Murat V

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Murat V

Murat V (21. syyskuuta 184029. elokuuta 1904) oli 33. Osmanien valtakunnan sulttaani (30. toukokuuta31. elokuuta 1876). Hänestä tuli sulttaani kun hänen setänsä Abd-ul-Aziz syrjäytettiin. Hän hallitsi 93 päivää, minkä jälkeen hänet syrjäytettiin sillä perusteella, että hän oli ilmeisesti henkisesti sairas. Murat V kuoli Konstantinopolissa ja hänet haudattiin kaksi päivää kuolemansa jälkeen. Hänen veljensä Abd-ul-Hamid II nousi valtaistuimelle Murat V:n jälkeen.

Şehzade Murat Efendi oli Osmanien valtakunnan 31. sulttaanin Abd-ul-Mejidin ja hänen tšerkessisyntyisen neljännen vaimonsa Şevkefza Sultanin poika.

Valtaannousu kaappauksen avulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prinssi Muratilla oli läheiset suhteet osmaniälymystöön kuuluneen ryhmän muodostamaan salaseuraan, nuorosmaneihin. Nuorosmanit olivat pettyneitä Tanzimat-uudistuksiin, sillä he katsoivat niiden jääneen keskeneräisiksi ja halusivat valtakuntaan perustuslaillisen edustuksellisen monarkian ajan eurooppalaisen mallin mukaan. Seuraan kuului muutamien poliitikkojen lisäksi toimittajia ja kirjailijoita sekä sanomalehtien ja kirjojen julkaisijoita, kuten İbrahim Şinasi, Namık Kemal, Ali Suavi, Ziya pašša, and Agah Efendi. Namık Kemal ja Ziya pašša olivat lähimpiä Muratin kontakteja seuraan. Murat oli luvannut heille julistaa uuden perustuslain mahdollisimman pian, mikäli hän pääsee valtaan. Niinpä uudistushenkiset virkamiehet, joihin kuuluivat mm. salkuton ministeri Mithat pašša, suurvisiiri Mütercim Mehmed Rüşdi pašša, sotaministeri ja entinen suurvisiiri Hussein Avni pašša sekä ulkoministeri Mehmed Raşid pašša suistivat sulttaani Abd-ul-Azizin valtaistuimelta ja vangitsivat hänet 30. toukokuuta 1876.[1]

Vallankaappaajat noutivat Muratin kotoaan Çırağanin palatsista samana yönä, jotta tämä voisi vannoa sulttaanille kuuluneen valan ja päästä näin uudeksi sulttaaniksi. Murat kuitenkin ahdistui ja joutui paniikkiin, sillä hän luuli itseään vietävän teloitettavaksi. Hänet kuitenkin vihittiin valtaistuimelle, ja hän otti hallitsijanimekseen Murat V.[1]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vallankaappaajilla oli korkeat odotukset uudesta demokraattisemmasta hallinnosta ja hetken aikaa näyttikin siltä, että nuorosmaneiden uudistusohjelma toteutettaisiin kokonaisuudessa. Murat V nimitti nuorosmanit Namık Kemalin ja Ziya paššan sihteereiksi kuningashuoneeseensa. Hän alkoi kuitenkin kuunnella suurvisiiri Mütercim Mehmed Rüşdi paššaa, joka kehotti sulttaania varovaisuuteen. Uudistusmielisten pettymykseksi hänen ensimmäinen asetuksensa käsitteli uudistuksia vain vähän ja epämääräisesti.[1]

5. kesäkuuta 1876 vain viisi päivää vallankaappauksen jälkeen edellinen sulttaani ja Muratin setä Abd-ul-Aziz teki itsemurhan. Puhuttiin myös poliittisesta salamurhasta. Kuultuaan setänsä kuolemasta Murat järkyttyi syvästi ja alkoi elättämään pelkoja, että joutuisi itsekin samanlaisen kohtalon uhriksi. Sitten 15. kesäkuuta tapahtui Çerkes Hasanin välikohtaus, jossa nuori upseeri tunkeutui hallituksen kokoukseen ja ampui kaksi ministeriä mukaan lukien vallankaappaukseen osallistuneen Hussein Avni paššan sekä haavoitti useita virkamiehiä. Myös tämä tapaus vaikutti Muratin hermoihin ja hän alkoi turvautumaan alkoholiin. Välikohtaus kuitenkin muutti valtatasapainoa, sillä siinä kuoli ja haavoittui lähinnä hallituksen vanhoillisia jäseniä, joten edistysmieliset olivat nyt vahvemmilla.[1]

Uusi perustuslaki hyväksyttiin uuden hallituksen kokouksessa kuukautta myöhemmin 15. heinäkuuta. Tähän mennessä jo alkoholisoitunut ja luhistunut Murat ei kuitenkaan kyennyt suoriutumaan lain julistamisesta. Kun sulttaani oli tutkittu sekä osmani- että ulkomaisten lääkärien toimesta ja todettu kyvyttömäksi hallitsemaan, hallitus kysyi Muratin nuorempaa veljeä Hamit Efendiä sijaishallitsijaksi. Hamit kuitenkin kieltäytyi sijaisuudesta, jolloin hallitus suisti Muratin valtaistuimella ja nimitti Hamit Efendin uudeksi hallitsijaksi 31. elokuuta, nimellä Abd-ul-Hamid II.[1]

Murat V:n hallinto oli kestänyt vain 93 päivää ja hän jäi Osmanien valtakunnan historian lyhytaikaisimmaksi sulttaaniksi.

Valtakauden jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muratin terveydentila koheni kun hän pääsi pois stressaavasta asemastaan. Hänet kuitenkin asetettiin pysyvään kotiarestiin Çırağanin palatsiin, jossa hän eli vielä 28 vuotta. Hän kuoli 63-vuotiaana 29. elokuuta 1904.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murat oli ensimmäinen ja viimeinen sulttaanijäsen Turkin vapaamuurareiden suurloosissa.[2] Hän meni naimisiin yhdeksän kertaa ja hänellä oli seitsemän lasta.

Lue myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Erik Jan Zürcher: Turkey: A Modern History, s. 72-73. I.B.Tauris, 2004. ISBN 0857730541.
  2. Freemasons (or Templars) in Turkey, chapter IV. bibliotecapleyades.net. Viitattu 5.9.2015

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä
Abd-ul-Aziz
Osmanien sulttaani Seuraaja
Abd-ul-Hamid II