Abolitionismi
| Abolitionismi | |
|---|---|
 Abolitionistien käyttämä kuva rangaistustaan kärsivästä arabien orjasta Sansibarin sulttaanikunnassa noin vuonna 1890. | |
| Päiväys | 1680–1865 |
| Paikka | Yhdysvallat, Iso-Britannia |
| Tavoitteet | orjuuden ja orjakaupan lakkauttaminen |
Abolitionismi (< engl. abolition, 'lakkauttaminen') oli orjakaupan ja orjuuden lakkauttamista vaatinut protestiliike Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa 1700-luvun lopussa ja 1800-luvulla. Liike yhdisti eri uskonlahkoja ja filantrooppisia liikkeitä.[1] Liike vaikutti laajemminkin länsimaissa ja pyrki lakkauttamaan orjuuden koko maailmasta.[2]
Orjuuden lakkauttamisliike Yhdysvalloissa oli pitkä ja monivaiheinen prosessi, joka ulottui siirtomaa-ajasta sisällissotaan asti. Liike oli vahvasti sidoksissa uskonnollisiin herätyksiin ja evankelikaalisen kristinuskon kehitykseen.[3]
Liike onnistui lopulta lakkauttamaan orjakaupan ja orjuuden Amerikoissa vuoteen 1888 mennessä ja heikentämään sitä ympäri maailmaa puuttumalla myös Afrikan orjakauppaan ja orjalaivoihin.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1400-luvulta alkaen portugalilaiset alkoivat kuljettaa afrikkalaisia orjia muualle, ja myöhemmin heitä kuljetettiin myös eri puolille Amerikkaa viljelytöihin.[2]
Abolistinen liike sai alkunsa valistusajan rationalististen ajattelijoiden kritiikkinä sitä kohtaan, että orjuus rikkoi ihmisten oikeuksia. Kveekarit ja muut evankeliset uskonnolliset ryhmät puolestaan tuomitsivat orjuuden epäkristillisenä.[4]
Ilmapiiri kääntyi orjuutta vastaan, ja uudistusmieliset saivat voittoja 1700-luvun lopulla.[4]
Britanniassa Granville Sharp sai vuonna 1772 läpi päätöksen, joka kielsi länsi-intialaisia plantaasinomistajia pitämästä orjia Britanniassa, koska orjuus oli Englannin lain vastaista.[4]
Kun kongressi käsitteli Yhdysvaltain itsenäisyysjulistusta 1776, Thomas Jeffersonin laatimaan alkuperäistekstiin tehtiin joitain poistoja ja täydennyksiä. ”Kaikki ihmiset ovat syntyneet vapaiksi ja tasa-arvoisiksi” sai jäädä, mutta orjakaupan tuominnut kohta poistettiin, sillä monet edustajista pitivät sitä hyökkäyksenä itseään kohtaan.[5][6]
Yhdysvalloissa orjuus lakkautettiin vuosien 1777–1804 välillä kaikissa Marylandin pohjoispuolisissa osavaltiossa. Orjuus kuitenkin jatkui edelleen muuttumattomana Yhdysvaltain etelävalloissa sekä Länsi-Intiassa ja Etelä-Amerikassa.[4]
Kanadassa orjuus lakkautettiin 1793-1834.[7]
Abolitionistit onnistuivat vuonna 1807 saamaan kielletyksi orjien laivaamisen Afrikasta brittiläisiin siirtokuntiin ja Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat kielsi orjien maahantuonnin samana vuonna, vaikkakin orjien laajamuotoinen salakuljetus loppui vasta 1860-luvulla.[4]
Pysäytettyään orjakaupan abolitionistit alkoivat tavoitella orjien vapauttamista. Tämä onnistui brittiläisessä Länsi-intiassa vuonna 1838 ja Ranskan Länsi-intiassa 1848.[4]
Britannian laivasto pidätti 1808-1860 arviolta 1600 orjalaivaa ja vapautti niistä 150 000 afrikkalaista.[8] Orjalaivat olivat amerikkalaisia, portugalilaisia, ranskalaisia ja kuubalaisia, ja niiden takaa-ajot tapahtuivat laajalla alueella.[9]
Britannia myös syrjäytti orjakauppaa johtaneen Lagosin kuninkaan tämän edeltäjän hyväksi, kun uusi kuningas ei suostunut orjakaupan tuomitsemiseen.[10] [11] Vuoden 1852 sopimus Lagosin valtaan palautetun kuninkaan kanssa kielsi orjakaupan ja ihmisuhraukset.[12]
Yhdysvalloissa maan perustuslaki antoi vielä 1800-luvun alkupuolella osavaltioille vapauden päättää orjuudesta itsenäisesti. Eräs kovaäänisimpiä yhdysvaltalaisia abolitionisteja oli William Lloyd Garrison, joka perusti Yhdysvaltain orjuudenvastaisen yhdistyksen ja julkaisi orjuudenvastaista lehteä The Liberator. Harriet Beecher Stowen orjuudenvastainen romaani Setä Tuomon tupa (1852) vahvisti abolitionistien kampanjaa. Mustista abolitionisteista merkittävimpiä olivat esimerkiksi David Walker, Robert Forten ja Frederick Douglass.[4]
Pohjoisvaltioissa perustettiin vuonna 1854 orjuudenvastainen puolue, joka käytti useimmissa osavaltioissa nimeä Republikaaninen puolue. Vuonna 1859 John Brownin johtama aseistettu joukkio rynnäköi Virginiaan ja pyrki käynnistämään orjakapinan.[4]
Orjuuden leviämistä vastustaneen Abraham Lincolnin valinta presidentiksi vuonna 1860 sai etelävaltiot eroamaan liittovaltiosta. Sitä seurasi Yhdysvaltain sisällissota 1861–1865. Lincoln julisti vuonna 1863 kapinoivien alueiden orjat vapaiksi, ja kaksi vuotta myöhemmin perustuslain 13. lisäys vapautti kaikki orjat koko Yhdysvalloissa. Kuubassa ja Brasiliassa orjuus lakkautettiin lopullisesti vuoteen 1888 mennessä.[4]
Latinalainen Amerikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espanjankielisen Amerikan vapaussodissa 1810-1826 orjuus lakkautettiin useimmissa alueen valtioissa, Argentiinassa 1853, Perussa 1854, Puerto Ricossa 1873, Kuubassa 1886 ja Brasiliassa 1888.[13]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Halmesvirta & Ojala & Roiko-Jokela & Vilkuna: Historian sanakirja, s. 7. Gummerus. Jyväskylä, 1997. ISBN 951-20-5089-7
- ↑ a b Abolitionism | Movement, U.S. History, Leaders, & Definition | Britannica britannica.com. 20.6.2025. Viitattu 11.7.2025. (englanniksi)
- ↑ Abolitionism - Timeline Movement The Association of Religion Data Archives. Viitattu 29.5.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i abolitionism Encyclopaedia Britannica. Viitattu 19.12.2022.
- ↑ Declaration of Independence (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 24.1.2014.
- ↑ Haarla, Pekka: Yhdysvallat: Taustatietoa maasta, valtiosta ja taloudesta, s. 23. Amer-yhtymä, 1985.
- ↑ Slavery Abolition Act Encyclopaedia Britannica. 25.7.2025.
- ↑ Sailing against slavery 8.7.2008. BBC.
- ↑ Smith, Robert: The Lagos Consulate 1851-1861, s. 2. University of California Press, January 1979. ISBN 9780520037465
- ↑ Smith, Robert: The Lagos Consulate 1851-1861, s. 24–25. University of California Press, January 1979. ISBN 9780520037465
- ↑ Duncan, John (1805-1849) Dictionary of National Biography, 1885-1900, Volume 16. Viitattu 23 December 2016.
- ↑ Smith: The Lagos Consulate 1851-1861, s. 135–137 Appendix A. Macmillan, January 1979. ISBN 9780520037465
- ↑ Peter Hinks and John McKivigan, eds. Abolition and Antislavery: A Historical Encyclopedia of the American Mosaic (2015).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Abolitionismi Wikimedia Commonsissa
