Yrjö Blomstedt (historioitsija)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo historiantutkija Yrjö Blomstedtista. Arkkitehti Yrjö Blomstedtista on oma artikkelinsa.

Yrjö Reinhold Emanuel Blomstedt (25. maaliskuuta 1926 Helsinki13. huhtikuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen historioitsija, filosofian tohtori 1958.[1] Hän otti aktiivisesti osaa ylioppilaspolitiikkaan. Vuosina 1960–1964 hän oli Suomen historian dosentti Helsingin yliopistossa[2] ja hoiti oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professuuria vuosina 1964–1974.[3] Myöhemmin hänet nimitettiin Suomen ja Skandinavian historian professoriksi, jossa virassa hän toimi 1974–1990;[2] hän toimi sekä historian laitoksen esimiehenä että Historiallis-kielitieteellisen osaston dekaanina 1979–1984.

Blomstedt toimitti monia kulttuuriaikakauskirjoja. Hän oli Genoksen päätoimittaja 1951–1952, 1956–1957, 1961–1970, Valvojan 1965–1968, Suomalainen Suomi-Valvojan 1969 ja Ajan 1970–1972.[4]

Blomstedt oli hyvin kiinnostunut genealogiasta. Hän oli useasti puheenjohtajana Genealogiska Samfundetissa. Hän julkaisi useita henkilöhistoriallisia teoksia (kuten elämäkerrat J. A. Ehrenströmistä ja K. J. Ståhlbergista) sekä oikeushistoriallisia tutkimuksia.[1] Hän laati myös Kansallis-Osake-Pankin historian I osan. Luennoitsijana, kirjoittajana ja keskustelijana hänet muistetaan eeppisen laajakaarisesta, elegantista ja ironialla maustetusta tyylistään.lähde? Erityisen paneutunut hän oli Islannin historiaan.lähde?

Blomstedt toimi pitkään Suomen Kulttuurirahaston kannatusyhdistyksen ja säätiön hallintoelimissä. Hän kuului myös Huhtamäki-yhtymän, Kajaani Oy:n, Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n (MTV) sekä WSOY:n hallintoneuvostoihin, toimi 1980-luvulla Pankkiiriliike Keitele & Tommila Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana ja oli laajalti elinkeinoelämään verkostoitunut. Erityisesti Huhtamäessä, jonka pääomistaja Kulttuurirahasto oli, hänen liikkeenjohdollis-strateginen panoksensa oli huomattava. Blomstedtin suomalainen ja kansainvälinen kontaktipinta yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla valtionpäämiehistä alkaen oli varsinkin aikansa oloissa fenomenaalisen laaja. Sitä hyödynsivät monet tahot sekä virallisesti että epävirallisesti, niin että hänen vaikutusvaltansa ja näköalansa ylittivät huomattavasti professuurin tuoman aseman. Laajan aktiivisuuden hinta oli tieteellisen työn suhteellinen suppeus ja fragmentaarisuus, mutta hallitun karismaattisena ja innostavana opettajana hänen vaikutuksensa oli sitäkin suurempi.lähde?

Hänen vanhempansa olivat arkkitehdit Pauli E. Blomstedt ja Märtha Blomstedt o.s. von Willebrandt.[4] Kaksi hänen sedistään, Aulis Blomstedt ja Jussi Jalas, oli Jean Sibeliuksen vävyjä.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhlakirja Laki, suku ja yksilö julkaistiin 1986.
  • Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500- ja 1600-luvuilla (1523–1680): Oikeushistoriallinen tutkimus, Helsingin yliopiston väitöskirja. Tekijä, Forssa 1958.
  • Suomen kihlakunnanvuodit 1630–1713: Tarkistamaton kihlakunnittainen luettelo. Tekijä, Helsinki 1958.
  • Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit – Domsagor och häradshövdingar i Finland. Kirjoittanut Håkon Holmberg, Jerker A. Erikssonin ja Yrjö Blomstedtin avustamana. Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys, Helsinki 1959.
  • Ättartavlor för de på Finlands riddarhus icke inskrivna efter 1809 i finskt adligt, friherrligt eller grevligt stånd upphöjda ätterna. Suomen sukututkimusseuran julkaisuja 23. Helsingfors 1961.
  • Johan Albrecht Ehrenström, kustavilainen ja kaupunginrakentaja. Helsingin kaupungin julkaisuja 14. Helsinki 1963.
  • Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1809 – Åbo stifts herdaminne 1, Piispat, tuomiokapitulin jäsenet ja virkamiehet: seurakuntapapisto: Ahlainen-Hailuoto. Kirjoittaneet Yrjö Blomstedt ja Eero Matinolli. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 67, 1. Helsinki 1963.
  • Suomen itsenäisyys: Aatteita ja hankkeita 1700-luvulta 1900-luvulle. 1967.
  • Suomen kirjallisuus 7, Kirjallisuuden kenttä. Toimitus Matti Kuusi, Sirkka Kurki-Suonio ja Simo Konsala; toimitusneuvosto Martti Rapola ym. Toimittanut Matti Kuusi. Kirjoittanut Yrjö Blomstedt ym. Otava 1968.
  • K. J. Ståhlberg: Valtiomieselämäkerta. Otava 1969.
  • J. K. Paasikivi Suomen politiikassa. Toimittanut Ilkka Hakalehto. Kirjoittanut Yrjö Blomstedt ym. Paasikivi-seuran julkaisuja 3. Otava 1970.
  • Suomi vuonna 2000. Toimittanut Kalevi Haikara. Kirjoittanut Yrjö Blomstedt. Otava 1970.
  • Liber scholae Aboensis: appendix: Distributio paroeciarum 1668–1712. Edendum curavit Yrjö Blomstedt. Suomen sukututkimusseuran julkaisuja 29. Helsinki 1973.
  • Valtiokonttori 1875–1975: Historiallinen katsaus. Valtiokonttori, Helsinki 1976.
  • Kyläkassasta osuuspankkiin: Osuuspankkihistoriaa 75 vuoden ajalta 1902–1977. Kirjayhtymä, Helsinki 1978.
  • Kansallis-Osake-Pankin syntyvaiheet 1889–1890. Kansallis-Osake-Pankki, Helsinki 1979.
  • Asikkalan historia. Asikkalan kunta, Asikkala 1981.
  • ”Kustavilainen aika” teoksessa Suomen historia 4: Vapauden aika, kustavilainen aika, kansanelämää 1700-luvulla. Weilin + Göös, Espoo 1986.
  • Laki, suku ja yksilö: Tutkielmia, esseitä ja kirjoituksia 40 vuoden ajalta: Professori Yrjö Blomstedtin 60-vuotisjuhlakirja 25.3.1986. WSOY 1986.
  • Kansallis-Osake-Pankin historia 1: 1889–1939. Kirjoittanut Yrjö Blomstedt. Toimittaneet Risto Varjonen, Irmeli Salvén, Vesa Vihervä. Kansallis-Osake-Pankki, Helsinki 1989.
  • L. A. Puntila: mies ja miehen merkitys. Kirjoittanut Yrjö Blomstedt; toimittanut Jyrki Paaskoski. Suomen kulttuurirahasto, Helsinki 1999.

Toimitteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • P. E. Blomstedt, arkkitehti. Suomen arkkitehtiliitto, Helsinki 1951.
  • Eteläsuomalaisen osakunnan matrikkeli 1, 1905–1925. Eteläsuomalainen osakunta, Helsinki 1955.
  • Kuka kukin oli: Henkilötietoja 1900-luvulla kuolleista julkisuuden suomalaisista – Who was who in Finland. Toimittaneet Iisakki Laati, I. Havu, Yrjö Blomstedt. Otava 1961.
  • Näkökulmia menneisyyteen: Eino Jutikkalan juhlakirja: Professori Eino Jutikkalalle hänen täyttäessään 60 vuotta 24.10.1967. Toimituskunta Sven-Erik Åström, Yrjö Blomstedt ja Ilkka Hakalehto. WSOY 1967.
  • Turun hovioikeus 1623 31/10 1973 Åbo hovrätt. WSOY 1973.
  • Helsingin yliopisto opettajat ja virkamiehet 1939–1968 – Helsingfors universitet lärare och tjänstemän 1939–1968. Päätoimittaja Yrjö Blomstedt. Toimittaneet Jukka Petänen, Veli-Matti Autio. WSOY 1977.
  • Suomen historia 1: Kivikausi, pronssikausi ja rautakauden alku, keski- ja myöhäisrautakausi. Toimitusneuvosto Yrjö Blomstedt ym. Toimittaneet Eero Laaksonen, Erkki Pärssinen, Kari J. Sillanpää. Weilin + Göös, Espoo 1984.
  • J. K. Paasikiven päiväkirjat 1944–1956: Ensimmäinen osa, 28.6.1944–24.4.1949. Toimittaneet Yrjö Blomstedt, Matti Klinge; ven. tekstien tark. Eino Koponen; muunkielisten tekstien suom. Kari Vähäpassi. WSOY 1985.
  • Suomen historia 2: Keskiaika, valtaistuinriitojen ja uskonpuhdistuksen aika, kansankulttuurin juuret. Weilin + Göös, Espoo 1985.
  • Suomen historia 3: Suomi suurvalta-aikana, suurvallan loppu, kansanusko. Weilin + Göös, Espoo 1985.
  • J. K. Paasikiven päiväkirjat 1944–1956: Toinen osa, 25.4.1949–10.4.1956. WSOY 1986.
  • Suomen historia 4: Vapauden aika, kustavilainen aika, kansanelämää 1700-luvulla. Weilin + Göös, Espoo 1986.
  • Suomen historia 5: Autonomian rakentamisen ja kansallisen nousun aika, suurten uudistusten kausi, kansanrunous, kansallisen korkeakulttuurin synty. Weilin + Göös, Espoo 1986 .
  • Suomen historia 6: Romantiikasta modernismiin, rajamaasta tasavallaksi. Weilin + Göös, Espoo 1987.
  • Suomen historia 7: Kansankulttuurin murros, nuoren tasavallan taide ja tiede, tasavalta hakee suuntaa, Suomi toisessa maailmansodassa. Weilin + Göös, Espoo 1987.
  • Suomen historia 8: Paasikiven aika, Kekkosen aika, taloudellinen kasvu ja yhteiskuntamurros, massakulttuurin maihinnousu, taistelut kulttuurista. Weilin + Göös, Espoo 1988.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jutikkala, Eino: Blomstedt, Yrjö (1926–1994). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.10.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.