Ero sivun ”Rovaniemi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Elo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
4 376 muokkausta
Rivi 71: Rivi 71:
== Matkailu ==
== Matkailu ==
[[Kuva:Rovaniemen kirkko.jpg|thumb|195px|Rovaniemen kirkko.]]
[[Kuva:Rovaniemen kirkko.jpg|thumb|195px|Rovaniemen kirkko.]]
Rovaniemi on [[joulupukki|joulupukin]] "kotikaupunki". Se näkyy ja kuuluu kaupungin katukuvassa, [[napapiiri]]llä ja Suomen neljänneksi{{lähde}} vilkkaimmalla lentokentällä. Tarjolla on myös tapahtumia, safareita ja käyntikohteita mm. [[Arktikum]], [[Joulupukin Pajakylä]] sekä [[Santa Park]] napapiirillä. Vuoden 2006 euroviisuvoittajayhtye [[Lordi]]n vokalisti ja perustaja [[Tomi Putaansuu|Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu]] on kotoisin Rovaniemeltä. Joulukuussa [[2006]] Rovaniemelle avattiin Lordi-ravintola, [[Lordi's Rocktaurant]].
Rovaniemi on [[joulupukki|joulupukin]] "kotikaupunki". Se näkyy ja kuuluu kaupungin katukuvassa, [[napapiiri]]llä ja matkustajamäärillä mitaten Suomen neljänneksi[http://www.finavia.fi/liiktil_matkustajat] vilkkaimmalla lentokentällä. Tarjolla on myös tapahtumia, safareita ja käyntikohteita mm. [[Arktikum]], [[Joulupukin Pajakylä]] sekä [[Santa Park]] napapiirillä. Vuoden 2006 euroviisuvoittajayhtye [[Lordi]]n vokalisti ja perustaja [[Tomi Putaansuu|Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu]] on kotoisin Rovaniemeltä. Joulukuussa [[2006]] Rovaniemelle avattiin Lordi-ravintola, [[Lordi's Rocktaurant]].


Ounasvaaran hiihtokeskus sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa, Ounasvaaran alueella on ollut virkistystoimintaa vuodesta 1927 alkaen<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://tourism.rovaniemi.fi/?deptid=17347 | Nimeke = Ounasvaara - liikettä ja elämäniloa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 19.6.2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rovaniemen kaupunki | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ounasvaara.fi/ | Nimeke = Ounasvaaran kotisivut | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.8.2008 | Kieli = }}</ref>. Laskettelua on Rovaniemellä harjoitettu vuodesta [[1943]]{{lähde}}.
Ounasvaaran hiihtokeskus sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa, Ounasvaaran alueella on ollut virkistystoimintaa vuodesta 1927 alkaen<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://tourism.rovaniemi.fi/?deptid=17347 | Nimeke = Ounasvaara - liikettä ja elämäniloa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 19.6.2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rovaniemen kaupunki | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ounasvaara.fi/ | Nimeke = Ounasvaaran kotisivut | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.8.2008 | Kieli = }}</ref>. Laskettelua on Rovaniemellä harjoitettu vuodesta [[1943]]{{lähde}}.

Versio 2. syyskuuta 2008 kello 20.23

Rovaniemi

vaakuna

sijainti

Sijainti 66°30′05″N, 25°44′05″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Rovaniemen seutukunta
Kuntanumero 698
Perustettu 1960
Kuntaliitokset Rovaniemen mlk (2006)
Kokonaispinta-ala 8 016,62 km²
5:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 7 581,37 km²
– sisävesi 435,25 km²
Väkiluku 65 286
17:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 8,61 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 16,3 %
– 15–64-v. 63,8 %
– yli 64-v. 19,9 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 94,8 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– saamenkielisiä 0,3 %
– muut 4,7 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Mauri Gardin
www.rovaniemi.fi

Rovaniemi (inarinsaameksi Ruávinjargâ, pohjoissaameksi Roavvenjárga tai Roavenjárga ja koltansaameksi Ruäˊvnjargg) on Suomen pohjoisimman läänin Lapin läänin sekä Lapin maakunnan pääkaupunki. Se sijaitsee napapiirin tuntumassa, Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa. Rovaniemi on yliopistokaupunki, alueen kaupan keskus sekä urheilu- ja kulttuurikaupunki. Rovaniemen maalaiskunnan kanssa vuoden 2006 alussa yhdistynyt Rovaniemi on Suomen 12. suurin kaupunki väestömäärältään ja Euroopan suurin "kaupunki" pinta-alaltaan [6].

Rovaniemen naapurikunnat ovat pohjoisessa Kittilä ja Sodankylä, lännessä Kolari, Pello ja Ylitornio, etelässä Tervola, Ranua ja Posio ja idässä Kemijärvi ja Pelkosenniemi.

Sana rova tarkoittaa metsäistä harjua tai harvapuustoista ylänköä. Sana on laina saamen kielestä, jossa roavvi merkitsee vanhaa paloaluetta tai metsäistä vaaraa tai harjua.[7]

Historiaa

Rovaniemen vaakuna 1960–2005.

Ensimmäistä kertaa Rovaniemi mainitaan asiakirjoissa 7. syyskuuta 1453. Rovaniemen seudun vanhin asutus on kuitenkin peräisin jo kivikaudelta. Asutuksen historia ulottuu ainakin 8 000 vuoden päähän.lähde?

1800-luvun puoliväliin saakka Rovaniemi oli joukko pieniä maalaiskyliä, joiden harvalukuiset asukkaat (n. 2800 vielä vuonna 1850 nykyisen Rovaniemen kokoisella alueella) ansaitsivat elantonsa pääasiassa maanviljelyllä ja karjanhoidolla kalastuksen ja metsästyksen ollessa tärkeimmät sivuelinkeinot. Rovaniemen kukoistus alkoi Suomen metsätalouden nousun myötä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Rovaniemi ei muodostunut puunjalostuksen keskukseksi (vaikka alueelle perustetuilla sahoilla olikin huomattava paikallinen merkitys), mutta tukkisavottojen kannalta keskeinen sijainti ja aikaansa nähden hyvät liikenneyhteydet Kemijoen ja Ounasjoen risteyksessä nostivat Rovaniemen merkittäväksi liikenteen ja kaupan keskukseksi ja myöhemmin myös hallintokeskukseksi.

Maantie Kemiin 1839 liitti Rovaniemen valtakunnan tieverkkoon. Seuraavina vuosikymmeninä Lapissa hitaasti edenneet tienrakennustyöt yhdistivät lähinnä Rovaniemeä eri paikalliskeskuksiin. 1909 saatu rautatie sinetöi Rovaniemen aseman logistisena keskuksena.

Kauppapuotien ohessa merkittäväksi merkittäväksi taloudelliseksi instituutioksi nousi 1881 ensimmäisen kerran järjestetyt Rovaniemen markkinat, jotka saavuttivat valtakunnallistakin mainetta. Näitä pidettiin kolmesti vuodessa: viikon kestäneet päämarkkinat helmikuussa, juhannusmarkkinat ja syksyllä Mikkelinmarkkinat. Markkinat olivat suuri, monikulttuurinen ja värikäs tapahtuma jonne tultiin laajalta alueelta. Mm. juutalaiset, romanit ja tataarit möivät alueen metsänmyynnillä rikastuneille tai metsätöissä lisäelantoa hankkineille asukkaille vaatteita, taloustarvikkeita, työkaluja ym., ja paikalliset möivät välittäjille lähinnä turkiksia.

Talouden nousun vanavedessä myös hengenviljely edistyi. Ensimmäinen kirjasto saatiin 1860 ja ensimmäinen kirjakauppa 1895. Ensimmäinen kansakoulu perustettiin 1870 ja ensimmäinen keskikoulu (Rovaniemen Keskikoulu, myöhemmin Rovaniemen Yhteislyseo, nykyisin Lyseonpuiston lukio) 1908.

Rovaniemen kirkonkylä sai kauppalanoikeudet pitkän uurastuksen jälkeen 1929. Kauppalasta tehtiin vuonna 1938 Lapin läänin hallintokeskus, mutta kaupunkioikeudet Rovaniemi sai vasta vuonna 1960 yhdessä Hyvinkään, Salon, Kouvolan, Seinäjoen ja Riihimäen kanssa.

Rovaniemi sijaitsee Ounas- ja Kemijokien haarassa. Kuva vuodelta 1999.

Rakennuskannaltaan Rovaniemi oli ennen sotia idyllinen kauppala, jonka puurakennukset olivat empire-henkisiä talonpoikaistaloja, tai edustivat kertaustyylejä, jugendia ja 1920-luvun klassismia. Lisäksi kauppalassa oli varsin runsaasti 1930-luvulla rakennettuja funktionalismia edustavia kivitaloja. Vuonna 1933 valmistunut arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema asemakaava oli alkanut luoda kauppalalle kaupunkimaista ilmettä; asemakaava perustui suuriin nelikerroksisiin umpikortteleihin.[8]

Jatkosota ja saksalaisvaruskunta

Jatkosodassa Rovaniemi toimi saksalaisten varuskuntakaupunkina. Nimistöön on tuolta ajalta jäänyt esimerkiksi Erwin Rommelin mukaan nimetty urheilukenttä, jonka saksalaiset sotilaat rakensivat. Saksalaiset raivasivat myös Ounasvaaran ensimmäisen pujottelurinteen vuonna 1943; saksalaisarmeijan komentaja Eduard Dietl oli innokas laskettelija.[9]

Sotatoimien loppuessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 4. syyskuuta 1944, vaatimuksena oli saksalaisten karkottaminen 15. syyskuuta 1944 mennessä. Kauppalan ja maalaiskunnan asukkaat lähtivät evakkoon: kauppalassa oli tuolloin 8 233 asukasta. Näistä 4 800 oli evakossa Ruotsissa, loput eteläisemmässä Suomessa.[10]

Rovaniemen kauppalan tuho 1944

Pääartikkeli: Rovaniemen valtaus

Lapin sodassa saksalaisjoukot vetäytyessään käyttivät poltetun maan taktiikkaa. Rovaniemen kauppalassa saksalaisten omat parakit poltettiin 7. lokakuuta.[11] Kauppalan muut rakennukset poltettiin tai räjäytettiin 10–16. lokakuuta, ja tuhon täydensi 14. lokakuuta keskustassa rautatieasemalla ilmeisesti vahingossa räjähtänyt 400 tonnin ammusjuna.[12] [13] Samana päivänä räjäytettiin Suutarinkorvan ja Ounaskosken sillat. Juuri ennen vetäytymistään pohjoiseen 16. lokakuuta saksalaiset sytyttivät polttopulloilla Rovaniemen kirkon palamaan.[14] Kauppala tuhoutui täysin: rakennuksista jäi pystyyn alle 10 prosenttia.

Jälleenrakennus

Ensimmäiset, Suomen puolella evakossa olleet asukkaat palasivat aivan marraskuun lopulla. Posti avattiin rautatieaseman talossa 1. joulukuuta 1944. Maalaiskunnan tilapäinen kunnantoimisto avattiin 25. marraskuuta, kauppalan vastaava joulukuussa, samoin kun ensimmäiset kaupat. Ensimmäinen juna etelästä saapui 15. huhtikuuta 1945. Pääosa maalaiskunnan asukkaista oli palannut syyskuuhun 1945 mennessä, kauppalan asukkaista pääosa oli Rovaniemellä syksyllä 1946. Lääninhallituksen talo valmistui vuonna 1947, kauppalantalo 1948 ja uusi kirkko elokuussa 1950.[14]

Sodan jälkeen Alvar Aalto suunnitteli uuden keskustan Poronsarvi-asemakaavan, joka vahvistettiin vuonna 1947. Rovaniemen jälleenrakennus kesti noin kahdeksan vuotta, ja sen suorittaminen uskottiin Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaiselle Rakennusosastolle (KYMRO). Merkittävin kansainvälinen avustusjärjestö jälleenrakennuksen aikana oli UNRRA (United Nations Relief and Rehabilitation Administration), joka jakoi mm. elintarvikkeita, tekstiilejä, lääkkeitä ja taloustarvikkeita. Suurin osa avusta tuli Yhdysvalloista ja Ruotsista.[10] Ruotsista saaduin varoin rakennettiin Kiirunan kaupunginosa Ounasvaaralle.

Myöhempi aika

Rovaniemen kauppalan kamreerina toimi kuolemaansa asti Elis Nyländen vuoteen 1948. Rovaniemi oli kauppala vuoteen 1960, jolloin siitä tuli kaupunki yhdessä Hyvinkään, Kouvolan, Salon, Seinäjoen ja Riihimäen kanssa.

Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2006. Uuden kunnan nimeksi tuli Rovaniemen kaupunki ja sen vaakunaksi Rovaniemen maalaiskunnan vaakuna.

Elinkeinot

Valtaosa rovaniemeläisistä toimii palveluammateissa (81,1 % vuonna 2006[15]) mutta kaupungissa toimii myös useita tunnettuja teollisuusyrityksiä, kuten leikkipuistokalusteita tekevä Lappset Oy, puukkoja valmistava J. Marttiinin puukkotehdas, moottorikelkkoja valmistava BRP ja asfalttikoneita valmistava Kalottikone Ltd. Maailman pohjoisin McDonald's-ketjun ravintola sijaitsee Rovaniemellä.lähde?

Matkailu

Rovaniemen kirkko.

Rovaniemi on joulupukin "kotikaupunki". Se näkyy ja kuuluu kaupungin katukuvassa, napapiirillä ja matkustajamäärillä mitaten Suomen neljänneksi[1] vilkkaimmalla lentokentällä. Tarjolla on myös tapahtumia, safareita ja käyntikohteita mm. Arktikum, Joulupukin Pajakylä sekä Santa Park napapiirillä. Vuoden 2006 euroviisuvoittajayhtye Lordin vokalisti ja perustaja Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu on kotoisin Rovaniemeltä. Joulukuussa 2006 Rovaniemelle avattiin Lordi-ravintola, Lordi's Rocktaurant.

Ounasvaaran hiihtokeskus sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa, Ounasvaaran alueella on ollut virkistystoimintaa vuodesta 1927 alkaen[16][17]. Laskettelua on Rovaniemellä harjoitettu vuodesta 1943lähde?.

Rovaniemen taidemuseo on Lapin läänin aluetaidemuseo ja sen kokoelmissa on 1 500 teosta suomalaista nykytaidetta.

Rovaniemen kirkko

Pääartikkeli: Rovaniemen kirkko

Arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnittelema Rovaniemen kirkko valmistui vuonna 1950. Kirkon kookkaan alttarifreskon on toteuttanut professori Lennart Segerstråhle vuonna 1951. Kirkon seinämaalauksille on ominaista, että niissä Raamatun vertauskuvallinen lammas on korvattu porolla. Nykyisen kirkon edeltäjä poltettiin Lapin sodassa 16. lokakuuta 1944. Kirkon punaisella neonvalolla valaistu risti herätti kummastusta ja keskustelua pitkään kirkon valmistumisen jälkeenkin.lähde? Nykyään risti valaistaan punaisilla led-valoilla.

Kirkkoa kunnostettiin vuonna 2005, näkyvin muutos oli kirkon kuparikaton uusiminen.

Hallinto

Kaupunginvaltuusto

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP SKDL
Vas. 		Kok. Kesk. LKP SKL
KD 		SMP Vihr. Muut
1976 10 10 10 6 6 1 -- -- 78,9%
1980 11 9 11 7 4 1 -- -- 78,0%
1984 13 9 13 13 1 1 1 -- 71,0%
1988 12 9a 12 13 4 -- 1 -- 64,8%
1992 15 8 10 13 2 1 -- 2 65,5%
1996 14 8 11 15 1 2 56,9%
2000 12 8 10 17 1 3 48,8%
2004 10 8 11 18 -- 4 51,9%
2005 14 12 13 29 2 5 -- 56,2%
a sisältää Demokraattisen Vaihtoehdon valtuutetut
Lähde: Tilastokeskus[18], Oikeusministeriö[19] & Rovaniemi[20]

Koulutus

Rovaniemellä on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia Rovaniemellä ovat Lapin ammattiopisto ja Lapin urheiluopisto.

Lapin yliopistossa on viisi tiedekuntaa: kasvatustieteiden, oikeustieteiden, taiteiden, yhteiskuntatieteiden sekä matkailun tiedekunnat. Lapin yliopistossa on noin 4 000 perustutkinto-opiskelijaa.

Rovaniemen ammattikorkeakoulun koulutusaloja ovat hallinto ja kauppa, humanistinen ja opetusala, luonnonvara-ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja liikenne. Koulutusohjelmia on 18 ja opiskelijoita noin 3 000.

Kulttuuri

Lappia-talo.

Rovaniemellä toimii muun muassa teatteri, kamariorkesteri, Lapin Musiikkiopisto ja Lapin Balettiopisto sekä esimerkiksi kansantanssiyhtye Rimpparemmi. Musiikkiopisto ja teatteri sijaitsevat Lappia-talossa, jonka on suunnitellut Alvar Aalto. Hän on suunnitellut myös vieressä sijaitsevan Rovaniemen kaupunginkirjaston, joka toimii myös Lapin maakuntakirjastona.

Rovaniemellä on vilkasta kansantanssi- ja kansanmusiikkitoimintaa, kokoonpanoista maineikkaimpia lienee Rimpparemmi. Maaliskuussa 2007 kaupungissa järjestettiin suuri kansanmusiikkitapahtuma Samuelin Poloneesi. Kansainvälinen folklorefestivaali Jutajaiset järjestetään Rovaniemellä vuosittain.

Kaupungissa järjestettiin kesällä 2007 Simerockin nimeä kantava rockfestivaali, Ounaspaviljongille suunnitellun Rovaniemi Rockin peruuttamisen vuoksi. Down By The Kemijoki -festivaaleja järjestettiin vuosina 1982-2006.

Useamman kuin yhden levyn tehneitä ja jonkinasteista menestystä saavuttaneita rovaniemeläisiä rock- ja pop-yhtyeitä ovat olleet mm. Absoluuttinen Nollapiste, Greenhouse AC, Jalla Jalla, The Nightingales, Tulenkantajat ja Supperheads. Myös rap-duo Hannibal ja Soppa on lähtöjään rovaniemeläinen.

Vapaapalokunta, VPK

Rovaniemen VPK perustettiin syyskuun 30. päivänä 1900 silloisessa kunnantalossa kyläläisten yhteisessä kokouksessa. Silloinen nimi oli Rovaniemen Vapaaehtoinen Palosammutuskunta.

Lokakuun 20. päivänä sääntöehdotus oli valmis ja yleinen kokous hyväksyi sen. Varsinaisen sinetin asialle antoi Oulun läänin kuvernööri, joka marraskuun 26. päivänä antamallaan päätöksellä vahvisti "Rovaniemen Kirkonkylän Vapaaehtoisen Palosammutuskunnan Ohjesäännön". Järjestön nimi lyheni pian Rovaniemen Vapaaehtoiseksi Palosammutuskunnaksi ja sittemmin Rovaniemen Vapaaehtoiseksi Palokunnaksi, joka otettiin virallisesti käyttöön v. 1913 hyväksytyissä VPK:n uusissa säännöissä.

Rovaniemen VPK:n historia on eräs merkittävä osa Rovaniemen kirkonkylän, taajaväkisen yhdyskunnan, kauppalan ja kaupungin historiaa. Varsinaisen tehtävänsä ohella VPK on ollut tärkeä tekijä myös paikkakunnan kulttuurielämässä, sillä yhdistyksen talo oli alusta alkaen se tyyssija, joka teki mahdolliseksi taide-elämän kehittymisen Rovaniemellä. VPK:n talo tuhoutui Rovaniemen kauppalan tuhossa 1944.

Vapaa-aika

Rovaniemellä on mahdollisuudet monipuoliseen liikuntaan: siellä on mm. Lapin urheiluopisto, jalkapallohalli, jääkiekkohalli, hiihtokeskus laskettelurinteineen ym. Monet tunnetut talvilajien urheilijat ovat kaupungista kotoisin.lähde? Rovaniemeläisten ajoittainen ylpeydenaihe on myös jalkapallon mestaruussarjassa (nyk. Veikkausliiga) 22. kautta otellut Rovaniemen Palloseura. Muita kuuluisia rovaniemeläisiä palloiluseuroja ovat muun muassa Rovaniemen Santasport, sekä Napapiirin Palloketut. Santasport on vuoden 2008 lentopallon suomenmestari.

Ystävyyskaupungit

Väestö

Tunnettuja rovaniemeläisiä

Kaupunginosat ja kylät

Osa kaupunginosista on entisen maalaiskunnan kyliä, ja pisimmillään matka kaupunginosasta keskustaan voi olla lähes 100 km.

Rovaniemen kaupunginosat ja kylät

Etäisyyksiä

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14931
  7. ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2007. ISBN 951-0-27108-X.
  8. ↑ Lapin ympäristökeskus: Lapin rakennusperintö > Asuinrakennukset ja kaupunkiympäristö 5.4.2004. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 13.7.2007.
  9. ↑ Saarenkylän historia, s. 350. kokoelma. Rovaniemi: Rovaniemen mlk, 1996. ISBN 951-970-53-3-3.
  10. ↑ a b [www.rovaniemi.fi/.../file_download.asp?deptid=2619& fileid=15368&file=20050926084627.pdf&pdf=1 Jälleenrakennuksen kokeneen henkilön haastattelu] (pdf) Lapin maakuntamuseo.
  11. ↑ Rovaniemi poltettiin maan tasalle Helsingin Sanomat 10.10.2004
  12. ↑ Lapin sota 1944-45 Helsingin Sanomat 10.10.2004
  13. ↑ Opetusneuvos Erkki Hautamäki on esittänyt suomalaisten itse aiheuttaneen Rovaniemen kauppalan palon. Hän kertoo tavanneensa suomalaispioneerin, joka kuolinvuoteellaan paljasti räjäyttäneensä rautatieasemalla ammusjunan; räjähdyksen aiheuttamat tulipalot olisivat tuhonneet kauppalan. (Eero Leppänen: Polttivatko suomalaiset itse kauppalan? Kaleva, 28.10.2007, s. 13. Kaleva Kustannus Oy. )
  14. ↑ a b toim. Heikki Annanpalo et al.: Saatiin tämä vapaus pitää, s. 39-59, 326-349. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja C 21. Gummerus, 2001. ISBN 951-634-770-3.
  15. ↑ Rovaniemen kaupungin taskutieto Rovaniemen kaupunki. Viitattu 26.2.2008.
  16. ↑ Ounasvaara - liikettä ja elämäniloa 19.6.2006. Rovaniemen kaupunki.
  17. ↑ Ounasvaaran kotisivut ounasvaara.fi. Viitattu 14.8.2008.
  18. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2004 (Tilastokeskus 2008)
  19. ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004)
  20. ↑ Kunnallisvaalit 2005 (Rovanimen kaupunki 28.10.2005)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rovaniemi&oldid=5394022”