Rypälepommikielto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rypälepommikielto on joidenkin maiden hallitusten ja monien maiden hallituksista riippumattomien vapaiden kansalaisjärjestöjen hanke. Tavoitteena on kieltää jalkaväkeä vastaan tarkoitetut miinat kieltäneen Ottawan miinakieltosopimuksen tapaan myös rypälepommit (englanniksi cluster bomb), joita kutsutaan suomeksi myös kuorma-ammuksiksi. Rypälepommikieltoa kannattavat kansalaiset ja kansalaisjärjestöt ovat järjestäytyneet the Cluster Munition Coalitioniksi. [1]

Kansainvälinen kokous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjan hallitus järjesti 21.2.-22.2.2007 kansainvälisen kokouksen, joka koski rypälepommikieltoon ryhtymistä. 46 valtiota äänesti rypälepommit kieltävän sopimuksen laatimisen puolesta jo vuoden 2008 aikana, vastaan äänesti kolme valtiota: Japani, Puola ja Romania. Kiinan kansantasavalta, Israel, Venäjä ja Yhdysvallat eivät osallistuneet kokoukseen, koska katsoivat, että asiasta kuuluu Yhdistyneiden kansakuntien tavanomaisten aseiden riisuntaan liittyviin neuvotteluihin. [2] [3]

Videolähetys konferenssista: Oslo Conference on Cluster Munitions (ASX-tiedostomuoto)
Videolähetys lehdistötilaisuudesta (ASX-tiedostomuoto)

Kiellon vastustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israel, Kiinan kansantasavalta, Venäjä ja Yhdysvallat vastustavat rypälepommikieltoa. Ne ovat myös suuria rypälepommien valmistajamaita maailmassa. Niiden mielestä erillistä kansainvälistä sopimusta ei tarvita, vaan rypälepommien säätely voidaan toteuttaa Yhdistyneiden kansakuntien tavanomaisia aseita koskevissa prosesseissa.

Belgia kriminalisoi investoinnit rypälepommivalmistajiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgiasta tuli ensimmäinen maa, joka kriminalisoi investoinnit rypälepommivalmistajiin. [4]

Brittiläisiä kantoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannia on aikaisemmin kannattanut rypälepommien käyttöä Yhdysvaltain tapaan, mutta se on siirtynyt niiden rajoittamisen kannattajaksi. Britannia on käyttänyt rypälepommeja mm. Persialahden ja Irakin sodissa, missä viimeksi mainitussa britit ampuivat noin 2 000 tytärammusta Basran seudulla saaden räjähtämättömyysprosentiksi 2%-5%.

2003 BAe osti 20 000 tytärpommin kuorta Israel Military Industriesilta ja brittijoukot tulittivat Irakin sodassa Basraa rypälepommeilla, jotka sisälsivät noin 2 000 L020-tytärammusta, joissa on Israel Military Industriesin kuori, jonka räjähtämättömyysnormi on Pentagonin vaatimusten mukaan 1%. Rypälepommien kantama oli tykistökranaatteina noin 30 kilometriä. Britannian puolustusministeriön tiedotuksen mukaan räjähtämättä jäi 2%:ia. Israel Military Industries ei 2003 enää markkinoinut kokonaisuutta rypälepommeina niiden huonon maineen vuoksi, mikä johtuu jopa kymmenien prosenttien räjähtämättömyydestä, vaan kyse on nykyään kuorma-ammuksista cargo munitionista, mikä ei yhdistä tuotetta pahamaineisiin rypälepommeihin siksi, että se on laadullisesti parempi. [5]

Norjassa Hjerkinnin ampuma-alueella suoritetut kokeet johtivat kysymykseen Britannian parlamentissa, missä parlamentin jäsen, liberaalidemokraattinen varjopuolustusministeri Nick Harwey kysyi puolustusministeri Ingramilta kuorma-ammus L20A1 (kuorma-ammus):n kokeista Britannian asevoimista vastaavalta ministeri Adam Ingramilta, jonka mukaan L20A1 on turvallinen ja sopiva palveluskäyttöön. [6]

Pohjoismaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaissa Nammo AS:n tytäryhtiö. Nammo AS on 1998 perustettu yhtiö, johon on yhdistetty pohjoismaisia ammusvalmistajia. Nammo AS omistaa pohjoismaissa olevat ammuksia valmistavat kokonaan tytäryhtiöinä. Norjan valtio ja suomalainen puolustusvälineyritys Patria Oyj omistavat 3.2.2006 toteutuneen Saab AB:n osakemyynnin jälkeen yhdessä yhtiön puoliksi. Saab AB myi 27,5%:n omistuksestaan 5%-yksikköä Norjan valtiolle ja loput suomalaiselle Patria Oyj:lle. [7]

Nammo AS osti joulukuussa 2006 Yhdysvalloista 1960 perustetun Talley Defense Systemsin. Yhdysvaltalainen Talley Defense Systems on kehittänyt ja valmistanut tytärpommeja ja niiden kuorma-ammuksia mm. kasettipommi BLU-97:ään ja risteilyohjus BGM-109/D Tomahawkiin. [8]

Norjan luterilaisen valtionkirkon ulkomaanavun pääsihteeri Atle Sommerfeldt on arvostellut päätöstä sillä perusteella, että Norjan hallituksen ulkopolitiikkaan kuuluu rypälepommikiellon hyväksi toimiminen [9]

Suomi on ostanut Alankomaista yhdysvaltalaisen raskaan raketinheitinjärjestelmän, jossa voidaan käyttää henkilöitä vastaan ja ajoneuvoja vastaan tarkoitettuja kaksoiskäyttöisiä tytärammuksia sekä 155 mm kenttätykkejä varten saksalaisen Rheinmetallin valmistamia DM 662 kuorma-ammuksia, jollaiset Norjan hallitus pani väliaikaiseen käyttökieltoon 2006. DM 662:ssä käytetään M85-tytärammuksia.

Norja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjassa on vastustettu laajasti rypälepommeja jo ennen Irakin sotaa. Pontta vastustukselle sai se, että Belgian ilmavoimien kapteeni pudotti F-16-hävittäjällä maalikentän ohi rypäleammuksia Hjerkinnin ampuma-alueella 2002. Osittain Norjan lyhyestä osallistumisesta Yhdysvaltain johtamaan Irakin sodan vapaaehtoisten koalitioon seuranneesta Norjan vaalien jälkeistä hallituspohjan vaihdoksesta johtuen pyrkimys rypälepommikiellon aikaansaamiseen on voimistunut.

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa rypälepommit ovat osa Ottawan miinakieltosopimuksen Suomessa 2016 mennessä poistettavat henkilömiinat korvaavaa järjestelmää Ulkoasianministeriön poliittisen osaston asevalvontayksikön päällikön, Laura Kansikas-Debraisen mukaan. [2] [1] [10] [11]

Puolustusvoimien ilmoituksen mukaan se etsii maastoon räjähtämättä jääneinä entistä vaarattomampia rypälepommeja. [1]

Prikaatikenraali Arto Rädyn 22.2.2007 antaman lausunnon mukaan puolustusvoimilla ei ole hankkia maastoon jääviä rypälepommeja. [12] [12] [10]

Pääministeri Matti Vanhasen mukaan maamiinat voidaan korvata sellaisella rypälepommijärjestelmällä, josta maastoon ei jää räjähtämättömiä ammuksia. Vanhasen mukaan korvaavaa järjestelmää ei ole vielä tuotu poliittiseen päätöksentekoon asti. [13]

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan mukaan Suomen armeijalla on rypälepommeja ja ne voivat osaltaan korvata maamiinoja. Rypälepommikieltosopimus ei kuitenkaan koskisi kaikkia rypälepommeja, sellaisia, joita ei jää maamiinojen tavoin eniten siviilituhoja aiheuttavina vaaraksi ympäristöön. Suomi pyrkii vaikuttamaan neuvotteluprosessissa siihen, ettei se vahingoita Suomen puolustusta kuitenkin siten, ettei Suomen puolustus perustu laajoja siviilituhoja aiheuttaviin aseisiin. [14]

Tasavallan presidentti Tarja Halonen antoi Kalevalle haastattelun, minkä mukaan Suomi voi hyvin korvata jalkaväkimiinat rypälepommeilla:"Lähdemme siitä, että hankittavat rypälepommit ovat täysin kansainvälisten sopimusten mukaisia. Kaikilla nyt käytettävissä olevilla tiedoilla meillä on ihan turvallinen pohja mennä eteenpäin" (Halonen). Oslon rypälepommeja koskevan sopimuksen ja Suomen tulevan asehankinnan välillä ei ole ristiriitaa. "Nyt on myös vältetty jotkut aikaisemmat virheet. Kansainvälisessä sopimuksessa on oltu riittävän ajoissa ja aktiivisesti mukana, jolloin voidaan tuoda myös omat haasteet ja mielipiteet esille. Tämä on minusta se tärkein asia. Aikoinaan Ottawan miinakieltosopimuksen kohdalla oltaisiin voitu olla aktiivisempia" (Halonen). [15]

Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n vuosikokous vetosi vuosikokouksessaan 3.3.2007, ettei Suomeen hankittaisi rypälepommeja viitaten niiden aiheuttamiin seurauksiin isovanhempiensa hoidossa Rashidien pakolaisleirillä asuvaan Farah Shehadehin kertomukseen viitaten. [16] [17] [18]

Sadankomitean pääsihteeri Jan Koskimies aloitti adressin keruun rypälepommien kieltämiseksi Suomessa.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma vaatii rypälepommeista selvitystä. [19]

Yhdysvallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvallat, missä valmistetaan useita rypälepommeja ja tytärammuksia ei osallistunut rypälepommikieltoa käsittelevään kokoukseen. Yhdysvaltain ulkoasianhallinnon tiedottaja Sean McCormack mainitsi, että rypälepommeilla on paikkansa ja käyttönsä sotilaallisena varantona, mikäli niiden teknillinen rakenne on oikea ja varastointi on asianmukaista. [20]

Senaattorit Dianne Feinstein ja Patrick Leahy esittivät helmikuun 2007 alkupuolella lakiluonnoksen, minkä tarkoituksena on suojella siviiliväestöä. Lakiluonnoksen nimi on The Cluster Munitinions Civilian Protection Act. [21]

Tätä Feinstein-Leahyn laiksi kutsuttu esitys ei edellytä rypälepommeista luopumista, mutta edellyttää, että niiden toimivuusprosentti on 99%:ia, jolloin varmistettavaksi toimimattomuusprosentiksi jää yksi prosentti, mikä on jo ollut Pentagonin vaatimus korkeintaan kymmenen dollarin hinnan lisäksi. Lisäksi esityksessä edellytetään, että rypälepommeja käytetään ainoastaan määriteltyjä sotilaallisia kohteita vastaan eikä siellä, missä siviilejä tiedetään olevan eikä tavanomaisesti siviilien asuttamilla alueilla. Kolmenkymmenen päivän kuluessa rypälepommien käytöstä Yhdysvaltain presidentti velvoitettaisiin toimittamaan suunnitelman räjähtämättömien tytärammusten raivaamisesta kustannusarvioineen asianomaisille kongressin valtiokunnille koskien Yhdysvaltain hallituksen itsensä käyttämiä tai hallituksen, jonka käyttöön ammuksia on myyty tai siirretty. Asianomaiset valiokunnat ovat senaatin ulkosuhteidenvaliokunta ja edustajanhuoneen ulkoasiainvaliokunta. Selvitys voi olla ei-julkinen[22]

Esityksen perusteluna olivat Libanonin tapahtumat ja senaattori Dianne Feinstein ilmoitti pyrkineensä pääsemään asiassa ratkaisuun Pentagonin kautta kymmenen vuoden ajan.

Geneven sopimus 1977[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin näkemysten mukaan saattavat rypälepommit olla epätarkkuudessaan Geneven sopimuksen 1977 vastaisia.[23] [24] [25]

Sopimuksen allekirjoittaneet ja ratifioineet valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

valtio[26] allekirjoittannut[26] ratifioinut[26] pantutoimeen [26]
Afganistanin lippu Afganistan 2008 2011 2012
Albanian lippu Albania 2008 2009 2010
Andorran lippu Andorra 2013 2013
Antigua ja Barbudan lippu Antigua ja Barbuda 2010 2010 2011
Australian lippu Australia 2008 2012 2013
Itävalta 2008 2009 2010
Belgian lippu Belgia 2008 2009 2010
Bolivian lippu Bolivia 2008 2013 2013
Bosnia ja Hertsegovinan lippu Bosnia ja Hertsegovina 2008 2010 2011
Botswanan lippu Botswana 2008 2011 2011
Bulgarian lippu Bulgaria 2008 2011 2011
Burkina Fason lippu Burkina Faso 2008 2010 2010
Burundin lippu Burundi 2008 2009 2010
Kamerun 2009 2012 2013
Kap Verde 2008 2010 2011
Tšadin lippu Tšad 2008 2013 2013
Chilen lippu Chile 2008 2010 2011
Komorit 2008 2010 2011
Cookinsaarten lippu Cookinsaaret 2008 2011 2012
Costa Rican lippu Costa Rica 2008 2011 2011
Norsunluurannikon lippu Norsunluurannikko 2008 2012 2012
Kroatia 2008 2009 2010
Tšekin lippu Tšekki 2008 2011 2012
Tanskan lippu Tanska 2008 2010 2010
Dominikaanisen tasavallan lippu Dominikaaninen tasavalta 2009 2011 2012
Ecuadorin lippu Ecuador 2008 2010 2010
El Salvadorin lippu El Salvador 2008 2011 2011
Fidži 2008 2010 2010
Ranskan lippu Ranska 2008 2009 2010
Saksan lippu Saksa 2008 2009 2010
Ghana 2008 2011 2011
Grenada 2011 2011
Guatemala 2008 2010 2011
Guinea-Bissau 2008 2010 2011
Vatikaanin lippu Vatikaanivaltio 2008 2008 2010
Honduras 2008 2012 2012
Unkarin lippu Unkari 2008 2012 2013
Irak 2009 2013 2013
Irlanti 2008 2008 2010
Italia 2008 2011 2012
Japani 2008 2009 2010
Laos 2008 2009 2010
Libanon 2008 2010 2011
Lesotho 2008 2010 2010
Liechtenstein 2008 2013 2013
Liettua 2008 2011 2011
Luxemburg 2008 2009 2010
Makedonian lippu. Makedonia 2008 2009 2010
Malawin lippu. Malawi 2008 2009 2010
Malin lippu. Mali 2008 2010 2010
Maltan lippu. Malta 2008 2009 2010
Mauritanian lippu. Mauritania 2010 2012 2012
Meksikon lippu Meksiko 2008 2009 2010
Moldovan lippu Moldova 2008 2010 2010
Monacon lippu Monaco 2008 2010 2011
Montenegron lippu Montenegro 2008 2010 2010
Mosambikin lippu Mosambik 2008 2011 2011
Naurun lippu Nauru 2008 2013 2013
Alankomaiden lippu Alankomaat 2008 2011- 2011
Uuden-Seelannin lippu Uusi-Seelanti 2008 2009 2010
Nicaraguan lippu Nicaragua 2008 2009 2010
Nigerin lippu Niger 2008 2009 2010
Norjan lippu Norja 2008 2008 2010
Panaman lippu Panama 2008 2010 2011
Perun lippu Peru 2008 2012 2013
Portugalin lippu Portugali 2008 2011 2011
Saint Kitts ja Nevisin lippu Saint Kitts ja Nevis 2013 2014
Saint Vincent ja Grenadiinien lippu Saint Vincent ja Grenadiinit 2009 2010 2011
Samoan lippu Samoa 2008 2010 2010
San Marinon lippu San Marino 2008 2009 2010
Senegalin lippu Senegal 2008 2011 2012
Seychellien lippu Seychellit 2010 2010 2010
Sierra Leonen lippu Sierra Leone 2008 2008 2010
Slovenian lippu Slovenia 2008 2009 2010
Espanjan lippu Espanja 2008 2009 2010
Swazimaan lippu Swazimaa 2011 2012
Ruotsin lippu Ruotsi 2008 2012 2012
Flag of Switzerland.svg Sveitsi 2008 2012 2013
Togon lippu Togo 2008 2012 2012
Trinidad ja Tobagon lippu Trinidad ja Tobago 2011 2012
Tunisian lippu Tunisia 2009 2010 2011
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia 2008 2010 2010
Uruguayn lippu Uruguay 2008 2009 2010
Sambian lippu Sambia 2008 2009 2010

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Cluster Munition Coalition [1]
  2. a b Yleisradio 24 uutiset: Suomi valmistelemaan rypälepommit kieltävää sopimusta, 23.2.2007 08:36 ja 17.32 [2]
  3. Utenriksdepartementet: Støre åpnet klasevåpen-konferansen, 21.2.2007 [3]
  4. University of Pittsburgh, School of Law: Belgium criminalizes investment in cluster bomb manufacturers, 2.3.2007 12:56 [4]
  5. The Guardian Unlimited, Welcome: this way for cluster bombs, Richard Norton-Taylor, 20.9.2003 [5]
  6. House of Commons, Hansard Written Answers [91443], 17. lokakuuta 2006:[6]
  7. Defence Industry Daily:Saab Sells Nammo Ammo Share, Finland's Patria Oyj Buys, 8.1.2007 [7]
  8. Talley Defense Systems, Tomahawk 20.12.2006 09:03:55 GMT Google cache [8]
  9. Norwegian Church Aid: Religions for Conflict Resolution and Peace, 8.1.2007 [9]
  10. a b Puolustusvoimat, laitosten tiedotteet: Puolustusvoimille raskas raketinheitinjärjestelmä: Iskukyvyn rakentaminen maavoimille alkaa, 22.2.2007 12:00 [10]
  11. NewsRoom Finland: Finland considering cluster bombs to replace antipersonnel mines, 23.2.2007 09:36 [11]
  12. a b Prikaatikenraali Räty: Suomi ei hanki maastoon jääviä rypälepommeja HS 22.2.2007 17:09 ja 19:57 [12]
  13. Helsingin Sanomat:Vanhanen: Rypälepommi on vaihtoehto 24.2.2007 10:55 päivitetty 20:22 [13]
  14. Erkki Tuomioja:Rypälepommit kieltoon, Erkki Tuomiojan henkilökohtaiset verkkosivut http://www.tuomioja.org, luettu 26.2.2007 18:43
  15. Kaleva:Halonen hyväksyy rypälepommit 4.3.2007 [14]
  16. Kaleva: Psykologit vetoavat luopumaan rypälepommeista, 4.3.2007 18:51 [15]
  17. Psykologien Sosiaalinen Vastuu:Ei rypälepommeja Suomeen - Huolehtikaa pienistä lapsista! Minkä rikoksen he olisivat tehneet, jotta heidät pitäisi surmata tai tehdä vammaisiksi? 3.3.2007 [16]
  18. Malaysian Social Research Institute: Testimonies from Lebanon, September, 2006, Farah Shehadeh (Farah in Arabic means joy), luettu 4.3.2007 [17]
  19. Verkkouutiset: Heinäluoma ei innostu rypälepommeista, luettu 8.3.2007 09:51 [18]
  20. The Common Dreams: US Rejects Ban on Cluster Bombs 24.2.2007[19]
  21. The Daily Star: US senators propose bill to protect civilians from cluster bombs, Rym Ghazal, 16.2.2007[20]
  22. Congressional Record - Senate: S1974, February 14, 2007 14.2.2007 [21]
  23. University of Pittsburgh, School of Law, Feinstein, Leahy introduce bill limiting cluster bomb use, 15.2.2007 [22]
  24. House of Commons, elect Committee on Foreign Affairs, Fourth Report: Was the campaign conducted lawfully?, 7.6.2000 [23]
  25. NATO PArliamentary Assembly, Kosovo and International Humanitarian Law, Draft Special Report, Special Rapporteur, Volker Kröning, 15.10.1999 [24]
  26. a b c d Convention Status The Convention. The Convention on Cluster Munitions. Viitattu 13.04.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsingin Sanomien artikkeli keskusteluineen [25]