Abolitionismi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Abolitionismi (< engl. abolition, 'lakkauttaminen') oli alun perin orjakaupan ja orjuuden lakkauttamista vaatinut protestiliike Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa 1700-luvun lopussa ja 1800-luvulla. Liike yhdisti eri uskonlahkoja ja filantrooppisia liikkeitä.[1]

Myöhemmin sanan merkitys on laajentunut muihinkin vapauspyrkimyksiin.

Abolitionismilla voidaan viitata eri tieteenaloilla ainakin seuraaviin:

Orjuuden lakkauttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orjuuden lakkauttamista ja kansainvälisen orjakaupan kieltämistä tavoitteenaan pitänyt poliittinen abolitionistinen liike alkoi valistusaikana ja se saavutti suuret mittasuhteet useissa maissa 1800-luvulla ja onnistui lopulta pyrkimyksissään suurimmaksi osaksi.

1800-luvun Yhdysvalloissa abolitionismi jakaantui useisiin eri lohkoihin, joista mielenkiintoisin oli orjuudenvastustus. Abolitionisteja oli sekä mustia että valkoisia. Mustat abolitionistit toimivat Pohjois-Amerikan valtioiden, Yhdysvaltojen ja Kanadan, lisäksi myös Britteinsaarilla. Kuuluisimpia abolitionisteja olivat musta Frederick Douglas ja valkoihoinen W. L. Garrison. Heidän käyttämiään menetelmiä asian edistämiseksi olivat lehtikirjoittelu, puhujakiertueet ja ulkoparlamentaariset kanavat. Heidän toiminta perustui alun perin väkivallattomalle toiminnalle. Etenkin Garrison tuomitsi abolitionistien veriset hyökkäykset jyrkästi. Lukuisat vastaiskut orjuuden vapauttamista kohtaan oli kuitenkin käännekohta Garrisonin periaatteille. Osittain heidän orjuudenvastustustyönsä ansiosta Abraham Lincoln vapautti orjat julistuksellaan 1863 ja lopullisesti perustus­lain 13. lisäyksellä sisällissodan jälkeen 1865.

Abolitionismi oikeustieteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vankila-abolitionismi ajaa vankilajärjestelmän poistamista ja rikosten ehkäisyn toteuttamista muilla tavoin [2] [3]

Kuolemanrangaistuksen poistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykypäivän Yhdysvalloissa kuolemanrangaistuksen vastustajat kutsuvat itseään abolitionisteiksi.

Abolitionismi eläinoikeusliikkeessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Termiä käytetään myös puhuttaessa eläinten oikeuksista silloin kun vastustetaan kaikenlaista eläinten hyväksikäyttöä mukaan lukien lemmikkien pito [4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Halmesvirta & Ojala & Roiko-Jokela & Vilkuna: Historian sanakirja, s. 7. Gummerus. Jyväskylä, 1997. ISBN 951-20-5089-7.
  2. Rangaistusteorioiden kritiikki ja abolitionistinen perspektiivi, Opinnäytetyö, Jouni Erik Westling, Helsingin Yliopiston Valtiotieteellinen tiedekunta
  3. irvonen, Ari: Miksi ei rikosoikeus! Abolitionismi vaihtoehtona rankaisemiselle. Teoksessa Ari Hirvonen (toim.): Kohti 2000-luvun rikosoikeutta, s. 83-114. Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeuden laitoksen julkaisuja A:8. Helsinki 1994.
  4. Animal rights, the Abolitionist Approach. Viitattu 20.1.2015.
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: sisällöttömyys. Varsinaiseen termiin ei juuri keskitytä eikä käsiteltyjä asioita kytketä mihinkään.