Eurokolikot

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Eurokolikko)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Euron symboli
Osa artikkelisarjaa
Euroopan unionin politiikka
Euroopan lippu

Eurokolikoita on kahdeksan eriarvoista, yhdestä sentistä kahteen euroon (yksi euro jakautuu sataan senttiin). Kolikot otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2002. Maat aloittivat kolikoiden valmistamisen 1999 ja löivät niihin vuosiluvun 2002, paitsi Alankomaat, Belgia, Espanja, Ranska ja Suomi, jotka löivät kolikoihin valmistusvuoden.

Kolikoiden arvopuoli (klaava) on kaikissa euromaissa yhtäläinen, mutta tunnuspuolen (kruuna) on jokainen euroalueen maa suunnitellut itse. Tämän vuoksi kustakin kolikosta on useita eri malleja liikkeessä samaan aikaan.

Kolikot ovat Euroopan unionin jäsenmaiden kansallisten rahapajojen valmistamia. Kaikissa euromaissa ei ole rahapajaa, ja näiden maiden kolikot on valmistettu jossakin toisessa EU-maassa sen mukaan, miltä rahapajalta on saatu edullisin tarjous valmistuskustannuksista (esimerkiksi Viron eurokolikot Suomen Rahapajalla [1]). Valmistusmäärissä noudatetaan tiukkoja kansallisia kiintiöitä, ja valuuttaa kokonaisuudessaan hallinnoi Euroopan keskuspankki (EKP).

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolikoiden koot ja käytetyt metallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolikoiden arvot, koot ja niissä käytetyt metalliseokset ovat seuraavat:[2]

Arvo Halkaisija Paksuus Massa Syrjä Kuva syrjästä Materiaali
1 sentti 16,25 mm 1,67 mm 2,30 g sileä kuparipinnoitettu teräs
(94,35 % teräs, 5,65 % kupari)
2 senttiä 18,75 mm 1,67 mm 3,06 g sileä, jossa ura
5 senttiä 21,25 mm 1,67 mm 3,92 g sileä
10 senttiä 19,75 mm 1,93 mm 4,10 g tiheästi rihlattu muotoiltu syrjä (40 rihlaa) Nordic Gold
(89 % kupari, 5 % alumiini, 5 % sinkki, 1 % tina)
20 senttiä 22,25 mm 2,14 mm 5,74 g sileä, 7 lovea
50 senttiä 24,25 mm 2,38 mm 7,80 g tiheästi rihlattu muotoiltu syrjä (50 rihlaa)
1 euro 23,25 mm 2,33 mm 7,50 g jaksoittainen rihlaus (3 × 29 rihlaa) rengas: uushopeaa (75 % kupari, 20 % sinkki, 5% nikkeli)

keskiosa: kolmikerrosmetallia (nikkelikupari–nikkeli–nikkelikupari)

2 euroa 25,75 mm 2,20 mm 8,50 g tekstireunustus (maakohtainen), tiheä rihlaus (252 rihlaa) rengas: nikkelikuparia (75 % kupari, 25 % nikkeli)

keskiosa: kolmikerrosmetallia (uushopea–nikkeli–uushopea)

Käytetyistä metalliseoksista nikkelimessinki ja Nordic Gold ovat väriltään keltaisia, nikkelikupari vaaleanharmaata.

Yhteinen puoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolikkojen yhteiset puolet on suunnitellut belgialainen Luc Luycx[3], jonka nimikirjaimet "kaksois-L" ovat pienellä kolikoiden arvopuolella.

Kolikkojen arvopuoli on yhteinen kaikissa jäsenmaissa. Arvopuolella on rahan nimellisarvo sekä kartta-aihe, joka 1, 2 ja 5 sentin kolikoissa esittää Eurooppaa osana maapalloa ja suuremmissa kolikoissa vuoden 2007 alusta koko Eurooppaa [4].

Ennen vuotta 2007 10 sentin ja sitä suuremmissa kolikoissa kuva-aiheena oli vain vuosien 1995–2004 aikaisia EU:n jäsenmaita esittävä kartta. 1.5.2004 tapahtuneen EU:n laajentumisen vuoksi kartta-aihe kuitenkin oli jo vanhentunut ja olisi myöhemmin entisestään jäänyt jälkeen todellisesta EU:n kartasta, kun EU laajentuu lisää. Siksi 10 sentin ja sitä suuremmissa kolikoissa päätettiin korvata vuoden 2007 alusta lähtien pelkkiä EU-maita esittävä kartta koko maantieteellistä Eurooppaa esittävällä kartalla. Uuden kartan käyttöönotto ei tosin ollut pakollista vielä vuoden 2007 alusta, ja Italia, Itävalta, Portugali, San Marino ja Vatikaanivaltio[5] löivät kolikoitaan vielä vuonna 2007 vanhalla kartalla. Alle 10 sentin kolikoihin muutosta ei tarvittu. Vanhoja kolikoita ei kuitenkaan vedetty pois käytöstä, vaan ne säilyttivät arvonsa ja niiden käyttö maksuliikenteessä jatkuu. [4]

Kansalliset puolet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen puolen eli niin sanotun kansallisen puolen aiheen päättää kukin kansallinen keskuspankki. Kansallisella puolella on kuitenkin aina oltava EU:n 12 tähteä sekä kolikon lyöntivuosi. Poikkeuksena käteiseuron käyttöönottoa edeltänyt 3 vuoden siirtymäaika, jolloin kolikoihin sai lyödä joko lyöntivuoden tai käyttöönottovuoden 2002.

Nykyisin voimassa olevien päätösten mukaan ainakin euroalueeseen tulevaisuudessa liittyvien uusien jäsenmaiden kolikoissa on kansallisella puolella oltava myös valtion nimi tai sen lyhenne. Joidenkin nykyistenkin jäsenmaiden kolikoissa valtion nimi on jo ilmaistu, esim. España tai RF (République Française), mutta tämä on pohjautunut vapaaehtoisuuteen. Lisäksi kansallisella puolella ei tule toistaa rahan arvoa ja nimeä; tähän kuitenkin sallitaan poikkeus, jos maassa on käytössä eri kirjainmerkistö, esimerkkinä Kreikka nykyisine kolikoineen. Ennen vuotta 2007 lyödyistä kolikoista kreikkalaisten lisäksi ainoastaan itävaltalaisissa on ollut arvomerkinnät myös kansallisella puolella.

Ainakin osassa Euroopan monarkioista on perinteenä tai lakiin kirjattuna vaatimuksena, että kolikkosarjan joissakin tai kaikissa kolikoissa on vallassa olevan monarkin kuva. Tämä näkyy myös näiden maiden eurokolikoissa. Samaa käytäntöä noudattaa myös Vatikaanivaltio. Näillä mailla on oikeus vaihtaa kolikoihinsa uudet kuvat hallitsijan vaihduttua tai muutoin 15 vuoden välein hallitsijan kuvan päivittämiseksi hänen piirteisiinsä iän myötä tulevien muutosten mukaan. Muiden euromaiden tulee säilyttää kolikoidensa kansalliset kuva-aiheet vakioina (pieniä yksityiskohtien muutoksia lukuun ottamatta). [6]

Euroopan unioniin kuuluvat euromaat ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi ja Viro. EU:hun kuulumattomat San Marino ja Vatikaani tuottavat eurokolikoita Italian kiintiöstä ja Monaco Ranskan kiintiöstä. Myös Andorra käyttää euroja, mutta sillä oikeus omalla kuva-aiheellaan varustettuihin kolikoihin 1. heinäkuuta 2013 alkaen[7]. Andorra suunnitteli julkaisevansa omat kolikkonsa maalis-huhtikuussa 2014[8]. Ensimmäisiä rahoja alettiin kuitenkin viivästysten takia painamaan vasta heinäkuussa[9][10]. Lopullinen rahojen julkaisupäivä ilmoitettiin loppuvuodelle 2014[11]. Myöhemmin ilmoitettiin että kolikot julkaistaan 15. tammikuuta 2015[12].

Bulgaria on suunnitellut ottavansa Madaran ratsastajan tuleviin eurokolikkoihinsa. Bulgaria suunnitteli alun perin liittyvänsä euroon vuonna 2015[13]. Bulgarian pitää kuitenkin olla vähintään kaksi vuotta Euroopan vaihtokurssimekanismin ERM II:n jäsen, mihin Bulgaria liittyi heinäkuussa 2020, jonka jälkeen Bulgaria ilmoitti liittyvänsä euroon vuonna 2024[14][15]. Myöhemmin liittymisvuotta lykättiin vuoteen 2025[16] Romania suunnitteli alun perin ottavansa euron käyttöön vuonna 2019[17]. Myöhemmin elokuussa 2017 Romanian ulkoministeri Teodor Meleșcanu ilmoitti Romanian ottavan euron valuutakseen vasta vuonna 2022[18]. Myöhemmin liittymistä lykättiin vuoteen 2024[19] ja vielä pidemmälle vuoteen 2029[20].

Valtio ja sen eurokolikot Käteisen
käyttöönottovuosi 		Kuva-aiheet
A. Euroalue
Alankomaat Alankomaalaiset eurokolikot 2002
  • 1 c – 2 €: kuningatar Beatrixin vasemmalle katsova sivuprofiilikuva ja sanat Beatrix, Koningin der Nederlanden (suom. Beatrix, Alankomaiden kuningatar). Kuvan muotoilu on euroarvoisissa kolikoissa erilainen kuin senttiarvoisissa.
Belgia Belgialaiset eurokolikot 2002
Espanja Espanjalaiset eurokolikot 2002
Irlanti Irlantilaiset eurokolikot 2002
  • 1 c – 2 €: iiriläisharppu (suunnittelija Jarlath Hayes)[23]
Italia Italialaiset eurokolikot 2002
Itävalta Itävaltalaiset eurokolikot 2002
Kreikka Kreikkalaiset eurokolikot 2002
Kroatia Kroatialaiset eurokolikot 1. tammikuuta 2023[25]
  • 1 c – 5 c: Glagoliittinen kirjoitus
  • 10 c - 50 c: Nikola Tesla
  • 1 €: Näätä jonka taustalla Kroatian shakkilauta
  • 2 €: Kroatian kartta
Kypros Kyproslaiset eurokolikot 2008
Latvia Latvialaiset eurokolikot 1. tammikuuta 2014
  • 1 c – 5 c: Latvian pieni vaakuna
  • 10 c – 50 c: Latvian suuri vaakuna
  • 1 € – 2 €: latvialainen naishahmo, "Milda"
Liettua Liettualaiset eurokolikot 1. tammikuuta 2015[26]
Luxemburg Luxemburgilaiset eurokolikot 2002
  • 1 c – 2 €: suurherttua Henrin oikealle katsova sivuprofiilikuva ja teksti Lëtzebuerg. Luxemburgin laki vaatii metallirahoihin hallitsijan kuvan. Kuvasta on kolikoissa kolme hieman erilaista versiota, 1 c – 5 c kolikoissa yksi, 10 c – 50 c kolikoissa toinen ja 1 € – 2 € kolikoissa kolmas.
Malta Maltalaiset eurokolikot 2008
Portugali Portugalilaiset eurokolikot 2002
  • 1 c – 5 c: kuninkaan sinetti vuodelta 1134 ja sana Portugal
  • 10 c – 50 c: kuninkaan sinetti vuodelta 1142
  • 1 € – 2 €: portugalilaisia linnoja ja vaakunoita
Ranska Ranskalaiset eurokolikot 2002
Saksa Saksalaiset eurokolikot 2002
  • 1 c – 5 c: tammenlehvä (aiheen suunn. Rolf Lederbogen)[28]
  • 10 c – 50 c: Brandenburgin portti (aiheen suunn. Reinhard Heinsdorff)
  • 1 € – 2 €: kotka, perinteinen Saksan valtion symboli (aiheen suunn. Heinz ja Sneschana Russewa-Hoyer)
Slovakia Slovakialaiset eurokolikot 2009
  • 1 c – 5 c: Kriváň, symbolinen vuori Tatravuorilla, suunnittelija Drahomír Zobek
  • 10 c – 50 c: Bratislavan linna, suunnittelijat Ján Černaj ja Pavol Károly
  • 1 € – 2 €: Slovakian vaakuna, suunnittelija Ivan Řehák, 2 euron kolikon reunuksessa teksti "SLOVENSKÁ REPUBLIKA" sekä kaksi tähteä, joiden välissä lehmuksen lehti
Slovenia Slovenialaiset eurokolikot 2007
  • 1 c: haikara
  • 2 c: Prinssin kivi, vanha kruunauskivi
  • 5 c: Kylväjä kylvämässä tähtiä ja pisteitä
  • 10 c: kirjoitus "Katedrala Svobode" (suom. Vapauden katedraali) ja kuva rakentamatta jääneestä, arkkitehti Jože Plečnikin suunnittelemasta parlamenttirakennuksesta
  • 20 c: kaksi hevosta ja kirjoitus "LIPICANEC" (suom. lipizzanhevonen)
  • 50 c: Slovenian korkein vuori Triglav, Kravun tähtikuvio ja teksti "Oj Triglav Moj Dom" (suom. Oi Triglav, kotini)
  • 1 €: protestanttinen uskonpuhdistaja Primož Trubar ja teksti "stati inu obstati" (suom. seistä ja kestää)
  • 2 €: kansallisrunoilija France Prešeren ja säe hänen kirjoittamansa kansallishymnin tekstistä
Suomi Suomalaiset eurokolikot 2002
Viro Virolaiset eurokolikot 2011
  • 1 c – 50 c: Viron kartta ja sana EESTI uppokuvana
  • 1 € – 2 €: Viron kartta maastonmuotoineen ja sana EESTI kohokuvana[32]
B. EU:n ulkopuoliset Euroopan maat
Andorra Andorralaiset eurokolikot 2002 (yksipuolisella päätöksellä), 1.7.2013 omat kolikot[7], julkaistiin 15. tammikuuta 2015.
Monaco Monacolaiset eurokolikot 2002
San Marino Sanmarinolaiset eurokolikot 2002
  • 1 c: La Guaita -torni
  • 2 c: taiteilija Stefano Gallettin veistos
  • 5 c: Il Montale -torni
  • 10 c: Basilica del Santo -kirkko
  • 20 c: Pyhä Marinus, San Marinon perustaja
  • 50 c: kolme linnoitustornia
  • 1 €: San Marinon vaakuna
  • 2 €: San Marinon hallintorakennus Palazzo Pubblico
Vatikaani Vatikaanilaiset eurokolikot 2002
  • 1 c – 2 €: paavi ja teksti Citta' del Vaticano suuraakkosin. Tekstin paikka ja asettelu vaihtelevat eriarvoisissa kolikoissa. Edellisen paavin kuoleman jälkeen, ennen nykyisen paavin valintaa, on lyöty vaakunalla varustettuja sede vacante (suom. tyhjä istuin) -kolikkoja.
C. Tulevia euromaita
Bulgaria Bulgarialaiset eurokolikot 1. tammikuuta 2025, tavoite.
Romania Romanialaiset eurokolikot 1. tammikuuta 2029, tavoite.
  • 1 c – 2 €: ei tiedossa

Pienkolikoiden käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ei ole otettu euroon siirryttäessä yhden ja kahden sentin kolikoita käyttöön, vaan jatkettiin jo markka-aikana aloitettua hintojen pyöristystä. Käteiskaupassa maksu pyöristetään lähimpään viiteen senttiin. Yhden ja kahden sentin kolikot ovat Suomessa laillisia maksuvälineitä ja kaupan on otettava niitä vastaan, ellei se ole selkeästi ilmoittanut kieltäytyvänsä vastaanottamasta niitä. Suomi on kuitenkin lyönyt vuosittain yhden ja kahden sentin kolikoita, ja ne menevät rahankeräilijöiden tarpeisiin. [33]

Lähimpään viiteen senttiin on käteismaksut pyöristetty myös Alankomaissa (1.9.2004 alkaen), Belgiassa (1.10.2014 alkaen) ja Irlannissa (28.10.2015 alkaen). Myös nuo maat ovat jatkaneet yhden ja kahden sentin kolikoiden valmistusta.

Liikkeelle laskettujen kolikoiden määrät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvo Kappalemäärä % määrästä Yhteensä arvo % arvosta Yhteensä massa
1 sentti 19 343 milj. 23,6 % 193 milj. € 1,0 % 44 489 t
2 senttiä 15 779 milj. 19,2 % 316 milj. € 1,6 % 48 284 t
5 senttiä 13 376 milj. 16,3 % 669 milj. € 3,3 % 52 434 t
10 senttiä 10 597 milj. 12,9 % 1 060 milj. € 5,2 % 43 448 t
20 senttiä 8 336 milj. 10,1 % 1 667 milj. € 8,2 % 47 849 t
50 senttiä 4 835 milj. 5,8 % 2 418 milj. € 11,9 % 37 713 t
1 euro 6 015 milj. 7,2 % 6 015 milj. € 29,4 % 45 113 t
2 euroa 4 033 milj. 4,9 % 8 067 milj. € 39,5 % 34 281 t
Yhteensä 82 314 milj. 100 % 20 404 milj. € 100 % 353 611 t

Euroopan keskuspankin mukaan vuoden 2008 lopussa oli laskettu liikenteeseen yli 82 miljardia eurokolikkoa ja ne ylittävät yhteisarvoltaan 20 miljardia euroa. [34]

Kahden euron erikoisrahat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: 2 euron erikoisrahat

Vuodesta 2004 kukin euroalueen maa voi laskea liikkeeseen yhden 2 euron erikoisrahan vuodessa. Poikkeustapauksissa maat voivat kuitenkin laskea yhdessä liikkeeseen myös toisen erikoisrahan, joka juhlistaa jotakin koko Euroopan kannalta tärkeää tapahtumaa. Erikoisrahoilla on samat tekniset ominaisuudet ja sama yhteinen puoli kuin tavanomaisilla 2 euron kolikoilla. Erikoisrahojen kansallisella puolella on kuitenkin erityinen kuva-aihe, joka eroaa tavanomaisten eurorahojen kuva-aiheista.

Ensimmäisen 2 euron erikoisrahan julkaisi vuonna 2004 Kreikka, ja sillä juhlistettiin Ateenan olympialaisia[35].

Suomi on julkaissut vuosittain vähintään yhden 2 euron erikoisrahan:

Euromaat ovat yhdessä laskeneet liikenteeseen viisi erikoisrahaa:

Erikoisrahat ovat laillisia maksuvälineitä kaikkialla euroalueella.

Kansalliset juhlarahat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroalueen jäsenvaltiot voivat laskea liikkeeseen myös kansallisia juhlarahoja. Useimmiten juhlarahat lyödään jostakin jalometallista, tavallisimmin hopeasta ja eräät kullasta. Juhlarahat ovat euroarvoisia, mutta ne ovat laillisia maksuvälineitä vain liikkeellelaskumaissaan. Juhlarahan nimellisarvo ei saa olla mikään tavallisten käyttökolikoiden nimellisarvoista. Juhlarahojen myyntihinta on kuitenkin yleensä korkeampi kuin niiden nimellisarvo, ja sen vuoksi ne eivät käytännössä liiku maksuliikenteessä, vaan päätyvät suoraan keräilijöille.

Lyöntivirheitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Rahapaja valmisti vahingossa noin 55 000 kappaleen erän virheellisiä kahden euron kolikoita loppuvuodesta 2006. Kolikossa oli uusi, vuonna 2007 käyttöön otettavaksi tarkoitettu arvopuoli, mutta vuoden 2006 kansallinen puoli [52]. Tällainen virhe on syntynyt ilmeisesti siten, että kun Suomen Rahapaja löi vuoden 2007 alusta eurot käyttöön ottaneen Slovenian kolikot ja niihin kaikkiin tuli uuden mallinen arvopuoli, niin sen jälkeen alettiin lyödä Suomen vuoden 2006 kolikoita, mutta arvopuolen meisti unohdettiin vaihtaa vanhan malliseksi. Virhelyönnin keräilyarvo oli alkuvuodesta 2007 noin 120–150 € ja kesän aikana hintataso laski 70 euron tietämille. Sittemmin vastaavanlaisia virheellisyyksiä väärällä kartalla on lyöty ainakin Saksan ja Portugalin kolikoihin[53].

Muita, pienempiä virheitä kolikoissa on ollut paljonkin. Tunnetuimpia ovat erilaiset ylimääräiset pahkurat kolikoiden kuvioissa. Esimerkiksi vuosiluvulla 1999 olevissa kolikoissa jonkin yhdeksikön renkaan sisäpuoli saattaa olla umpimetallia. Tällainen lyöntivirhe on johtunut meistin vaurioitumisesta siten, että siitä on kulunut tai murtunut pois palanen, ja tällainen kohta on jäänyt kolikon pinnassa siten koholle. Virhetyyppiä näkee joskus ulkonäkönsä vuoksi kutsuttavan virheellisesti valuviaksi, vaikkei kolikoiden kuvioita muodostetakaan valamalla kolikko muottiin vaan lyömällä kaiverretulla meistillä suurella voimalla sileän kolikkoaihion pintaan kuvio. Näistäkin virhelyönneistä on toisinaan maksettu suurempi keräilyhinta kuin kolikon nimellisarvo.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Viron keskuspankki: Frequently asked questions (jsp) Viron keskuspankki. Arkistoitu 15.8.2011. Viitattu 1.1.2011. (englanniksi)
  2. ↑ Yhteiset puolet http://www.ecb.europa.eu. Euroopan keskuspankki. Viitattu 24.10.2015.
  3. ↑ http://www.kunnallislehti.fi/artikkelit/joulukuu01/291201.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ a b HS 27.12.2006: Eurokolikot saavat ensi vuonna uudet kartat (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Eesti Pank: The Estonian euro coin (jsp) euro.eesti.ee. Arkistoitu 4.12.2010. Viitattu 17.10.2010. (englanniksi)(viroksi)(venäjäksi)
  6. ↑ Euro coins 8.12.2010. Euroopan komissio. Viitattu 15.1.2011. (englanniksi)
  7. ↑ a b Monetary agreement between the European Comission and the Principality of Andorra (PDF) 30.6.2011. Bryssel: Euroopan komissio. Viitattu 11.7.2011. (englanniksi)
  8. ↑ De les peces de coure a l’euro propi, el procés d’emissió de moneda a Andorra Bondia.
  9. ↑ A punt la posada en circulació dels euros d'Andorra El Periòdic d'Andorra.
  10. ↑ Una part dels euros del país es distribuirà via Espanya i França Diari d'Andorra.
  11. ↑ Govern torna a rellançar el projecte de regulació del registre de patents Diari d'Andorra.
  12. ↑ http://www.govern.ad/finances/item/5849-els-sets-estandard-de-monedes-d-euro-andorranes-es-podran-sol-licitar-a-partir-d-aquest-dimarts-a-la-tarda
  13. ↑ http://bnr.bg/sites/en/Lifestyle/BGEU/Pages/2607BulgariaputsoffEurozonemembershipfor2015.aspx
  14. ↑ https://www.reuters.com/article/us-eurozone-economy-croatia-bulgaria/bulgaria-croatia-take-vital-step-to-joining-euro-idUSKBN24B2JM
  15. ↑ https://www.reuters.com/article/bulgaria-eurozone/bulgaria-sticks-to-plans-to-adopt-the-euro-from-jan-1-2024-idUSL2N2OC1PM
  16. ↑ https://www.euractiv.com/section/economy-jobs/news/bulgaria-gives-up-its-goal-to-join-eurozone-in-2024/
  17. ↑ http://www.bloomberg.com/news/2014-05-06/romania-sets-2019-as-target-date-to-join-euro-area-voinea-says.html
  18. ↑ https://www.cnbc.com/2017/08/28/reuters-america-romania-may-join-euro-zone-in-2022-says-foreign-minister--report.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ https://uk.reuters.com/article/uk-romania-politics/romanias-ruling-party-congress-votes-to-join-euro-in-2024-idUKKCN1GM0O6
  20. ↑ https://www.intellinews.com/romania-to-postpone-euro-adoption-target-until-2029-230290/
  21. ↑ Belgia ecb. Viitattu 25.7.2013.
  22. ↑ Espanja ECB. Viitattu 25.7.2013.
  23. ↑ Irlanti ECB. Viitattu 25.7.2013.
  24. ↑ Kreikka ECB. Viitattu 25.7.2013.
  25. ↑ Toivonen, Janne: Enää seitsemällä EU-maalla on oma raha, kuten kruunu ja zloty – Kroatia liittyy tammikuussa euroon keskellä talouden tyrskyjä Yle Uutiset. 12.7.2022. Viitattu 21.4.2024.
  26. ↑ Lithuania to adopt the euro on 1 January 2015Arkistoitu kopio Euroopan unionin neuvosto. Arkistoitu 20.12.2014. Viitattu 31.7.2014.
  27. ↑ Ranska ECB. Viitattu 25.7.2013.
  28. ↑ Saksa ecb. Viitattu 25.7.2013.
  29. ↑ Euroopan keskuspankki: 50 sentin kolikko, kansalliset puolet (html) Euroopan keskuspankki. Viitattu 17.10.2010. (suomeksi)
  30. ↑ Lavian eurokolikkosarja 4.8.2008. Kolikot.com.
  31. ↑ Euroopan keskuspankki: 2 €, kansalliset puolet (html) Euroopan keskuspankki. Viitattu 24.11.2009. (suomeksi)
  32. ↑ Eesti Panga muuseum (Viron keskuspankin museo), seloste näyttelyvitriinissä
  33. ↑ Suomen kolikoiden lyöntimäärät Suomen Pankki. Arkistoitu 19.5.2009. Viitattu 26.2.2009.
  34. ↑ kolikoiden lyöntimäärät ECB. Viitattu 26.2.2009.
  35. ↑ Erikoiseurot: Ateenan Olympialaiset Kolikot.com.
  36. ↑ Erikoisraha: EU:n laajentuminen Kolikot.com.
  37. ↑ Erikoisraha: YK:n juhlaraha Kolikot.com.
  38. ↑ Erikoisraha: Äänioikeuden 100-vuotisjuhlat Kolikot.com.
  39. ↑ Erikoiseuro: Suomen itsenäisyys 90v Kolikot.com.
  40. ↑ Suomi 2€: Ihmisoikeuksien julistus Kolikot.com.
  41. ↑ Erikoisraha juhlistaa merkkivuotta 1809 Valtiovarainministeriö. Arkistoitu 3.11.2009. Viitattu 1.11.2009.
  42. ↑ Erikoisraha juhlistaa 150-vuotiasta Suomen rahaa Valtiovarainministeriö. [vanhentunut linkki]
  43. ↑ 2 euron erikoisraha – Suomen Pankki 200 vuotta Suomen Rahapaja. Arkistoitu 21.4.2012. Viitattu 21.3.2012.
  44. ↑ Erikoiseuro: 2€ Helene Schjerfbeck Kolikot.com.
  45. ↑ F.E. Sillanpää kahden euron erikoisrahaan Kolikot.com.
  46. ↑ Ilmari Tapiovaara kahden euron rahaan Kolikot.com.
  47. ↑ Jean Sibelius kahden euron erikoisrahaan, Kolikot.com
  48. ↑ a b c d e f g h i j k l m Erikoiseurot (kaikki maat), kolikot.com
  49. ↑ Erikoiseuro: Rooman sopimus 50v Kolikot.com.
  50. ↑ Euro 10 vuotta -eurokolikkosarja Kolikot.com.
  51. ↑ Kahden euron erikoisraha – euro 10 vuotta Suomen Rahapaja. Arkistoitu 14.3.2012. Viitattu 21.3.2012.
  52. ↑ Virheellisiä kahden euron kolikoita 9. maaliskuuta 2007. Kolikot.com. Viitattu 23. huhtikuuta 2007.
  53. ↑ Tunnetut väärä kartta -rahat 10.12.2009. Kolikot.com. Viitattu 22.12.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eurokolikot.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eurokolikot&oldid=22340833”