Venuksen syntymä (Botticelli)
| Venuksen syntymä La nascita di Venere |
|
|---|---|
 |
|
| Nimi |
Venuksen syntymä La nascita di Venere |
| Tekijä | Sandro Botticelli |
| Valmistumisvuosi | 1485 |
| Taiteenlaji | Tempera kankaalle |
| Korkeus | 172 cm |
| Leveys | 278 cm |
| Sijainti | Uffizi |
| Paikkakunta | Firenze[1] |
Venuksen syntymä on italialaisen renessanssimaalarin Sandro Botticellin tunnettu maalaus noin vuodelta 1485.[1]
Maalauksessa meren vaahdosta syntynyt Venus seisoo simpukankuorella juuri aalloista nousseena. Tuulen jumalat Zefyros ja Aura puhaltavat jumalattaren rantaan, jossa kevään jumalatar odottaa purppuraviitan kanssa. Vedenpinta väreilee ja tuuli saa hiukset sekä vaatteet hulmuamaan. Veistoksellinen rakkauden jumalatar ja täydellisen kauneuden ruumiillistuma seisoo tyynenä antiikin Venus pudican eli kainostelevan Venuksen tapaan.[1] Ympärillä leijuu vaaleanpunaisia ruusuja.
Piero Francesco de' Medici on tilannut tämän maalauksen luultavasti huvilaansa Castelloon.[1]
Aihe ja sommittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venuksen syntymän aihe on antiikin mytologiasta. Maalaus ei kuitenkaan esitä Venuksen syntymää vaan jumalattaren saapumista Kytheran saarelle.[1] Lähtökohtana lienee ollut humanistirunoilija Angelo Polizianon Giostra-runo.[2]
Maalauksen sommittelu muistuttaa jonkin verran kristillisiä kuva-aiheita, kuten Kristuksen kastetta. Maalauksen taustalla on humanismin ja uusplatonismin ajatusmalli, joka pyrki sovintoon kristillisen ja mytologisen aineiston välillä.[1]
Venuksen syntymässä on tiettävästi ensi kertaa Rooman jälkeen kuvattu klassinen alaston jumalatar antiikin Venus-veistoksista periytyvässä hahmossa. Mukana on antiikin ohella uusplatonistista näkemystä. Marsilio Ficino oli akatemioineen 1400-luvun lopulla johtava uusplatonisti varsinkin Firenzessä. Ficinon mukaan antiikin mytologia ja kristinusko olivat kotoisin samasta jumalyhteydestä, joten oli mahdollista kääntyä yhtä hyvin taivaallisen Venuksen kuin Neitsyt Marian puoleen. Taivaallinen Venus edusti ylintä sielullisen kauneuden astetta, toisin kuin maallisen rakkauden jumalatar.[2] Uusplatonistit myös olettivat ulkoisen kauneuden voivan heijastaa sisäisen maailman kauneutta ja hyveitä.[3]
Venuksen on väitetty muistuttavan Simonetta Vespuccia, josta Botticelli oli aiemmin tehnyt muotokuvan. Vespucci oli kuollut yhdeksän vuotta ennen Venuksen syntymän valmistumista 22-vuotiaana. Häntä pidettiin Firenzessä ideaalin kauneuden ruumiillistuma.[3]
-
Medicin Venus, jonka sommittelua Botticellin Venus muistuttaa. (Alkuperäinen on Uffizissa). -
Yksityiskohta Venuksen kasvoista. -
Simone Vespuccin muotokuva, tempera puulle 1476-1480 -
Yksityiskohta lehvästöstä. -
"Venuksen syntymä" Firenzen Uffizissa
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Wirtz, Rolf C.: Taide & arkkitehtuuri Firenze, s. 149. Köln: Könemann, 2001. ISBN 3-8290-7360-7.
- ↑ a b ”Osa 2 Assyria - Cicero”, Otavan suuri ensyklopedia, s. s. 642–643. Toinen painos. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05063-X.
- ↑ a b Harness, Brenda: The Art of Botticelli www.finearttouch.com. Viitattu 29.7.2010. (englanniksi)
