1904

Tapahtumia

• 2. tammikuuta – Hererot kapinoivat Saksan Lounais-Afrikassa. Myös pääkaupunki Windhoek oli vakavassa vaarassa. Tammikuun 18. päivän parlamenttikeskustelun jälkeen alettiin välittömästi valmistella 500 miehen, kuuden konekiväärin ja kuuden konetykin lähettämistä alueelle.
• 7. tammikuuta – Hätäsignaali CQD otettiin käyttöön. Se korvattiin kahden vuoden kuluttua SOS-hätäsignaalilla.
• 13. tammikuuta – Japani vaati Venäjältä myönnytyksiä Mantšuriassa. Ulkoministeri Vladimir Lamsdorff vastasi, ettei Venäjä neuvottele asiasta ja alue koskee vain Venäjää ja Kiinaa.
• 17. tammikuuta – Anton Tšehovin Kirsikkapuisto sai ensiesityksensä Moskovassa.
• 7. helmikuuta – Yhdysvaltalainen Baltimore paloi maan tasalle.
• 8. helmikuuta – Venäjän–Japanin sota alkoi, kun japanilaiset torpedoveneet hyökkäsivät Venäjän Tyynenmeren laivastoa vastaan Port Arthurissa.
• 8. helmikuuta − Säveltäjä Jean Sibelius johti viulukonserttonsa ensimmäisen version kantaesityksen Helsingissä. Viulusolistina oli Viktor Nováček.
• 9. helmikuuta – Japanilaiset ottivat Korean hallinnon käsiinsä.
• 9. helmikuuta – Venäjä julisti sodan Japanille.
• 10. helmikuuta – Japanin virallinen sodanjulistus Venäjälle.
• 18. helmikuuta – Keisari määräsi, että ortodoksiset hiippakunnat saivat pitää lastenkouluja Suomessa.
• 21. helmikuuta – Venäjän sotaministeri Aleksei Kuropatkin nimitettiin Mantšurian maa-armeijan ylipäälliköksi.
• 3. maaliskuuta – Springfieldissa Ohiossa mellakoitiin värillisiä vastaan.
• 5. maaliskuuta – Pariisissa kassaatio-oikeus määräsi Alfred Dreyfusin tapauksen tutkittavaksi uudelleen.
• 22. maaliskuuta – Yhdysvaltalainen sanomalehti Daily Illustrated Mirror julkaisi ensimmäisen kerran värivalokuvan sanomalehden etusivulla.
• 22. maaliskuuta – Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan, SOK, perustettiin osuuskauppojen yleisessä kouksessa Tampereella.

• 1. huhtikuuta – Ranskassa poistettiin krusifiksit ja uskonnolliset kuvat oikeussaleista tavoitteena kirkon ja valtion ero.
• 8. huhtikuuta – Britannia ja Ranska jakoivat Pohjois-Afrikan entente cordiale -julistuksella.
• 13. huhtikuuta – Panssarilaiva Petropavlosk ajoi miinaan lähdettyään Port Arthurin satamasta. Amiraali Stepan Makarov ja 500 merimiestä saivat surmansa.
• 1. toukokuuta – Japanin joukot ylittivät Jalujoen Koreassa.
• 5. toukokuuta – Ranskan presidentti Émile Loubet vieraili Roomassa kuningas Viktor Emanuel III:n luona. Paavi Pius X:n protesti johti Ranskan ja pyhän istuimen väliseen konfliktiin.
• 10. toukokuuta – Tampereella perustettiin Tampereen teatteri työväenteatterin kilpailijaksi. TT:n avajaisnäytelmänä 8. syyskuuta oli Aleksis Kiven Kullervo pääosassa Kaarlo Halme.
• 28. toukokuuta – Japanin joukot sulkivat Port Arthurin saarron myös maalta.
• 3. kesäkuuta – Saksan ulkoministeriön Friedrich von Holstein tuomitsi Marokon tilanteen. Hänen mukaansa Ranska pyrki anastamaan Marokon.
• 14. kesäkuuta – Venäjän hyökkäys Port Arthurin saarron murtamiseksi epäonnistui.
• 16. kesäkuuta – James Joycen romaanin Odysseus tapahtumapäivä, ”Bloomsday”.
• 16. kesäkuuta – Apukamreeri Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin. Jean Sibelius vietiin putkaan ”perusteettomasta riemusta” Bobrikovin attentaattia seuranneena yönä.
• 24. kesäkuuta – Venäjän laivasto yritti murtautua ulos Port Arthurista, mutta joutui palaamaan takaisin satamaan menetettyään yhden aluksen.
• 28. kesäkuuta – Norjalainen matkustajahöyrylaiva SS Norge upposi lähellä Rockallia Atlantin valtamerellä. 582 matkustajaa ja 45 miehistön jäsentä menehtyi.
• 30. kesäkuuta – Ruhtinas Ivan Obolenski nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi.
• 1. heinäkuuta – St. Louisin olympiakisat alkoivat maailmannäyttelyn yhteydessä.
• 4. heinäkuuta – Professori R. A. Wrede, dosentti Ernst Estlander ja professori Theodor Homén karkotettiin Suomesta Novgorodiin.
• 7. heinäkuuta – Helsingin Sanomat julkaisi ensimmäisen näytenumeronsa. Sen edeltäjä Päivälehti lakkautettiin 3. heinäkuuta Painoasian Ylihallituksen päätöksellä. Lehden päätoimittajana oli Paavo Warén.
• 28. heinäkuuta – Sosiaalivallankumouksellinen Jegor Sazonov surmasi Venäjän sisäministeri, ministerivaltiosihteeri Vjatšeslav von Plehwen Varsovan rautatieasemalla Pietarissa.
• 29. heinäkuuta – Ranska ja Rooman kuuria katkaisivat diplomaattiset suhteet. Ranskan asiainhoitaja lähti Roomasta ja ulkoministeri Théophile Delcassé ilmoitti Rooman nuntiukselle että tehtävä on tarpeeton.
• 1. elokuuta – Brittien retkikunta saapui Lhasaan, josta Dalai-lama oli paennut.
• 9. elokuuta – Kansainvälinen kaivostyöläisten kokous vaati Pariisissa kahdeksan tunnin työpäivää ja minimipalkkoja.
• 10. elokuuta – Venäjän laivaston tuho Port Arthurissa.
• 11. elokuuta – Hererot kokivat ratkaisevat tappion saksalaisille.
• 13. elokuuta – Yhdysvaltain laivasto-osasto saapui Smyrnaan vaatimaan yhdysvaltalaisten lähetyssaarnaajien tuhotun omaisuuden korvaamista.
• 24. elokuuta – Liao-Jangin taistelu: venäläiset ja japanilaiset menettivät 20 000 miestä ja venäläiset joutuivat vetäytymään.
• 7. syyskuuta – Britit pakottivat Tiibetin sopimukseen, joka teki siitä Britannian vasallivaltion. Kiinan hallitus protestoi.
• 15. syyskuuta – Kuninkaan asettama komissio lähti Kongon vapaavaltioon tutkimaan väärinkäytössyytöksiä.
• 20. syyskuuta – Wilbur Wright lensi Flyer 2:lla kiitotien ympäri. Uudessa koneessa oli 16 hv:n moottori ja se oli lujempi kuin edeltäjänsä, joka lensi 12 sekuntia.
• 30. syyskuuta – Pariisissa järjestettiin suomalaisten vastarintaryhmien kokous, jonka puheenjohtajaksi valittiin Konni Zilliacus.

• 5. lokakuuta – Alankomaat ja Portugali sopivat rajoista Timorilla.
• 6. lokakuuta – Ranskan ja Espanjan salainen sopimus luovutti Marokon pohjoisosan Espanjan etupiiriin.
• 15. lokakuuta – Sha-hon taistelu alkoi: Venäjä saavutti nelipäiväisissä taisteluissa voiton, mutta menetti 40 000 miestä.
• 16. lokakuuta – Suomalaiset perustuslailliset kokoontuivat Tukholmassa.
• 16. lokakuuta – Iisalmen ja Kajaanin välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
• 21. lokakuuta – Välikohtaus Doggermatalikolla: Venäjän laivasto tulitti brittiläisiä kalastusveneitä luullessaan niitä japanilaisiksi.
• 22. lokakuuta – Varsovan, Vilnan, Kiovan, Moskovan ja Odessan sotilaspiireissä syttyi kapinoita määrättäessä reserviläiset palvelukseen. Tsaarin eroa vaadittiin.
• 7. marraskuuta – Theodore Roosevelt valittiin uudelleen Yhdysvaltain presidentiksi.
• 16. marraskuuta – Yhdysvallat osti kaikki oikeudet Panaman kanavaan 40 miljoonalla dollarilla.
• 17. marraskuuta – Helsingissä perustettiin Konni Zilliacuksen aloitteesta Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue, jonka puheenjohtajaksi valittiin Johannes Gummerus. Se tavoitteena on kaikenlainen aktiivinen vastarinta Venäjää kohtaan, aseiden levittäminen väestön keskuuteen ja Venäjän vallankumouksellisten auttaminen.
• 21. marraskuuta – 28. marraskuuta – Ensimmäiset gramofonilevyäänitykset tehtiin Suomessa, esiintyjinä olivat muun muassa oopperalaulaja Abraham Ojanperä, laulaja-näyttelijä-kanteleensoittaja Pasi Jääskeläinen, näyttelijä Katri Rautio sekä kaksi soittokuntaa. Ensimmäiset suomenkieliset äänilevyt oli äänitetty jo aiemmin Pietarissa vuonna 1901.
• 28. marraskuuta – Saksan siirtomaa-armeija löi hottentotit Warmbadin luona.
• 29. marraskuuta – Venäjän yliopistokaupungeissa opiskelijat osoittivat mieltään Japanin-sotaa vastaan.
• 30. marraskuuta – Japanilaiset rynnäköivät Port Arthurin länsipuolella olevalle 200 metriä korkealle kukkulalle, josta on avoin näkymä koko kaupunkiin.
• 1. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Roosevelt julisti Monroen oppiin korollaarin, jonka mukaan Yhdysvallat on Etelä-Amerikan kansainvälinen poliisivoima.
• 3. joulukuuta – Ensimmäinen Suomessa kuvattu elokuva Nikolainkadun koulun koulunuorisoa välitunnilla sai ensi-iltansa Helsingin Siltasaaressa sijainneessa sirkusmaneesissa.
• 9. joulukuuta – Suomessa avattiin viimeisiksi jääneet säätyvaltiopäivät.
• 31. joulukuuta – Säädyt hyväksyivät suuren anomuksen, jossa vedottiin hallitsijaan lainmukaisten olojen pysyttämiseksi voimassa.

tuntematon päivämäärä

• tammikuu – Britannian laivaston 12 yksikköä ilmoitettiin siirrettäviksi Pohjanmerelle Maltalta ja Gibraltarilta Saksan laivaston vastineeksi. Myöhemmin vahvuutta lisättiin 15 taisteluristeilijään.
• A. Pictet, P. Crepieux ja Ritoschy valmistivat ensi kerran nikotiinia synteettisesti.
• Toinen alija alkoi. Sen aikana 1904–1914 Palestiinaan muutti noin 40 000 juutalaista pääasiassa Venäjältä pakoon pogromeja.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

• 2. tammikuuta – Lea Piltti, suomalainen oopperalaulaja (k. 1982)
• 3. tammikuuta – Caro Lamoureux, kanadalainen oopperalaulaja (k. 1998)
• 3. tammikuuta – Onttoni Miihkali, vienankarjalainen kirjailija (k. 1979)
• 9. tammikuuta – Eino Pitkänen, suomalainen arkkitehti (k. 1955)
• 15. tammikuuta – Samuel H. Caldwell, yhdysvaltalainen sähköinsinööri ja tietokoneiden varhainen kehittäjä (k. 1960)
• 18. tammikuuta – Archibald Alexander Leach (”Cary Grant”), englantilaissyntyinen näyttelijä (k. 1986)
• 19. tammikuuta – Valto Tynnilä, suomalainen viihdesäveltäjä (katosi talvisodassa 1940)
• 26. tammikuuta – Seán MacBride, vuoden 1974 Nobelin rauhanpalkinnon saanut irlantilainen kansainvälinen poliitikko (k. 1988)
• 10. helmikuuta – Tito Colliander, suomalainen kirjailija (k. 1989)
• 14. helmikuuta – Hertta Kuusinen, suomalainen kommunistipoliitikko ja ministeri (Otto Wille Kuusisen tytär) (k. 1974)
• 16. helmikuuta – George F. Kennan, yhdysvaltalainen diplomaatti (Kylmän sodan ajan kommunismin vastaisen patoamispolitiikan kehittäjä) (k. 2005)
• 20. helmikuuta – Aleksei Kosygin, Neuvostoliiton pääministeri (k. 1980)
• 29. helmikuuta – Henry Hugh Bancroft, brittiläis-kanadalainen urkuri ja säveltäjä (k. 1988)
• 1. maaliskuuta – Glenn Miller, yhdysvaltalainen orkesterinjohtaja (”Pennsylvania 6–5000”) (k. 1944)
• 2. maaliskuuta – Teodor Seuss Geisel, Dr. Seuss, yhdysvaltalainen lasten- ja nuortenkirjailija (k. 1991)
• 3. maaliskuuta – Osmo Tiililä, suomalainen teologian professori ja uskonnollinen kirjailija (k. 1972)
• 4. maaliskuuta – George Gamov, ukrainalaissyntyinen fyysikko ja kirjailija (k. 1968)
• 4. maaliskuuta – Irja Lautia, suomalainen näyttelijä (k. 1976)
• 5. maaliskuuta – Grigori Medvedev, udmurttilainen kirjailija (k. 1938)
• 7. maaliskuuta – Reinhard Heydrich (”Prahan teurastaja”), saksalainen natsijohtaja (Böömin–Määrin protektoraatin käskynhaltija) (k. 1942)
• 14. maaliskuuta – Armas Äikiä, suomalainen runoilija ja kommunistipoliitikko (Terijoen hallituksen maanviljelysministeri) (k. 1965)
• 18. maaliskuuta – Aarne Haapakoski (”Outsider”, ”Henrik Horna”), suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 1961)
• 21. maaliskuuta – Nikos Skalkottas, kreikkalainen säveltäjä (k. 1949)
• 29. maaliskuuta – Armas J. Pulla, suomalainen kirjailija (k. 1981)

Huhtikuu–kesäkuu

• 4. huhtikuuta – Aatto Jurvelius, suomalainen säveltäjä, urkuri ja pianisti (k. 1950)
• 6. huhtikuuta – Kurt Georg Kiesinger, saksalainen poliitikko (Saksan liittokansleri 1966–1969) (k. 1988)
• 8. huhtikuuta – John Hicks, vuoden 1972 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut brittiläinen ekonomisti (k. 1989)
• 19. huhtikuuta – Tapani Salojärvi, suomalainen näyttelijä (k. 1986)
• 22. huhtikuuta – Robert Oppenheimer, yhdysvaltalainen fyysikko (Manhattan-projektin johtava tiedemies) (k. 1967)
• 24. huhtikuuta – Willem de Kooning, alankomaalais-yhdysvaltalainen taidemaalari (k. 1997)
• 3. toukokuuta – Harry L. Crosby ”Bing Crosby”, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (k. 1977)
• 4. toukokuuta – León Zuckert, ukrainalais-kanadalainen säveltäjä, viulisti ja kapellimestari (k. 1992)
• 6. toukokuuta – Harry Martinson, vuoden 1974 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen runoilija (Aniara) (k. 1978)
• 11. toukokuuta – Salvador Domingo Felipe Jacinto Dalí i Domènech (”Salvador Dalí”), espanjalainen taiteilija (k. 1989)
• 15. toukokuuta – Unto Seppänen, suomalainen kirjailija ja toimittaja (k. 1955)
• 2. kesäkuuta – Elsa Vuorjoki, suomalainen kulttuurielämän vaikuttaja (k. 1994)
• 2. kesäkuuta – János Weißmüller (”Johnny Weissmuller”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Tarzan) ja uimari (olympiavoittaja) (k. 1984)
• 6. kesäkuuta – Heinrich von Brentano, saksalainen poliitikko ja ministeri (k. 1964)
• 12. kesäkuuta – John Newmark, saksalais-kanadalainen pianisti ja taidemaalari (k. 1991)
• 22. kesäkuuta – Eino Räisänen, suomalainen studiopäällikkö (k. 1968)
• 26. kesäkuuta – László Löwenstein (”Peter Lorre”), unkarilaissyntyinen näyttelijä

Heinäkuu–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Herman Zetterberg, ruotsalainen poliitikko ja ministeri (k. 1963)
• 2. heinäkuuta – René Lacoste (”Krokotiili”), ranskalainen tennispelaaja ja liikemies (Lacoste) (k. 1996)
• 3. heinäkuuta – Jaakko Haavio, suomalainen pappi, runoilija, virsirunoilija ja kirjailija (k. 1984)
• 12. heinäkuuta – Ricardo Eliecer Neftalí Reyes Basoalto (”Pablo Neruda”), vuoden 1971 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut chileläinen runoilija (k. 1973)
• 19. heinäkuuta – Jussi Teljo, suomalainen valtiotieteilijä (k. 1992)
• 23. heinäkuuta – Eino Reivinen, suomalainen eversti (k. 1990)
• 24. heinäkuuta – Harry Hasso, ruotsalainen elokuvaohjaaja, elokuvaaja ja näyttelijä (k. 1984)
• 28. heinäkuuta – Selwyn Lloyd, brittiläinen poliitikko ja ministeri (k. 1978)
• 28. heinäkuuta – Pavel Tšerenkov, vuoden 1958 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen fyysikko (k. 1990)
• 29. heinäkuuta – Juho Angervo, suomalainen meteorologi ja säveltäjä (k. 1965)
• 6. elokuuta – Giuliano Bonfante, italialainen kielitieteilijä (k. 2005)
• 7. elokuuta – Ralph Bunche, vuoden 1950 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen politiikan tutkija ja diplomaatti (k. 1971)
• 8. elokuuta – Elsa Turakainen, suomalainen näyttelijä (k. 1992)
• 9. elokuuta – Otto Mäkilä, suomalainen taidemaalari (k. 1955)
• 11. elokuuta – Leo Pennanen, suomalainen rovasti ja käsialantutkija (k. 1991)
• 12. elokuuta – Aleksei Nikolajevitš Romanov, Venäjän keisari Nikolai II:n poika, Venäjän kruununperillinen (k. 1918)
• 16. elokuuta – Wendell Meredith Stanley, vuoden 1946 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti ja virologi (k. 1971)
• 20. elokuuta – Alfons Almi, suomalainen oopperalaulaja ja oopperanjohtaja (k. 1991)
• 22. elokuuta – Deng Xiaoping, Kiinan kansantasavallan johtaja (k. 1997)
• 26. elokuuta – Christopher Isherwood, brittiläis-yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1986)
• 29. elokuuta – Werner Forssmann, vuoden 1956 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen tutkija (k. 1979)
• 6. syyskuuta – Arvi Kivimaa (”Heikki Taura”), suomalainen kirjailija (k. 1984)
• 15. syyskuuta – Umberto II, Italian viimeinen kuningas (k. 1983)
• 16. syyskuuta – Arvo Turtiainen, suomalainen kirjailija (k. 1980)
• 19. syyskuuta – Martta Martikainen-Ypyä, suomalainen arkkitehti (k. 1992)
• 21. syyskuuta – Lauri Vuolasvirta, suomalainen partiojohtaja ja koira-alan vaikuttaja (k. 1967)
• 22. syyskuuta – Ellen Church, yhdysvaltalainen sairaanhoitaja ja lentäjä, maailman ensimmäinen lentoemäntä (k. 1965)

Lokakuu–joulukuu

• 2. lokakuuta – Lal Bahadur Shastri, Intian pääministeri (k. 1966)
• 2. lokakuuta – Graham Greene, brittiläinen kirjailija (Hiljainen amerikkalainen) (k. 1991)
• 3. lokakuuta – Charles John Pedersen, vuoden 1987 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 1989)
• 18. lokakuuta – Aarne Juutilainen (”Marokon kauhu”), suomalainen upseeri (k. 1976)
• 22. lokakuuta – Louis Eugène Félix Néel, vuoden 1970 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (k. 2000)
• 8. marraskuuta – Yves Giraud-Cabantous, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1973)
• 16. marraskuuta – Renée Saint-Cyr, ranskalainen näyttelijä (k. 2004)
• 17. marraskuuta – Saloméja Neris, liettualainen runoilija (k. 1945)
• 21. marraskuuta – Coleman Hawkins, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (k. 1969)
• 6. joulukuuta – Ève Curie, ranskalainen kirjailija, Pierre ja Marie Curien tytär (k. 2007)
• 7. joulukuuta – Clarence Nash, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä (k. 1985)
• 10. joulukuuta – Antonín Novotný, Tšekkoslovakian presidentti 1957–1968 (k. 1975)
• 18. joulukuuta – George Stevens, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1975)
• 25. joulukuuta – Gerhard Herzberg, vuoden 1971 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen fyysikko ja fysikaalinen kemisti (k. 1999)
• 26. joulukuuta – Alejo Carpentier, kuubalainen kirjailija (k. 1980)
• 27. joulukuuta – Irja Aholainen, suomalainen oopperalaulaja (k. 1994)
• 30. joulukuuta – Dmitri Kabalevski, venäläinen säveltäjä (k. 1987)

Kuolleita

Tammikuu–maaliskuu

• 2. tammikuuta – Mathilde Bonaparte, seurapiirivaikuttaja (Westfalenin kuningas Jérôme Bonaparten tytär) (s. 1820)
• 2. tammikuuta – James Longstreet, Etelävaltioiden kenraali Yhdysvaltain sisällissodassa (s. 1821)
• 3. tammikuuta – Paraskeva Mikitina (”Larin Paraske”), inkeriläinen runonlaulaja (s. 1834)
• 4. tammikuuta – Friedrich Jolly, saksalainen neurologi ja psykiatri (s. 1844)
• 9. tammikuuta – Charles Foster, yhdysvaltalainen poliitikko, ministeri ja kuvernööri (s. 1828)
• 9. tammikuuta – John Brown Gordon, Etelävaltioiden kenraali Yhdysvaltain sisällissodassa (s. 1832)
• 10. tammikuuta – Jean-Léon Gérôme, ranskalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä (s. 1824)
• 13. tammikuuta – Ed O’Kelley, yhdysvaltalainen murhaaja ja Villin lännen henkilö (s. 1858)
• 15. tammikuuta – Asa S. Bushnell, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (s. 1834)
• 16. tammikuuta – Antero Warelius, suomalainen pappi ja kirjailija (s. 1821)
• 3. helmikuuta – Aukusti Juhana Mela, suomalainen luonnontutkija, tietokirjailija ja kulttuurivaikuttaja (s. 1846)
• 11. helmikuuta – Vladimir Markovnikov, venäläinen kemisti (s. 1838)
• 27. helmikuuta – Elieser Johansson, suomalainen tehtailija, Jämsänkosken sellutehtaan perustaja (s. 1846)
• 28. helmikuuta – George David Coulon, ranskalais-yhdysvaltalainen taidemaalari (s. 1822)
• 1. maaliskuuta – Pjotr Vannovski, venäläinen kenraali (s. 1822)
• 2. maaliskuuta – K. F. Wahlman, suomalainen opettaja ja runoilija (s. 1834)
• 5. maaliskuuta – Alfred von Waldersee, preussilainen kenraalimarsalkka (s. 1832)
• 13. maaliskuuta – Algot Lange, ruotsalainen oopperalaulaja ja laulupedagogi (s. 1850)
• 13. maaliskuuta – Ludovic Trarieux, ranskalainen poliitikko ja ministeri (s. 1840)
• 17. maaliskuuta – Yrjö, Cambridgen herttua, Ison-Britannian kuningasperjeen jäsen ja asevoimien ylipäällikkö (s. 1819)
• 22. maaliskuuta – Alexander Boehm, suomalainen kamereeri ja runoilija (s. 1834)
• 23. maaliskuuta – Anton Kangas, suomalainen kirjailija (s. 1867)

Huhtikuu–kesäkuu

• 10. huhtikuuta – Isabella II, Espanjan kuningatar 1833–1868 (s. 1830)
• 13. huhtikuuta – Alexander Wilhelm Lyra, suomalainen pappi ja valtiopäivämies (s. 1834)
• 13. huhtikuuta – Stepan Makarov, venäläinen vara-amiraali ja merentutkija (s. 1849)
• 13. huhtikuuta – Gabriel Tarde, ranskalainen sosiologi, kriminologi ja sosiaalipsykologi (s. 1843)
• 13. huhtikuuta – Vasili Vereštšagin, venäläinen taide- ja sotamaalari (s. 1842)
• 24. huhtikuuta – Norodom I, Kambodžan kuningas (s. 1834)
• 1. toukokuuta – Antonín Dvořák, tšekkiläinen säveltäjä ja muusikko (s. 1841)
• 5. toukokuuta – Mór Jókai, unkarilainen kirjailija, dramaturgi, toimittaja ja poliittinen aktivisti (s. 1825)
• 6. toukokuuta – Franz von Lenbach saksalainen taidemaalari (s. 1836)
• 7. toukokuuta – Manuel Candamo, Perun presidentti (s. 1841)
• 7. toukokuuta – Otto Närhi, suomalainen näyttelijä (s. 1864)
• 8. toukokuuta – Eadweard Muybridge, englantilainen valokuvaaja (s. 1830)
• 10. toukokuuta – Andrei Rjabuškin, venäläinen taidemaalari (s. 1861)
• 10. toukokuuta – Sir John Rowlands (”Henry Morton Stanley”), walesilainen tutkimusmatkailija, toimittaja ja poliitikko (s. 1841)
• 11. toukokuuta – Ernst Albert Forssell, suomalainen esittelijäsihteeri ja senaattori (s. 1840)
• 12. toukokuuta – Anton Gabriel Blomqvist, suomalainen metsänhoitaja ja tutkija (s. 1836)
• 12. toukokuuta – Isabella Eugenie Boyer, Isaac Merritt Singerin ranskalaissyntyinen puoliso, vapaudenpatsaan malli (s. 1841)
• 16. toukokuuta – Johan Henrik Strömer, suomalainen piirtäjä, taidegraafikko ja kuvittaja (s. 1807)
• 18. toukokuuta – Sumner Paine, yhdysvaltalainen ampuja ja olympiavoittaja (s. 1868)
• 19. toukokuuta – Jamsetji Tata, intialainen suurliikemies ja teollisuuden kehittäjä (s. 1839)
• 21. toukokuuta – Étienne-Jules Marey, ranskalainen fysiologi, tutkija ja valokuvaaja (s. 1830)
• 24. toukokuuta – Friedrich Siemens, saksalainen keksijä ja yrittäjä (s. 1826)
• 25. toukokuuta – Anna Edelheim, suomenruotsalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1845)
• 1. kesäkuuta – Vittorio Meano, italialais-argentiinalainen arkkitehti (s. 1860)
• 8. kesäkuuta – Waldemar Eneberg, suomalainen poliitikko ja senaattori (s. 1840)
• 16. kesäkuuta – Eugen Schauman, suomalainen kouluylihallituksen apukamreeri, nationalisti ja aktivisti (Nikolai Bobrikovin surmaaja) (s. 1875)
• 17. kesäkuuta – Nikolai Bobrikov, venäläinen kenraali (Suomen kenraalikuvernööri) (s. 1839)
• 17. kesäkuuta – Mikko Pirhonen, suomalainen opettaja ja näytelmäkirjailija (s. 1873)
• 24. kesäkuuta – Richard Knill Freeman, brittiläinen arkkitehti (s. 1840)
• 28. kesäkuuta – Daniel Decatur Emmett, yhdysvaltalainen lauluntekijä ja minstrel show -esiintyjä (s. 1815)
• 30. kesäkuuta – Oskar Toppelius, suomalainen kirjallisuudentutkija (s. 1828)

Heinäkuu–syyskuu

• 3. heinäkuuta – Theodor Herzl, itävaltaunkarilainen toimittaja, nykyaikaisen sionismin perustaja (s. 1860)
• 6. heinäkuuta – Abai Qunanbaiuly, kazakkilainen runoilija ja kansanvalistaja (s. 1845)
• 11. heinäkuuta – Clas Odhner, ruotsalainen historioitsija (s. 1836)
• 12. heinäkuuta – Samuel M. Jones, yhdysvaltalainen liikemis ja poliitikko (s. 1846)
• 14. heinäkuuta – Paul Krüger (”Oom Krüger”), eteläafrikkalainen poliitikko, Transvaalin presidentti (s. 1825)
• 15. heinäkuuta – Anton Tšehov, venäläinen näytelmäkirjailija (Lokki) (s. 1860)
• 17. heinäkuuta – Fridolf Höök, suomalainen merikapteeni, tutkimusmatkailija, kansanperinteen kerääjä ja siirtokunnan johtaja (s. 1836)
• 19. heinäkuuta – Alfred Kihlman, suomalainen pappi, oppikoulun opettaja ja teollisuusmies (s. 1825)
• 19. heinäkuuta – J. W. Söderlund, suomalainen laivanvarustaja, kunnallispoliitikko ja valtiopäivämies (s. 1845)
• 21. heinäkuuta – Theodor Lindh, suomenruotsalainen runoilija (s. 1833)
• 21. heinäkuuta – Arthur MacEvoy, ranskalainen kriketinpelaaja (s. 1868)
• 23. heinäkuuta – Rudolph Amandus Philippi, saksalais-chileläinen paleontologi ja luonnontieteilijä (s. 1808)
• 28. heinäkuuta – Vjatšeslav von Plehwe, venäläinen poliitikko ja ministeri (s. 1946)
• 6. elokuuta – Eduard Hanslick, itävaltalainen musiikkitieteilijä ja -arvostelija (s. 1825)
• 9. elokuuta – Friedrich Ratzel, saksalainen maantieteilijä ja etnografi (s. 1844)
• 10. elokuuta – Pierre Waldeck-Rousseau, ranskalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1846)
• 11. elokuuta – Fredrik Ignatius Färling, suomalainen opettaja ja museonjohtaja (s. 1846)
• 12. elokuuta – William Renshaw, brittiläinen tennispelaaja (s. 1861)
• 14. elokuuta – Woldemar Söderhjelm, suomalainen juristi ja prokuraattori (s. 1832)
• 22. elokuuta – Kate Chopin, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1850)
• 25. elokuuta – Henri Fantin-Latour, ranskalainen taidemaalari (s. 1836)
• 29. elokuuta – Murat V, Turkin lyhytaikainen sulttaani vuonna 1876 (s. 1840)
• 4. syyskuuta – Carlo von Erlanger, saksalainen tutkimusmatkailija ja lintutieteilijä (s. 1872)
• 10. syyskuuta – Johan Fredrik Oskar von Kræmer, suomalainen Venäjän laivaston amiraali (s. 1829)
• 18. syyskuuta – Herbert von Bismarck, saksalainen diplomaatti ja poliitikko (s. 1849)
• 21. syyskuuta – Joseph, nez percé -intiaanien päällikkö (s. 1840)
• 23. syyskuuta – Émile Gallé, ranskalainen lasitaiteilija, keraamikko ja huonekalusuunnittelija (s. 1846)
• 24. syyskuuta – Niels Ryberg Finsen, vuoden 1903 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut färsaarelainen lääkäri (s. 1860)
• 25. syyskuuta – O. A. J. Keinänen, suomalainen runoilija (s. 1841)
• 26. syyskuuta – Lafcadio Hearn, kreikkalais-japanilainen kirjailija (s. 1850)

Lokakuu–joulukuu

• 2. lokakuuta – Selim Lemström, suomalainen geofysiikan tutkija (s. 1838)
• 4. lokakuuta – Frédéric Auguste Bartholdi (”Amilcar Hasenfratz”), ranskalainen kuvanveistäjä (Vapaudenpatsas) (s. 1834)
• 15. lokakuuta – Yrjö, Saksin kuningas (s. 1832)
• 19. lokakuuta – Galen Spencer, yhdysvaltalainen jousiampuja ja olympiavoittaja (s. 1840)
• 21. lokakuuta – Isabelle Eberhardt, sveitsiläinen seikkailija ja kirjailija (s. 1877)
• 21. lokakuuta – Braulio Orúe Vivanco, kuubalainen katolinen piispa (s. 1843)
• 23. lokakuuta – Eduard Hisinger, suomalainen ruukinpatruuna, valtiopäivämies ja kasvitieteilijä (s. 1832)
• 23. lokakuuta – Samuel Washington Woodhouse, yhdysvaltalainen lääkäri ja luonnontieteilijä (s. 1821)
• 26. lokakuuta – Georges Gilles de la Tourette, ranskalainen neurologi (s. 1857)
• 28. lokakuuta – Olga Lönnbohm, suomalainen runoilija (s. 1871)
• 28. lokakuuta – George K. Nash, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (s. 1842)
• 11. marraskuuta – Carl Samuel von Nottbeck, suomalainen insinööri, Suomen ensimmäisen sähkövalaistuksen toteuttaja (s. 1848)
• 12. marraskuuta – Daniel Read Anthony, yhdysvaltalainen kustantaja ja abolitionisti (s .1824)
• 13. marraskuuta – Henri Wallon, ranskalainen poliitikko (s. 1812)
• 2. joulukuuta – Kustaa Heinikkala, suomalainen rukoilevaisjohtaja (s. 1809)
• 3. joulukuuta – David Bratton, yhdysvaltalainen vesipalloilija, uimari ja olympiavoittaja (s. 1869)
• 17. joulukuuta – Francisco Marvéz, venezuelalainen katolinen piispa (s. 1839)
• 19. joulukuuta – James Philip Eagle, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja kuvernööri (s. 1837)

• August Fuchs, saksalainen pappi ja hyönteistieteilijä (s. 1830)
• Miltiádis Gkoúskos, kreikkalainen kuulantyöntäjä
• Wilhelm Hansen, tanskalainen musiikkikustantaja (s. 1821)
• Arthur Kajanus, suomalainen koneinsinööri ja arkkitehti (s. 1850)
• Salomo Kortetniemi, suomalainen lestadiolainen saarnaaja (s. 1819)
• Fredrik Vilhelm Lagerstedt, suomalainen valtiopäivämies ja kunnallisneuvos (s. 1836)
• Pietro Marubi, italialainen taidemaalari ja valokuvaaja
• Anna Sinebrychoff, suomalainen liikemies ja hyväntekeväisyyden harjoittaja (s. 1830)
• Henrik Sovelius, suomalainen laivanvarustaja ja kauppias (s. 1817)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: John Strutt (lordi Rayleigh)
• Nobelin kemianpalkinto: Sir William Ramsay
• Nobelin lääketieteen palkinto: Ivan Pavlov
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Frédéric Mistral ja José Echegaray y Eizaguirre
• Nobelin rauhanpalkinto: Institut de Droit International

Muuta

• Kirjallisuusvuosi 1904