Jussi Teljo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Klaus Maunu Juhani (Jussi) Teljo (19. heinäkuuta 1904 Helsinki[1]1992[2]) oli suomalainen valtiotieteilijä. Hän oli vuodesta 1949 Helsingin yliopiston valtio-opin professori, sitä ennen hän toimi professorina Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa Helsingissä. [1] Teljo on myös suomentanut historian alan kirjallisuutta, muun muassa Kansojen historiaa.

Jussi Teljo oli Suomalaisuuden Liiton jäsen. Teljo kirjoitti runsaasti artikkeleita järjestön Suomalainen Suomi -lehteen 1930- ja 1940-luvulla. Hänen aiheitaan olivat muun muassa Helsingin yliopiston kielitilanne (jonne halusi lisää suomenkielistä opetusta), yleinen kielitilanne Suomessa, Ruotsin eräiden piirien vihamielinen suhtautuminen Suomeen ja suomalaisiin sekä vastaavat aiheet.

Jussi Teljo kirjoitti vuonna 1940 Suomalaiseen Suomeen pitkiä teoreettisia juttuja imperialismista, jota hän piti vääränä ja lisäksi siirtomaat usein tuottivat tappiota emämaalleen (Siirtomaaimperialismi taloudellisena ongelmana). Eurooppalaisten siirtomaavaltojen politiikkaa Teljo ei pitänyt oikeana.

Jussi Teljo liittyi kielipoliittisista syistä AKS:ään, jossa hän edusti maltillista keskustaa. Teljo kirjoitti vuonna 1926 AKS:n kustantaman julkaisun Suomalainen valtionyliopisto. 28.4.1932 AKS:sta erosi yli kymmenes jäsenistä, koska järjestö ei ollut tuominnut Mäntsälän kapinaa, joukossa oli myös Jussi Teljo. Eronneiden joukossa oli myöhemmin huomattaviin asemiin nousseita, esimerkiksi Urho Kekkonen, Martti Haavio, L. A. Puntila ja Veikko Heiskanen.

Jussi Teljo kirjoitti ansioluettelonsa Ylioppilaskunnalle hakiessaan päätoimittajuutta. Jussi Teljo oli Ylioppilaslehden päätoimittaja keväällä 1931, hänet valittiin äänin 11-10 [3]. Jussi Teljo toimi myös SYL:n eli Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajana.

Teljo oli ollut toimittajana Uudessa Suomessa, toimitussihteerinä Suomen Heimo -lehdessä, opettanut valtio-oppia Työväen Akatemiassa, sekä suomentanut kirjoja englannista (Otavalle ja WSOY:lle). Hän oli tehnyt esitelmiä Yleisradiolle. [4]

Teljo vietti 1920-luvulla pitkiä aikoja ulkomailla, esimerkiksi yli vuoden Pariisissa. [5] Puoluekannaltaan Teljo oli sosiaalidemokraatti, mutta hän ei ollut puolueen jäsen.

Jussi Teljolle myönnettiin Suomalainen Suomi -lehden palkinto vuonna 1945. V A Heiskasen perusteluissa Jussi Teljo oli arvostellut Helsingin yliopiston kielioloja "terävään, etten sanoisi purevaan tapaansa". Lisäksi Teljo oli kirjoittanut lehteen yleisistä valtiotieteellisistä asioista kuten valtionpäämiehen asemasta Suomessa sekä siirtomaaimperialismista taloudellisena ongelmana. Teljo käytti lehdessä myös peitenimeä eli nykykielellä nimimerkkiä. Heiskanen luonnehti Jussi Teljoa harkintakykyiseksi ja kriittiseksi tiedemieheksi, jonka kynä on terävä, kielenkäyttö täsmällistä ja asiallista mutta ei kuivaa. [6]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valtio ja yhteiskunta Snellmanin valtiofilosofiassa 1934
  • Kansaneduskunta ja valtion tulo- ja menoarvio, 1938
  • Suomen valtioelämän murros 1905–08, 1949

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Otavan Iso tietosanakirja osa 8 p. 1251
  2. Kansallisbiografia
  3. Jukka Kortti, Ylioppilaslehden vuosisata, 2013, Gaudeamus, sivu 122
  4. Jukka Kortti, Ylioppilaslehden vuosisata, 2013, Gaudeamus, sivu 645
  5. Jukka Kortti, Ylioppilaslehden vuosisata, 2013, Gaudeamus, sivu 645
  6. V A Heiskanen, Suomalainen Suomi 8/1945, sivut 613-614
Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.