Helluntaiherätys Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa
Helluntaiherätys
Kristilliset kirkkokunnat Suomessa

Suomalaiseen helluntaiherätykseen laskettiin vuoden 2019 lopussa kuuluvan yhteensä 275 suomen- ja ruotsinkielistä helluntaiseurakuntaa. Vuoden 2020 lopussa seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä oli 44 371 henkilöä.[1] Vuonna 2002 perustettuun Suomen Helluntaikirkko -nimiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan näistä kuului 82 jäsenseurakuntaa. Suomessa helluntaiseurakunnat ovat varjelleet itsenäisyyttään, eivätkä kaikki ole järjestäytyneet kansalliseen kirkkokuntaan.[2]

Helluntaiherätys saapui Suomeen norjalaisen metodistipastori Thomas Ball Barrattin ansiosta. Barratt vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1911.[3]

Suomen suurin helluntaiseurakunta on Helsingin Saalem, johon kuuluu noin 3 500 jäsentä. Yhteensä Suur-Helsingin helluntaiseurakuntiin kuuluu noin 7 000 jäsentä. Muita suuria helluntaiseurakuntia ovat muun muassa Tampereen, Turun, Jyväskylän, Seinäjoen, Lahden, Oulun ja Kuopion seurakunnat.[4]

Suomen helluntaiherätys tekee laajaa lähetystyötä ja toimii 47 maassa Euroopassa, Aasiassa ja Itä-Afrikassa. Lähetystyöstä vastaa Fida International, joka tekee lisäksi myös humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötä.[5] Suomalaisen helluntaiherätyksen lehtiä ovat muun muassa Ristin Voitto ja Hyvä Sanoma. Aikaisemmin liike on julkaissut myös Maailman Ääret -lehteä.[4] Helluntaiherätyksen tunnetuin tapahtuma on kesäisin Keuruulla järjestettävä Juhannuskonferenssi. Suomen helluntaiherätys vastaa myös Iso Kirja -kansanopiston toiminnasta.

Suomen ruotsinkielisillä seurakunnilla on läpi historian olleet tiiviit yhteydet Ruotsiin. Vuosien varrella monet seurakuntien johtajista ovat olleet Ruotsista ja saarnaajat ovat toimineet molempiin suuntiin. Kirjakustantamo Taborförlaget toimi vuosien ajan myös yhdyssiteenä Ruotsin ja Suomen välillä.[6]

Oppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen helluntaiseurakunnat kartalla.

Helluntaiherätyksen alkaessa vaikuttaa Suomessa tavoitteena oli tuoda (tai palauttaa) liikkeelle ominainen näkemys alkukristillisyydestä kaikkiin kristillisiin kirkkokuntiin, mutta usein tällainen ajatus kohtasi vastustusta. Siksi helluntaiherätys päätyi perustamaan itsenäisiä paikallisseurakuntia, jotka toimivat yhdistyspohjalta. Seurakuntien taustalla toimii uskonnollisia yhdistyksiä, jotka vastaavat seurakuntien hallinnollisista ja taloudellisista asioista osana paikallisseurakunnan seurakuntarakennetta.

Opillisesti Suomen Helluntaiherätys on lähinnä yksi haara maailmalla vallitsevista suuntauksista. Pohjois-Amerikassa vaikuttava Assemblies of God on neljän suurimman haaran joukkoon kuuluva ja on opillisesti lähinnä Suomen Helluntaiherätystä.lähde? Suomessa Helluntaiherätyksen opin on usein kuvailtu sisältävän uskosta vanhurskauttamisen luterilaisilta, pyhityksen metodisteilta, kastekäsityksen baptisteilta ja omanaan opin Pyhästä Hengestä.lähde? Jos kuitenkin luterilainen uskosta vanhurskauttaminen määritellään Tunnustuskirjojen ja Martti Lutherin mukaan, helluntailainen uskosta vanhurskauttamisen oppi eroaa monella tavalla luterilaisesta, koska usko käsitetään näissä opinsuunnissa eri tavalla.lähde?

Henkilökohtainen usko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helluntailiikkeen teologian mukaan jokaisella ihmisellä voi ja tulee olla henkilökohtainen suhde Jumalaan. Se syntyy, kun uskoo Jeesukseen ja hänen sovituskuolemaansa, mitä helluntaiseurakunnissa kutsutaan uskoontuloksi. Uskoontulo voi olla tiettynä hetkenä tapahtunut kokemus tai pitkäaikainen prosessi.[7]

Uskovien kaste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helluntailiikkeen opin mukaan uskoontullut ihminen kastetaan seurakunnassa upottamalla, ja hän liittyy samalla paikallisen seurakunnan jäseneksi. Helluntaiherätyksessä nähdään tärkeäksi, että jokainen uskova saa kokea myös Pyhän Hengen kasteen henkilökohtaisesti. Se on yleensä tunnepitoinen kokemus, johon liittyy usein kielilläpuhumisen armolahjan saaminen.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen Helluntaiherätyksen historia
Jyväskylän helluntaikirkko Hippoksella syyskuussa 2019.

Mielenkiinto helluntailaisuutta kohtaan heräsi Suomessa, kun Kotimaa-lehti julkaisi raportteja Barrattin Tukholman kokouksista.[8] Barratt piti kokoussarjan Suomessa, helluntaiherätyksen "äidiksi" kutsutun Hanna Castrénin kotona vuonna 1911. Pekka Brofeldt raportoi kokouksista Kotimaa-lehdessä ja alkuvaiheessa hänestä muodostui liikkeen "isähahmo". Ensimmäinen helluntaiseurakunta perustettiin Helsingissä vuonna 1915. Vuonna 1920 vakiintunutta seurakuntajärjestystä kannattaneesta helluntaiherätyksestä jakautui vapaata järjestäytymistä ja avointa ehtoollisyhteyttä kannattanut Helluntaiystävät. Vuonna 1960 pääliikkeestä erkani Vapaa helluntaiherätys, joka palasi liikkeeseen vuonna 1980.[9]

Helluntaiherätyksen Suomeen tuonut Thomas Ball Barratt oli alkuun lapsikasteen kannalla. Niin sanottu uskovien kaste vakiintui pohjoismaalaiseen helluntaiherätyksen oppiin Tukholman Filadelfia-seurakunnan pastori Lewi Pethruksen kautta, joka toi herätykseen selvemmin baptistisen vaikutuksen.[3]

1940- ja 1950-luvut olivat helluntailiikkeen kasvun aikaa. Voimakas julistus ja hengellinen sanoma vetosivat vakavien sota-aikojen jälkeen. Neuvostoliiton varjossa eläminen vaikutti seurakuntien ilmapiiriin ja pyhityskäsitys vahvistui. Samalla seurakuntien tavoittavuus ulospäin heikkeni.[10]

1970- ja 1980-luvun vaihde oli helluntaiherätyksessä ylivainiolaisen herätyksen aikaa ja herätys kasvoi voimakkaasti. Kasvun johtohahmo oli karismaattinen saarnamies Niilo Yli-Vainio. Evankeliumia julistettiin myönteisesti ja saarnoissa tuotiin rohkaisua ja toivoa. Yli-Vainion toiminnan seuraksena jäsenmäärä on tästä lähdin lisääntynyt ja julistustoiminta vaikutti koko liikkeeseen positiivisesti. Yli-Vainion herätyksen perintönä rakennettiin useita uusia rukoushuoneita.[9][10]

1980-luvulta lähtien väestö alkoi Suomessa kaupungistua ja samalla herätysliikkeen painopiste siirtyi maakuntakeskuksiin. Tämä vaikutti samalla merkittävästi seurakuntakulttuuriin ja uusien ihmisten tavoittamiseen. Vuosituhannen vaihteessa seurakuntien julistustyö muuttui ammattimaisemmaksi ja liikkeessä on korostettu entistä enemmän teologian merkitystä. 2000-luvulla myös seurakunnat ovat panostaneet ammattimaiseen johtajuuteen ja ulospäin suuntautumiseen.[10]

Vuonna 2003 helluntailaisuuden piirissä oli kastetut jäsenet ja perhekunnat mukaan lukien yli 100 000 ihmistä. Vuonna 2003 liike järjestäytyi Suomen Helluntaikirkko -nimiseksi yhdyskunnaksi. Kaikki helluntaiseurakunnat eivät ole kuitenkaan liittyneet mukaan järjestöön.[9] 2000- ja 2010-luvulla seurakuntakulttuuria on edelleen uudistettu ja pyritty tarkoituksenmukaistamaan seurakuntien toiminta- ja johtajuuskulttuuria. Tällaisista helluntailaisia tai helluntailaistaustaisia seurakuntia ovat muun muassa Station Jokela, Tampereen helluntaiseurakunta, Fila Church Helsinki, Seinäjoen helluntaiseurakunta ja Houm Church.[11]

Kirkkokunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Helluntaikirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen helluntaikirkko

Vuonna 2002 Suomen uskonnonvapauslain uudistuksen ohella perustettiin Suomen Helluntaikirkko (uskonnollinen yhdyskunta.) Yhdyskuntamalli toimii Suomen Helluntaiherätyksessä helluntaiseurakuntien yhdistysten rinnalla, joten osa helluntailaisista kuuluu Helluntaikirkkoon (jäseniä vuoden 2014 syyskuussa 8011) ja osa helluntaiseurakuntien jäsenyhdistyksiin (jäseniä vuoden 2014 syyskuussa 38 389). Helluntaikirkko ja sen seurakunnat ovat osa Suomen Helluntaiherätystä, kuten muutkin siinä itsenäisesti toimivat helluntaiseurakunnat. Suomessa on noin 250 helluntaiseurakuntaa. Lisäksi suomenkielisiä helluntaiseurakuntia löytyy muun muassa Yhdysvalloista, Australiasta, Espanjasta, Kanadasta ja Ruotsista.

Helluntaikansa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helluntaikirkon muodostuminen on aiheuttanut Suomen Helluntaiherätyksen sisällä pitkäaikaista kiistaa ja jakaantumista. Uuden uskonnollisen yhdyskunnan syntymisen johdosta Suomen Helluntaiherätys muodostuu tätä nykyä kolmesta eri seurakuntasuuntauksesta, joiden raja kulkee seurakuntatasolla. Suuntaukset ovat ”helluntaikirkkolaisuus”, ”helluntaikansalaisuus” ja ”Suomen Helluntaiherätyksen helluntaiseurakunnat”. Kovimmat ristiriidat ja jakaantumiset ovat muodostuneet kirkollisesti järjestäytyneen Helluntaikirkon ja vanhoillisempaa helluntailaisuutta edustavan Helluntaikansan välillä.

Helluntaikansan ja Suomen Helluntaiherätyksen helluntaiseurakunnat järjestäytyvät ja toimivat itsenäisinä ja tasavertaisina paikallisseurakuntina helluntailiikkeessä. Helluntaikirkon seurakunnat järjestäytyvät sille määritetyn yhdyskuntamallin- ja järjestyksen mukaisesti omana yhteisönä Suomen Helluntaiherätyksessä. Vaikka Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisussa Muutosten keskellä - Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2000–2003 todetaan Helluntaikirkon olevan uudelleenorganisoitunut helluntaiherätys, ei tätä näkemystä ole hyväksytty Helluntaikansan eikä Suomen Helluntaiherätyksen helluntaiseurakuntien keskuudessa. Näin ollen Helluntaikirkosta ei ole muodostunut toiminnallisesti, rakenteellisesti eikä hallinnollisesti synonyymiä Suomen Helluntaiherätykselle. Suomen Helluntaiherätys jatkaa toimintaansa edelleen protestanttisena historialtaan yhtenäisenä liikkeenä Suomessa, johon kuuluvat kaikki kolme edellä mainittua seurakuntasuuntausta toistaiseksi.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HYRY-yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisen helluntaiherätyksen sisällä toimivat HYRY-yhteisöt ovat koko herätyksen yhteisiksi toimijoiksi hyväksyttyjä rekisteröityjä yhteisöjä.[12] HYRY-yhteisöiksi hyväksyttyjä yhteisöjä ovat Aikamedia, Avainmedia, Elämä ja Valo, Evankelistakoti, Fida International, Finlands svenska pingstmission, Helluntaiseurakuntien musiikki, Helluntaiseurakuntien työntekijät HELP, Hyvä Sanoma, Iso Kirja ja Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö.[13]

Lähetystyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiset helluntailaiset ovat aktiivisia lähetystyössä. Lähetystyön keskusjärjestönä toimii Fida International. Fida on lähettimäärältään Suomen suurin lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö. Se on myös Euroopan suurin helluntaiherätykseen pohjautuva lähetysjärjestö.[14]

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1950 Suomen helluntaiherätykseen kuului 15 300 jäsentä ja jäsenmäärä kasvoi 29 600 jäseneen 1970-luvun alkuun mennessä. Vuonna 1985 seurakuntia oli yhteensä 191 ja jäseniä 42 500. Seurakuntien määrä on kasvanut Suomessa jatkuvasti. Vuonna 2020 suomen- ja ruotsinkielisiä helluntaiseurakuntia oli kaikkiaan 265 ja jäseniä 44 371.[2][1]

Helluntaiherätyksen jäsenten joukosta noussut myös eräitä julkisuuden henkilöitä, kuten Mika Poutala, Toimi Kankaanniemi, Sari Essayah, Keijo Leppänen, Mika Niikko sekä McLaren-formulatallin lääkärinä toiminut Aki Hintsa ja hänen tyttärensä, vuoden 2013 Miss Suomi Lotta Hintsa.[15][16] Julkisuuteen on liikkeen saarnaajista ja julistajista noussut varsinkin Niilo Yli-Vainio (1920–1981).

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Luettelo Suomen helluntaiseurakunnista

Suomen suurimpia helluntaiseurakuntia ovat

Suurimpia ruotsinkielisiä tai suomenruotsalaisia helluntaiseurakuntia ovat:[24]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helluntailaisille yhteisöille on ollut luonteenomaista karismaattisuus, kokoontumisten vapaamuotoisuus ja pyrkimys helppotajuisuuteen. Musiikki on perinteisesti ollut laulettua ja ymmärretty evankeliumin julistusvälineeksi.[25]

Aluksi helluntaiherätyksen kokouksissa käytettiin muiden kristillisten yhteisöjen laulukirjoja. Ensimmäinen helluntailaisten laulukirja oli vuonna 1911 julkaistu Maran ata – Herra tulee, jonka yhdeksän laulua oli valikoitu Norjan helluntailaisten laulukirjasta. Helluntaiherätyksen omaksi laulukokoelmaksi muodostui vuonna 1927 ilmestynyt Herramme tulee[26].

Helluntaiherätyksen musiikkitoiminta laajeni ja monipuolistui Suomessa toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Tyypillisenä ilmiönä tulivat mukaan kitarakuorot. Helluntaiherätyksen piirissä ovat olleet esillä myös lukuisat viihdemusiikin alalla ansioituneet laulajat. 2000-luvulla myös taidemusiikin asema ja merkitys on noussut seurakuntatyössä.[25]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helluntaiherätyksellä on Juhannuskonferenssi-nimiset kesäjuhlat juhannuksena Keuruun Ison Kirjan alueella. Iso Kirja on Suomen helluntaiherätyksen raamattukoulu ja kristillinen kansanopisto. Opistolla voi suorittaa sekä lyhyitä kursseja että pitempiä useamman vuoden opintokokonaisuuksia.

Helluntaikansa ry:llä on vuosittain kesäkonferenssi Mertiörannassa Jämijärvellä.[27]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahonen, Lauri K.: Suomen helluntaiherätyksen historia. Vapaan teologisen seuran julkaisuja. Hämeenlinna: Päivä, 1994. ISBN 951-622-603-5.
  • Herberts, Arne: Ett folk på väg. Den Finlandssvenska pingströrelsen under 75 år. Helsinki: Taborförlaget, 1995. ISBN 951-95278-4-2. (ruotsiksi)
  • Pajamo, Reijo: Kirkkomusiikki. Suomen musiikin historia. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27707-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Helluntaiseurakuntien jäsenmäärä pienimmillään 25 vuoteen Suomen helluntaikirkko. 9.2.2021.
  2. ↑ a b Helluntaiherätyksen kasvu Suomessa Suomen Helluntaikirkko. Viitattu 31.10.2021.
  3. ↑ a b Historia Suomen helluntaikirkko. Viitattu 12.11.2021.
  4. ↑ a b Herberts 1995, s. 201–202
  5. ↑ Lähetystyö Fida International. Viitattu 26.8.2022.
  6. ↑ Herberts 1995, s. 202–203
  7. ↑ a b Antturi, Kai – Kuosmanen, Juhani – Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 83–84. RV-Kirjat, 1986.
  8. ↑ Ahonen 1994. s. 32–37
  9. ↑ a b c Kärkkäinen, Veli-Matti: Kirkkotiedon kirja, s. 285-326. Vapaakristillisyys, helluntailaisuus ja baptismi. Helsinki: Kirjapaja Oy, 2005.
  10. ↑ a b c Luoma, Markku: Miten herätysliike on muuttunut?. Retro-lehti, 2020, s. 28–29. Keuruu: Aikamedia Oy.
  11. ↑ Eerola, Janne & Piipponen, Mitja: Startup Seurakunta. Tampere: Päivä Osakeyhtiö, 2017. ISBN 978-952-475-741-6.
  12. ↑ Kirjainyhdistelmiä Suomen Helluntaikirkko. 12.12.2020. Viitattu 21.11.2021.
  13. ↑ HYRY-yhteisöt yhteystiedot Suomen Helluntaikirkko. 22.1.2021. Arkistoitu 22.1.2021. Viitattu 21.11.2021.
  14. ↑ Helluntailaisuus Uskonnot.fi. 15.2.2007. Viitattu 12.11.2021.
  15. ↑ Lotta Hintsa avoimena uskostaan: En halua käännyttää ketään iltalehti.fi. Viitattu 2.9.2018.
  16. ↑ Isukki neuvoo missitytärtään kansanraamattuseura.fi. Arkistoitu 4.9.2018. Viitattu 3.9.2018.
  17. ↑ Helsingin Saalem-seurakunta Uskonnot.fi. 3.5.2018. Viitattu 8.2.2022.
  18. ↑ Tampereen helluntaiseurakunta Uskonnot.fi. 17.5.2018. Viitattu 8.2.2022.
  19. ↑ Seurakunta Jyväskylän helluntaiseurakunta. Viitattu 8.2.2022.
  20. ↑ Turun helluntaiseurakunta Uskonnot.fi. 21.5.2018. Viitattu 8.2.2022.
  21. ↑ Leevi Launonen: SEINÄJOEN HELLUNTAISEURAKUNNAN PITKÄAIKAINEN JOHTAJA JÄI ELÄKKEELLE 12.3.2015. www.helluntaiseurakunnat.fi. Arkistoitu 6.2.2018. Viitattu 6.2.2018.
  22. ↑ Lahden helluntaiseurakunta Uskonnot.fi. 15.5.2018. Viitattu 26.8.2022.
  23. ↑ Kuopion helluntaiseurakunta Uskonnot.fi. 15.5.2018. Viitattu 8.2.2022.
  24. ↑ Herberts 1995, s. 222
  25. ↑ a b Pajamo 2004, s. 596
  26. ↑ Pajamo 2004, s. 297
  27. ↑ Helluntaikansa: Tulevat Tapahtumat – Suomen Helluntaikansa ry Kesäjuhlat Jämijärvellä. Joka juhannuksena. Helluntaikansa. Viitattu 10.6.2021.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helluntaiherätys_Suomessa&oldid=22313683”