Vjatšeslav von Plehwe

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vjatšeslav von Plehwe

Vjatšeslav Konstantinovitš von Plehwe (ven. Вячеслав Константинович фон Плеве; 20. huhtikuuta (J: 8. huhtikuuta) 1846 Meštšovsk, Kalugan kuvernementti – 28. heinäkuuta (J: 15. heinäkuuta) 1904 Pietari) oli venäläinen poliitikko ja sisäministeri vuosina 1902–1904.lähde?

Von Plehwe syntyi saksalaiseen aatelisperheeseen ja vietti varhaisen elämänsä Varsovassa. Valmistuttuaan lakitieteen opinnoista Moskovan yliopistosta hän oli töissä oikeusministeriössä.

Vuonna 1867 hänet meni syyttäjän apulaiseksi ja palveli myöhemmin eri tehtävissä oikeusministeriössä. Vuonna 1881 von Plehwe tutki tsaari Aleksanteri II:n murhaa ja liittyi sisäministeriöön palvelukseen poliisijohtajaksi ja oli myös vastuussa ohranan toiminnasta. Hänestä tuli senaatin jäsen 1884. Von Plehwe oli Suomen ministerivaltiosihteeri vuosina 1899–1904. Hänet nimitettiin virkaan vakinaisesti 13. tammikuuta 1900[1]. Hän tuki kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin Suomessa harjoittamaa venäläistämispolitiikkaa.

Huhtikuussa 1902, kun Dmitri Sipjagin murhattiin, von Plehwe nimitettiin sisäministeriksi. Von Plehwe oli vallankumouksellisten vihollinen ja vastusti liberaaleja. Von Plehwe tunnetaan myös juutalaisvainojen rohkaisemisesta, kuten vuoden 1903 Chișinăun pogromista.

Von Plehwe selvisi vuonna 1903 attentaatista ja kahdesta 1904. Kuitenkin 28. heinäkuuta 1904[2] sosialistivallankumouksellinen Jegor Sozonov murhasi hänet pommi-iskussa Pietarissa.

Von Plehweä pidetään Venäjän–Japanin sodan pääarkkitehtina. Hän sanoi: "me tarvitsemme pienen ja voittoisan sodan vallankumouksen ehkäisemiseen."

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laati, Iisakki: Mitä Missä Milloin 1951, s. 134. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  2. Laati, Iisakki: Mitä Missä Milloin 1951, s. 72, 136. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]