Mihail Nikolajevitš Romanov

Mihail Nikolajevitš
Venäjän suuriruhtinas
Syntynyt	Mihail Nikolajevitš Romanov 25. lokakuuta (J: 13. lokakuuta) 1832 Pietarhovi, Venäjä
Kuollut	18. joulukuuta 1909 (77 vuotta) Cannes, Ranska
Puoliso	Olga Fjodorovna ( 1857;  1891)
Lapset	7
Suku	Romanov
Isä	Nikolai I
Äiti	Aleksandra Fjodorovna
Uskonto	Venäjän ortodoksi

Mihail Nikolajevitš (25. lokakuuta (J: 13 lokakuuta) 1832 Pietarhovi, Venäjän keisarikunta – 18. joulukuuta 1909 Cannes, Ranska) oli Romanov-hallitsijasukuun kuulunut venäläinen suuriruhtinas, kenraalikuvernööri ja sotamarsalkka.

Suku

Mihail Nikolajevitš oli keisari Nikolai I:n ja keisarinna Aleksandra Fjodorovnan nuorin lapsi. Hänellä oli kuusi sisarusta, joista vanhin oli Aleksanteri II,sisaret Maria, Olga, Aleksandra, veljet Konstantin ja Nikolai.

Virkaura

Suuriruhtinas Mihail Nikolajevitš palveli vuosina 1862–1882 Transkaukasian kenraalikuvernöörinä Tbilisissä. Venäjän–Turkin sodassa vuosina 1877–1878 hän palveli Venäjän Kaukasuksen joukkojen ylipäällikkönä ja sai sotamarsalkan arvon vuonna 1878. Aleksanteri II:n kuoltua ja Aleksanteri III:n noustua valtaan vuonna 1881 Mihail Nikolajevitš nimitettiin Venäjän valtakunnanneuvoston puhemieheksi epäsuosioon joutuneen vanhemman veljensä Konstantin Nikolajevitšin sijaan. Tätä virkaa hän hoiti vuoteen 1905 asti.

Mihail Nikolajevitš oli puheenjohtajana vuoden 1899 salaisessa neuvottelukunnassa, joka valmisteli Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeneen helmikuun manifestin.

Suuriruhtinas Mihail Nikolajevitš nuorena miehenä

Suuriruhtinas Mihail Nikolajevitš vuonna 1862

Avioliitto

Mihail Nikolajevitš avioitui vuonna 1857 Badenin prinsessan Cäcilian kanssa, joka oli Badenin suurherttuan Leopold I:n ja Ruotsin prinsessan Sophien tytär. Cäcilia otti nimen Olga Fjodorovna, ja he saivat seitsemän lasta, jotka muodostivat Mihailovitšeina tunnetun Romanovien sukuhaaran.

Ei tiedetä, kuinka suuriruhtinas Mihail Nikolajevitš ja prinsessa Cäcilie tapasivat, mutta heidän liittonsa oli rakkausavioliitto ja he olivat onnellisia yhdessä. Nikolai I:n neljästä pojasta ainoastaan Mihail pysyi uskollisena aviopuolisolleen koko elämänsä. Cäcilie oli kihlajaisten aikaan 16-vuotias. Mihail kertoi kälylleen Maria Aleksandrovnalle Cäcilien valinneen nimekseen Olga Fjodorovna, koska Mihail ei pitänyt Cäcilie-nimestä. Heidät vihittiin Pietarissa Talvipalatsin kappelissa 16. (J: 28.) elokuuta 1857.

Suuriruhtinas Mihail rakasti vaimoaan syvästi koko ikänsä ja oli tämän vahvan vaikutuksen alainen; he olivat toistensa vastakohtia, ja tämä näytti vain vahvistavan heidän liittoaan. Mihail Nikolajevitš oli kiltti, rauhallinen ja melko tylsä ​​mies, joka olisi mielellään omistautunut vain tykistölle ja perheelleen, eikä hän loistanut poikkeuksellisella älyllä. Suuriruhtinatar Olga Fjodorovna oli eloisa, teräväkielinen ja nokkela seurapiirinainen, joka piti kovasti ilkeistä tarinoista ja juoruista – joidenkin hänen aikalaistensa mukaan juorut olivat hänen pääasiallinen olemassaolon syynsä.

Mihail Nikolajevitšin rakennuttama Uusi Mikaelin palatsi Pietarin Palatsirantakadulla.

Mihail Nikolajevitš ja Olga asuivat omassa suuressa asunnossaan Pietarissa, Uudessa Mikaelin palatsissa, joka valmistui heille vuonna 1861. Siellä oli ajalle poikkeuksellisesti viemäröinti, kuumailmalämmitys ja vuodesta 1889 lähtien myös sähkövalo. Heillä oli myös palatsimainen vuosina 1850–1861 valmistunut kesäasunto Mihailovka Strelnassa ja Ai-Todor, suuri asuinhuvila Krimillä lähellä Jaltaa.

Mihailovitšit olivat suvun kolmen nuorimman haaran suurin perhe. Suuriruhtinatar Olga, joka oli miestään vahvempi persoonallisuus, oli perheen hallitseva voima. Hän kasvatti kaikki lapsensa ​​rautaisella kädellä, kuten hänet itsensäkin oli kasvatettu. Hän vaati lapsiltaan täydellistä tottelevaisuutta.

Lapset

• Nikolai Mihailovitš Romanov (1859–1919), teloitettiin Pietari-Paavalin linnoituksessa, naimaton, ei jälkeläisiä
• Anastasia Mihailovna Romanova (1860–1922), avioitui vuonna 1879 Mecklenburg-Schwerinin suurherttua Fredrik Frans III:n (1851–1897) kanssa; heille syntyi yksi poika, kaksi tytärtä.
• Mihail Mihailovitš Romanov (1861–1929), avioitui vuonna 1891 Sofie Nikolajevna Merenbergin, kreivitär de Torbyn (1868–1927) kanssa; heille syntyi yksi poika ja kaksi tytärtä. Heidän tyttärensä kreivitär Nadedža Mihailovna de Torby avioitui 1916 Battenbergin prinssi, Milford Havenin 2. markiisi George Mountbatten (1892–1938) kanssa, joka oli amiraali Louis Mountbattenin veli.
• Georgi Mihailovitš Romanov (1863–1919), avioitui vuonna 1900 Olga Konstantinovnan tyttären, Kreikan ja Tanskan prinsessa Marian (1876–1940) kanssa; heille syntyi kaksi tytärtä, teloitettiin Pietari-Paavalin linnoituksessa
• Aleksandr Mihailovitš Romanov (1866–1933), avioitui vuonna 1894 keisari Aleksanteri III:n tyttären, suuriruhtinatar Xenia Aleksandrovnan (1875–1960) kanssa; heille syntyi yksi tytär, ja kuusi poikaa
• Sergei Mihailovitš Romanov (1869–1918), teloitettiin vallankumouksen aikana Alapajevskissa, naimaton, ei jälkeläisiä
• Aleksei Mihailovitš Romanov (1875–1895), kuoli tuberkuloosiin naimattomana, ei jälkeläisiä

Omaisuus

Suuriruhtinas Mihail Nikolajevitš omisti Duderhofin kartanon (184 hehtaaria, peritty äidiltä 1861) Pietarhovin kihlakunnassa, Ai-Todorin kartanon Gasprassa Jaltan piirikunnassa (alun perin 69 hehtaaria, myöhemmin 200 hehtaaria), Gruševskoje tilan Jekaterinoslavin, Hersonin ja Taurian kuvernementeissä (75 066 hehtaaria), Tsiglirovkan tila Pultavan kuvernementin Konstantinogradin piirikunnassa (14 122 hehtaaria), Vardanen kartanon Mustanmeren maakunnassa (8 000 hehtaaria, myönnetty vuonna 1871) ja Borjomin tila Gorin alueella Tbilisin maakunnassa (69 513 hehtaaria, myönnetty 1872).

Viimeiset vuodet

Hänen puolisonsa suuriruhtinatar Olga Fjodorovna kuoli ennenaikaisesti vain 51-vuotiaana vuonna 1891. Suuriruhtinas Mihail Nikolajevitš oli viimeisinä vuosinaan vakavasti sairas ja oli hoitamassa terveyttään Etelä-Ranskassa kuollessaan Cannesissa 77-vuotiaana joulukuussa 1909.