{fi}}}}</ref>-->
Ukrainan opetusministerin mukaan lähes 4&nbsp;500 (4&nbsp;463) ukrainalaista koulua, eli runsas 30 prosenttia kaikista Ukrainan oppilaitoksista, antaa opetusta ainoastaan verkkopohjaisen etäopetuksen kautta. Turvallisuussyistä kaikki kouluopetus [[Donetskin alue|Donetskin]], [[Harkovan alue|Harkovan]], [[Luhanskin alue|Luhanskin]], [[Hersonin alue|Hersonin]] ja [[Zaporižžjan alue]]illa tapahtuu etäopetuksena. Runsas 8&nbsp;500 oppilaitosta antaa lähiopetusta tai yhdistää lähi- ja etäopetusta. Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen 406 oppilaitosta on tuhoutunut täysin ja lisäksi 2&nbsp;600 oppilaitoksen rakennuksia on vaurioitunut.<ref name="ukrinform-1.2.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-society/3663139-almost-4500-ukrainian-schools-work-only-in-online-mode-shkarlet.html|nimeke=Almost 4,500 Ukrainian schools work only in online mode – Shkarlet01.02.2023| ajankohta= 1.2.2023| kieli={{en}}| viitattu= 6.2.2023}}</ref>

Venäjän ilmoituksen mukaan Ukrainan asevoimien joukoista menehtyi tammikuussa 6&nbsp;500 taistelijaa.<ref name="Reuters-7.2.2023c">{{verkkoviite|osoite=https://theprint.in/world/moscow-intensifies-winter-assault-kyiv-expects-new-offensive/1360626/ |nimeke= Moscow intensifies winter assault, Kyiv expects new offensive|tekijä=Dan Peleschuk & Max Hunder|ajankohta=8.2.2023 (päivitetty)|julkaisija=Reuters (alkujaan, vrt. arkisto), via theprint.in | arkisto=https://web.archive.org/web/20230208034714/https://www.reuters.com/world/europe/zelenskiy-vows-changes-will-bolster-ukraine-amid-defence-minister-uncertainty-2023-02-06/ |arkistoitu=8.2.2023|viitattu=8.2.2023|kieli={{en}} }}</ref> Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimien vahvuudesta poistui puolestaan 21&nbsp;700 taistelijaa tammikuussa 2023. Tämä vastasi 16,9 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 128&nbsp;420 kaatunutta tammikuun loppuun 2023 mennessä); tappiotilastojen perusteella tammikuu 2023 oli Venäjän joukoille verisin sotakuukausi tähän mennessä.<ref name="ukrinform-1.2.2023-losses">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3663128-russian-military-death-toll-in-ukraine-rises-to-128420.html|nimeke= Russian military death toll in Ukraine rises to 128,420| ajankohta= 1.2.2023| kieli={{en}}| selite= kuukausitilastoja tulossa leipätekstiin lähteistettynä| arkisto=https://web.archive.org/web/20230201102007/https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3663128-russian-military-death-toll-in-ukraine-rises-to-128420.html| arkistoitu= 1.2.2023| viitattu= 8.2.2023}}</ref><ref name="ukrinform-1.1.2023-losses">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3644640-russian-military-death-toll-in-ukraine-up-to-106720.html| Nimeke=Russian military death toll in Ukraine up to 106,720 | ajankohta= 1.1.2023| kieli={{en}}| arkisto=https://web.archive.org/web/20230101074437/https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3644640-russian-military-death-toll-in-ukraine-up-to-106720.html| arkistoitu= 1.1.2023| viitattu= 8.2.2023}}</ref>

Tammikuussa (suluissa kertymä koko sodassa helmikuun 24 päivästä 2022 lähtien eli 342 sotapäivän aikana) Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt 178 (3&nbsp;209) panssarivaunua, 298 (6&nbsp;382) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 341 muuta ajoneuvoa (5&nbsp;061, luku sisältää tankkiautot), 186 (2&nbsp;207) tykkiä, 35 (458) raketinheitintä, 8 (221) ilmatorjuntajärjestelmää, 10 (293) lentokonetta, 14 (283) helikopteria, 19 (200) erikoislaiteyksikköä sekä kaksi alusta tai venettä. Lisäksi Ukraina olisi pudottanut tammikuussa 2023 yhteensä 73 (sodassa yhteensä 796) venäläistä risteilyohjusta ja 159 (1951) taktista UAV-laitetta.<ref name="ukrinform-1.2.2023-losses"/><ref name="ukrinform-1.1.2023-losses"/> Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia, eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

===== Torstaina 2. helmikuuta =====
Euroopan komissio kertoi lahjoittavansa 2&nbsp;400 [[generaattori|sähkögeneraattoria]] Ukrainalle aiemmin lahjoitettujen 3&nbsp;000 generaattorin lisäksi. Komissio tarjosi Ukrainalle myös mahdollisuutta tulla mukaan Euroopan unionin yhteisiin maakaasuostoihin kutsumalla Ukrainan EU:n energiayhteistyön ({{k-en|EU Energy Platform}}) piiriin.<ref name="ukrinform-2.2.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.ukrinform.net/rubric-economy/3664145-european-commission-provides-ukraine-with-2400-additional-generators.html|nimeke=European Commission provides Ukraine with 2,400 additional generators| ajankohta= 2.2.2023| kieli={{en}}| viitattu= 5.2.2023}}</ref>

===== Perjantaina 3. helmikuuta =====
Yhdysvallat on luvannut toimittaa uuden 2,17 miljardin dollarin suuruisen tukipakettinsa osana Ukrainaan 150 kilometriä kantavia [[GLSDB]]-tykistöohjuksia ({{k-en|ground-launched small-diameter bombs}}). Nämä ovat verraten edullisia, mutta jopa metrin tarkuudella maaliin ohjattavia ammuksia, jotka yhdysvaltalainen [[Boeing]] ja ruotsalainen [[Saab AB|Saab]] ovat yhdessä kehittäneet. Tykistöohjukset voidaan ampua [[M270 MLRS|MRLS-raketinheitinjärjestelmien]] kanssa yhteensopivilla asejärjestelmillä, kuten [[M142 Himars|Himars-raketinheittimillä]].<ref name="hs.fi-3.2.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009371328.html|nimeke=Ukraina saa viimein pidemmän kantaman ohjuksia Yhdys­valloilta – Yltää nyt iskemään Krimille| tekijä= Petteri Tuohinen| ajankohta=3.2.2023| julkaisija=Ilta-Sanomat, is.fi| viitattu=5.2.2023| kieli={{fi}}}}</ref><ref name="thedrive-3.2.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://www.thedrive.com/the-war-zone/ukraine-situation-report-kyiv-officially-getting-long-range-rocket-boosted-bomb| nimeke=Ukraine Situation Report: Kyiv Officially Getting Long-Range Rocket-Boosted Bomb| tekijä=Howard Altman| ajankohta=3.2.2023| Selite= julkaistu The War Zone -artikkelisarjassa| Julkaisu= The Drive, thedrive.com | Kieli={{en}} | Viitattu=5.2.2023}}</ref> GLSDB-täsmäammusten toimitus ei tapahtune lähikuukausina muun muassa, koska näitä aseita ei ole varastoituna vielä missään. Näitä pitkän kantaman tarkkuusammuksia ei vielä ole myyty kaupallisesti yhdellekään asevoimalle. Siten suunniteltu GLSDB:ien toimitus ja niistä saatava kenttäkokemus voisi toimia valmistajille referenssinä myöhemmissä kaupoissa.<ref name="thedrive-3.2.2023a"/> Mahdollisina pitkän kantaman tykistöohjusten käyttökohteina on mainittu miehittäjän rintamalinjan takana sijaitsevat asevarastot ja tukikohdat Ukrainassa, mukaan luettuna miehitetyllä Krimin niemimaalla. Ukraina on vakuuttanut, ettei se ampuisi saamiaan kauaksi kantavia ammuksia Venäjän puolelle. Tämän on arvioitu viittaavan myös Ukrainan toiveeseen saada käyttöönsä Himars-raketinheittimiin sopivia pitemmän kantaman [[MGM-140 ATACMS|ATACMS-tykistöohjuksia]], joita on jo usean valtion asevarastoissa.<ref name="thedrive-3.2.2023a"/>

===== Lauantaina 4. helmikuuta =====
Ukrainan asevoimien mukaan Venäjän asevoimat kumppaneineen olisi kärsinyt jo yli 130&nbsp;tuhannen sotilaan tappion helmikuussa 2022 alkaneessa hyökkäyssodassaan. Aamukatsauksen mukaan arvioitu luku olisi 130&nbsp;590, josta edellispäivän aikana kuolleiksi kerrottiin 720 sotilasta.<ref name="ukrinform.net-4.2.2023b">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3665240-russian-military-death-toll-in-ukraine-rises-to-130590.html| Nimeke=Russian military death toll in Ukraine rises to 130,590| Ajankohta=4.2.2023| Julkaisija= Ukrinform, ukrinform.net| Kieli={{en}} | Viitattu=5.2.2023}}</ref> Osa länsimaisista lähteistä on viikon aikana arvioinut tappioluvut selvästi suuremmiksi. Arvioissa on suurta määrällistä ja sisällöllistä vaihtelua. Osassa arvioista tappioiksi katsotaan kuolleet, toisissa myös loukkaantuneet. Sotatilan aikana kumpikaan osapuoli ei ole halunnut kertoa todellisia sotilasjoukkojensa uhrilukuja.

Vankienvaihdossa Ukrainaan palasi 116 ja Venäjälle 63 [[sotavanki]]a. Vaihtoon sisältyi myös menehtyneiden sotilaiden palautuksia.<ref name="theguardian-4.2.2023b">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.theguardian.com/world/live/2023/feb/04/russia-ukraine-war-live-germany-has-ample-evidence-of-war-crimes-in-ukraine-says-top-prosecutor | Nimeke=Russia-Ukraine war: more than 100 soldiers returned to Kyiv in prisoner exchange| tekijä= Nadeem Badshah, Harry Taylor & Adam Fulton| Ajankohta=4.2.2023 09:15| Julkaisija= The Guardian, theguardian.com| Kieli={{en}} | Viitattu=5.2.2023}}</ref>

Venäjä on siirtänyt [[Mariupol]]iin runsaasti sotilaita. Kaupungin pormestarin avustajan arvion mukaan siellä olisi siirtojen jälkeen noin 30&nbsp;000 sotilasta.<ref name="theguardian-4.2.2023b"/>

Ukrainan mukaan ukrainalaisten henkilötietoja sisältäviä rekistereihin on kohdistetty virallisten tietojen mukaan yli 2&nbsp;000 venäläistä [[kyberhyökkäys]]tä edellisen vuoden aikana (24. helmikuuta 2022 lähtien). Todellinen kyberoperaatioiden lukumäärä voi olla huomattavasti suurempi. Ukrainalaisten henkilötietoja sisältäviin järjestelmiin kohdistettujen kyberoperaatioiden ohella kyberiskuja on kohdistettu erityisesti energiajärjestelmiin sekä Ukrainan ulkoministeriön ja puolustusministeriön tietojärjestelmiin. Myös kansalaisten käyttämää [[Diia]]-palveluun on yritetty tunkeutua.<ref name="ukrinform.net-4.2.2023c">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3665366-ukraine-reports-over-2000-cyber-attacks-since-february-24.html| Nimeke=Ukraine reports over 2,000 cyber attacks since February 24| Ajankohta=4.2.2023| Julkaisija= Ukrinform, ukrinform.net| Kieli={{en}} | Viitattu=6.2.2023}}</ref>

===== Sunnuntaina 5. helmikuuta =====
[[Tiedosto:Kharkiv National University of Urban Economy after Russian rocket strike, 2023-02-05 (42).jpg|thumb|Harkovan kansallisen kaupunkitalouden yliopiston rakennus Venäjän tekemän raketti-iskun jälkeen (5.2.2023).]]
Venäläisjoukot ovat Ukrainan kansallisen vastarintakeskuksen mukaan poistaneet miehitetyllä [[Luhanskin alue]]ella runsaasti ukrainalaista kirjallisuutta yleisistä kirjastoista ja kouluista. Poistetut kirjat olisi sitten poltettu paikallisissa lämpövoimaloissa. Jo aiemmin oli Venäjän nukkehallintoa Luhanskin alueella kehotettu takavarikoimaan 365 ukrainalaita kirjanimikettä alueen kouluista ja kirjastoista.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/news-feed/ukrainian-military-russia-burns-ukrainian-books-in-occupied-luhansk-oblast |nimeke=Ukrainian military: Russia burns Ukrainian books in occupied Luhansk Oblast|ajankohta=5.2.2023| julkaisu= Kyiv Independent| kieli= {{en}}|viitattu=8.2.2023}}</ref>

===== Maanantaina 6. helmikuuta =====
[[Luhanskin alue]]en kuvernööri [[Serhi Haidai]]n mukaan Venäjän tykistötuli alueella on ollut viime aikoina aiempaa vähäisempää, koska venäläisjoukot ovat säästelleet ammuksia laajamittaista hyökkäystä varten. Hänen mukaansa kasvava joukko Venäjän reserviläisiä ja tankkeja (mukaan luettuna [[T-90]]-taistelupanssarivaunuja) on suuntaamassa Luhanskin alueelle. Joukkojen kokoamiseen Venäjä tarvitsisi hänen arvionsa mukaan ”mahdollisesti vähintään kymmenen päivää”. Tämän arvion mukaan Venäjän hyökkäys voisi ajoittua helmikuun loppupuolelle.<ref name="TheGuardian-6.2.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2023/feb/06/russia-assembles-troops-possible-offensive-luhansk-ukraine-says|nimeke=Russia assembles troops for possible offensive in Luhansk, Ukraine says|tekijä=Peter Beaumont|ajankohta=6.2.2023 |julkaisu=The Guardian, theguardian.com| kieli={{en}}|viitattu=7.2.2023}}</ref>

Venäjän mahdollisen hyökkäyksen on arvioitu kohdistuvan todennäköisesti Luhanskin alueen länsiosaan. Tätä näkemystä tukee Ukrainan yleisesikunnan havainto, että Venäjä olisi tuonut Luhanskin alueelle haavoittuneiden hoitoa tarjoavia [[sotasairaala]]yksiköitä.<ref name="TheGuardian-6.2.2023a"/> Vaihtoehtoisena Venäjän hyökkäyssuuntana pidetään etelää. Toisaalta Ukrainan eteläosien suunnalta tehtävällä Venäjän hyökkäyksellä saatettaisiin pyrkiä ohjaamaan Ukrainan pääjoukkoja puolustusryhmitykseen, ennen kuin Venäjä tekisi päähyökkäyksensä toisaalle Donbasissa.<ref name="TheGuardian-6.2.2023a"/>

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri [[António Guterres]]in mukaan rauhan näkymät ovat pienenemässä Ukrainassa. Sodan laajenemisen ja verisemmäksi muuttumisen mahdollisuus on hänen mukaansa kasvamassa.<ref name="TheGuardian-6.2.2023a"/>

Itä-Ukrainan sodan ja Venäjän hyökkäyssodan (2022–) aiempien vaiheiden seurauksena ukrainalaisia evakkoja on sijoittunut runsaasti [[Kiova]]n, [[Harkova]]n, [[Zaporižžja]]n ja [[Dnipro]]n suurkaupunkeihin. Toisaalta Venäjä on tuhonnut sähkö- ja lämpövoimaloita sekä asuinrakennuksia paljon maan itä- ja keskiosista. Siviili-infrastruktuuriin kohdistetut tuhotyöt kärjistävät erityisesti talvikaudella alueelle tilapäisesti muuttaneiden ja siellä asuvien humanitaarista kriisiä. Viisitoista erityisen haavoittuvaa [[Luettelo Ukrainan piireistä|Ukrainan piiriä]] sijoittui Dnipron, Donetskin ja Harkovan alueille. Näissä piireissä asui yhteensä lähes 800&nbsp;000 evakkoa.<ref name="TheGuardian-6.2.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/ng-interactive/2023/feb/06/ukrainians-endure-grim-winter-as-russia-destroys-infrastructure-in-maps|nimeke=Ukrainians endure grim winter as Russia destroys infrastructure – in maps |tekijä=Antonio Voce, Ashley Kirk, Isobel Koshiw & Lucy Swan|ajankohta=6.2.2023 |julkaisu=The Guardian, theguardian.com| kieli={{en}}|viitattu=7.2.2023}}</ref>

===== Tiistaina 7. helmikuuta =====
Ukrainan asevoimat raportoi surmanneensa yli tuhat (1&nbsp;030 ”eliminoitu”) venäläissotilasta edellisen vuorokauden aikana.<ref name="ukrinform.net-7.2.2023a">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3666639-ukrainian-defense-forces-eliminate-1030-invaders-over-past-day.html| Nimeke=Ukrainian defense forces eliminate 1,030 invaders over past day | Ajankohta=7.2.2023 08:33| Arkisto= https://web.archive.org/web/20230208090117/https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3666639-ukrainian-defense-forces-eliminate-1030-invaders-over-past-day.html| Arkistoitu=8.2.2023 |Julkaisija= Ukrinform, ukrinform.net| Kieli={{en}} | Viitattu=7.2.2023}}</ref><ref name="Newsweek-7.2.2023b"/><ref name="Reuters-7.2.2023c"/> Päiväkohtaisesti raportoitu maahantunkeutujan uhriluku on yksi Venäjän hyökkäyssodan suurimpia tai suurin. On huomattava, että Ukrainan ilmoittamaa venäläistappion suuruus on yksipuolinen arvio, jota ei ole voitu riippumattomasti varmentaa.<ref name="Newsweek-7.2.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://www.newsweek.com/russia-ukraine-war-death-toll-1779462|nimeke=Ukraine Inflicts Deadliest Day of Fighting on Russia So Far: Report|tekijä=Brendan Cole|ajankohta=7.2.2023 |julkaisu=Newsweek, newsweek.com| kieli={{en}}|viitattu=7.2.2023}}</ref><ref name="Reuters-7.2.2023c"/>

Britannian puolustusministeriön mukaan Venäjän sotilasjohto saattaa kiirehtiä laajemman hyökkäyksen aloittamista vallatakseen Ukrainan [[Donetskin alue]]en epärealistisessa aikataulussa ja todennäköisesti riittämättömällä aseellisella voimalla. Britannian puolustusministeriön mukaan Venäjä on ilmeisesti pyrkinyt käynnistämään laajempaa hyökkäystä jo tammikuun alkuvaiheesta lähtien, muttei ole pystynyt etenemään kuin joitain satoja metrejä viikoittain.<ref name="ISW-7.2.2023">{{verkkoviite|osoite=https://understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-february-7-2023|nimeke=Russian Offensive Campaign Assessment, February 7, 2023|tekijä=Kateryna Stepanenko, Karolina Hird, Grace Mappes, Angela Howard, Nicole Wolkov, & Frederick W. Kagan|ajankohta=7.2.2023 |julkaisija=Institute for the Study of War, understandingwar.org|kieli={{en}}|viitattu=9.2.2023}}</ref>

Usean maan tutkivien journalistien järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota selvittelevä OCCRP-hanke ({{k-en|Organized Crime and Corruption Reporting Project}}) esittää, että Venäjä on vuodesta 2014 lähtien maksanut usean EU-maan poliitikoille heidän tuestaan [[Krim]]in miehityksen laillistamiseksi ja tästä syystä Venäjään kohdistettavien pakotteiden estämiseksi. Lahjontaa olisi tapahtunut ainakin Italiassa ([[Veneto]], [[Liguria]] ja [[Lombardia]]) ja [[Kypros|Kyproksella]]. Venäläislobbarit järjestivät ja maksoivat myös matkoja miehitetylle Krimille ainakin Italian, Itävallan, Puolan, Saksan ja Tšekin poliitikoille.<ref name="kyivindependent-7.2.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/investigations/investigative-stories-from-ukraine-kremlin-linked-group-arranges-payments-to-european-politicians-to-support-russias-annexation-of-crimea|nimeke=Investigative Stories from Ukraine: Kremlin-linked group pays European politicians for support |tekijä=Anna Myroniuk & Alexander Khrebet|ajankohta=7.2.2023 |julkaisija=Kyiv Independent, kyivindependent.com|kieli={{en}}|viitattu=9.2.2023}}</ref>

===== Keskiviikkona 8. helmikuuta =====
Yhdysvaltalainen ajatuspaja ISW arvioi venäläisten tiedotusvälineiden kertoman pohjalta, että Venäjän asevoimat olisi aloittanut suuremman hyökkäyksen Luhanskin alueen länsiosassa, [[Svatove]]n ja [[Kreminna]]n suunnalla konventionaalisilla joukoilla. Ukrainan asevoimat ovat toistaiseksi estäneet venäläisjoukkojen merkittävän etenemisen.<ref name="ISW-8.2.2023"/> ISW arvioi, että aloite tällä rintamaosuudella olisi siirtynyt ukrainalaisilta venäläisjoukoille. Arvion mukaan Venäjän asevoimat ei vielä hyökkää täydellä voimallaan vaan on asteittain voimistanut hyökkäystään. ISW esittää, ettei Venäjä olisi vielä tuonut esimerkiksi kaikkia Luhanskin alueelle jo siirrettyjä, aiemmin Valko-Venäjällä harjoitelleita panssaroituja joukkojaan taisteluihin.<ref name="ISW-8.2.2023">{{verkkoviite|osoite=https://understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-february-8-2023|nimeke=Russian Offensive Campaign Assessment, February 8, 2023|tekijä=Karolina Hird, Riley Bailey, George Barros, Layne Philipson, Nicole Wolkov & Mason Clark|ajankohta=8.2.2023 |julkaisija=Institute for the Study of War, understandingwar.org|kieli={{en}}|viitattu=9.2.2023}}</ref>

ISW:n mukaan Donetskin kansantasavallaksi kutsutun Venäjän nukkevaltion asevoimien alaisuuteen olisi siirretty venäläinen tykistöpataljoona, ja mahdollisesti muitakin venäläisjoukkoja. Arvion mukaan tällä on pyritty vahvistamaan taistelutappioiden heikentämiä Donetskin nukkevaltion asevoimia, joka taistelisi muun muassa Donetskin kaupungin läheisyydessä. ISW:n arvioiden mukaan Venäjän asevoimien johto yrittää integroida sekä Donetskin että Luhanskin niin sanottujen kansantasavaltojen (Venäjän nukkevaltioiden) asevoimia osaksi Venäjän asevoimia, mutta ennakoi tästä integrointipyrkimyksestä syntyvän vaikeuksia.<ref name="ISW-8.2.2023"/>

Venäjän pääministeri [[Mihail Mišustin]]in mukaan Venäjän valtio pyrkii tukemaan taloudellisesti asevoimien hyväksi toimivien yritysten uusiutumista ja varaa huomattavan suuren rahasumman aseostoihin.<ref name="ISW-8.2.2023"/>

Yhdysvaltain [[Joe Biden|presidentti Biden]] totesi kansakunnan tilaa käsittelevässä puheensa aikana Yhdysvaltain kongressissa, osoittaen sanansa läsnä olleelle Ukrainan suurlähettiläälle, että Yhdysvallat pysyy Ukrainan tukena ”niin kauan kuin on tarpeen” ({{k-en|Ambassador, America is united in our support for your country. We will stand with you as long as it takes}}).<ref name="kyivindependent-8.2.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/national/biden-us-will-stand-with-ukraine-as-long-as-it-takes |nimeke=Biden to Congress: US will stand with Ukraine ‘as long as it takes’ |tekijä=Anastasiya Gordiychuk|ajankohta=8.2.2023 |julkaisija=Kyiv Independent, kyivindependent.com|kieli={{en}}|viitattu=9.2.2023}}</ref>

Siperialaista toimittaja Maria Ponomarenkoa syytettiin Barnaulin oikeusistuimessa ”asevoimia koskevan valeuutisen” julkaisemisesta 17. maaliskuuta 2022; syyttäjä vaati hänelle yhdeksän vuoden vankeutta. Hänen kirjoitti uutisen venäläisten [[Donetskin alueen draamateatteri|Mariupolin teatteritalon]] pommittamisesta ja siellä surmansa saaneista siviileistä edellisiltana julkaistuihin ukrainalaisiin lähteisiin nojautuen. Ponomarenko tuli uutisoineeksi asiasta eri tavalla, kuin mitä vasta Ponomarenkon uutisen jälkeen julkaistu Venäjän ulkoministeriön ja puolustusministeriön virallinen muotoilu asiasta esitti.<ref name="zona.media-8.2.2023b">{{verkkoviite|osoite=https://en.zona.media/article/2023/02/08/ponomarenko |nimeke=Long sentence requested in a “fake news about the army” case. A Siberian journalist faces 9 years in prison for writing about Mariupol |tekijä=Dima Shvets|ajankohta=8.2.2023 |julkaisija= Mediazona, zona.media|kieli={{en}}|viitattu=17.2.2023}}</ref>

===== Perjantaina 10. helmikuuta =====
Venäjä teki jälleen mittavia ohjus- ja räjähdelennokki hyökkäyksiä Ukrainan infrastruktuurikohteita kohtaan.<ref name="ISW-10.2.2023b">{{Verkkoviite | Osoite =https://understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-february-10-2023|nimeke=Russian Offensive Campaign Assessment, February 10, 2023|tekijä=Karolina Hird, Riley Bailey, Grace Mappes, George Barros, Layne Philipson, Nicole Wolkov & Mason Clark|ajankohta=10.2.2023 |julkaisija=Institute for the Study of War, understandingwar.org|kieli={{en}}|viitattu=16.2.2023}}</ref> Risteilyohjuksista 61 ja lennokeista ainakin 20 ammuttiin alas.<!-- tähän lisälähde, myös ammuttujen risteilyohjusten määrä ja tuhoista/vahingoista--> Venäjän havaittiin iskeneen [[Odessan alue]]ella sijaitsevaa rautatiesiltaa kohtaan [[miehittämätön pinta-alus|miehittämättömällä pinta-aluksella]] (USV), mitä asetyyppiä Venäjä ei aiemmin ollut hyökkäyssodassaan käyttänyt. Venäjä pyrki rajusti etenemään esimerkiksi [[Bah’mut]]in seudulla. Ukrainan mukaan Venäjän asevoimat teki Bahmutin rintamaosuudella 124 tykistöiskua ja tuli yli 50 kertaa taistelukosketukseen maajoukoillaan Ukrainan asevoimia vastaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3668633-fiftyfour-military-clashes-occurred-in-bakhmut-direction-over-past-day.html |nimeke=Fifty-four military clashes occurred in Bakhmut direction over past day | ajankohta=10.2.2023 |julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net |kieli={{en}}|viitattu=16.2.2023}}</ref><ref name="CCN-12.2.2023b">{{Verkkoviite | Osoite =https://edition.cnn.com/europe/live-news/russia-ukraine-war-news-2-12-23/index.html |nimeke= February 12, 2023 Russia-Ukraine news|tekijä= Sophie Tanno, Laura Smith-Spark, Matt Meyer & Maureen Chowdhury |ajankohta=12.2.2023 |julkaisija=CNN, cnn.com |kieli={{en}}|viitattu=16.2.2023}}</ref>{{lähde|ainakin pari lisälähdettä tulossa tähän kappaleeseen}}

Alankomaalaisen avoimiin lähteisiin pohjautuen sotatappioita seuraavan Oryx-sivuston mukaan Venäjä olisi menettänyt varmasti 1&nbsp;012 panssarivaunua sotiessaan Ukrainaa vastaan. Tämän lisäksi ukrainalaiset ovat kaapanneet 546 panssarivaunua. Oryx-sivuston mukaan määrä vastaa noin puolta Venäjän asevoimien sodan alkuvaiheessa Ukrainan taisteluihin tuoduista panssarivaunuista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3668237-russia-trying-to-hide-largescale-losses-of-equipment-in-ukraine-war-isw.html |nimeke=Russia trying to hide large-scale losses of equipment in Ukraine war - ISW | ajankohta=10.2.2023 |julkaisija=Ukrinform, ukrinform.net |kieli={{en}}|viitattu=12.2.2023}}</ref> Ukrainan asevoimien päiväraporteissaan raportoima Venäjän asevoimien panssarivaunujen tappioluku on selvästi tätä korkeampi, mutta ei ole riippumattomasti vahvistettavissa.<!-- The Military Balance 2022:n mukaan Venäjän asevoimilla oli vuoden 2022 alussa... -->

===== Lauantaina 11. helmikuuta =====
Ukrainan asevoimat raportoi jälleen Venäjän hyökkäyssodan alkupäivien jälkeen korkeimman venäläistaistelijoiden päiväkohtaisen kaatuneiden määrän. Ukrainan mukaan edellispäivän aikana kaatui 1&nbsp;140 venäläissotilasta. <ref name="ukrinform.net-11.2.2023b">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3668710-ukrainian-defense-forces-eliminate-1140-russian-invaders-over-past-day.html| Nimeke=Ukrainian defense forces eliminate 1,140 Russian invaders over past day | Ajankohta=11.2.2023 09:35| Arkisto=https://web.archive.org/save/https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3668710-ukrainian-defense-forces-eliminate-1140-russian-invaders-over-past-day.html | Arkistoitu=11.2.2023 |Julkaisija= Ukrinform, ukrinform.net| Kieli={{en}} | Viitattu=16.2.2023}}</ref>

===== Sunnuntaina 12. helmikuuta =====
Suomalaisen tutkijan, sotatieteen dosentti [[Ilmari Käihkö]]n mukaan ei toistaiseksi ole esitetty selkeää näyttöä mistään venäläisten suurhyökkäyksestä, vaikka paikoin hyökkäys onkin käynnistynyt.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009388165.html |nimeke= Sotatieteilijä ei usko Venäjän suur­hyökkäykseen: "Jos vuorokaudessa edetään muutama sata metriä, läpimurrosta ei voi puhua” | tekijä= Hanna Freyborg |ajankohta= 12.2.2023| julkaisu= Helsingin Sanomat, hs.fi |viitattu=16.2.2023}}</ref>

===== Maanantaina 13. helmikuuta =====
Taistelut ovat jatkuneet kiivaina Bah’mutin läheisyydessä.<ref name="theguardian.com-13.2.2023b">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.theguardian.com/world/2023/feb/14/russia-ukraine-war-at-a-glance-what-we-know-on-day-35-of-the-invasion| Nimeke=Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 356 of the invasion | Ajankohta=14.2.2023| Arkisto= | Arkistoitu= |Julkaisija= theguardian.com| Kieli={{en}} | Viitattu=14.2.2023}}</ref> Ukraina torjui Venäjän panssaroiduilla joukoilla tehtyjä hyökkäysyrityksiä [[Vuhledar]]in seudulla, jolloin jopa satoja venäläistaistelijoita sai surmansa tai haavoittui. Useita kymmeniä venäläisjoukkojen panssarivaunuja tai miehistönkuljetusvaunuja tuhottiin.<ref name="yle.fi-14.2.2023"/><ref name="cnn.com-13.2.2023b">{{Verkkoviite | Osoite =https://edition.cnn.com/2023/02/13/europe/russia-ukraine-vuhledar-donetsk-fiasco-intl| Nimeke=‘Like turkeys at a shooting range’: Mauling of Russian forces in Donetsk hotspot may signal problems to come| tekijä=Tim Lister | Ajankohta=14.2.2013| Arkisto= | Arkistoitu= |Julkaisija= CNN, cnn.com| Kieli={{en}} | Viitattu=16.2.2023}}</ref>

===== Tiistaina 14. helmikuuta =====
Ankarat taistelut Bah’mutissa ja sen ympäristössä ovat jatkuneet.<ref name="yle.fi-14.2.2023">{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20017859 | nimike= Venäjä voimisti iskujaan rintaman itä- ja eteläosissa – tällainen on sotatilanne Ukrainassa nyt| tekijä= Jyrki Saarikoski| ajankohta= 14.2.2023| julkaisija=Yleisradio, yle.fi | kieli= {{fi}}| Viitattu=16.2.2023 }}</ref>

===== Keskiviikkona 15. helmikuuta =====
Suomalaistutkija, sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö tuo esille, että ammuspula haittaa ja on haitannut viime aikoina Ukrainan puolustamista. Esimerkiksi tykistöammuksia Ukraina kuluttaa enemmän, kuin niitä tukijamaissa samanaikaisesti tuotetaan. Tämä on vähentänyt Ukrainan käyttöön annettavien ammusten määrää ja Ukrainan kyvykkyyttä puolustaa maataan. Monet tukijamaista ovat heränneet tarpeeseen täydentää omiakin asevarastoja, mikä pyrkimys kilpailee Ukrainalle toimitettavien aseiden ja ammusten toimittamisen kanssa. Lisäksi useisiin Ukrainan asevoimille tuttuihin, neuvostoajalta peräisin oleviin asemalleihin ei ole ollut korvaavaa ammustuotantoa tukijamaissa, mikä on ohjannut Ukrainaa käyttämään kasvavassa määrin lännestä saatuja aseita. Myös Venäjällä on ollut ammuspulaa, mutta siellä sotateollisuustuotantoa on käynnistetty nopeammin kuin länsimaissa.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20018114 | nimike=Pula ammuksista voi rajoittaa Ukrainan kykyä sotia – lännessä reagoitu hitaasti tarpeen kasvuun, sanoo tutkija Ilmari Käihkö | tekijä= Katriina Töyrylä| ajankohta= 15.2.2023| julkaisija=Yleirsadio, yle.fi | kieli= {{fi}}| Viitattu=16.2.2023}}</ref>

''Financial Timesin'' mukaan Venäjä olisi kokoamassa lentokalustoa eli helikoptereita ja lentokoneita Ukrainan rajan lähistölle. Lehti tulkitsee, että Venäjä valmistautuisi hyökkäämään Ukrainaan laajemmin ilma-asetta käyttäen. Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin kuitenkin totesi, ettei Yhdysvallat odota Venäjältä välitöntä ”massiivista ilmahyökkäystä” Ukrainaan. Naton edustaja puolestaan arvioi, että Venäjä valmistelee ilmahyökkäysten kampanjaa.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://kyivindependent.com/news-feed/financial-times-western-intelligence-shows-russians-amassing-aircraft-on-ukraine-border | nimike=Financial Times: ‘Western intelligence shows Russians amassing aircraft on Ukraine border' | tekijä= | ajankohta= 15.2.2023| julkaisu=kyivindependent.com | kieli= {{en}}| Viitattu=16.2.2023}}</ref>

===== Torstaina 16. helmikuuta =====
Norjan valtio käyttää paljolti sodan vuoksi hinnaltaan kohonneen maaöljyn ja -kaasun myyntivoitoistaan huomattavan osan Ukrainan avustamiseen. [[Suurkäräjät|Norjan suurkäräjät]] julkisti viisi vuotta kestävän, 75 miljardin Norjan kruunun (noin 7,3 miljardin Yhdysvaltain dollarin) suuruisen Nansen-tukiohjelman, jolla tuetaan Ukrainaa. Vuosittain Ukraina saa 15 miljardia Norjan kruunua. Tukiohjelma on nimetty Nobelin rauhanpalkinnon saaneen [[Fridtjof Nansen]]in mukaan. Tuki on tarkoitettu Ukrainan sotilaallisen itsepuolustuksen tukemiseen (minkä [[YK:n peruskirja]]kin toteaa valtioiden lailliseksi oikeudeksi), lyhytaikaiseen humanitariseen tukeen sekä Ukrainan yhteiskunnan jälleenrakentamiseen.<ref>{{verkkoviite|osoite= https://www.regjeringen.no/en/aktuelt/launch-of-the-multi-year-nansen-support-programme-for-ukraine/id2963390/ | nimike= Introduction and conclusion at the launch of the multi-year Nansen Support Programme for Ukraine | tekijä=Jonas Gahr Støre | ajankohta= 16.2.2023| julkaisija=regjeringen.no | kieli= {{en}} }}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://edition.cnn.com/europe/live-news/russia-ukraine-war-news-2-16-23/index.html | nimike= Russia's war in Ukraine - Norway commits to multi-year $7.3 billion aid program for Ukraine| tekijä= Allegra Goodwin| ajankohta= 16.2.2023| julkaisija=CNN, cnn.com | kieli= {{en}}| Viitattu=16.2.2023 }}</ref>

===== Maanantaina 20. helmikuuta =====
Yhdysvaltain presidentti [[Joe Biden]] teki yllätysvierailun Kiovaan, tapasi presidentti Volodymyr Zelenskyin ja osoitti tukeaan Ukrainalle.<ref name="meduza-20.2.2023a">{{Verkkoviite | Osoite =https://meduza.io/en/news/2023/02/20/joe-biden-makes-surprise-visit-to-kyiv| Nimeke=Joe Biden makes surprise visit to Kyiv| Ajankohta=20.2.2023| Arkisto= | Arkistoitu= |Julkaisija=Meduza, meduza.io| Kieli={{en}} | Viitattu=20.2.2023}}</ref><ref name="TheGuardian-20.2.2023a">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.theguardian.com/world/2023/feb/20/joe-biden-visits-ukraine-kyiv| Nimeke=Joe Biden visits Kyiv in major show of support for Ukraine| Ajankohta=20.2.2023|Julkaisu=The Guardian, theguardian.com| Kieli={{en}} | Viitattu=20.2.2023}}</ref><ref name="KyivIndependent-20.2.2023a">{{Verkkoviite | Osoite =https://kyivindependent.com/news-feed/biden-makes-surprise-visit-to-kyiv-meets-zelensky| Nimeke=Biden makes surprise visit to Kyiv, meets Zelensky (UPDATES)| Ajankohta=20.2.2023|Julkaisu=kyivindependent.com| Kieli={{en}} | Viitattu=20.2.2023}}</ref>

===== Perjantaina 24. helmikuuta =====
<gallery mode=packed>
Tiedosto:Valoa Ukrainaan -tapahtuma Senaatintorilla 24.2.2023 (52708691964).jpg|Valoa Ukrainaan -tapahtumassa Helsingin [[Senaatintori]]lla kunnioitettiin sodan alkamisen vuosipäivänä Ukrainassa sodan uhreja ja valettiin uskoa tulevasta (24.2.2023).
Tiedosto:Demonstration on the anniversary of Russia's war of aggression against Ukraine.jpg|[[Tukholma]]n [[Sergelin tori|Sergels torgilla]] osoitettiin mieltä Venäjän hyökkäyssotaa vastaan (24.2.2023).
Tiedosto:Brandenburger Tor with Ukrainian flag from Pariser Platz 2023-02-24 07.jpg|Saksan [[Berliini]]ssä [[Brandenburgin portti]] valaistiin Ukrainan lipun värein (24.2.2023).
Tiedosto:Денис Шмигаль та Матеуш Моравецький зустріли в Україні перші танки Leopard 2, надані Польщею 04.jpg|thumb|Ukrainan puolustusministeri [[Oleksi Reznikov]] (vasemmalla) ja pääministeri [[Denys Šmyhal]] tutustumassa Ukrainan puolustustaisteluun luvattuihin [[Leopard 2]] -taistelupanssari-vaunuihin. (24.2.2023).
</gallery>
On kulunut vuosi hyökkäyssodan maa- ja ilmasotavaiheen alkamisesta.

=== Maaliskuu 2023 ===
===== Keskiviikkona 1. maaliskuuta =====
Suomen eduskunta hyväksyi suurella enemmistöllä (äänin 184–7) Suomen liitymisen Natoon.<ref name="IL-1.3.2023a">{{verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/13349f60-125f-49dd-9c96-d3fc8f949ae1|nimeke=Eduskunta hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden äänin 184–7| tekijä=Lauri Nurmi|julkaisu= Iltalehti, iltalehti.fi| viitattu= 1.3.2023}}</ref> Natoon liittymisen hidasteena ovat tässä vaiheessa yhä [[Unkarin parlamentti|Unkarin]] ja [[Turkin suuri kansalliskokous|Turkin parlamenttien]] viivyttely Suomen hyväksymisestä puolustusliiton jäseneksi.

Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimat menetti 21&nbsp;470 sotilasta helmikuussa 2023. Tämä vastasi 14,3 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 149&nbsp;890 kaatunutta helmikuun loppuun 2023 mennessä). Tappiotilastojen perusteella helmikuu 2023 oli Venäjän päiväkohtaisesti verisin sotakuukausi sodan alun jälkeen. Helmikuussa 2023 Venäjän asevoimien vahvuudesta poistui ukrainalaislähteiden mukaan keskimäärin noin 795 taistelijaa päivittäin.<ref name="ukrinform-1.2.2023-losses"/><ref name="ukrinform-1.3.2023-losses">{{verkkoviite|osoite= https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3676583-russian-military-death-toll-in-ukraine-rises-to-149890.html |nimeke=Russian military death toll in Ukraine rises to 149,890 | ajankohta= 1.3.2023| kieli={{en}}| selite= kuukausitilastot leipätekstissä kunkin kuun 1. päivänä lähteineen| arkisto=| arkistoitu= | viitattu= 1.3.2023}}</ref> Venäjän hyökkäyssodan alussa, sodan ensimmäisen viikon arvioidut venäläistappiot olivat tätä karmivampia, keskimäärin 1&nbsp;286 henkeä päivässä (24.2.-3.3.2022: yhteensä 9&nbsp;000 kaatunutta).<ref name="interfax-3.3.2022-losses">{{verkkoviite|osoite= https://en.interfax.com.ua/news/general/806011.html |nimeke=Russian army in Ukraine loses 217 tanks, 900 armored vehicles, about 9,000 KIA – AFU General Staff | ajankohta=3.3.2022 | kieli={{en}}| selite= kuukausitilastot leipätekstissä kunkin kk:n 1. päivänä| arkisto=https://web.archive.org/web/20220303133746/https://en.interfax.com.ua/news/general/806011.html | arkistoitu= 3.3.2022| viitattu= 1.3.2023}}</ref>

Lisäksi Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt helmikuussa 2023 yhteensä 186 (3&nbsp;395; suluissa kertymä 370 sotapäivän aikana eli helmikuun 24 päivästä 2022 helmikuun 2023 loppuun) panssarivaunua, 256 (6&nbsp;638) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 196 muuta ajoneuvoa (5&nbsp;257, luku sisältää tankkiautot), 186 (2&nbsp;393) tykkiä, 21 (479) raketinheitintä, 26 (247) ilmatorjuntajärjestelmää, 7 (300) lentokonetta, 5 (288) helikopteria ja 30 (230) erikoislaiteyksikköä. Tämän ohella Ukraina pudotti helmikuussa 2023 yhteensä 77 (sodassa yhteensä 873) venäläistä risteilyohjusta ja 104 (2&nbsp;055) taktista UAV-lennokkia tai -laitetta.<ref name="ukrinform-1.3.2023-losses"/><ref name="ukrinform-1.2.2023-losses"/> Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia, eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

=== Huhtikuu 2023 ===
<!--===== Maanantaina 27. maaliskuuta =====

===== Tiistaina 28. maaliskuuta =====

===== Keskiviikkona 29. maaliskuuta =====

===== Torstaina 30. maaliskuuta =====

===== Perjantaina 31. maaliskuuta =====-->
===== Lauantaina 1. huhtikuuta =====
Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimat menetti 24&nbsp;100 sotilasta maaliskuussa 2023. Tappiotilastojen perusteella maaliskuu 2023 oli Venäjän verisin sotakuukausi sodan alun jälkeen; maaliskuussa 2023 aiheutui 12,6 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 190&nbsp;960 venäläisjoukkojen kaatunutta huhtikuun 2023 loppuun mennessä). Maaliskuussa 2023 Venäjän asevoimien vahvuudesta poistui ukrainalaislähteen mukaan keskimäärin 777 taistelijaa päivittäin.<ref name="ukrinform-1.3.2023-losses"/><ref name="ukrinform-1.4.2023-losses">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3690153-russian-military-death-toll-in-ukraine-rises-to-about-173990-troops.html| Nimeke=Russian military death toll in Ukraine rises to about 173,990 troops| ajankohta=1.4.2023 08:38| Arkisto= | Arkistoitu=|Julkaisija= Ukrinform, ukrinform.net| Kieli={{en}} | Viitattu=12.5.2023}}</ref>


=== Syys–joulukuu 2022 ===
Maaliskuussa Venäjälle aiheutui hyökkäyssodan keskimääräistä tasoa suuremmat tykistöaseiden ja erikoislaiteyksiköiden kalustotappiot. Ukrainan asevoimien mukaan maaliskuussa 2023 Venäjä menetti yhteensä 221 (3&nbsp;616; suluissa kertymä helmikuun 24 päivästä 2022 maaliskuun 2023 loppuun) panssarivaunua, 343 (6&nbsp;981) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 271 muuta ajoneuvoa (5&nbsp;528, luku sisältää tankkiautot), 290 (2&nbsp;683) tykkiä, 48 (527) raketinheitintä, 32 (279) ilmatorjuntajärjestelmää, 6 (306) lentokonetta, 3 (291) helikopteria ja 66 (296) erikoislaiteyksikköä. Tämän ohella Ukraina pudotti maaliskuussa 2023 yhteensä 38 (911) venäläistä risteilyohjusta ja 193 (2&nbsp;248) taktista UAV-lennokkia tai -laitetta.<ref name="ukrinform-1.3.2023-losses"/><ref name="ukrinform-1.4.2023-losses"/> Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa. Muun muassa sosiaalisen median raporteista osapuolten kalustotappioita todentavan [[Oryx (Sivusto)|Oryx]]-ryhmän varmentamat luvut ovat merkittävästi näitä lukuja alhaisempia.
{{Pääartikkeli|[[Venäjän hyökkäys Ukrainaan – syys–joulukuu 2022]]}}
<!--===== Sunnuntaina 2. huhtikuuta=====-->


=== Toukokuu 2023 ===
=== Tammi–maaliskuu 2023 ===
{{Pääartikkeli|[[Venäjän hyökkäys Ukrainaan – tammi–maaliskuu 2023]]}}
===== Maanantaina 1. toukokuuta =====
Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimat menetti 16&nbsp;970 sotilasta huhtikuussa 2023. Tämä vastasi 8,9 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 190&nbsp;960 kaatunutta huhtikuun loppuun 2023 mennessä). Koska huhtikuun 30 päivää vastasi 7,0 prosenttia 24. helmikuuta 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyssodan kestosta, kertyi huhtikuussa 2023 keskimääräistä enemmän venäläisiä henkilötappioita. Huhtikuussa 2023 Venäjän asevoimien vahvuudesta poistui ukrainalaislähteen mukaan keskimäärin 566 taistelijaa päivittäin.<ref name="ukrinform-1.4.2023-losses"/><ref name="ukrinform-1.5.2023-losses">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.ukrinform.net/rubric-ato/3702953-russian-military-death-toll-in-ukraine-rises-to-about-190960-troops.html | Nimeke=Russian military death toll in Ukraine rises to about 190,960 | ajankohta=1.5.2023 08:56| Arkisto= | Arkistoitu=|Julkaisija= Ukrinform, ukrinform.net| Kieli={{en}} | Viitattu=12.5.2023}}</ref>


=== Huhti–kesäkuu 2023 ===
Lisäksi Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt huhtikuussa 2023 yhteensä 84 (3&nbsp;700; suluissa kertymä helmikuun 24 päivästä 2022 huhtikuun 2023 loppuun) panssarivaunua, 211 (7&nbsp;192) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 317 muuta ajoneuvoa (7&nbsp;192, luku sisältää tankkiautot), 238 (2&nbsp;921) tykkiä, 17 (544) raketinheitintä, 16 (295) ilmatorjuntajärjestelmää, 2 (308) lentokonetta, 3 (294) helikopteria ja 63 (359) erikoislaiteyksikköä. Tämän ohella Ukraina pudotti huhtikuussa 2023 yhteensä 21 (sodassa toistaiseksi yhteensä 932) venäläistä risteilyohjusta ja 228 (2&nbsp;476) taktista UAV-lennokkia tai -laitetta.<ref name="ukrinform-1.4.2023-losses"/><ref name="ukrinform-1.5.2023-losses"/> Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.
{{Pääartikkeli|[[Venäjän hyökkäys Ukrainaan – huhti–kesäkuu 2023]]}}


== Ukrainan ja Venäjän väliset neuvottelut ==
== Ukrainan ja Venäjän väliset neuvottelut ==

Versio 7. kesäkuuta 2023 kello 22.46

 Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022
Osa Venäjän–Ukrainan sotaa
Venäläisten joukkojen ja ukrainalaisten vastahyökkäysten eteneminen Ukrainassa ja myös maahyökkäysten suuntia (24. helmikuuta 2022 –). Kartalla näkyy myös joitain maa- ja ilmapommituksia sodan ajalta.
Venäläisten joukkojen ja ukrainalaisten vastahyökkäysten eteneminen Ukrainassa ja myös maahyökkäysten suuntia (24. helmikuuta 2022 –). Kartalla näkyy myös joitain maa- ja ilmapommituksia sodan ajalta.
Päivämäärä:

24. helmikuuta 2022 –

Paikka:

Ukraina

Lopputulos:

Käynnissä

Osapuolet

 Venäjä

 Valko-Venäjä[1][2][3][4][5][6]

 Ukraina

Komentajat

Venäjä Vladimir Putin

Ukraina Volodymyr Zelenskyi

Vahvuudet

Venäjä 169 000–190 000[7]

(vahvuusluvut sodan alkuvaiheessa)

209 000 (asevoimat)
102 000 (puolisotilaalliset joukot)
900 000 (reservi)[9]
Ukrainan armeijan kansainväliset joukot[10]

Tappiot

Ukrainan mukaan
7. kesäkuuta 2023:[11][12]
noin 212 030 kuollutta [a]

Kalustotappiot[b]

Venäjän mukaan
21. syyskuuta 2022:[15]
5 937 kuollutta
Mediazona (+ yht.työ)
2. kesäkuuta 2023:[16]
24 470 kuollutta (vahvistetut)

Venäjän mukaan
16. huhtikuuta 2022:[17]
23 367 kuollutta

Kalustotappiot

Ukrainan mukaan
1. joulukuuta 2022: 10 000–13 000 kuollutta;[19] Huom. jo 3. kesäkuuta 2022 Ukraina totesi 10 000 kuolleen;[20] minkä lisäksi kiivaan taistelun aikoihin 10. kesäkuuta 2022 päivittäin 100–200 kaatui ja 600–1 000 haavoittui[21]

Siviiliuhrit (YK) 4. kesäkuuta 2023: 8 983 kuollutta ja 15 442 loukkaantunutta[22][c] Huom! Pelkästään Mariupolissa arvioitiin (pormestari, EU) jo maaliskuussa 2022 kuolleen tuhansia siviilejä,[23][24] jota suuruusluokkaa YK:kin piti mahdollisena.[25] 12. huhtikuuta 2022 Donetskin alueen sotilasjohto nosti arvion kaupungissa kuolleista siviileistä jo suuruusluokkaan 20 000-22 000.[26][27]
Pakolaisia (YK) 23. toukokuuta 2023: 8,249 milj. pakolaista rekisteröitynyt Euroopassa, joista 5,247 milj. oli tilapäisen suojan tms. pakolaisavun hakijoina Euroopassa (Venäjälle paenneiden tai siirrettyjen määrään tulee suhtautua erityisen kriittisesti)[28]
Ukrainan sisäiset evakot (IOM/YK): 23. toukokuuta 2023: 5,088 milj. (ja 4,757 milj. evakosta palannutta)[29][30]

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 on jatkoa vuonna 2014 alkaneelle konfliktille, jonka osana Venäjä on miehittänyt Krimin niemimaan ja tukenut Donetskin ja Luhanskin separatistialueita aseellisesti Itä-Ukrainan sodassa. Venäjä käynnisti hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.[31] Ennen hyökkäystä Venäjä oli pitkään siirtänyt joukkojaan lähemmäksi Ukrainan rajaa ja pitänyt suuria sotaharjoituksia,[32] tunnustanut Donetskin kansantasavallan ja Luhanskin kansantasavallan itsenäisyyden Ukrainassa ja siirtänyt sotilaitaan niihin.[33]

Varhain aamulla 24. helmikuuta 2022 Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti televisiopuheessaan sotilasoperaation alkamisesta.[31] Putinin mukaan sen tavoite ei ollut Ukrainan miehittäminen, vaan sen ”demilitarisointi”. Hän syytti Ukrainaa järjestelmällisestä venäläisvähemmistönsä kansanmurhasta ja sen hallintoa natsismista.[34] Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan väitteet olivat valheellisia ja naurettavia. Lisäksi puheessaan Putin painotti, että jokainen Ukrainaa auttava ulkovalta kohtaisi välittömän vastauksen.[35] Muita tavoitteita olivat Ukrainan julistautuminen puolueettomaksi, eli sen Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyden estäminen, separatistialueitten itsenäisyyden tunnustaminen, sekä Sevastopolin liittovaltiokaupungin ja Krimin autonomisen tasavallan liittymisen Venäjän federaatioon 2014 tunnustaminen.[36] Brittiläisen kenraalin Richard Barronsin mukaan myös maayhteys Krimin ja Venäjän välillä oli Venäjän todennäköinen tavoite.[37]

Hyökkäyksen alettua Ukraina julisti maahan sotatilan, ja maan ulkoministeri Dmytro Kuleba kuvasi Venäjän toimia täysimittaiseksi sodaksi Ukrainaa vastaan.[38][39] Helmikuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä Ukrainan presidentti Zelenskyi allekirjoitti määräyksen yleisestä liikekannallepanosta.[40] Ukrainan asevoimiin kuului noin 900 000 reserviläistä.[41]

Hyökkäyksen alettua alkoi näyttää mahdolliselta, että Venäjän tavoitteena ei ollut pakottaa Kiovaa poliittisiin myönnytyksiin, vaan vaihtaa koko Ukrainan hallitus venäläismieliseen.[42] Maaliskuun alettua nopea sotilaallinen ratkaisu ei enää kuitenkaan näyttänyt Venäjälle mahdolliselta, sillä pääkaupunki Kiovan puolustus oli vakiintunut melko lujaksi. Jo silloin alkaneissa tulitaukoneuvotteluissa se ei vaatinut Ukrainan hallituksen vaihtoa.[43][44] Suomen Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan kyseessä ei ollut pelkästään keskitetyn rintaman asemasota, vaan etenkin Ukraina keskellä puolustautujana saattoi siirrellä paikallisesti organisoituja joukkojaan pienin määrin nopeasti rintamalta toiselle.[45] Fyysisten sotatapahtumien ja siviilien kokemien kärsimyksien lisäksi paljon mediahuomiota on saanut informaatiosodan yhteisnimellä kulkeva kyber- ja mediavaikuttaminen, jossa Ukraina menestyi sodan alkuviikkoina Venäjää selvästi paremmin.[46][47]

Venäjää vastaan asetettiin maailmanlaajuisesti merkittäviä talouspakotteita ja muita sanktioita. Länsimaat alkoivat avustaa Ukrainaa asein, rahallisesti ja humanitäärisin tarvikkein.[48] Sota käynnisti myös Ukrainan pakolaiskriisin, jossa 5,1 miljoonaa ukrainalaista oli evakkoina maan sisällä (23.5.2023 tilanne).[29] Edellisessä kartoituksessa (tammikuussa 2023) sisäisistä pakolaisista 58 prosenttia oli YK:n pakolaisjärjestön mukaan ollut evakossa kotimaassaan vähintään kuuden kuukauden ajan. Sisäistä evakoista 29 prosenttia harkitsi lähtemistä nykyisestä paikastaan ja 26 prosenttia pohti tammikuussa 2023 muuttoa ulkomaille. Evakoista 5 prosenttia suunnitteli palaamista kotipaikkakunnalleen lähiviikkojen aikana.[30] YK:n mukaan esimerkiksi miehityksestä vapautetuille alueille tarvitaan yhä runsaasti humanitaarista apua, taloudellista tukea ja tarvikkeita asukkaiden selviytymiseksi tulevasta talvesta.[49] Ukrainasta lähteneistä 8,2 miljoonaa pakolaista oli rekisteröitynyt Euroopassa (23.5.2023 mennessä) ja heistä 5,2 miljoonaa oli hakenut tilapäistä suojaa tai vastaavaa pakolaisapua. Venäjälle hakeutuneen tai pakkosiirretyn väestö lukuarvoihin tulee suhtautua suurella varauksella.[28]

Ukrainan aloitettua vastahyökkäykset ensin Kiovan pohjoispuolella ja syyskuussa valloitettuaan laajoja alueita takaisin venäläisiltä Itä-Ukrainan pohjoisosissa, hyökkääjä joutui sodassa puolustuskannalle. Tämän seurauksena Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti 21. syyskuuta 2022 osittaisen liikekannallepanon vahvistaakseen venäläisjoukkoja Ukrainassa.[50] Venäjä järjesti 23.–27. syyskuuta 2022 miehitettämillään alueilla vilpillisiä kansanäänestyksiä alueiden liittämisestä Venäjään. Odotetusti merkittävä enemmistö kannatti liittymistä, sillä vaaleja pidettiin yleisesti väärennettyinä ja lopputulosta ennalta määrättynä.[51] Putin ilmoitti 30. syyskuuta liittävänsä alueet Venäjään.[52]

Tausta

Pääartikkeli: Venäjän–Ukrainan sota
Euromaidan-mielenosoitukset johtivat vallanvaihtoon Ukrainassa alkuvuodesta 2014. Pian sen jälkeen Venäjä miehitti Krimin niemimaan.

Ukrainan, sitä tukevan lännen ja Venäjän välit olivat kiristyneet vuoden 2021 loppua kohden. Helmikuussa 2019 Nato- ja EU-jäsenyys oli kirjattu Ukrainan perustuslakiin ja Venäjä puolestaan pyrkinyt estämään Ukrainan poliittisen lähentymisen länteen.[53]

Ukrainassa oli vuonna 2004 tapahtunut niin sanottu oranssi vallankumous, joka vastusti maassa järjestelmällistä korruptiota sekä osittain venäjämielisiä oligarkkeja ja maan johtoa. 2010-luvun alkupuolella Ukraina oli etääntynyt Venäjän hallinnosta ja siirtynyt lähemmäs Euroopan unionia ja länsimaita. Kuitenkin vuonna 2013 osittain Venäjän painostuksen seurauksena presidentti Viktor Janukovytš irtisanoutui sopimusneuvotteluista Euroopan unionin kanssa, mistä seurasivat marraskuussa 2013 alkaneet laajat Euromaidan-mielenosoitukset. Tämä lopulta johti Janukovytšin erottamiseen ja pakenemiseen Venäjälle helmikuussa 2014.[54]

Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sodan aiheuttamat aluemuutokset 9. lokakuuta 2014 rintaman vakiinnuttua.
  Ukrainan hallinnassa
  Venäjä
  Venäläismielisten ja venäläisten joukkojen hallinnassa
  Ukrainan ja Venäjän kansainvälisesti tunnustettu raja

Maaliskuussa Venäjä lähetti Ukrainan Krimin niemimaalle tunnuksettomia joukkoja ja lopulta miehitti sen avoimesti. Krimillä järjestettiin maaliskuussa kansanäänestys, jossa enemmistö puolsi Krimin liittämistä Venäjään. Samoihin aikoihin keväällä 2014 Itä-Ukrainan alueella venäläisvähemmistöt organisoivat kansanäänestykset Ukrainasta irtautumisesta, ja alueen militantit saivat aseita Venäjältä. Ukraina kutsuu alueen hallintoja separatistisiksi liikkeiksi. Itä-Ukrainan kapinoivat alueet järjestäytyivät Donetskin ja Luhanskin kansantasavalloiksi. Asemasodaksi pysähtynyttä konfliktia alettiin nimittää Itä-Ukrainan sodaksi.[55][56]

Kertšinsalmen välikohtauksessa marraskuussa 2018 Venäjän erikoisjoukkojen laivat ottivat kiinni kolme ukrainalaista alusta, joista kaksi oli Ukrainan laivaston sota-aluksia ja yksi hinaajavene. Ukrainalaiset alukset yrittivät kulkea Krimin niemimaan itäpuolisen Kertšinsalmen läpi Asovanmerelle ja Mariupolin satamakaupunkiin. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n mukaan ukrainalaiset laivat tunkeutuivat laittomasti Venäjän aluevesille ja kieltäytyivät pysähtymästä Venäjän varoituksista huolimatta. Samalla Venäjä väliaikaisesti tukki Kertšinsalmen suurella rahtilaivalla.[57]

Keväällä 2021 Venäjä siirsi sotilasjoukkoja ja -osastoja sekä asekalustoa Ukrainan rajan lähistölle. Ukrainan viranomaisten mukaan Venäjä oli huhtikuussa 2021 lisännyt joukkojen määrää rajaseudulla noin 100 000 sotilaasta 120 000 sotilaaseen. Syyskuun 10.–16. päivinä 2021 Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimat pitivät lähellä Ukrainan rajaa yhteisen Zapad-21 (ven. länsi) -sotaharjoituksen, johon osallistui 200 000 sotilasta, ja johon kuului muun muassa elektronisen sodankäynnin harjoituksia, infrastruktuurikohteiden tuhoamista ohjuksilla, nopeiden mekanisoitujen joukkojen sijoituksia sekä Venäjän maahanlaskujoukkojen harjoituksia.[58][59]

Marraskuussa 2021 Military Times -lehden artikkelissa Ukrainan sotilastiedustelun johtaja prikaatikenraali Kyrylo Budunov arvioi, että Venäjä suunnitteli hyökkäyksen aloittamista tammikuun lopussa 2022 tai helmikuussa 2022. Budunov arvioi, että hyökkäyksen alkuosioon kuuluisi suuria tykistökeskityksiä ja ilmaiskuja sekä panssarihyökkäyksiä.[60][61]

Marraskuussa 2021 venäläisten joukkojen määrä Ukrainan rajoilla oli kasvamassa, ja 17. joulukuuta Venäjä esitti länsimaille vaatimuksensa. Se vaati muun muassa Natoa vetämään sotilaansa pois Itä-Euroopasta. Samoin Venäjä vaatii lupausta siitä, ettei Ukrainasta koskaan tule Naton jäsentä. Venäjä halusi neuvotella listan vaatimuksista Yhdysvaltojen kanssa, mutta Yhdysvallat kieltäytyi keskusteluista ilman eurooppalaisia liittolaisiaan ja lupasi samalla Ukrainalle tukensa.[53]

10. tammikuuta 2022 Yhdysvaltain ja Venäjän diplomaatit kuitenkin tapasivat Genevessä. Samalla viikolla käytiin useita muitakin tuloksettomia neuvotteluja eri kokoonpanoilla. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti Natoa yrityksestä provosoida Ruotsi ja toinen Venäjän naapurimaa Suomi jäsenikseen.[53]

21. helmikuuta Venäjä tunnusti yksipuolisesti Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden ja teki samalla niiden kanssa sopimuksen yhteisestä avunannosta.[62] Venäläisille joukoille annettiin käsky lähteä ”turvaamaan rauhaa” Itä-Ukrainassa, ja ne alkoivat seuraavien kolmen päivän aikana siirtyä Donbassiin.[63][35][53] Presidentti Zelenskyi syytti Venäjän toimia Ukrainan alueellisen koskemattomuuden loukkaamiseksi.[64]

Tapahtumat

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Tähän pitäisi kirjoittaa hyökkäyksen tärkeimmät tapahtumat.
Pääartikkeli: Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen (2022) aikajana

Helmi–toukokuu 2022

Pääartikkeli: Venäjän hyökkäys Ukrainaan – helmi–toukokuu 2022

Kesä–elokuu 2022

Pääartikkeli: Venäjän hyökkäys Ukrainaan – kesä–elokuu 2022

Syys–joulukuu 2022

Pääartikkeli: Venäjän hyökkäys Ukrainaan – syys–joulukuu 2022

Tammi–maaliskuu 2023

Pääartikkeli: Venäjän hyökkäys Ukrainaan – tammi–maaliskuu 2023

Huhti–kesäkuu 2023

Pääartikkeli: Venäjän hyökkäys Ukrainaan – huhti–kesäkuu 2023

Ukrainan ja Venäjän väliset neuvottelut

Kreml vastasi iltapäivällä 25. helmikuuta Ukrainan neuvottelupyyntöön ja kertoi Venäjän olevan valmis lähettämään neuvotteluvaltuuskunnan Minskiin keskustelemaan Ukrainan neutraalista statuksesta.[65][66] Venäjä vaati kuitenkin Ukrainaa laskemaan heti aseensa ehtona neuvottelujen aloittamiselle.[67] Lauantaina välittäjiksi tarjoutuivat yhdessä Azerbaidžanin presidentti İlham Əliyev ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan.[68] Lopulta maiden väliset aseleponeuvottelut saatiin alkuun Valko-Venäjän isännöiminä 28. helmikuuta. Homelin rajamaakunnassa käydyissä viiden tunnin neuvotteluissa Ukrainan valtuuskuntaa johtivat puolustusministeri Oleksi Reznikov ja Kansan palvelija -puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Davyd Arah’amija.[69] Venäjän valtuuskuntaa johti entinen kulttuuriministeri Vladimir Medinski, ja siihen kuului myös duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Leonid Slutski.[70][71][72]

Myös 3. maaliskuuta käyty toinen neuvottelukierros Valko-Venäjän Brestin maakunnassa päättyi ilman sopimusta tulitauosta. Evakuointikäytävien järjestämisestä kuitenkin päästiin sopimukseen. Ukrainan presidentin edustaja Myh’ailo Podoljak oli Brestin neuvottelujen alla kertonut, että Ukrainan ensisijaiset tavoitteet olivat välitön tulitauko, aseleposopimus evakuointikäytävien avaaminen siviilejä varten. Aiemmin Ukraina oli vaatinut venäläisten joukkojen vetäytymistä maasta. Podoljak kertoi, että he eivät saavuttaneet haluamiaan tuloksia.[73][74] Ulkoministeri Lavrov puolestaan sanoi Venäjän pysyvän vaatimuksissaan, mitä Ukrainan demilitarisointiin tuli. Se myös halusi takeet Ukrainan liittoutumattomuudesta.[75][76]

Samaan aikaan maiden johtajat olivat vähemmän diplomaattisia. Zelenskyi vannoi kostoa Venäjälle ja Putin totesi erikoisoperaation etenevän aikataulussa ja suunnitelman mukaan.[77]

Mitä Venäjän vaatimuksiin tässä vaiheessa tuli, Sergei Lavrov oli edellisenä päivänä Al Jazeeralle antamassaan haastattelussa sanonut Venäjän haluavan separatistialueitten itsenäisyyden tunnustamista ja Ukrainan aseriisuntaa.[43]

”Venäjä ei tule sallimaan Ukrainan hankkivan ydinaseita”[78], hän myös sanoi. Edellisillä lauseillaan Lavrov viittasi Zelenskyin Münchenin turvallisuuskokouksessa pitämään puheeseen[d] ja väitettyihin bioaseohjelmiin. Lavrov sanoi Venäjän tunnustavan Zelenskyin Ukrainan lailliseksi presidentiksi.[44]

Toisen neuvottelukierroksen jälkeen Venäjän vaatimukset olivat selkeytyneet seuraavasti:

  1. Krimin tunnustaminen osaksi Venäjää
  2. Donetskin ja Luhanskin tasavaltojen itsenäisyyden tunnustaminen
  3. Takeet Ukrainan sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, ennen kaikkea mitä tulee Naton jäsenyyteen
  4. Ukrainan riisuminen väitetyistä joukkotuhoaseista
  5. Etnisten venäläisten oikeuksien turvaaminen Ukrainassa (äärinationalistien väitetyn vaikutusvallan epääminen).

[43][44]

Käytännössä Venäjä ei ollut luopunut mistään tavoitteistaan, joita Putin oli julkisesti sodalle asettanut.[36]

Neuvottelujen kolmas kierros Valko-Venäjällä 7. maaliskuuta päättyi ilman merkittäviä tuloksia.[79] Ranskan ja Saksan johto kävivät myös tuloksettomia neuvotteluja Putinin kanssa aselevon aikaansaamiseksi.[80]

10. maaliskuuta neuvottelut siirtyivät Turkin Antalyaan. Niitä isännöi maan ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu, ja neuvottelijoina olivat Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba. Al Jazeeran mukaan kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Venäjä lähetti hallituksen ministeriedustajan neuvotteluihin, ja myös ensimmäinen kerta, kun Lavrov vieraili ulkomailla länsimaiden matkustusrajoitteiden alkamisen jälkeen. Çavuşoğlun mukaan tarkoituksena oli valmistella Zelenskyin ja Putinin kahdenvälistä tapaamista.[81] Tapaamista pidettiin täysin epäonnistuneena, eikä Ukraina saanut tavoittelemaansa 24 tunnin tulitaukoa ja evakuointikäytävää piiritettyyn Mariupoliin.[82] Kuleba ei katsonut Lavrovilla olleen valtuuksia mihinkään sopimuksiin ja syytti tätä vanhan narratiivin toistamisesta. Lavrov puolestaan totesi Putinin olevan valmis keskustelemaan henkilökohtaisesti ja syytti länttä Venäjän pakottamisesta sotaan Venäjän turvallisuuden vuoksi.[81]

Neuvottelut kuitenkin jatkuivat Turkin ja Israelin välittäminä videotapaamisina, ja 14.–26. maalikuuta välisenä aikana maiden edustajat olivat yhteydessä toisiinsa useaan otteeseen.[83][84][85][86][87][73]

Zelenskyi piti Venäjän ehdotuksia jo ”realistisina”, ja BBC:n mukaan Ukraina näytti olevan valmis luopumaan Nato-jäsenyyden tavoittelusta.[85] Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian sen sijaan sanoi, että Venäjä vain ”teeskentelee neuvottelevansa” ja että tämä oli vanhastaan tuttua Venäjän aiemmista sodista.[88] Turkin presidentin Erdoğanin edustaja İbrahim Kalın kertoi osapuolten neuvottelevan kuudesta asiakohdasta: Ukrainan puolueettomuudesta, sen aseistariisunnasta ja turvatakuista, niin kutsutusta ”denatsifikaatiosta”, venäjän kielen aseman parantamisesta, separatistialueitten asemasta sekä Krimin asemasta. Presidentti Erdoğan itse oli useaan kertaan kertonut Turkin Nato-maanakin pyrkivän säilyttämään hyvät välit kaikkiin osapuoliin.[87] Esillä olivat olleet myös mahdolliset lännen sotilastukikohdat Ukrainan alueella, jotka Podoljak sivuutti jo muutenkin Ukrainan lain vastaisina. Tämän neuvottelujakson aluksi 16. maaliskuuta Yhdysvallat oli myöntänyt Ukrainalle 800 miljoonan dollarin aseapupaketin.[86]

Viimein 27. maaliskuuta tiedotettiin, että seuraavat Ukrainan ja Venäjän väliset fyysiset neuvottelut käytäisiin tiistaina 29. maaliskuuta Istanbulissa Turkissa.[73][89][90] Uusien neuvottelujen alla 28. maaliskuuta Zelenskyi antoi videohaastattelun, jossa Ukraina BBC:n mukaan ensimmäistä kertaa selvästi oli valmis myöntymään puolueettoman maan asemaan ja jatkamaan ydinaseettomana valtiona. Ehtona olisi pitävät turvatakuut ulkovalloilta.[91] Maa oli valmis myös neuvottelemaan joistakin myönnytyksistä Donbassin asemaan. Zelenskyi kuitenkin tähdensi, ettei Ukraina ollut valmis luopumaan alueellisesta eheydestään ja että aseistariisunta oli pois laskuista. Mahdollisesta puolueettomuudesta pitäisi järjestää kansanäänestys.[92]

Samaan aikaan Yhdysvaltain edustajat lieventelivät Bidenin julistusta, jossa hän oli todennut, että Venäjän hallitus piti vaihtaa.[92]

29. maaliskuuta Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelut alkoivat Turkissa.[93] Neuvottelijoina olivat Ukrainan presidentin neuvonantaja Myh’ailo Podoljak ja puolustusministeri Oleksi Reznikov sekä Venäjän Vladimir Medinski.[93] Ukraina kertoi tavoitteekseen päästä sopimaan tulitauosta.[93] Neuvottelujen kerrottiin päättyneen noin kello 14 paikallista aikaa. Venäjä varapuolustusministeri kertoi, että Venäjä tulee vähentämään sotatoimia Kiovassa ja Tšernihivissä.[73][94]

Aivan huhtikuun lopussa YK:n pääsihteeri António Guterres vieraili Ankarassa, Moskovassa ja Kiovassa. Kiovan lehdistötilaisuus oli tuskin lakannut, kun Venäjä teki kaksi ohjusiskua kaupunkiin.[95]

Chatham Housen järjestämässä videokonferenssissa 6. toukokuuta Zelenskyi sanoi, että rauhan vähimmäisehtona oli Venäjän joukkojen palaaminen 24. helmikuuta alkanutta hyökkäystä edeltäneiden rajojen taakse.[96]

Ulkopuolisten maiden ja järjestöjen reaktio

Pääartikkeli: Ulkopuolisten maiden ja järjestöjen reaktio Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan 2022

Suomen reaktio

Katso myös: Suomen ja Ukrainan suhteet

Suomen presidentti Sauli Niinistö yhteisessä tiedotustilaisuudessa pääministeri Sanna Marinin kanssa kutsui Venäjän tekoja tahalliseksi invaasioksi. Presidentti Niinistö twiittasi, että ”Venäjän toimet kohdistuvat Ukrainaan, mutta samalla ne hyökkäävät koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan”.[97]

27. helmikuuta valtioneuvosto päätti 2 000 luotiliivin, 2 000 kypärän ja kahden kenttäsairaalan lahjoittamisesta Ukrainalle. Lisäksi Virolle annettiin lupa toimittaa aikaisemmin Suomelta ostetut kahdeksan 122 H 63- eli D-30-haupitseja eteenpäin Ukrainalle, jotka ovat alun perin neuvostoliittolaisvalmisteisia ja Saksan demokraattisesta tasavallasta ja Saksan liittotasavallalta Suomeen ostettuja.[98]

Suomi päätti 28. helmikuuta luovuttaa Ukrainalle 2 500 rynnäkkökivääriä, 150 000 patruunaa, 1 500 kertasinkoa ja 70 000 kertamuonapakkausta.[99]

Suomen presidentti Sauli Niinistö lähti torstaina Yhdysvaltoihin puhumaan Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa muun muassa Ukrainan tilanteesta.[100] Heidän tapaamisensa on suunniteltu tapahtuvan illalla perjantaina.[101] Venäjän hyökkäystä Ukrainaan seuranneena aikana suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatus on noussut ennätystasolle. Taloustutkimuksen 9.–11. maaliskuuta pitämän kyselyn mukaan noin 62 % suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä, 16 % vastustaa ja 21 % ei ole varma kannastaan.[102]

Muiden maiden ja eri järjestöjen reaktiot

Kansainväliset reaktiot Venäjän hyökkäykseen
  Valtiot, jotka ovat tuominneet hyökkäyksen.
  Valtiot, jotka ovat ottaneet neutraalin kannan.
  Valtiot, jotka ovat syyttäneet hyökkäyksestä Ukrainan tai Naton provokaatiota.
  Ei tiedossa
  Venäjä
  Ukraina

Useat länsimaat ovat jyrkästi tuominneet Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi lehdistötilaisuudessa 24. helmikuuta 2022, että Nato lisää joukkojen valmiutta Itä-Euroopassa Venäjän eskaloinnin seurauksena.[73] Stoltenbergin mukaan Natolla ei ole suunnitelmia siirtää joukkoja puolustamaan Ukrainaa, joka ei ole Nato-maa.[103] Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati Venäjää pysäyttämään maan omat sotatoimet Ukrainassa välittömästi.[97] Saksan liittokansleri Olaf Scholz tuomitsi Venäjän hyökkäyksen.[97] Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan piti Venäjän hyökkäystä hyväksymättömänä. Turkilla on avainasema konfliktin ulkopuolisena maana, sillä Turkki hallitsee Bosporinsalmea, joka on ainoa reitti Mustaltamereltä Välimereen ja valtamerille. [104]

Kiina on pitänyt melko neutraalia diplomaattista linjaa, mutta kiinalainen diplomaatti Wang Yi ilmoitti puhelussa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville ymmärtävänsä Venäjän turvallisuushuolia. Maan ulkoministeriön julkaiseman tiedonannon mukaan Wang kertoi Lavroville, että Kiina vaatii ”tasapainoisen, tehokkaan ja kestävän turvallisuusmekanismin” luomista Eurooppaan.[103] Kiina on kuitenkin todennut Ukrainan olevan suvereeni valtio.[105] Aasian suurista talouksista myös Japani[106] Etelä-Korea[107] ja Singapore ovat ilmaisseet tukensa Ukrainalle ja asettaneet talouspakotteita ja muita sanktioita Venäjää vastaan.[106][108][109]

Intia, jolla oli perinteiset hyvät suhteet Venäjään, vältti myös ottamasta tiukkaa kantaa, pitäytyen muun muassa äänestämästä turvallisuusneuvoston 24. päivän kokouksessa. Maan suurin englanninkielinen päivälehti The Times of India piti tilannetta ulkopoliittisesti hankalana. Intia joutui nojautumaan Venäjän poliittiseen ja asetekniseen tukeen kiistassaan Kiinan kanssa.[110]

Useat Venäjän liittolaisina tunnetut maat, kuten Venezuela, Myanmar ja Kuuba syyttivät kriisistä Natoa ja sen laajenemista Itä-Euroopassa.[111] Kollektiivisen turvallisuusjärjestön jäsenistä Kazakstan torjui Venäjän pyynnön lähettää Ukrainaan maan joukkoja[112]. Kirgisia kehotti ensin osapuolia pikaiseen sopimiseen, mutta asettui sitten Venäjän tueksi.[113][114][115] Kolmas jäsen Tadžikistan ei ollut antanut virallista lausuntoa.[116] Pohjois-Korea taas on syyttänyt tapahtuneesta Yhdysvaltoja väittäen sen olevan kriisin pohjimmainen syy.[117]

Muista Venäjän naapurimaista Uzbekistan ilmoitti 26. helmikuuta pysyvänsä asiassa puolueettomana[118] ja samana päivänä Azerbaidžan tarjoutui Turkin kanssa välittäjäksi kiistassa.

Brasilia ilmoitti pysyvänsä puolueettomana Ukrainaa koskevassa kriisissä. Brasilian presidentti Bolsonaro sanoi 27. helmikuuta lehdistötilaisuudessa Brasilian pysyvän konfliktissa neutraalina.[119]

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen äänestyksen tulokset koskien päätöslauselmaa, jossa Venäjää vaadittiin vetäytymään Ukrainasta ja peruuttamaan Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen tunnustaminen.
  Puolesta
  Vastaan
  Tyhjää
  Poissa
  Ei YK:n jäsenvaltio

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto kokoontui 24. helmikuuta arvioimaan Ukrainan tilannetta.[97] Kokouksessa Venäjä esti veto-oikeudellaan päätöslauselman, jossa se olisi tuomittu Ukrainaan hyökkäämisestä.[120] Turvallisuusneuvoston 15 jäsenestä 11 äänesti Yhdysvaltojen ja Albanian laatiman päätöslauselman puolesta. Arabiemiirikunnat, Intia ja Kiina pidättäytyivät äänestämästä.[121] Myöhemmin, 2. maaliskuuta, Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous äänesti ja vaati Venäjää vetäytymään Ukrainasta. Päätöslauselmaa kannatti 143 jäsenmaata, viiden äänestäessä vastaan: Venäjä, Valko-Venäjä, Syyria, Eritrea ja Pohjois-Korea. 35 maata pidättäytyi äänestämästä, niiden joukossa Kiina, Intia, Armenia ja Kazakstan.[122][123]

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel julkaisivat yhdessä samankaltaisen lausunnon, jossa tuettiin Ukrainaa ja paheksuttiin Venäjän hyökkäystä.[97] 25. helmikuuta EU-valtioiden johtajat sopivat uusista talouspakotteista Venäjää kohtaan. Ne kohdistuivat erityisesti pankkisektoriin sekä teknologiavientiin. Tarkoituksena oli lisäksi rajata diplomaattien viisumivapauksia sekä lisätä laajemmin oligarkkeja ja Venäjän hallinnon toimijoita pakotelistoille. Unioni aikoi myös kieltää öljynjalostamojen päivittämiseen tarvittavien varusteiden ja teknologian, sekä lentokoneiden ja esimerkiksi lentokoneiden osien viennin Venäjälle.[124] Uutistoimisto Reuters uutisoi 26. helmikuuta, että Euroopan unionin jäsenmaat valmistelivat kolmatta talouspakotekierrosta Venäjää vastaan. Tietojen mukaan yksikään EU-jäsenmaa ei enää vastusta Venäjän irrottamista kansainvälisestä maksujärjestelmä SWIFT:istä.[104] Myöhään lauantai-iltana 26. helmikuuta Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti lehdistötilaisuudessa, että Euroopan unioni, Yhdysvallat, Kanada ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat päässeet sopuun uusista pakotteista, joihin kuuluu muun muassa useiden venäläisten pankkien irrottaminen SWIFT-järjestelmästä sekä Venäjän keskuspankin ulkomailla sijainneiden valuuttavarojen jäädyttämistä.[125]

Euroopan yleisradiounioni ilmoitti 25. helmikuuta, että Venäjän osallistuminen vuoden 2022 Eurovision laulukilpailuun estetään.[126]

Useat maat asettivat EU:n yhteisten pakotteiden ohella Venäjälle muitakin rajoitteita. Iso-Britannia[127], Baltian maat, Tšekki ja Puola kielsivät Venäjän koneilta omaan ilmatilaansa saapumisen[128]. Sittemmin koko EU on sulkenut ilmatilansa Venäjän lentokoneilta.[129]

Hakkerikollektiivi Anonymous ilmoitti aloittaneensa kybersodan Venäjän valtiota vastaan.[130] Anonymous ilmoitti kaataneensa RT-uutissivuston, joka on Venäjän valtion omistama uutiskanava ja joka on vuosia esittänyt Venäjän valtion propagandaa. Lisäksi ryhmä teki hyökkäyksiä muun muassa Venäjän duumaa sekä Venäjän puolustusministeriön verkkosivuja vastaan ja kaatoi ne.[131]

Mielenosoitukset sotaa vastaan

Mielenosoitus Helsingin Esplanadin puistossa Venäjän hyökkäystä vastaan ja Ukrainan puolesta 26. helmikuuta 2022.

Useissa Euroopan unionin jäsenmaissa sekä Venäjällä vastustettiin Venäjän aloittamia sotatoimia. Suomessa järjestettiin useita mielenosoituksia Venäjän sotatoimia vastaan 26. helmikuuta 2022, muun muassa Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä.[132] Helsingissä mielenosoittajia oli arvioiden mukaan noin 10 000 kahdessa eri tapahtumassa.[132] Saksassa Berliinissä Brandenburgin portille kokoontui 24. helmikuuta 2022 joukko mielenosoittajia Ukrainan tueksi ja Venäjän sotaa vastaan.[133] Yhdysvalloissa New York Cityn Times Squarella pidettyyn mielenilmaukseen sotaa vastaan osallistui satoja ukrainalaisia.[134]

Sunnuntaina 13. maaliskuuta 800 sotatoimia Ukrainassa vastustanutta mielenosoittajaa otettiin kiinni Venäjällä samalla, kun Euroopassa AP:n mukaan kymmenet tuhannet osoittivat mieltään. Venäläisen kansalaisjärjestön OVD-infon mukaan maassa oli otettu kiinni yli 14 800 mielenosoittajaa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sotatoimensa Ukrainassa.[135][136]

Sotarikostuomioistuin

Haagissa heinäkuussa 2022 järjestetyssä Ukraine Accountability Conference -kokouksessa keskusteltiin sotarikostuomioistuimen perustamista Ukrainassa tehtyjen sotarikosten käsittelemiseksi. Sotarikoksia Ukrainassa selvittelevät muun muassa uutistoimisto AP ja Frontline, jotka olivat 15. heinäkuuta mennessä kirjanneet 338 mahdollista sotarikosta. Ukraina itse tutkii 20 000 sotarikosta.[137] Kokouksessa oli edustettuna 40 maata eri puolilta maailmaa ja sitä isännöivät Kansainvälisen sotarikostuomioistuimen ICC:n syyttäjä Karim Ahmad Khan, Alankomaiden ulkoministeri Wopke Hoekstra ja Euroopan unionin oikeusasioiden komissaari Didier Reynders.[137]

ICC ei voi nostaa syytettä sotarikoksista, koska kumpikaan sodan osapuoli ei ole sen jäsen. Jäseniä on 127. Ukraina on kuitenkin hyväksynyt ICC:n tuomiovallan, ja siksi Khan on avannut tutkinnan Ukrainassa, kun kymmenet oikeuden jäsenmaat ovat sitä vaatineet. Todisteita kerää suuri tutkimusryhmä.[137] Myös Ukrainan joukkojen on raportoitu syyllistyneen mahdollisiin sotarikoksiin. [138]

Aseapu Ukrainalle

Pääartikkeli: Ukrainan aseavun 2022 aikajana
  Venäjä
  Ukraina
  Valtiot, joista annettu aseapua Ukrainalle.
  Valtiot, joista toimitettu ei-tappavaa sotilaallista apua Ukrainalle.

Heti hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi, ettei puolustusliitto tule lähettämään joukkoja Ukrainaan.[139] Sen sijaan käytännössä kaikki sotilasliitto Naton ja Euroopan unionin jäsenvaltiot avustivat Ukrainaa ilmaisin asein.[48]

Jo 26. helmikuuta Saksa teki poikkeuksen pitkäaikaiseen ehdottomaan politiikkaansa olla myymättä aseita sotaakäyviin maihin, tai sallia valmistamiensa aseiden jälleenmyyntiä sellaisiin maihin.[140] Politicon mielestä Saksan päätös saattoi merkitä Ukrainan Euroopasta saavan aseellisen avun nopeaa kasvua, sillä iso osa maanosan asetarvikkeista oli Saksan valmistamaa, mikä antoi sille sopimuksellisen päätäntäoikeuden aseiden välitykseen kolmansille tahoille.[141][142] Seuraavana päivänä seurasi Ruotsi samoin historiallisella päätöksellään.[143] Euroopan unioni päätti samoin myöntää ensimmäisen, 450 miljoonan euron arvoisen aseostositoumuksen Ukrainalle. Päätös oli erillinen jäsenmaiden itse kansallisesti päättämästä avusta. Lisäksi EU päätti antaa 50 miljoonalla eurolla humanitaaristä apua.[144] 28. helmikuuta Yhdysvallat ilmoitti 350 miljoonan dollarin lisäaseavusta. Avustuspaketti nosti Yhdysvaltain Ukrainalle puolen vuoden aikana antaman avun yli miljardiin dollariin.[145] Jo ennen 26:nnetta päivää aseavun toimituksista Ukrainalle olivat päättäneet Puola, Viro, Latvia, Slovakia, ja Tšekki.[141]

Länsimaat olivat 11. maaliskuuta mennessä kuitenkin rajoittaneet ase- ja muun materiaaliapunsa sellaiseksi, ettei sitä voisi tulkita hyökkäykselliseksi toimeksi Venäjää vastaan.[146] Niinpä se oli käsittänyt tehokkaimmillaan lyhyen kantaman ohjuksia hyökkääjän panssarivaunuja ja ilma-aluksia vastaan. Näitä Ukrainan asevoimille toimitettiin lukuisasti. CNN:n tietojen mukaan 7. maaliskuuta mennessä Nato-maat olivat toimittaneet maalle 17 000 panssarintorjunta-asetta ja 2 000 ilmatorjunta-ohjusta[147] 7. huhtikuuta mennessä länsimaat olivat Yhdysvaltain asevoimien väitteen mukaan toimittaneet Ukrainalle 25 000 ilmatorjuntajärjestelmää ja 60 000 panssarintorjunta-asetta.[148]

27. helmikuuta ensimmäisen kerran ehdotettiin suihkuhävittäjien antamista Ukrainalle.[149] Entisillä Varsovan liiton jäsenmailla oli kalustossaan Ukrainalle tuttuja venäläisiä koneita. 8. maaliskuuta Puola oma-aloitteisesti ehdotti koko MiG-29-kalustonsa antamista Ukrainalle korvaavia länsikoneita vastaan. Tätä ehdotusta ei Naton suurin jäsenmaa Yhdysvallat oitis hyväksynyt.[150] Myöskään Naton sisäiset neuvottelut Slovakian S-300- tai Turkin S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmien toimittamisesta Ukrainalle eivät olleet 21. maaliskuuta mennessä edenneet mihinkään.[151][152]

Venäjän alettua vetäytyä pohjoisen Kiovan rintamalta maaliskuun lopussa ja siirtää joukkojaan Itä-Ukrainaan, länsimaat alkoivat toimittaa Ukrainalle myös raskasta aseistusta. Tšekki alkoi toimittaa jo ennen kuun vaihdetta panssarivaunuja, muita taisteluajoneuvoja, raketinheittimiä ja tykkejä.[153] Toukokuun alkuun mennessä useat maat olivat joko toimittaneet, tai toimittamassa kalustoa.[154][155]. Merkittävimpiä toimituksia siihen mennessä olivat Puolan yli 200 taistelupanssarivaunua ja Yhdysvaltain 90 tykkiä 144 000 kranaatin kera. [156][157] Saksan aseapu koki vaikeuksia: ensin lahjoitettaviksi aiottuihin vanhoihin taistelupanssarivaunuihin ei enää löytynyt ampumatarvikkeita,[158] ja kun Saksa aikoi antaa 50 käytöstä poistettua ilmatorjuntapanssarivaunua, se joutui oman pitkäaikaisen politiikkansa uhriksi. Vaunuihin ammuksia valmistaneen Oerlikonin kotimaa Sveitsi kielsi niiden viennin sotaakäyvään Ukrainaan, mikä toistaiseksi käytännössä esti vaunujenkin toimittamisen.[159]

Lentokoneita ei länsi edelleenkään rohjennut toimittaa, paitsi maakuljetuksin ja paloina. Pentagonin mukaan toimitetuilla varaosilla Ukraina oli 20. huhtikuuta mennessä saanut 20 lentokykyistä konetta lisää.[160][161]

Reaktiot sotaa vastaan Venäjällä

Mielenosoitus Jekaterinburgissa 24. helmikuuta 2022. Kylteissä lukee ”Ei sotaa” (ven. нет войне.)

Uutistoimisto Agence France-Pressen mukaan Moskovan Puškinin aukiolle kerääntyi 26. helmikuuta 2022 tuhansia sodanvastaisia mielenosoittajia.[133] Lisäksi AFP raportoi, että Pietarissa mielenosoittajia oli noin tuhat. Yhdistyneiden kansakuntien mukaan Venäjällä oli 25. helmikuuta mennessä pidätetty noin 1 800 mielenosoittajaa.[133] Sittemmin maassa on pidätetty tuhansia ihmisiä lisää kymmenissä eri kaupungeissa.[162][163]

28. helmikuuta mennessä ainakin kolme Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen tunnustamisen puolesta äänestänyttä Venäjän duuman jäsentä oli tuominnut sodan. Kaikki kolme edustavat Venäjän kommunistista puoluetta, jonka johto tukee Putinin politiikkaa.[164][165]

Maaliskuussa 2022 venäläisen Novaja Gazetan päätoimittaja Dmitri Muratov lahjoitti vuonna 2021 saamansa Nobelin rauhanpalkinnon mitalin huutokaupattavaksi Ukrainan pakolaisten hyväksi.[166]

Venäjän mahdollinen hajoaminen

Kun Venäjä ei edennyt sodassa tavoitteidensa mukaan, alkoi esiintyä arvioita siitä, että maa hajoaa.[167] Esimerkiksi suomensukuiset ersäläiset pitivät syksyllä 2022 Virossa Otepäässä kansalliskongressin, johon otti osaa myös virolaisia, suomalaisia ja unkarilaisia. Kongressissa laadittiin suunnitelma siltä varalta, että Venäjän federaatio hajoaa. Tapahtumassa puhuivat muun muassa Otepään kaupunginjohtaja, Riigikogun suomalais-ugrilaisten asioiden tukiryhmän esimies ja Viron ulkoministeriön varakansliapäällikkö.[168] Ukrainan armeijassa sotii myös jonkin verran suomalais-ugrilaisia kansoja edustavia henkilöitä, esimerkiksi ersänkielisiä mordvalaisia, jotka pyrkivät hajottamaan Venäjän.[169]

Vuoden 2023 alussa europarlamentissa järjestettiin seminaari, johon osallistui Venäjän sisäisten alueiden ja pienten alkuperäiskansojen aktivisteja, jotka vastustivat presidentti Putinin hirmuhallintoa ja tavoittelivat itsenäisyyttä kansoilleen tai alueilleen. He esittivät arvioita, joiden mukaan Venäjä hajoaa jopa kymmeniin uusiin tasavaltoihin, valtioliittoihin tai täysin itsenäisiin uusiin valtioihin, aivan kuten Neuvostoliitto hajosi lopullisesti vuonna 1991. He kaavailivat, että Pietarin ympäristöön muodostettaisiin Inkerinmaa eli Inkeri, Karjalankannakselta alkaisi puolestaan uusi Karjalan tasavalta ja Murmanskin seudulle syntyisi Lapin valtio. Nykyisen Kaliningradin paikalle muodostuisi puolestaan uusi Baltian tasavalta, ja Viron itärajan tuntumaan syntyisi Pihkovan tasavalta. Muita alueita olisivat esimerkiksi Novgorodin tasavalta, Vepsänmaa, Bjarmia pääkaupunkinaan Arkangeli, Komi pääkaupunkinaan Syktyvkar, Smaland pääkaupunkikaan Smolensk, Tverin tasavalta, Ersänmaa, Moksanmaa, Tšuvassia, Marinmaa, Tatarstan pääkaupunkinaan Kazan, Udmurtia, Uralin tasavalta pääkaupunkinaan Jekaterinburg, Ossetia, Hakassian tasavalta, Tuvan tasavalta, Burjatia ja Sahan tasavalta.[170]

Tämä Venäjän vapaiden kansojen foorumi eroaa Venäjän perinteisestä liberaalista oppositiosta siten, että heille tärkeintä on Venäjän nykyisen imperialistisen federaation pilkkominen joko uusiin tasavaltojen liittoihin tai täysin irrallisiin valtioihin. Paikalla oli muun muassa Donin kasakoille tasavaltaa ajavia; ja karjalaisille, vepsäläisille ja pomorielle Karjalan itsenäisyyttä tavoittelevia. Paikalla ollut Karjalasta lähtöisin oleva Dmitri Kuznetsov kertoi, että hän oli yksi niistä aktivisteista, joiden toimista Karjalan Liitto varoitti muutama kuukausi aikaisemmin epäillessään Suomen joutuneen informaatiovaikuttamisen kohteeksi: ”Varoittamalla meistä Karjalan Liitto toimii juuri niin kuten Venäjän turvallisuuspalvelut haluavat. Me emme tavoittele Suur-Suomea emmekä halua vahingoittaa Suomea. Haluamme vain itsenäisen Karjalan tasavallan, jonka alkuperäiset kansat pelastetaan kansanmurhalta ennen kuin se on liian myöhäistä.” Inkerin edustaja puolestaan totesi eurooppalaisille päättäjille: ”Inkeri on luonnollinen osa Eurooppaa, joten antakaa meidän tulla kotiin”.[170]

Paikalla ollut Puolan entinen ulkoministeri ja nykyinen meppi Anna Fotyga muistutti, että ei ole olemassa mitään venäläistä kaasua, öljyä, alumiinia, hiiltä, uraania, timantteja, viljaa, metsää tai kultaa. Kaikki nämä luonnonvarat ovat tataarien, bashkiirien, siperialaisten, karjalaisten, oiraattien, tsherkessien, burjaattien, jakuuttien, uralilaisten kansojen, kubanilaisten tai nogai-kansan omaisuutta. Puolestaan paikalla ollut yhdysvaltalainen tutkijan Janusz Bugajskin mukaan lännen pitää myös uskaltaa puhua avoimesti Venäjän hajoamisesta ja varautua siihen silläkin uhalla, että Putinin propaganda syyttää valheellisesti Ukrainan sodan syyksi nimenomaan lännen väitettyä yritystä hajottaa Venäjää. Lännen pitäisi Bugajskin mukaan nyt viestittää Moskovan vallasta irti haluaville alueille, että ne eivät ole koko maailman hylkäämiä ja eristämiä, vaikka se seikka päteekin Venäjän keskusvaltaan.[170]

Vähemmistöjen rekrytoiminen Venäjällä

Venäjällä sotilaita rekrytoidaan sotaan hyvin epäsuhtaisesti eri alueilta. Ve­nä­jäl­lä suu­rim­man taakan Uk­rai­nan hyök­käys­so­das­ta kan­ta­vat alueet, jotka eivät ole venäjänkielisiä, vaan muun muassa suo­ma­lais-ug­ri­lais­ten kansojen asut­ta­mia. Esimerkiksi Marin tasavallasta on kuollut monta kertaa enemmän sotilaita suhteessa nuoren miesväestön määrään kuin vastaavankokoisella venäjänkielisellä alueella. Kyse on julkilausumattomasta politiikasta, jonka mukaan sodassa kannattaa tapattaa ennen kaikkea vähemmistökansoja. Näin Venäjän keskusvallan alueiden venäjänkieliset asukkaat pidetään tyytyväisinä ja pyritään ehkäisemään keskusvallan romahtamista. Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat taas asuvat pääosin maaseudulla ja pienissä kaupungeissa. Tutkija Janne Saarikivi on arvioi toukokuussa 2023, että nämä ihmiset eivät välttämättä ole kovinkaan koulutettuja ja lukeneimpia, eikä heillä ole aina kaikkein parhaat keinot saada tietoa siitä, miten Venäjä oikeasti toimii. Toisaalta kuolleiden ja haavoittuneiden suuren määrän myötä tilanteen todellisuus levinnee aikanaan pikkukyliinkin.[169]

Venäjän hallintotapa on sellainen, että eri alueita kohdellaan täysin eri tavoin. Jonkun alueen sisällä voi olla melko paljon sisäistä autonomiaa ja vahvoja eliittejä, jotka pystyvät järjestämään asioita sangen hyvinkin jonkin vähemmistökansan kannalta. Suomalais-ugrilaiset alueet eivät kuitenkaan kuulu näihin alueisiin Venäjällä. Esimerkiksi yhdessäkään suomalais-ugrilaisessa tasavallassa ei ole koskaan saatu lakia siitä, että kouluissa käytettäisiin näitä kieliä opetuskielenä. Vastaavat lait ovat sen sijaan olleet koko ajan voimassa esimerkiksi Tatarstanissa ja Jakutiassa eli Sahan tasavallassa. Alueen mahdollisuus vaikuttaa siihen, millä tavalla se on erilainen kuin joku venäjänkielinen alue, riippuu paikallisista voimavaroista, voimatasapainosta ja henkilösuhteista. Venäjän paristakymmenestä autonomisesta tasavallasta suomalais-ugrilaiset alueet ovat kuuluneet aina heikoimpiin.[169]

Sotilasarvioita

Pääartikkeli: Sotilasarviot Ukrainan sodasta 2022

Osa suomalaisista sotilasasiantuntijoista arvosteli Ukrainan viivyttelyä liikekannallepanossa, joka virallisesti pantiin toimeen vasta ensimmäisen hyökkäyspäivän iltana.[42][171] Samaten pidettiin ilmeisenä siitä, ettei hyökkääjän etenemistä Donbassin ulkopuolella ollut etukäteen valmistauduttu hidastamaan kaikin käytettävissä olevin estein, eli sulutuksin.[42][172] Pääkaupunki Kiovan saartamisyritystä pidettiin heti alussa todennäköisenä.[173] Tulevaisuuden sotataidon apulaissotilasprofessori Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi Venäjän jopa päättäneen hyökkäyshetken nimenomaan Ukrainan puolustusvalmistelujen vaiheen perusteella.[174] Toisaalta toiset suomalaiset asiantuntijat pitivät joitakin päiviä ennen hyökkäyksen alkamista Venäjän hyökkäystä epätodennäköisenä ja Venäjälle kannattamattomana.[175]

Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu kommentoi asiaa 25. helmikuuta kertomalla, ettei hyvää kuvaa puolustajan ennakkovalmisteluista ollut saatavilla. Ukrainan hallitus saattoi katsoa tärkeämmäksi pitää omat kansalaiset rauhallisina. Sotilaallisia yksityiskohtia piti Suomessa päätellä paljolti sosiaalisen ja yleisen median raporteista.[176]

Venäjän hyökkäyksen alku

Venäjä iski Ukrainan asevoimien logistisiin kohteisiin ja johtamispaikkoihin ilmasta. Se myös aloitti maahyökkäyksen kuudesta eri suunnasta. Luhanskin ja Donetskin alueen hyökkäys käytännössä sitoi siellä olevat Ukrainan asevoimien joukot paikoilleen niin, etteivät ne pääsisi helpolla irtautumaan, ja Suomen pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri piti Ukrainan kannalta hyvin tärkeänä välttää Luhanskin ja Donetskin rintamalla olevien joukkojen jäämistä saarroksiin.[42] Pohjoisesta Venäjä hyökkäsi Dneprin molemmilla puolilla kohti pääkaupunkia, mikä vahvisti arvelua siitä, että Venäjän tavoitteena olisi saartaa Kiova.[176] Venäjälle se oli selkeästi painopistesuunta ja MTV3:n 26. helmikuuta haastatteleman Maanpuolustuskorkeakoulu MPKK:n tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa uskoi Venäjän voivan yrittää häiritä pääkaupungin puolustusta ajamalla sen siviiliasukkaat massoittain pakoon. Ukrainan hallitus oli kehottanut kansalaisiaan pysymään paikoillaan.[171]

Venäjän asevoimien ei katsottu ensimmäisen kymmenen päivän aikana joko pystyneen tai halunneen käyttää vahvuuksiaan, eli voimakasta tulenkäyttöä ja nopeaa liikettä, vaikka sotilaallisia riskejä se oli ottanut suuriakin muun muassa maahanlaskuoperaatioiden muodossa. Pihlajamaa arvioi Venäjän voineen hyvinkin toivoa nopeampaa ratkaisua sotaan. Hän piti sodan pitkittymistä Venäjälle epäedullisena jo sotilaallistenkin syiden takia. Venäjän katsottiin aliarvioineen Ukrainan asevoimia.[171][177] Venäjän ilmavoimia oli käytetty säästeliäästi. Yhdysvaltain arvioiden mukaan sodan alusta maaliskuun alkuun hyökkäyksessä oli käytetty 75:ta eri ilma-alusta. Myöskään täydelliseen ilmaherruuteen ei pyritty, vaan Ukrainan ilmavoimien koneet lensivät vielä ja maan ilmatorjunta pystyi rajatusti toimimaan.[178] Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsströmin mukaan Kiovan valtaaminen saattoi olla Venäjälle arvovaltakysymys ja hän näki suurimpien taistelujen pääkaupungin hallinnasta olevan vasta edessä.[177]

Väliarviot 8. maaliskuuta

Puolitoista viikkoa hyökkäyksen alkamisesta venäläiset olivat valloittaneet noin 200 kilometriä Kiovasta koilliseen olevan Konotopin kaupungin ja sen kautta kulkevan, huollolle tärkeän rautatie. Muuten pääkaupungin suuntaan ei ollut vähään aikaan tapahtunut merkittävää etenemistä. Ukrainalaisten tekemät tulvitukset olivat osaltaan hidastaneet venäläisten etenemistä jo ennestään ruuhkaisia tieyhteyksiä pitkin. Venäjä oli iskenyt Ukrainan televisiomastoihin ja internetyhteyksiin, saaden aikaan internetin käyttökatkoksia eri puolilla maata.[179]

Venäjän huoltovaikeuksista oli merkkeinä kauppojen ryöstelyä vallatuilla aluilla ja etenkin Kiovaan pohjoisen suunnista pyrkivien joukkojen hidas eteneminen.[179] Venäjä ei ollut saanut polttoainetta, elintarvikkeita ja ampumatarvikkeita toimitettua Kiovan rintamalle, ja ongelma koski venäläisiä joukkoja myös Ukrainassa yleisesti. Yhtenä syynä kenraalimajuri Toveri piti Venäjän asevoimille tyypillistä vahvaa riippuvuutta rautatieyhteyksistä; se ei ollut kyennyt valtaamaan tarpeeksi Harkovan kaltaisia rautateiden solmukohtia. Venäjän huollon epäonnistumisen symboliksi mediassa tuli pohjoisesta lähestyneen, kymmenien kilometrien mittaisen ajoneuvokolonnan pitkällinen jumiutuminen paikalleen.[180]

Venäjän entinen ulkoministeri Andrei Kozyrev syytti Twitterissä asevoimien huonosta suorituksesta sen johtoon levinnyttä korruptiota. Hänen mukaansa edeltävien 20 vuoden aikana oli kavallettu miljoonittain sotakalustohankintoihin tarkoitettua rahaa. Tämä oli salattu presidentti Putinilta, jolla oli siten ollut väärä käsitys asevoimien suorituskyvystä.[181]

7. maaliskuuta Venäjä oli kyennyt valtaamaan koko Krimin itäpuolisen osan rannikkoa, lukuun ottamatta piiritettyä Mariupolin satamakaupunkia. Dneprin yli Odessaan päin sen sijaan H’ersonin 3. maaliskuuta valtauksen jälkeen he olivat saaneet vain H’ersonin kohdalta joen yli kulkevan rautatiesillan korjattua. Eikä myöskään Mykolajivin kaupungin suunnalla puolustusta ollut saatu murrettua. Lupaavimpina hyökkääjän mahdollisuuksia Suomen Sotilas piti itäisellä rintamalla Harkovan suunnassa ja Donbassissa.[179]

Painopisteen siirtyminen Itä-Ukrainaan

Venäjän suurhyökkäyksen Itä-Ukrainan Donbassin rintamalla alettua 18. huhtikuuta haastateltu Jarmo Lindberg totesi ukrainalaisten joukkojen kokeneimman ja parhaan osan olleen helmikuusta lähtien sijoitettuna Donbassiin. Venäläiset olivat Lindbergin tietojen mukaan keskittäneet melko lyhyelle rintamalle joukkoja 76 pataljoonan taisteluosaston verran, eli noin 70 000 miestä. Venäjän lopetettua yrityksensä saartaa Kiova Lindberg piti puolustajan mahdollisuuksia hyvinä. Käytettävissä olivat pohjoisen rintamalta vapautuneet joukot, länsimaista virtasi koko ajan lisää aseita ja ukrainalaisten taistelumoraali oli hyvä. Entinen ilmavoimien kenraali Lindberg ei pitänyt selvänä tuliko Itä-Ukrainan avoin maasto suosimaan venäläisiä, joilla hänen mielestään oli panssariylivoima, kuten perinteisesti oli ajateltu. Yksittäisen taistelijan käyttämät panssarintorjuntaohjukset, kuten Javelin ja NLAW, sekä lennokit olivat hänen mielestään osoittautuneet Ukrainan sodassa niin tehokkaiksi. Hän arveli Venäjän ottaneen opikseen virheistään ja odotti sen asevoimien parantavan aselajien yhteistoimintaa ja hajauttavan joukkojaan pois tieurilta. Jonkinlaisena etuna Venäjälle olivat sen lyhyemmät huoltoyhteydet. Lindberg arveli Venäjän tavoitteena voivan olla vallata ja pitää Luhanskin ja Donetskin maakuntien pohjoiset ja luoteiset alueet, jotka eivät vielä olleet separatistien hallussa. Tämä vastaisi hänen mukaansa duuman julistusta, jossa maakunnat julistettiin itsenäisiksi kokonaisuudessaan.[182]

Panssarivoimat

Majuri Mauri Mäkinen Maavoimien esikunnasta analysoi huhtikuussa Sotilasaikakauslehdessä venäläisen panssarivoiman suoritusta. Epäonnistunut huolto oli aiheuttanut venäläisten panssarijoukoille suuria vaikeuksia. Mäkinen katsoi myös joukkojen koulutuksen ja motivaation olleen selvästi heikkoa, aselajien yhteistoiminnan epäonnistuneen ja panssarijoukkojen olleen aselajin luonteen vastaisesti passiivisia. Ukrainalaisia hän arvosteli etenemisurien suluttamisen laiminlyömisestä Donbassin ulkopuolella.[172]

Venäjä oli tuonut Ukrainan-operaatioon moderneimmat mallinsa taistelu- rynnäkkö- ja miehistönkuljetuspanssarivaunuistaan. Ukrainassa vaunujen omasuojajärjestelmät ja jälkiasenteiset metallikehikot eivät olleet näyttäneet antavan suurta suojaa ukrainalaisten aseita vastaan. Mäkinen ei pitänyt Ukrainan sodan sen astisten kokemusten valossa lennokkeja tai ”vaanivia ammuksia”[e] vallankumouksellisena uutuuksena, vaan jatkona 2001 alkaneelle taktiselle kehitykselle. Niin ikään hän suhtautui kriittisesti mielipiteisiin, joiden mukaan kevyet panssarintorjunta-aseet olisivat taistelukentällä tehneet panssarivaunut vanhanaikaisiksi.[172]

Muuten alkupäivinä Venäjä oli käyttänyt hyvin koulutettuja ilmarynnäkköjoukkojaan Kiovan nopeassa valtausyrityksessä, mutta sen jälkeen jo totuttuun tyyliin myös maataistelujen kärkijoukkoina.[172]

Informaatiosota

Venäjä ja Ukraina kävivät kybersotaa jo ennen helmikuun 2022 hyökkäystä. Joulukuussa 2015 hakkerit iskivät ukrainalaiseen energiayhtiöön ja katkaisivat sähkönjakelun 80 000 asiakkaalta, ja vuonna 2016 tehty hyökkäys katkaisi 20 % Kiovan sähköntarpeesta. Kesäkuussa 2017 NotPetya-haittaohjelma saastutti Ukrainassa käytetyn kirjanpito-ohjelmiston, jonka kautta se levisi nopeasti paitsi Ukrainaan myös ulkomaille. Ehkä jopa 10 miljardin dollarin vahingot tekivät siitä yhden kaikkien aikojen kalleimmista tietokoneviruksista.[183][184] Tammi-helmikuussa 2022 alkoivat palvelunestohyökkäykset Ukrainan hallinnon, asevoimien ja pankkien verkkosivuja vastaan. Tavoitteena saattoi olla saada Ukrainan hallinto näyttäytymään kyvyttömältä kansalaisten silmissä. Venäjän aloittaessa maa- ja ilmahyökkäyksen 24. helmikuuta samalla hyökättiin myös Ukrainan tietoverkkoihin. Tietoja tuhoava haittaohjelma pyrki tuhoamaan tietoja ja Ukrainan satelliittilaajakaistaan kohdistunut hyökkäys pyrki rampauttamaan asevoimien johtamisjärjestelmän. Hieman myöhemmin satelliittipaikannusjärjestelmien laajalla häirinnällä, joka kattoi koko Venäjän läntisen raja-alueen pyrittiin häiritsemään Ukrainan ilmavoimia ja lännen lentotiedustelua.[183]

Neljännen taistelupäivän 27. helmikuuta iltana kenraalimajuri Pekka Toveri katsoi Venäjän joutuneen selvästi häviölle informaatiosodassa. Kybersodassa ukrainalaiset olivat kyenneet suojaamaan järjestelmiään menestyksellisesti ja propagandassakin Eurooppa ja Pohjois-Amerikka levittivät heidän sanomaansa.[185][186] Näytti siltä, ettei Venäjä ollut käyttänyt kyberhäirinnän osaamistaan ajoissa.[185][186] Toveri esitti vaihtoehtoisina syinä toisaalta Nato-maiden tietotaidollisen ja teknisen avun ja vuosia jatkuneiden kyberhyökkäysten vahvistaman Ukrainan puolustuksen ja toisaalta mahdollisuuden, ettei Venäjä ollut halunnut käyttää kaikkia keinojaan, toivoen hallitsevansa viestintää ja käyttävänsä median kautta tapahtuvaa psykologista vaikuttamista tehokkaana aseena.[185][186]

Toverin mukaan Venäjä oli jo menettänyt mahdollisuutensa helppoon ja nopeaan voittoon, joka myös nopeasti unohtuisi maailmalta. Sen piti Toverin mielestä jatkaa tiedotushiljaisuutta omista, raskaista tappioista ja yrittää pitää yllä mielikuvaa, ettei Ukrainassa käyty sotaa eikä varsinkaan hyökkäyssotaa. Ukrainalaisten väittämien Venäjän asevoimien tappioiden Toveri ei uskonut olevan suuresti liioiteltuja.[186]

17. maaliskuuta haastateltu, verkossa tapahtuvaa informaatiovaikuttamista tutkiva tohtori Pekka Kallioniemi Tampereen yliopistosta piti Ukrainan tiedottamista laadukkaana ja tehokkaasti leviävänä. Se pyrki ja onnistui antamaan kuvan Ukrainasta tehokkaasti puolustautuvana mutta heikompana osapuolena. Sen sijaan Venäjän propaganda jäi lännessä selvästi häviölle. Se oli Kallioniemen mukaan verkossa keskittynyt vaikuttamaan länsimaiden kansalaisiin; pyrkien herättämään mielipide-eroja, ”sotkemaan” ja keskittyen vastapuolen omiin asioihin.[46] Propaganda-aiheen elinkaari alkoi sosiaalisen median anonyymeiltä palstoilta, joilla aiheita kokeillaan, jotta saataisiin selville, mitkä aiheet kiinnittävät ihmisten huomion − aluksi anonyymeillä alustoilla, joilla viestiä yritetään vahvistaa ”tykkääjätrollien” avulla. Onnistuessaan aiheet leviävät ei-anonyymeille alustoille, kuten Facebookiin ja YouTubeen, joilta on jo mahdollista kiinnittää myös toimittajien huomiota.[46]

Mediasota

Venäjän viestintää valvova viranomainen Roskomnadzor (RKN) pyrki siihen, että hyökkäys Ukrainaan esitettäisiin Venäjällä pelkästään Itä-Ukrainaa koskevana rajoitettuna sotilasoperaationa. Roskomnadzor esimerkiksi määritti, millä sanoilla hyökkäystä sai kutsua ja mitä siitä sai kertoa. Kiellettyä sanoja ovat sota ja hyökkäys. Vääriä sanoja käyttäneet tahot olivat saaneet varoituskirjeen, ja niiden internetsivustot saattoivat joutua estolistalle, joka torjui pääsyn joko yksittäisille sivuille tai koko sivustolle.[187][188]

Maaliskuun 1. päivänä venäjänkielinen Wikipedia sai estouhkauksen siitä, että se ilmoitti sodassa tulleiden uhrien määrän ja kertoi Venäjään kohdistuvasta taloussaarrosta.[189][190] RKN syytti Wikipediaa kehotuksista nostaa rahat pois venäläisten pankkien tileiltä.[191]

1. maaliskuuta venäjänkieliselle Wikipedialle ja Wikimedia Venäjälle tuli molemmille ilmoitus, että ru.wikipedia.org voisi joutua estetyksi, jos se ei noudata Venäjän Roskomnadzorin ohjeita sotaan liittyvästä viestinnästä. Vastineessaan 3. maaliskuuta Venäjän Wikimedia katsoi, ettei RKN:n syytösten aiheellisuutta voinut Wikipedian sisällön jatkuvasti korjautuvasta luonteesta johtuen arvioida ja että pääsyn rajoittaminen Wikipediaan toimisi vastoin viranomaisen päämäärää taistella paikkansapitämätöntä tietoa vastaan.[192][193][194] Ukrainan sotaan liittyvän muokkaamisensa takia venäjänkielisen Wikipedian pitkäaikainen käyttäjä pidätettiin Valko-Venäjällä 11. maaliskuuta ja hänen henkilötietonsa mukaan lukien sosiaalisen median tunnukset ja osoite julkistettiin.[195]

2. maaliskuuta Euroopan unioni kielsi Venäjän valtiollisten Russia Today -kanavan ja Sputnik-uutistoimiston sekä niiden tytäryhtiöiden toiminnan EU:n alueella.[196] Edellisenä päivänä yhdysvaltalainen Google oli sulkenut edellisiin kytköksissä olevat Youtube-kanavat eurooppalaisilta seuraajilta. Yksittäiset maat olivat jo aikaisemmin kieltäneet venäläisviestimiä. Saksan viranomaiset olivat jo joulukuussa saaneet eurooppalaisen tietoliikennesatelliittiorganisaatio Eutelsatin lopettamaan saksankielisen RT DE -kanavan välityksen. Kokonaan Saksa blokkasi RT:n saksankielisen uutiskanavan 2. helmikuuta, mihin Venäjä vastasi estämällä Deutsche Wellen toiminnan Venäjällä.[197][198]

10. maaliskuuta lähtien Meta salli poikkeuksena viestit, joissa yksipuolisesti kehotettiin väkivaltaan venäläisiä sotilaita vastaan Facebookissa ja Instagramissa. Valtiot, joiden alueella tämä oli sallittua, olivat entisiä Neuvostoliiton alusmaita ja nykyisen Venäjän naapurimaita, kuten Azerbaidžan ja Georgia.[199]

Muita arvioita

Länsimaisissa arvioissa korostetaan usein Venäjän politiikan epäjohdonmukaisia ja vihamielisiä piirteitä sotaan johtaneina syinä. Chicagon yliopiston politiikan tutkimuksen professori John Mearsheimer uskoi, että Venäjällä Naton toimintaa ja laajenemista ei mielletty pelkästään puolustukselliseksi. Hän ei katsonut Venäjällä olleen imperialistisia motiiveja hyökkäyksessään, vaan esimerkiksi Krimin valtaus oli impulsiivinen reaktio Ukrainan venäläismielisen presidentin syrjäyttämistä vastaan.[200]

Venäjän vuosien 1990–1996 ulkoministeri ja sittemmin Yhdysvaltoihin muuttanut Andrei Kozyrev piti hyökkäystä Putinin henkilökohtaisena päätöksenä ja arveli 7. maaliskuuta kirjoittamassaan Twitter-kirjoituksessa tämän hyökkäyspäätöksen perustuneen kolmeen virhekäsitykseen: Putin oli aliarvioinut Ukrainan valtioidentiteetin, lännen halukkuuden vastatoimiin ja hänellä oli ollut väärä tieto Venäjän asevoimien nykytilasta. Kozyrevin mielestä Putin ei koskaan ollut pitänyt Ukrainaa oikeasti todellisena itsenäisenä valtiona vaan ansaitsevan korkeintaan satelliittivaltion aseman. Vuoden 2014 vallankumous kuitenkin lopetti kaikki toiveet maan pitämisestä tulevaisuudessa itsenäisenä ja Venäjälle myötämielisenä, mikä sai Putinin päättämään voimankäytöstä. Asevoimien kehittämiseen 20 vuoden aikana annetuista varoista olisi mennyt suuri osa alemman hallinnon korruptioon ja asevoimien todellinen suorituskyky salattu presidentiltä. Kreml piti Naton epäonnistunutta vetäytymistä Afganistanista 2021 sekä Euroopan unionin laimeaa vastausta 2014 Krimin valtaukseen merkkinä heikkoudesta ja arvioi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin seniiliksi ja kyvyttömäksi. Hänen mielestään länsimaitten ei pitänyt pelätä ydinsotaa ja sen takia välttää voimakkaitakin vastatoimia.[201]

Pakolaiskriisi

Pääartikkeli: Ukrainan pakolaiskriisi
Vapaaehtoiset auttavat ukrainalaisia pakolaisia Przemyśl Głównyn rautatieasemalla Puolassa.

Yhdistyneet kansakunnat varautui maaliskuun 5. päivä neljän miljoonan ihmisen pakoon Ukrainasta.[202] Tämä arvio on sittemmin osoittautunut riittämättömäksi.[28] Suurin osa pakolaisista oli siirtynyt läntiseen naapurimaahan Puolaan.[203] Myös Ukrainan muut naapurit, Unkari, Slovakia, Moldova ja Romania, olivat vastaanottaneet suuren määrän pakolaisia.[204]

Suomesta turvapaikkaa hakevia ukrainalaisia oli 5. maaliskuuta 627. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomeen oli mahdollisesti tulossa useita tuhansia pakolaisia Ukrainasta.[205] 13. maaliskuuta mennessä turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua Suomesta oli hakenut yli 3 300 pakolaista, mutta Maahanmuuttovirasto arvioi Suomeen saapuneiden kokonaismäärän olleen huomattavasti sitä suurempi.[206]

Tartuntataudit, kuten COVID-19, polio ja tuberkuloosi, voivat levitä pakolaisten mukana.[207]

Katso myös

Huomautukset

  1. ↑ Lähteet viittaavat toisinaan kuolemien sijasta vihollisen henkilötappioihin tai uhreihin. Lähteet eivät ei aina yksiselitteisesti kerro, eikä sotatilanteessa ole välttämättä selvää, kuinka moni uhreista on kuollut ja kuinka moni loukkaantunut.
  2. ↑ Ukrainan asevoimien raportoimat luvut ovat korkeintaan suuntaa antavia. Ukrainan asevoimien viestimistä materiaalitappioista, joita tietotoimistot yms. sittemmin ovat toistaneet, on paljastunut esimerkiksi 12.-13.10.2022 monia yhteenlaskuvirheitä.[13][14] Näitä ei seuraavinakaan päivinä ole oikaistu, vaan raportointia on jatkettu häpeilemättömästi kasvattaen ikäänkuin mitään virheitä ei olisi tehty. Aiheesta enemmän keskustelusivulla
  3. ↑ Koko sotatoimialue, eli Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueet mukaanluettuina. YK:n OHCHR uskoo, että todelliset uhriluvut ovat huomattavasti korkeampia, koska joiltain intensiivisten vihamielisyyksien paikkakunnilta saatavat tiedot ovat viivästyneet ja useiden raporttien kohdalla YK tarvitsee yhteistyötä. Tämä tiedontarve koskee esimerkiksi Mariupolia (Donetskin alue), sekä Popasnaa, Lysytšanskia ja Sjevjerodonetskia (Luhanskin alue), joita koskien on esitetty väitteitä lukuisista siviiliuhreista.
  4. ↑ 19. helmikuuta Münchenin turvallisuuskokouksessa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi oli pitänyt puheen, jossa hän esitti epäilyksensä siitä, onko Budapestin sopimus enää voimassa. Tämä tulkittiin Venäjän virallisessa tiedotuksessa Ukrainan aikeeksi luopua ydinaseettomuudestaan. Lännessä taas Zelenskyin puhe tulkittiin pelkästään pettymykseksi sopimuksessa luvattuihin molemminpuolisiin turvatakuisiin, joiden Ukraina näki pettäneen.
  5. ↑ Englanniksi: loitering munition: Tykistön kayttämiä ammuksia, tai itsemurhalennokkeja, jotka voivat pysytellä ilmassa odottamassa, kunnes sopiva maali ilmaantuu alapuolelle.

Lähteet

  1. ↑ Russian troops plan to drive non-functioning vehicles to occupied Donetsk region 30.03.2022 21:08. Ukrinform. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  2. ↑ Resolution adopted by the General Assembly (Adopted without a vote on a Report from the Sixth Committee) 3314 (XXIX). Definition of Aggression (Twenty-ninth session. Agenda item 86) 14.12.1974. United Nations. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  3. ↑ United Nations and the Definition of Aggression (Essay) lawteacher.net. 16.7.2019. All Answers ltd. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Russia Uses Homel Civil Airfield To Attack Ukraine charter97.org. 20.3.2022. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  5. ↑ Russia starts using Brest airport in Belarus to shell Ukraine 31.3.2022. Ukrinform. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  6. ↑ Defense Ministry: Russia relocating missile systems to Belarus’ Homel region 1.4.2022. Ukrinform. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  7. ↑ Brown, David: Ukraine conflict: Where are Russia’s troops? BBC News. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 25.2.2022. (englanniksi)
  8. ↑ a b ”Chapter Five: Russia and Eurasia”, The Military Balance 2022, s. 215. International Institute for Strategic Studies, 2022. ISBN 978-1032279008 (paperback). (englanniksi)
  9. ↑ The military balance 2021. International Institute for Strategic Studies, 2021. ISBN 978-1032012278. (englanniksi)
  10. ↑ Altman, Howard: Foreign fighters now on battlefield helping battle Russia: Ukraine Military Times. 7.3.2022. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
  11. ↑ 880 Russian soldiers eliminated in past day 7.6.2023 08:30. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 7.6.2023. (englanniksi)
  12. ↑ AFU eliminate 800 Russian invaders, destroy 12 tanks, 1 helicopter in past day 6.6.2023 08:52. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 7.6.2023. (englanniksi)
  13. ↑ Russian military death toll in Ukraine rises to 63,800 13.10.2022 10:07. Ukrinform, ukrinform.net. Arkistoitu 9.2.2023. Viitattu 13.10.2022. (englanniksi)
  14. ↑ Russian military death toll in Ukraine up to 63,380 - General Staff 12.10.2022 11:01. Ukrinform, ukrinform.net. Arkistoitu 9.2.2023. Viitattu 12.10.2022. (englanniksi)
  15. ↑ Defence Minister Says 5,937 Russian Soldiers Killed In Ukraine Barron's. 21.9.2022. Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)
  16. ↑ Russian casualties in Ukraine. Mediazona count, updated 2.6.2023. Mediazona yhteistyössä BBC News Russian ja vapaaehtoisten kanssa; Venäjän asevoimien varmennettuja tappioita 24.2.2022-2.6.2023. Viitattu 5.6.2023. (englanniksi)
  17. ↑ Russian Defense Ministry to publish data on military deaths from Ukrainian documents (Venäjän puolustusministeriö) 16.4.2022. TASS. Viitattu 8.5.2022. (englanniksi)
  18. ↑ Russian forces disable nearly 4,000 Ukrainian military sites since beginning of operation (Russian Defense Ministry) 14.3.2022. Interfax. Arkistoitu 18.3.2022. Viitattu 28.3.2022.
  19. ↑ President's Office says Ukrainian army lost up to 13,000 soldiers since war started ukrinform.net. 1.12.2022. Viitattu 2.12.2022. (englanniksi)
  20. ↑ Joe Inwood, Nick Beake, Wyre Davies, Joel Gunter, Orla Guerin & Steve Rosenberg: As it happened: Human cost of eastern city battle 'terrifying' - Zelensky 11.6.2022. BBC, bbc.com. Viitattu 2.12.2022. (englanniksi)
  21. ↑ Dan Sabbagh: Ukraine’s high casualty rate could bring war to tipping point The Guardian, theguardian.com. 10.6.2022. Viitattu 12.6.2022. (englanniksi)
  22. ↑ Ukraine: civilian casualty update 5 June 2023 (tilanne 4.6.2023 klo 24) 5.6.2023. Office of the High Commissioner for Human Rights (OHCHR), United Nations. Viitattu 6.6.2023. (englanniksi)
  23. ↑ Nebehay, Stephanie: Thousands of civilians in Mariupol may have died in past month – UN tells Reuters 29.3.2022. Reuters. Arkistoitu 30.3.2022. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
  24. ↑ Over 2,400 civilians died in Mariupol since Russian invaded, EU says 14.3.2022. Reuters. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
  25. ↑ Zinets, Natalia: Almost 5,000 killed in Mariupol since Russian siege began, mayor’s office 28.3.2022. Reuters. Arkistoitu 29.3.2022. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
  26. ↑ Singh, Maanvi & Aratani, Lauren & Chao-Fong, Léonie & Belam, Martin: More than 20,000 civilians killed in Mariupol, mayor says 12.-13.4.2022. The Guardian. Arkistoitu 12.4.2022. Viitattu 15.4.2022. (englanniksi)
  27. ↑ At least 22,000 civilians killed in Mariupol - mayor's adviser 25.5.2022. Interfax-Ukraine, interfax.com.ua. Arkistoitu 25.5.2023. Viitattu 15.3.2023. (englanniksi)
  28. ↑ a b c Ukraine Refugee Situation - Border crossings from Ukraine (since 24 February 2022) * Refugees Refugees from Ukraine recorded across Europe 8,249,055; Refugees from Ukraine registered for Temporary Protection or similar national protection schemes in Europe 5,246,661; * Border crossings from Ukraine (since 24 February 2022) 21,924,285; Border crossings to Ukraine (since 28 February 2022) 13,060,039 (Ukrainan rajanylitykset 23.5.2023; useimmat maakohtaiset pakolaistiedot ovat tätä vanhempia; mutta vanhentunutta aineistoa edustaa esim. tieto Alankomaista - päivätty jo 10.2.2023, Turkista 26.1.2023, Ranskasta 31.10.2022 ja Venäjältä 21.10.2022) 23.5.2023. UNHCR/ United Nations. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
  29. ↑ a b Ukraine — Snapshot report: Population Figures and Geographic Distribution — General Population Survey Round 13 (11 - 23 May) (pdf) 5.6.2023. International Organization for Migration (IOM), iom.int. Viitattu 6.6.2023. (englanniksi)
  30. ↑ a b Ukraine — Internal Displacement Report — General Population Survey Round 12 (16 - 23 January 2023) (pdf) 2.2.2023. International Organization for Migration (IOM). Viitattu 3.2.2023. (englanniksi)
  31. ↑ a b Tällainen oli puhe, jossa Putin julisti Venäjän sotilasoperaation Yle uutiset. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  32. ↑ Venäjän joukot ympäröivät Ukrainaa kolmelta suunnalta Yle uutiset. 18.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  33. ↑ Putin tunnusti Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden MTV uutiset. 21.2.2022. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  34. ↑ Analyysi: Putin hyödyntää retoriikassaan Ukrainan vaikeaa historiaa. (Arkistoitu – Internet Archive) Yle uutiset 2022.
  35. ↑ a b Ukraine conflict: Russian forces invade after Putin TV declaration BBC News. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  36. ↑ a b ”Lopulta kyse on elämästä ja kuolemasta” – HS julkaisee Vladimir Putinin sodanjulistuspuheen sanasta sanaan Helsingin Sanomat. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  37. ↑ Mariupol: Why Mariupol is so important to Russia’s plan BBC News. 21.3.2022. Viitattu 30.3.2022. (englanniksi)
  38. ↑ Cohen, Roger: Live Updates: Russia Attacks Ukraine From Land, Air and Sea The New York Times. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  39. ↑ Sotatila julistettu koko Ukrainaan – Volodymyr Zelenskyi vahvistaa Venäjän ohjusiskut Uusi Suomi. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  40. ↑ Tiedustelutiedot: Venäjä edennyt lähemmäksi Kiovaa – Ukraina kertoo vallanneensa takaisin Hostomelin lentokentän Ilta-Sanomat. 12.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  41. ↑ Walters, Alex: In numbers: How does Ukraine's military stack up against Russia? Forces Network. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  42. ↑ a b c d Vaalisto, Heidi: Ex-tiedustelupäällikkö arvioi: Tähän Venäjä pyrkii Kiovan saarrolla – nostaa esiin Suomen talvisodan opit Ilta-Sanomat. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  43. ↑ a b c Ukraine’s demilitarization settings are yet to be agreed on TASS. 2.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  44. ↑ a b c Russia wants to demilitarize Ukraine, let Ukrainians decide their future: Lavrov Anadolu Agency. 3.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  45. ↑ Näkki, Marjo & Aaltola, Mika: Politiikkaradio. Audio Areena areena.yle.fi. 25.2.2022 (ohjelman ajankohta 4:00 – 10:00). Arkistoitu 15.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  46. ↑ a b c Näin Venäjä testaa, mikä propaganda toimii ja mikä ei, sitten vuoroon astuvat trollit ja some MTV uutiset. 17.3.2022. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 23.3.2022.
  47. ↑ Ukraina on joukkoistanut kybersotaansa taitavasti Helsingin Sanomat. 8.3.2022. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 23.3.2022.
  48. ↑ a b Ukraine Support Tracker Kiel institute for world economy. Viitattu 3.5.2022. (englanniksi)
  49. ↑ Ukraine Emergency: UNHCR Operational Response Delivery Updates - 2 November 2022 (YK:n Ukrainan hätätilan operatiivisen avustustilanteen katsaus) 2.11.2022. UNHCR/ United Nations. Viitattu 4.11.2022. (englanniksi)
  50. ↑ Anna Nuutinen: Venäjän liikekannallepanon heikkous ei yllätä Pekka Toveria - "Ei kiinnosta Putinia pätkääkään" Ilta Sanomat. 24.9.2022. Sanoma. Viitattu 25.9.2022.
  51. ↑ Valekansanäänestysten tulos Ukrainassa oli odotetunlainen – Donetskissa yli 99 prosentin väitetään äänestäneen Venäjään liittymisen puolesta Itä-Häme. 28.9.2022. Viitattu 28.9.2022.
  52. ↑ Laukkanen, Joona: Putin allekirjoitti laittomat alue­liitokset – presidentti osallistui kansan­juhliin Punaisella torilla Ilta-Sanomat. 30.9.2022. Viitattu 4.10.2022.
  53. ↑ a b c d Satu Helin, Harri Vähäkangas: Aikajana Yle uutiset. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  54. ↑ Tiina Kirkas: Ukraina oli Neuvostoliiton tärkeimpiä tasavaltoja: se tuotti viljaa, terästä ja ydinvoimaa koko valtakunnalle Yliopisto-lehti 4/2022. 10.5.2022. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 16.5.2022. Viitattu 16.5.2022.
  55. ↑ Conflict in Ukraine Global Conflict Tracker. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  56. ↑ Sotilaat ovat neljättä vuotta poteroissaan Itä-Ukrainassa Yle uutiset. 23.4.2018. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  57. ↑ Kotkavirta, Johannes: Venäjä vahvisti kolmen ukrainalaislaivan valtaamisen Ilta-Sanomat. 26.11.2018. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  58. ↑ Zapad 2021 Military Exercises Uacrisis.org. 2.10.2021. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  59. ↑ Kofman, Michael: Zapad 2021: What We Learned From Russia’s Massive Military Drills The Moscow Times. 23.9.2021. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  60. ↑ Altman, Howard: Russia preparing to attack Ukraine by late January Military Times. 20.11.2021. Arkistoitu 21.1.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  61. ↑ Huttunen, Otso: Ukrainan tiedustelu: Venäjä valmistautunut hyökkäämään tammikuun lopulla Ilta-Sanomat. 21.11.2021. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  62. ↑ Venäjän duuma on hyväksynyt YYA-sopimukset Donetskin ja Luhanskin kanssa Demokraatti. 22.2.2022. Arkistoitu 28.3.2022. Viitattu 24.2.2022.
  63. ↑ Putin orders Russian forces to ”perform peacekeeping functions” in eastern Ukraine’s breakaway regions 22.2.2022. Reuters. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 27.2.2022. (englanniksi)
  64. ↑ Tällainen on Venäjän ja separatistien ”YYA-sopimus” verkkouutiset.fi. 22.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  65. ↑ Zelenskyi syyttää länsimaita hitaasta reagoinnista Yle uutiset. 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  66. ↑ Russia ready to send delegation to Minsk for talks with Ukraine 25.2.2022. Interfax. Viitattu 25.2.2022. (englanniksi)
  67. ↑ Ovaskainen, Teppo: Sauli Niinistö kertoi tehostetusta Nato-yhteydenpidosta Uusi Suomi. 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  68. ↑ Aliyev, Erdogan offer to organize talks with Russia 26.2.2022. Interfax. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  69. ↑ Russia-Ukraine War Live News: Ukrainian Delegation At Belarus Border For Talks With Russia Republic World. 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  70. ↑ Russian delegation will wait until 3:00 p.m. for Ukraine’s decision on readiness to attend talks in Gomel 27.2.2022. Interfax. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  71. ↑ Ukrainian Forces Hold Kyiv as Talks With Russia Are Planned Wall Street Journal. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  72. ↑ Russia-Ukraine peace talks at Belarusian border end Anadoly Agency. 28.2.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  73. ↑ a b c d e Yle uutiset – Päivitetty seuranta Yle uutiset. 12.2.2022. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  74. ↑ Live updates: Putin claims Russia is offering safe corridors AP News. 3.3.2022. Viitattu 3.3.2022. (englanniksi)
  75. ↑ What neutrality would mean for Ukraine, Russia and the war Financial Times. 10.3.2022. Viitattu 7.8.2022. (englanniksi)
  76. ↑ Russia wants to demilitarize Ukraine, let Ukrainians decide their future: Lavrov Aa. Viitattu 7.8.2022. (englanniksi)
  77. ↑ 2nd round of talks between Russia and Ukraine end with no cease-fire ABC News. 3.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  78. ↑ Russia will not let Ukraine obtain nuclear weapons TASS. 2.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  79. ↑ Third round of Ukraine-Russia peace talks ends with no results Kyiv Independent. 7.3.2022. Arkistoitu 11.4.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  80. ↑ Russian airstrike hits base in western Ukraine, kills 35 ABC News. Arkistoitu 13.3.2022. Viitattu 13.3.2022. (englanniksi)
  81. ↑ a b ‘No progress’ as top Russia, Ukraine diplomats talk in Turkey Al Jazeera. 10.3.2022. Arkistoitu 31.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  82. ↑ Russia-Ukraine talks fail with no progress on cease-fire, safe passage for civilians CNBC. 10.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  83. ↑ Russia keeps up attacks in Ukraine as two sides hold talks AP News. 15.3.2022. Arkistoitu . Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  84. ↑ Negotiations are ongoing. Consultations on the main negotiation platform renewed. General regulation matters, ceasefire, withdrawal of troops from the territory of the country… Myh’ailo Podoljakin Twitter-tili. Twitter. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15.3.2022. (englanniksi)
  85. ↑ a b Zelensky: Peace talks ’sound more realistic’ BBC News. 16.3.2022. Arkistoitu . Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  86. ↑ a b Ukraine and Russia explore neutrality plan in peace talks Financial Times. 16.3.2022. Arkistoitu . Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  87. ↑ a b Russia, Ukraine ‘close to agreement’ in negotiations, says Turkey Al Jazeera. 20.3.2022. Arkistoitu 31.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  88. ↑ French Foreign Minister says Russia is ’pretending to negotiate’ in Ukraine talks Radio France Internationale. 17.3.2022. Arkistoitu . Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  89. ↑ Best, Paul: Russia and Ukraine to start next round of live negotiations in Turkey in the coming days Fox News. 27.3.2022. Arkistoitu 28.3.2022. Viitattu 28.3.2022. (englanniksi)
  90. ↑ Update 1-In call with Putin, Turkey’s Erdogan stresses need for ceasefire 27.3.2022. Reuters. Arkistoitu 28.3.2022. Viitattu 28.3.2022. (englanniksi)
  91. ↑ Zelensky says Ukraine prepared to discuss neutrality in peace talks BBC News. 28.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  92. ↑ a b Zelenskiy says Ukraine willing to discuss neutrality at Russia talks The Guardian. 28.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  93. ↑ a b c Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelut alkoivat jälleen Turkissa – odotukset tuloksista laihoja Yle uutiset. 29.3.2022. Viitattu 29.3.2022.
  94. ↑ Spicer, Jonathan & Garanich, Gleb: Russia promises to scale down operations in northern Ukraine 29.3.2022. Reuters. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi)
  95. ↑ ‘The world sees you’ UN chief tells Ukrainians, pledging to boost support 28.4.2022. YK. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
  96. ↑ Ukrainian president condemns Russia's 'inhuman' treatment of civilians in Ukraine's Mariupol Anadolu Ajansi. 6.5.2022. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
  97. ↑ a b c d e ”Ajatuksemme ovat viattomien naisten, miesten ja lasten luona” – Näin poliitikot ympäri Eurooppaa kommentoivat Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Helsingin Sanomat. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  98. ↑ Lehto, Mika: Suomi antaa puolustusapua Ukrainalle – kypäriä, luotiliivejä, kaksi kenttäsairaalaa ja lupa Viron haupitseille Ilta-Sanomat. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022.
  99. ↑ Suomi lähettää Ukrainaan aseellista materiaaliapua 28.2.2022. Suomen valtioneuvosto. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 1.3.2022.
  100. ↑ Väntönen, Elina: Niinistö tapaa tänään Bidenin, ja se on itsessään merkittävä tuenosoitus Helsingin Sanomat. 4.3.2022. Arkistoitu 4.3.2022. Viitattu 4.3.2022.
  101. ↑ Lehto, Mika: Niinistö ja Biden tapaavat illalla Ilta-Sanomat. 4.3.2022. Arkistoitu 4.3.2022. Viitattu 4.3.2022.
  102. ↑ Ylen kysely: Nato-jäsenyyden kannatus vahvistuu Yle uutiset. 14.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022.
  103. ↑ a b Ukrainan rajaviranomaiset: Venäjän armeija yrittää murtautua Kiovan alueelle Helsingin Sanomat. 24.2.2022. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  104. ↑ a b EU valmistelee kolmatta pakotekierrosta Venäjää vastaan Helsingin Sanomat. 24.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  105. ↑ Kiinan ulkoministeriö: ”Maineensa menettää maa, joka puuttuu toisen sisäisiin asioihin” Yle uutiset. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  106. ↑ a b In Japan and across Asia, an outpouring of support for Ukraine Washington post. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  107. ↑ South Korea to Join International Sanctions Against Russia Wall Street Journal. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  108. ↑ Japan freezes Putin’s assets, joins SWIFT sanction .nhk.or.jp. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  109. ↑ In rare stand, South Korea, Singapore unveil sanctions on Russia Al Jazeera. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  110. ↑ Ukraine crisis: Why India is walking tightrope amid calls for Russia’s isolation The Times of India. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  111. ↑ Where do Russia’s allies stand as Western powers slam Moscow Al Jazeera. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  112. ↑ Notheirs, Asher: Russian ally Kazakhstan denies request to join attack on Ukraine: Report Washington Examiner. 25.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  113. ↑ Kyrgyzstan calls on Russia, Ukraine to sit down at negotiating table 25.2.2022. Interfax. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  114. ↑ Tuomaala, Erja: Kirgisia tukee Venäjää Ukrainassa Yle uutiset. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  115. ↑ Kyrgyz president supports Russia’s actions in Ukraine in phone call with Putin TASS. 26.2.2022. TASS. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  116. ↑ Cilbert, C. Asha: Who are Russia’s allies in the Ukraine conflict and what is their stance? CBS News. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  117. ↑ Ndtv ndtv.com. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  118. ↑ Uzbekistan affirms neutrality in relation to Russian action in Ukraine 26.2.2022. Interfax. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  119. ↑ Reuters reuters.com. 27.2.2022. Arkistoitu 5.3.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  120. ↑ Venäjä blokkasi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman, jossa tuomittiin sen hyökkäys Ukrainaan MTV Uutiset. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  121. ↑ MTV Uutiset 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  122. ↑ YK:n yleiskokouksen enemmistö vaatii Venäjää vetäytymään Ukrainasta, Kiina pidättäytyi äänestämästä Helsingin Sanomat. 2.3.2022. Arkistoitu 4.3.2022. Viitattu 4.3.2022.
  123. ↑ 141 countries vote to condemn Russia at UN (mukana kartta) Axios. Arkistoitu 6.3.2022. Viitattu 4.3.2022. (englanniksi)
  124. ↑ Lue neljä tärkeintä asiaa siitä, mitä Ukrainassa tapahtui illan ja yön aikana Yle uutiset. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  125. ↑ Suomi sulkemassa ilmatilansa Venäjältä. Länsi sulkee venäläispankkeja ulos Swift-järjestelmästä. Johnson ja Zelenskyi: Maailman eristettävä Venäjä täysin Yle uutiset. 12.2.2022. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  126. ↑ Venäjän ulkoministeriö uhkaa Suomea ”vakavilla sotilaallisilla seurauksilla”, jos liitymme Natoon Iltalehti. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  127. ↑ Iso-Britannia kieltää venäläisyhtiöiden lentojen maahansaapumisen sekä ilmatilan käytön Lentoposti. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  128. ↑ Balti riigid sulgevad oma õhuruumi Vene lennukitele Uutispalvelut. 26.2.2022. Err.ee. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (viroksi)
  129. ↑ Ukraine invasion: EU shuts airspace to Russian planes BBC News. 27.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  130. ↑ Hakkerikollektiivi julistaa ”kybersodan” Venäjää vastaan Ilta-Sanomat. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  131. ↑ Kailio, Antti: Hakkerikollektiivi Anonymous julisti kybersodan Venäjää vastaan Kauppalehti. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  132. ↑ a b Yli 10 000 ihmistä osoitti lauantaina mieltään Ukrainan puolesta Helsingissä Helsingin Sanomat. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  133. ↑ a b c Kuvakooste: Synkkä torstai yhdisti mielenosoittajat ympäri maailman Helsingin Sanomat. 25.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  134. ↑ Kilgannon, Corey: Ukrainians Take to the Streets in Manhattan The New York Times. 25.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  135. ↑ Jordans, Frank: Anti-war protests across Europe, small rallies in Russia Associated Press. 13.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022. (englanniksi)
  136. ↑ Venäjällä on otettu kiinni yli 800 maan sotatoimia Ukrainassa vastustanutta mielenosoittajaa Yle uutiset. 13.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022.
  137. ↑ a b c Nations discuss coordinating Ukraine war crimes probes AP News. 14.7.2022. Viitattu 15.7.2022. (englanniksi)
  138. ↑ Emmanuel Grynszpan & Faustine Vincent: Ukraine's military accused of war crimes against Russian troops Le Monde, lemonde.fr. 9.4.2022. Viitattu 15.7.2022. (englanniksi)
  139. ↑ NATO has no plans to send troops into Ukraine, Stoltenberg says 24.2.2022. Reuters. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 11.3.2022. (englanniksi)
  140. ↑ Yadav, Ishika: Helmets, grenades, tanks and machine guns: These nations are sending defence supplies to Ukraine Hindustan Times. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022. (englanniksi)
  141. ↑ a b Germany to send Ukraine weapons in historic shift on military aid Politico. 26.2.2002. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022. (englanniksi)
  142. ↑ Czech Republic, Netherlands To Ship More Military Aid To Ukraine Radio Free Europe. 26.2.2002. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022. (englanniksi)
  143. ↑ Sweden to send arms to Ukraine in break with tradition (AFP) Times of Israel. 27.2.2022. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  144. ↑ Deutsch, Jillian & Pronina, Lyubov: EU Approves 450 Million Euros of Arms Supplies for Ukraine Bloomberg. 27.2.2022. Arkistoitu 7.3.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  145. ↑ Cenciotti, David: The Italian Air Force is deploying four more Eurofighter Typhoons to Romania to support NATO’s enhanced Air Policing. The Avionist. 26.2.2022. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  146. ↑ Britain may donate Starstreak missiles to Ukraine, Ben Wallace says Evening Standard. 9.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022. (englanniksi)
  147. ↑ Liebermann, Oren: At a secret airfield in Eastern Europe, a multinational effort to send weapons to Ukraine proceeds at high speed edition.cnn.com. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 11.3.2022. (englanniksi)
  148. ↑ Ukraine supplied 25,000 anti-aircraft weapons by US, allies-US general 7.4.2022. Reuters. Viitattu 26.4.2022. (englanniksi)
  149. ↑ Deutsch, Jillian & Pronina, Lyubov: EU Approves 450 Million Euros of Arms Supplies for Ukraine bloomberg.com. 27.2.2022. Arkistoitu 7.3.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  150. ↑ Ovaskainen, Teppo: Puolan hävittäjäehdotus hämmentää Uusi Suomi. 9.3.2022. Arkistoitu 11.3.2022. Viitattu 11.3.2022.
  151. ↑ Patriots arrived in Slovakia, talks about S-300 delivery to Ukraine continue Euractive. 21.3.2022. Arkistoitu 24.3.2022. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  152. ↑ U.S. suggested Turkey transfer Russian-made missile system to Ukraine 20.3.2022. Reuters. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  153. ↑ Czechs ship tanks, rocket launchers, artillery to Ukraine Reuters. 8.4.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  154. ↑ Desai, Shweta: France to deliver Caesar artillery guns, shells to Ukraine Anadolu Ajansi. 22.4.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  155. ↑ Ukraine to get a dozen howitzers from Germany and the Netherlands Defence News. 6.5.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  156. ↑ Poland has sent over 200 tanks to Ukraine: IAR Puolan yleisradio. 29.4.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  157. ↑ US says 'vast majority' of howitzers has arrived in Ukraine Anadolu Ajansi. 6.5.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  158. ↑ Everything you need to know about the anti-aircraft tank Germany will send to Ukraine Business Insider. 27.4.2022. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
  159. ↑ Swiss block German request to re-export tank ammunition to Ukraine 27.4.2022. Sveitsin yleisradio. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
  160. ↑ Ukraina kiisti, nyt myös USA korjaa hävittäjälausuntoa: ”Näin ei ole käynyt” Uusi Suomi. 21.4.20222. Viitattu 9.5.2022.
  161. ↑ Ukraine given parts, not whole aircraft, by allies: Pentagon France24.com. 20.4.20222. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  162. ↑ Parkkari, Jani: Kansalaisjärjestö: Venäjällä pidätetty sunnuntaina yli 2 000 mielenosoittajaa Yle uutiset. 6.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  163. ↑ Treisman, Rachel: Russia arrests nearly 5,000 anti-war protesters this weekend NPR. 7.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 10.3.2022. (englanniksi)
  164. ↑ Ada Petriczko: A few members of the Russian Parliament speak out against the war. (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) The New York Times 28.2.2022. Viitattu 1.3.2022.
  165. ↑ Lemon, Jason: Russian Politician Demands Putin ’Immediately’ Stop Ukraine Invasion (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) Newsweek 26.2.2022. Viitattu 1.3.2022.
  166. ↑ Muratov, Novaya Gazeta to put up Nobel medal for auction to help Ukrainian refugees 22.3.2022. Interfax. Arkistoitu 22.3.2022. Viitattu 23.3.2022. (englanniksi)
  167. ↑ Arja Paananen: Ennustus Ukrainasta: Venäjä hajoaa pieniin osiin 2–3 vuodessa – ”Venäläisten sairaus” ei alkanut Putinista, vaan Zhirinovskista Ilta-Sanomat. 14.9.2022. Viitattu 16.10.2022.
  168. ↑ Otepääl toimub hõimurahva ersade rahvuskongress - Uudised ja teated - Otepää Vald www.otepaa.ee. Viitattu 16.10.2022.
  169. ↑ a b c Venäjällä suurimman taakan Ukrainan hyökkäyssodasta kantavat ei-venäjänkieliset alueet, myös suomalais-ugrilaisten asuttamat Kaleva. Viitattu 10.5.2023.
  170. ↑ a b c Putinin Venäjä voi hajota – kartta näyttää, millainen olisi pieniin osiin pilkottu ”alistettujen kansojen vankila” Ilta-Sanomat. 4.2.2023. Viitattu 12.2.2023.
  171. ↑ a b c ”Onko Venäjä aliarvioinut Ukrainan?” – Putinin joukot eivät ole pystyneet tai halunneet käyttää vahvuuksiaan MTV Uutiset. 26.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022.
  172. ↑ a b c d Mäkinen, Mauri: Panssarivaunu ei ole voittamaton. Sotilasaikakauslehti, 2022, nro 2, s. 38–43. Upseeriliitto. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.4.2022.
  173. ↑ Harju, Jukka: Ex-komentaja Lindberg Venäjän joukkojen etenemisestä: ”Ei näytä miltään paraatimarssilta” Helsingin Sanomat. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  174. ↑ Huusko, Markku: Taistelu Kiovasta: Sotatieteilijä avaa, miten röyhkeästi Venäjä hyökkää (Apulaissotilasprofessori Antti Paronen) Uusi Suomi. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  175. ↑ Venäjän hyökkäys Ukrainaan on yhä epätodennäköinen, arvioivat asiantuntijat Yle uutiset. 14.2.2022. Arkistoitu 1.3.2022. Viitattu 1.3.2022.
  176. ↑ a b Kallio, Jaana: Sotataidon asiantuntija arvioi, mihin Venäjän hyökkäys tähtää: ”Jokainen tunti on Ukrainalle tärkeä” (teksti, video 26:00) Ilta-Sanomat. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  177. ↑ a b Aholuoto, Vilma: Taistelut Ukrainassa tulevat todennäköisesti kiihtymään lähiaikoina, arvioi tutkija Helsingin Sanomat. 5.3.2022. Arkistoitu 5.3.2022. Viitattu 5.3.2022.
  178. ↑ Mitä tapahtui Venäjän ilmavoimille Ukrainassa? Jotain ihan muuta oli odotettu Ilta-Sanomat. 2.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 28.3.2022.
  179. ↑ a b c Toveri, Pekka: Tilanne illalla 7.3. Suomen Sotilas. 7.3.2022. Arkistoitu 7.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  180. ↑ Kuusijoensuu, Teemu: Asiantuntija tuo esille syyn, miksi Venäjän huolto on epäonnistunut niin täysin Ilta-Sanomat. 8.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  181. ↑ Seppä, Petri: Kova väite: Venäjän sotakaluston uudistamiseen tarkoitetut miljoonat menivätkin luksusjahteihin Ilta-Sanomat. 8.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  182. ↑ Huusko, Markku: Taistelu Donbasista: Näin kenraali Jarmo Lindberg arvioi asetelmia ja Venäjän ”kaksiteräistä miekkaa” Uusi Suomi. 19.4.2022. Viitattu 22.4.2022.
  183. ↑ a b Martti Lehto: Ukrainan infrastruktuuri kyberhyökkäysten kohteena Sotilasaikakauslehti. 2022. Arkistoitu . Viitattu 1.6.2022.
  184. ↑ Mike Mcquade: The Untold Story of NotPetya, the Most Devastating Cyberattack in History Wired.com. 22.8.2018. Viitattu 1.6.2022. (englanniksi)
  185. ↑ a b c Venäjän hyökkäys. Informaatiovaikuttamisessa Ukraina pyyhkii Venäjällä lattiaa, sanovat tiedustelukonkarit Martti J. Kari ja Pekka Toveri Helsingin Sanomat. 21.4.2022. Viitattu 9.5.2022.
  186. ↑ a b c d Vuortama, Juri: Venäjän hyökkäys: Daavid johtaa Goljatia informaatiosodassa Ilta-Sanomat. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 28.2.2022.
  187. ↑ Analyysi: Venäjä jättää kotirintaman yhä pahempaan pimentoon sodan raakuudesta Yle uutiset. 27.2.2022. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 1.3.2022.
  188. ↑ Mikkonen, Erkka: Yle Moskovassa: Ihmiset puhuivat natsismista ja rauhanaatteesta jonottaessaan Venäjän hyökkäyksen tukikonserttiin Yle uutiset. 18.3.2022. Viitattu 29.3.2022.
  189. ↑ Moscow threatens to block Russian-language Wikipedia over invasion article Reuters. 2.3.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  190. ↑ Moscow Threatens to Block Russian-Language Wikipedia Over ‘Invasion’ Article NDTV Gadgets 360. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  191. ↑ Russia threatens to block Wikipedia over article on Ukraine invasion The Independent. 2.3.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  192. ↑ Press Releases/Wikimedia RU considers free access to reliable knowledge critical for peace and harmony ru.wikimedia.org. 3.3.2022. Arkistoitu 9.3.2022. Viitattu 12.3.2022. (englanniksi)
  193. ↑ Wikimedia says it ‘will not back down’ after Russia threatens Wikipedia block The Verge. 3.3.2022. Arkistoitu 11.3.2022. Viitattu 12.3.2022. (englanniksi)
  194. ↑ Oladipo, Gloria ym.: Russia-Ukraine war latest: Kyiv TV tower hit, killing five, as Moscow threatens ‘high-precision strikes’ The Guardian. 1.3.2022 (20:26). Arkistoitu 1.3.2022. Viitattu 1.3.2022. (englanniksi)
  195. ↑ A top Wikipedia editor has been arrested in Belarus The Verge. 11.3.2022. Arkistoitu 11.3.2022. Viitattu 12.3.2022. (englanniksi)
  196. ↑ "Valtava määrä disinformaatiota": Venäjän valtiollinen Russia Today -kanava ja uutistoimisto Sputnik eivät saa enää toimia EU:ssa MTV Uutiset. 2.3.2022. Arkistoitu 2.3.2022. Viitattu 2.3.2022.
  197. ↑ YouTube blokkaa isot venäläisviestimet IS Digitoday. 1.3.2022. Arkistoitu 1.3.2022. Viitattu 2.3.2022.
  198. ↑ Venäläisen RT-kanavan saksankielinen versio on määrätty suljettavaksi MTV Uutiset. 2.2.2022. Arkistoitu 2.3.2022. Viitattu 2.3.2022.
  199. ↑ Facebook allows war posts urging violence against Russian invaders 10.3.2022. Reuters. Viitattu 30.3.2022. (englanniksi)
  200. ↑ Amerikkalainen politiikan tutkija: Lännen arvio Putinista on väärä ja vahingollinen Kauppalehti. 19.3.2022. Arkistoitu 19.3.2022. Viitattu 19.3.2022.
  201. ↑ Andrei Kozyrevin Twitter-tili 7.3.2022. Viitattu 9.4.2022
  202. ↑ Pärssinen, Minna: Venäjän hyökkäys Ukrainaan saattaa aiheuttaa pahemman pakolaiskriisin Euroopassa kuin mikä koettiin 2015 Yle uutiset. 2.3.2022. Arkistoitu 5.3.2022. Viitattu 5.3.2022.
  203. ↑ Myllyniemi, Timo: IS Ukrainan rajalla: Tältä näyttää yhdellä Puolan vilkkaimmista raja-asemista Ilta-Sanomat. 5.3.2022. Arkistoitu 5.3.2022. Viitattu 5.3.2022.
  204. ↑ More than 1.5 million people reportedly crossed into neighbouring countries since Russia invaded The Guardian. Arkistoitu 9.3.2022. Viitattu 7.3.2022. (englanniksi)
  205. ↑ Suomessa on syytä varautua useisiin tuhansiin pakolaisiin, Maahanmuuttovirastosta muistutetaan MTV uutiset. Arkistoitu 6.3.2022. Viitattu 7.3.2022.
  206. ↑ Yli 3 300 Ukrainan sodan pakolaista hakenut suojelua Suomesta Yle uutiset. 13.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022.
  207. ↑ Marika Kataja: Pakolaiset saavat koronarokotteet Suomessa Yle uutiset. 14.3.2022. Arkistoitu 15.3.2022.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–.
Kansalliset
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Venäjän_hyökkäys_Ukrainaan_2022–&oldid=21608477”