Libertarismi
Libertarismi (adj. "libertaari", kannattaja myös "libertaari") on poliittinen liike ja aate, joka kannattaa henkilökohtaista ja taloudellista yksilönvapautta niin sanotun negatiivisen vapauskäsityksen puitteissa.[1][2][3] Libertarismin kannattama yksilönvapaus sisältää perusoikeuksina vapausoikeudet kehollisen itsemääräämisoikeuden, yksityisen omistusoikeuden ja sopimusvapauden, joista voidaan johtaa kaikki ihmisoikeuksina tunnetut vapausoikeudet. Libertarismi kannattaa julkisen vallan minimoimista tai jopa lakkauttamista, ja sitä voidaan pitää klassisen liberalismin skottivalistusperinnön sekä yhdysvaltalaisen individuaalianarkismin kärkevämpänä nykyjatkeena.[4][5] Myös eurooppalainen anarkismi kuten Max Stirner ja Friedrich Nietzsche ovat vaikuttaneet libertarismiin. Libertarismi jakautuu anarkismiin, erityisesti anarkokapitalismiin ja anarkoindividualismiiin, ja minarkismiiin. Toinen jako libertarismissa on konservatiivisemman paleolibertarismin ja modernistisemman neolibertarismin välillä. Libertarismi voidaan jakaa myös vasemmistolibertarismiin ja oikeistolibertarismiin. Libertarismiin liittyvät läheisesti mm. käsitteet nonagressioperiaate eli väkivallan aloittamattomuuden periaate, lyhyesti NAP ja voluntarismi eli vapaaehtoisuus[6].
Sisällysluettelo |
Libertarismi Yhdysvalloissa [muokkaa]
Käsite libertarismi syntyi Yhdysvalloissa korvaamaan käsitettä liberalismi, kun liberalismi alkoi siellä tarkoittaa klassisen liberalismin sijaan Franklin Delano Rooseveltin sosiaaliliberalismia. Jotkut ovat katsoneet Yhdysvaltojen noudattaneen libertaristista yhteiskuntajärjestelmää aina vuoteen 1913 saakka, jolloin maan perustuslain 16. lisäys astui voimaan. Kyseinen lisäys teki mahdolliseksi liittovaltion tuloveron perimisen. Yhdysvalloissa oli kuitenkin orjuutta, asevelvollisuutta, sananvapauden, maahanmuuton, henkilökohtaisen, seksuaalisen ja taloudellisen vapauden rajoituksia kuten sääntelyä ja keskuspankkeja.
Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2008 oli ehdolla useita libertaristisin tunnuksin esiintyviä ehdokkaita, kuten Bob Barr, Ron Paul ja Tom Stevens, jotka kuitenkin jäivät ilman valitsijamiehiä.[7] Libertaareille ominaista on keskuspankkijärjestelmän, fiat-rahan, sotien, Patriot Actin, velan oton, verojen korotusten, säännöstelyn ja ylisuuren hallinnon kritisointi. He kannattavat vapaata markkinataloutta ja vakaata rahajärjestelmää, joka perustuu esimerkiksi kultakantaan, sekä laajoja yksilönvapauksia.
Noam Chomskyn mukaan libertarismi tarkoittaa Yhdysvalloissa nykyään eri asiaa kuin mitä se historiallisesti merkitsi. Muualla maailmassa tämä historiallinen merkitys on edelleen käytössä. Historiallisesti libertarismi on tarkoittanut valtionvastaista sosialismia. Yhdysvalloissa libertaristit haluavat minimoida valtiovallan, mutta he eivät välttämättä vastusta yhtiöitä kuten sosialistit. Siinä mielessä yhdysvaltalaista libertarismia voitaisiin kutsua Chomskyn mielestä jopa äärioikeistolaiseksi.[8] Libertaarit ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän kriittisiä yhtiöitä kohtaan ja varsinkin vasemmistolibertaarit voivat vastustaa niiden valtiollista rekisteröintiä, joka antaa niille rajallisen vastuun.
Moderneja libertaareja [muokkaa]
- Ludwig von Mises
- Murray Rothbard
- Ron Paul (paleolibertaari)
- Stefan Molyneux (anarkisti)
Katso myös [muokkaa]
- Liberalismi
- Markkinaliberalismi
- Klassinen liberalismi
- Avoin yhteiskunta
- Kansalaisyhteiskunta
- Anarkismi
- Itävaltalainen taloustiede
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Libertarismin määritelmä sanakirjassa Merriam-Webster Dictionary
- ↑ Peter Vallentyne, Libertarianism, teoksessa Stanford Encyclopedia of Philosophy, Stanford University.
- ↑ Zwolinski, Matt: Internet Encyclopedia of Philosophy (Libertarianism) Viitattu 2008-08-09.
- ↑ Professori Brian Martin, Eliminating state crime by abolishing the state; Murray Rothbard, Do You Hate the State?, The Libertarian Forum, Vol. 10, No. 7, July 1977; What Libertarianism Isn't; A Libertarian Cheat Sheet by Wilton D. Alston; Murrary Rothbard, Myth and Truth About Libertarianism.
- ↑ Sciabarra, Chris Mathew. Total Freedom: Toward a Dialectical Libertarianism, Penn State Press, 2000, p. 193.
- ↑ Molyneux, Stefan. Unversally Preferable Behaviour - A Rational Proof of Secular Ethics, 2007, p. 89, 172.
- ↑ Nousiainen, Anu: Näin se meni. Helsingin sanomat, Kuukausiliite, 2008, nro Joulukuu, s. 12, 13.
- ↑ http://www.zcommunications.org/the-week-online-interviews-chomsky-by-noam-chomsky
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Särelä, Mikko & Syreeni, Sampo & Pahalahti, Samuli & Hämäläinen, Simo S. & Heinonen, Toni: Libertarismi-FAQ Sampo Syreeni.
- Liberalismiwiki.
- Mikko Ellilän anarkokapitalismimonologi, MP3-muodossa oleva vajaan tunnin mittainen vapaamuotoinen esitelmä libertarismista.
- Juho-Matti Paavola: Olisiko libertaristinen Suomi vapaampi paikka? Aviisi 14/2012.
- Ludwig von Mises Institute
