Armas J. Pulla

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Armas J. Pulla
Salanimet kapteeni Leo Rainio
Syntynyt 29. maaliskuuta 1904
Viipuri, Suomi
Kuollut 14. joulukuuta 1981
Helsinki, Suomi
Ammatit kirjailija
Kansalaisuus suomalainen
Esikoisteos Korkein käsky (1927)
Pääteokset Ryhmy ja Romppainen
Tuotannon kieli suomi
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Armas Josef Pulla (29. maaliskuuta 1904 Viipuri14. joulukuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, pakinoitsija, piirtäjä ja mainonnan suunnittelija.

Pulla kävi viisi luokkaa Viipurin suomalaista lyseota. Hän suoritti asepalveluksen Pioneeripataljoonassa Korialla vuonna 1922. Hän oli toimittajana eri lehdissä. Hän oli Suomen Kirjailijaliiton johtokunnassa vuosina 1950–1957. Pulla teki pitkän uran mainosalalla. Hän toimi Kustannusosakeyhtiö Kirjan mainospäällikkönä 1925–1933 sekä tekstisuunnittelijana ja sittemmin apulaisjohtajana mainostoimisto Erva-Latvalassa 1933–1964. Viimeisenä työnään Pulla toimi Tukon asiakaslehden Kauppa ja Koti päätoimittajana 1964–69.[1]

Pulla käytti yhdessä Mika Waltarin kanssa salanimeä kapteeni Leo Rainio. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Ryhmy ja Romppainen -kirjat, joita käytettiin jatkosodan aikana propagandatarkoituksiin. Valvontakomission väitetään lisänneen muutaman Ryhmy-kirjan kiellettyjen kirjojen listalleen – tosiasiassa kieltovaatimus lienee tullut Aimo Aaltosen eli SKP:n juuri vankilasta vapautetun uuden puheenjohtajan taholta.lähde?

Pulla oli ranskalaisen kulttuurin tuntija ja kirjoitti myös Ranskaan liittyviä historiallisia romaaneja. Hän myös kirjoitti pakinoita Lipeäkalaan. Yli 30 vuotta Uuden Suomen pakinoitsijana hän käytti nimimerkkiä Porokka. Kaikkiaan hän kirjoitti noin 80 kirjaa ja lisäksi erilaisia pieniä painotuotteita.

Pulla oli taitava piirtäjä. Hänen piirtämiään postikortteja sota-ajalta on säilynyt muutamia. Hän teki postikortteja linolle itse kaivertamalla.[2]

Armas J. Pullan poika oli entisöijä Jorma Pulla.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ryhmy ja Romppainen -romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Ja pöh!” sanoi sotamies Ryhmy. Sotajutelma Laatokan rintamalta. Ruots. Ryhmy och Romppainen i fiendens rygg. Från finskan av Harald Jernström. Åbo 1942. H. G. Jernström. , 1940.
  • ”Jees, punamultaa!” sanoi kersantti Ryhmy. Sotajutelma Laatokan rintamalta. 1940. Ruots. Ryhmy och Romppainen på nya äventyr. Från finskan av Harald Jernström. Åbo 1942. H. G. Jernströms förlag.
  • ”Ole viisaasti höperö!" sanoi vääpeli Ryhmy. Sotajutelma itäiseltä rintamalta. 1940. Ruots. Ryhmy och Romppainen vid Murmanbanan. Till svenska av Harald Jernström. Åbo 1942. H. G. Jernström förlag.
  • ”Jees, mullikuhnuri!” sanoi vääpeli Ryhmy. Jutelma v:n 1941 sodasta. 1941. Ruots. Ryhmy och Romppainen i Sordavala. Till svenska av Harald Jernström. Åbo 1943. H. G. Jernströms förlag.
  • ”Oikea antifilatelisti!” sanoi vääpeli Ryhmy. 1942. Ruots. Ryhmy och Romppainen i Fjärrkarelen. Till svenskan av Harald Jernström. Åbo 1943. H. G. Jernström.
  • ”Jees, Nurmijärven mämmiä!” sanoi vääpeli Ryhmy. Jutelma kotirintamalta. 1943.. Ruots. Ryhmy och Romppainen på hemfronten. Till svenska av Harald Jernström. Åbo 1944. H. G. Jernström.
  • ”Jees, hapankaalia, señor!” sanoi vääpeli Ryhmy. Jutelmia sotatoveruksista. 1944.
  • ”Jees, leskiyli-insinöörskä!” sanoi vääpeli Ryhmy. Hupailu kotirintamalta. 1944.
  • ”Jees, diktaattori vastoin tahtoaan!” sanoi herra Ryhmy. Jutelmia kuumaverisestä tasavallasta. 1945.
  • ”Iltaa Häspyyttäri”, sanoi vääpeli Ryhmy. 1950.
  • ”Jees, plitisimppa” sanoi vääpeli Ryhmy. Sisältää tekijän erillisinä julkaisemat Ryhmy-kertomukset yhtenäisenä, uudistettuna laitoksena. 1955.
  • ”Jees, Romulus, ei Remulus!” sanoi vääpeli Ryhmy. (Tämä kirja sisältää Ryhmyn ja Romppaisen uusia seikkailuja.) 1957.
  • ”Jees, Smirno!” sanoi krenatööri Ryhmy. 1964.
  • ”Jees, James Pound!” sanoi herra Ryhmy. 1967.

Muita romaaneja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korkein käsky, kertomus Nuijasodan ajoilta. 1927.
  • Huimapää. Leo Rainio. 1929.
  • Aseveikot, Historiallinen romaani. Kapteeni L. Rainio. 1931. Hakkapeliitan jatkoromaani.
  • Älkää ampuko pianistia!, Kirj. Kapteeni Leo Rainio. 1932.
  • Lempeä korvanleikkaaja, Kirj. Kapteeni Leo Rainio. 1933.
  • ”Runoilijan saa hirttää ilman muuta!”, Seikkailuromaani 1400-luvun Pariisista. 1941.
  • Kolmannen sukupuolen saari, 1942.
  • Puhelimessa on verijälkiä, Salapoliisiromaani. 1943
  • Gangsterit ja seitsemän kääpiötä, Kapteeni Leo Rainio. Lahti 1945. Lehtiyhtymä.
  • Hormoonit hallitsevat. Kertomus puosuliinin vaikutuksesta. 1946.
  • Ei markiisi syö perunoita. Historiallinen jutelma. 1947.
  • Minä olen Jolanda, kuningatar. Kertomus Jeanne d’Arcin päiviltä. 1949./1948/.
  • Sinisen linjan arvoitus. 1948. Pellervo.
  • Kauniin Mariannen kasvot. Ranskaa druidien kivipaasista Eiffeltorniin. 1949.
  • Perunat sopivat herttualle. 1949.
  • Kolme koputusta: kyllä. Aikamiesten poikakirja. 1950.
  • Olen korpraali luonnoltani (sanoi kenraali). 1952.
  • Ja me olimme komeetan pyrstö. 1953.

Nuorisoromaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuninkaan korpraali. Historiallinen seikkailukertomus. 1932.
  • Markiisittaren käskystä. 1934.
  • Jaakko Vastahanka, Kertomus ison-vihan jälkeiseltä ajalta. 1946. Maatalouskerholiitto.
  • Eipäs tyrkitä sankaria!. Historiallinen jutelma. 1947.
  • Lentävä lautanen sieppasi pojat. Avaruusromaani. 1954.
  • Keisarin pääsiäismuna. 1964.

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaunista Ranskaa. 1936.
  • Eurooppa – osaketalo, kansainvälistä naapuritoraa. 1937.
  • Jeanne d’Arc, neitsytsoturi. 1938.
  • Näen ikkunastani pihamaalle
  • Helsinkiläistalon ihmisiä. Hämeenlinna 1943. Karisto. Novelleja.
  • Kapu, Puosu ja Aika Poika. 1948.
  • Pariisia Caesarista Rissaseen. 1952.
  • Neljä virtaa. Retkiä Ranskan suurten jokien varsilla. 1956.
  • Ihana kausi 1900. 1959
  • 50 vuotta Suomen konekaupan historiaa. 1960. Oy Machinery Ab.
  • Naisten keisarikunta. 1961.
  • Mille maailma nauraa. 1961
  • Helsinkiä Kustaa Vaasasta Kekkoseen. 1962.
  • Kaskusanakirja. 1963.
  • Leipää ja viiniä, Aatamista isoisän päiviin. 1964.
  • Keisari kuninkaan vatsassa, Mainontaa ja propagandaa Aatamista Phineas Barnumiin. 1965.
  • Kuusivarpaisesta kuninkaasta hameen mytologiaan, Muodin ja muotitapojen historiaa. 1966.
  • Viinien kirja. Tukholma 1966. Piccolo.
  • Vuosituhansien nainen, Naisia Sapfosta suffragetteihin. 1968.
  • Puolivuosisataa Suomen messuja. 1969. Suomen messut.
  • Epäylevien ajatusten sanakirja. 1969.
  • Vatsan muistelmia, Gastronomiaa Anakreonista Ville Vallgreniin. 1970.
  • Hullut vuodet eli iloista 20-lukua. 1971.
  • Peltilehmän lapsuus. 1972.
  • Älä ota ellet osaa, Asiaa alkoholista, sen käytöstä ja vaikutuksista. Tapiola 1973. W&G.
  • Kirjailijakaskut. 1974.
  • Mykän filmin sankarit. 1974.
  • Kahvi. 1976.
  • Mausteet. 1977.
  • Pukeehan kunnia luutnanttiakin. Historiallinen jutelma. 1979.
  • Viipurlaisii muisteloi ja pariisilaisii. 1980.
  • Tammikuun ensimmäinen 1900. 1981.
  • Keisarin tekohampaat. Leo Rainio. Armas J. Pulla ja Mika Waltari. 1931.
  • Punainen madonna. Leo Rainio. Armas J. Pulla ja Mika Waltari. 1932.
  • Pulla, Armas J. & Karilas, Tauno: Kissa, ylhäinen ystävämme. 1958.

Radiokuunnelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Harrastajahullut (1933)

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hormoonit hallitsevat, kertomus puosuliinin vaikutuksesta (1946)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Teuvo Termonen: Suomalaista postikorttitaidetta, osa 4 s. 92, Suomen Postikorttiyhdistys Apollo 2006, ISBN 952-91995-6-2

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hakkarainen, Erkki & Kähkönen, Tapio & Turpeinen, Tuomo: Maailma on täynnä ideoita, Erva-Latvala Oy:n perustamisen taustaa, tapahtumia vuodesta 1925 ja nykyisyyttä 1980-luvun alussa, s. 152. Helsinki: Erva-Latvala Oy, 1984. ISBN 951-99607-0-8.
  2. Teuvo Termonen s. 92

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.