Kannabis

Wikipedia
Ohjattu sivulta Kannabissavuke
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kannabista päihteenä ja lääkkeenä. Kasvia käsittelee artikkeli hamppu.
Hampun lehtiä, joita voidaan käyttää päihteenä. Tavallisesti päihteenä käytetään hamppukasvin emikukintoja tai hasista. Nämä kaikki luetaan kannabistuotteisiin.
Kartta kannabiksen oikeudellisesta asemasta maailmassa.

Kannabis (marihuana eli marijuana) on hampusta saatava huumaus- ja lääkeaine. Yleisessä kielenkäytössä sanalla kannabis tarkoitetaan hampusta saatavia kannabistuotteita, joita käytetään pääasiassa päihteenä ja vähäisissä määrin lääkkeenä. Kannabiksen lääketieteellinen käyttö on tiedeyhteisössä ja politiikassa kiistanalainen kysymys.[1][2] Kannabis on useimmissa maissa yleisin huume. Huumeidenkäyttäjistä arviolta 125–203 miljoonaa käyttää kannabista.[3] Kannabis on käytetyin huumeeksi lain mukaan luokiteltu aine myös Suomessa.[4]

Kannabis voi heikentää esimerkiksi lähimuistia, keskittymiskykyä ja arvostelukykyä.[5] Kannabiksen pitkäaikaiskäyttö saattaa aikaistaa psykoosien puhkeamista. Erityisessä vaarassa ovat nuorten ihmisten aivot, sillä kannabiksen epäillään häiritsevän nuorten aivojen kehitystä.[6]

Suomen lainsäädännön mukaan kannabis on huumausaine[7][8]. Suomessa on laitonta myydä, välittää, luovuttaa toiselle tai muulla tavoin levittää kannabista. Myös kannabiksen hallussapito ja kasvattaminen on laitonta. Huumausainerikokseen syyllistynyt voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Vankeusrangaistuksesta tulee myös merkintä rikosrekisteriin.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannabissavuke.
Hampun historiaa on yleisemmin artikkelissa hamppu.

Kannabiksen päihdyttävä vaikutus perustuu kasvin erittämässä hartsissa olevaan tetrahydrokannabinoliin (THC) ja muihin niin sanottuihin kannabinoideihin, joita on erityisesti emikasvin kukinnoissa sekä miedompina pitoisuuksina kasvin lehdissä. Kasvista saatavasta hartsista valmistetaan hasista ja kasvin kukintoja ja versoja kuivatetaan marihuanaksi.[10][11] Lääketieteellisessä käytössä hyödynnetään useita kannabinoideja, ja tetrahydrokannabinolin ohella merkittävä kannabinoidi on kannabidioli (CBD).

Hamppua on käytetty sen psykoaktiivisten vaikutusten vuoksi hyvin pitkään. Joidenkin arvioiden mukaan sitä on käytetty ainakin 3500 vuotta päihdyttävänä aineena tai lääkkeenä Aasiassa ja Lähi-idässä. Kiinasta on löytynyt noin 2700 vuotta vanha noin 800 gramman kannabiserä vaaleatukkaisen ja sinisilmäisen miehen haudasta[12]. Myös Siperiasta on löytynyt n. 2500 vuoden takaisen eurooppalaista sukuperää olevan naisen haudasta pieni erä kannabista[13]. Erityisesti Intiassa jotkin hindulaisuuden lahkot yhdistivät kannabiksen Shiva-jumalaan. Skyytit ja daakialaiset tunsivat kannabiksen, ja daakialaiset šamaanit käyttivät sitä päästäkseen transsiin. Sanan ”kannabis” (latinaksi cannabis) arvellaan olevan skyyttiläistä tai mahdollisesti vielä vanhempaa heprealaista alkuperää.

1800-luvun Euroopassa ja Yhdysvalloissa kannabista oli myynnissä lääkkeenä, yleensä alkoholiin sekoitettuna tinktuurana. Tunnetuimpia käyttäjiä oli Englannin kuningatar Viktoria, jonka kuukautisvaivoja hoidettiin kannabiksella. 1800-luvun lopulla kannabiksen merkitys kipulääkkeenä alkoi vähetä muun muassa aspiriinin keksimisen vuoksi. Kannabiksen (”hashiksen”) psykoaktiivisia vaikutuksia ovat värikkäästi kuvanneet muun muassa Alexandre Dumas kirjassaan Monte-Criston kreivi (1844), sekä amerikkalainen Fitz Hugh Ludlow omaelämäkerrallisessa teoksessaan Hashiksenkäyttäjä.

Yhdysvalloissa kannabiksen poltto huumetarkoituksessa tuli tunnetuksi 1920- ja 30-luvuilla erityisesti jazzmuusikkopiirien kautta. Louis Armstrong oli sen näkyvimpiä puolestapuhujia. Myöhemmin kannabis on ollut tärkeä osa eri vaihtoehtokulttuureita, kuten beat-liikettä 1950-luvulla, hippiliikettä 1960-luvulla ja hip hop -kulttuuria 1970-luvulta lähtien. Ikänsä ainetta käyttänyt astrofyysikko Carl Sagan antoi kuolemansa jälkeen julkaista tiedemaailmassa kannabista puolustavan esseen.[14]

Erityisesti 1960-luvun yhdysvaltalaisten nuorisokulttuurien vaikutuksesta kannabiksen päihdekäyttö yleistyi Britanniassa ja muualla Länsi-Euroopassa. Myös Suomessa nähtiin vuosiin 1966–72 painottunut kannabiksen käytön ”ensimmäinen aalto”, joka oli keskittynyt lähinnä Helsingin alueelle.[15]

Kannabis on useimmissa maissa ylivoimaisesti käytetyin huume. YK:n vuonna 2004 tekemän arvion mukaan noin 162 miljoonaa ihmistä oli käyttänyt kannabista kuluneen vuoden aikana. Eurooppalaisista 15–24-vuotiaista kannabista on kokeillut keskimäärin maittain 9–45 %, valtaosan maista jääden välille 20–35 %. Suomalaisista 15–64-vuotiaista 17 % on kokeillut kannabista ainakin kerran elämässään, kun 15–34-vuotiaista 28,5 % [16][17][18][19][20][21] Lääketieteellisen Lancet-lehden vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan huumeidenkäyttäjiä olisi maailmassa 149–271 miljoonaa. Ylivoimaisesti käytetyin huume on selvityksen mukaan kannabis, jota käyttää arviolta 125–203 miljoonaa ihmistä.[22] Kannabis on käytetyin huume myös Suomessa.[23]

Käyttötavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotikasvatettua, huolellisesti kuivattua kannabiksen emikukintoa — ”kukkaa” — valmiina käytettäväksi esimerkiksi savukkeessa, piipussa tai vesipiipussa polttamalla.
Kukkiva kannabiskasvi.

Kannabista käytetään yleisimmin poltettuna joko piipussa, vesipiipussa tai savukkeena, joko tupakkaan tai knasteriin (eli ei-päihdyttävään yrttiin tai vastaavaan) sekoitettuna tai sellaisenaan. Sitä voidaan käyttää myös juomissa (Green Dragon, kannabistee), kannabisleivonnaisina tai muutoin syötynä, jolloin vaikutus alkaa hitaammin, on voimakkaampi sekä kestää pidempään. Syöminen ei aiheuta rasitusta keuhkoille polttamisen tapaan. Hitaamman imeytymisen takia suun kautta nautitun määrän on oltava poltettavaa suurempi, jotta päästään toivottuihin vaikutuksiin. THC:n metabolian vuoksi oraalisesti nautittuna vaikutus on myös psykedeelisempi.

Mahdollista on myös ”vaporisointi”,[24] eli vaikuttavien aineiden höyrystäminen kukinnosta lämmittämällä se 180–200 asteen lämpötilaan, jossa vaikuttavat aineet höyrystyvät, mutta kasviaines ei vielä syty palamaan. NORML-MAPSin tutkimuksessa Volcano Vaporizer -vaporisaattorimallin höyry sisälsi 95 % tetrahydrokannabinolia (THC), hieman kannabinolia (CBN) ja loput noin 5 % muita yhdisteitä. Itsetehtyjä höyrystimiä käytettäessä kannabis usein kuumenee hiiltymislämpötilaan asti, jolloin muodostuu myös tervaa.

Fyysiset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannabiksen käytön tyypillisiä vaikutuksia ovat mielihyvän tunne, innovatiivisuuden ja ajattelukyvyn lisääntyminen, ruokahalun lisääntyminen [25], lisääntynyt passiivisuus, naurukohtaukset, rentoutuneisuus, suun kuivuminen, silmien sidekalvon verestys (punaiset silmät) sekä harvemmin sydämen sykkeen kiihtyminen. Poltettaessa kannabis alkaa vaikuttaa muutamassa minuutissa. Vaikutuksen kesto on joitakin tunteja. Jälkivaikutus voi harvoilla olla kuitenkin jopa noin vuorokauden mittainen lievä irtautumisen tunne ja ajatusten hidastuminen, joka vaihtelee merkittävästi yksilöstä, annoksen määrästä ja käytön pituudesta riippuen.

Kannabiksen käyttö heikentää koordinaatiota ja tasapainoa.[5]

Kannabiksen vaikuttavien ainesosien kannabinoidien tappavaa annosta ei tiedetä. Tutkimukset eivät tunne ainuttakaan kuolemaan johtanutta yliannostustapausta. Kannabikselle oraalisesti altistuneiden koirien tapauksia seurattiin 1998–2002. Suurin annos oli 90 g ja suhteellisesti suurin annos 26,8 g/kg. Kaikki eläimet toipuivat altistuksistaan täydellisesti.[26]

Psyykkiset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannabispäihtynyt on usein erityisesti aluksi ulospäin suuntautunut, puhelias, aktiivinen ja hyväntuulinen. Hän voi vaikuttaa myös sisäänpäin kääntyneeltä, mutta ajatusten lento ja assosiointi on vilkasta. Kannabiksen vaikutuksen alaisena erilaisiin yksityiskohtiin kiinnitetään paljon huomiota ja aistikokemukset korostuvat. Päihtymys voi aiheuttaa myös erilaisia aistiharhoja, jotka käyttäjä kuitenkin tunnistaa päihtymyksen aiheuttamiksi ja ohimeneviksi. Päihtymys kestää poltettaessa 3–4 tuntia ja syötäessä jonkin verran pidempään.[27]

Kannabis heikentää esimerkiksi lähimuistia, keskittymiskykyä ja arvostelukykyä.[5]

Kannabis voi aiheuttaa ahdistus- ja paniikkikohtauksia, masentuneisuutta tai sekavuustiloja. Suurina annoksina, erityisesti syötynä, voi seurauksena olla sekavuustila, joka lievenee muutamassa tunnissa päihtymyksen mentyä ohi. Päihtymykseen voi liittyä erityisesti vieraassa tai uhkaavassa ympäristössä myös ohimeneviä paniikkikohtauksia, masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta.[27]

Kannabiksen käytön ja psykoottisten sairauksien välinen yhteys on epäselvä ja kiistelty.[28] Käytön akuutteina vaikutuksina on kuitenkin tavattu psykoosioireita niillä, jotka ovat kuluttaneet runsaasti kannabista. Erityisesti tämä pätee huumetta syömällä tai juomalla käyttäneisiin.[5]

Käytön haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lancet-lehdessä julkaistun asiantuntijapaneelin laatiman 20 päihteen vaarallisuuslistan mukaan kannabis on 11. vaarallisin päihde. Muun muassa tupakka ja alkoholi luokiteltiin vaarallisemmiksi kuin kannabis. Kuitenkin kannabista pidettiin vaarallisempana kuin LSD, gammahydroksivoihappo ja ekstaasi. Asiantuntijat pitivät heroiinia, kokaiinia ja barbituraatteja vaarallisimpina päihteinä. Britannian oikeuslaitoksessa käytössä olevan ”ABC”-luokituksen perusteella kannabis on luokiteltu C-luokkaan yhdessä ketamiinin kanssa.[29] EU-raportti vuodelta 2008 katsoo, että kannabis oli tutkituista päihteistä kaikilla käytetyillä mittareilla vaarallisuudessa viimeisenä tai lähellä viimeistä sijaa. Raportin mukaan kansanterveydelliseltä ja haittapotentiaalin kannalta tupakkaa ja alkoholia säännöstellään kansainvälisesti liian vähän, kun taas kannabista rajoitetaan liian ankarasti. Raportin mukaan tulee kuitenkin huomioida, että kannabiskin on kansanterveydellinen ongelma.[30]

Maailman terveysjärjestön WHO:n raportissa Cannabis: a health perspective and research agenda arvioidaan, että eri päihteiden haittojen kvantitatiivisen vertailun luotettavuus ja kansanterveydellinen merkitys on kyseenalaista. WHO:n asiantuntijoiden mukaan kannabiksen käyttöön liittyvät kvantitatiiviset riskit ovat luotettavien epidemiologisten tutkimusten puutteen vuoksi enimmäkseen tuntemattomia ja eri päihteiden vaarallisuuden vertaaminen on enemmän spekulatiivista kuin tieteellistä.[31] WHO:n on väitetty poliittisen painostuksen vuoksi jättäneen raportissa huomioimatta tutkimuksen, jossa kannabis todettiin laillisia päihteitä haitattomammaksi.[32][33] WHO kuitenkin kiistää tämän ja sanoo, että tutkimus jätettiin julkaisematta sen sisältämien ristiriitaisuuksien ja epätieteellisyyden vuoksi.[34]

Säännöllisessä käytössä kannabiksen sietokyky eli toleranssi kasvaa. Kannabiksen säännöllinen ja päivittäinen käyttö voi aiheuttaa ensisijaisesti psyykkistä riippuvuutta. Kannabiksen käytön yleisyyden vuoksi kannabisriippuvuus on kuitenkin yleisimpiä diagnostisoituja riippuvuussairauksia länsimaissa. Kannabiksen käytön äkillisestä lopettamisesta seuraa joskus lieviä vieroitusoireita (katso kannabisvieroitusoireyhtymä), kuten ärtymystä, ahdistusta, vapinaa, hikoilua, huonovointisuutta ja unettomuutta. Kannabista kokeilleista arviolta 10 % tulee siitä riippuvaiseksi. Riippuvuus lienee yhtä yleistä kuin alkoholin, mutta harvinaisempaa kuin tupakan tai opiaattien käyttäjillä. Toisen tutkimuksen mukaan kannabiksesta riippuvaiseksi tulee 10 %, alkoholin 15 %, opiaattien 23 % ja nikotiinin 32 %.[35]

Sekakäyttö esimerkiksi alkoholin kanssa voi olla haitallista, sillä kannabis vahvistaa sen vaikutuksia.[36] Pahoinvointia ja oksentelua voi ilmetä, jos runsaan kannabiksen lomassa on nautittu alkoholia.[37]

Fyysiset sairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poltettaessa kannabiksen tärkeimpien terveyshaittojen on oletettu olevan samankaltaisia kuin tupakan. Kannabiksen säännöllinen käyttö saattaa vaurioittaa keuhkoja. Pitkäaikaista kannabiksenkäyttöä on yhdistetty yskään, hengityksen vinkumiseen, rinnan ahtauteen ja keuhkojen ilmavirtauksen heikentymiseen. Suurimmalla osalla käyttäjistä kannabis laajentaa keuhkojen ilmatiehyeitä. Yhden kannabissavukkeen polttamisen on väitetty heikentävän väliaikaisesti keuhkojen ilmavirtausta jopa 2,5–5:n tavallisen savukkeen verran.[38] Tätä väitettä ei kuitenkaan tue kuin yksi kiistanalainen tutkimus, jota ei ole vertaisarvioinnissa kyetty vahvistamaan. Kannabiksen ja keuhkosyövän yhteys on tiedeyhteisössä kiistanalainen kysymys. Tuoreen tutkimuksen mukaan yhden kannabissavukkeen polttaminen lisää keuhkosyöpäriskiä yhtä paljon kuin viiden tavallisen savukkeen polttaminen.[39] Kahdessa aikaisemmassa laajemmassa tutkimuksessa kannabiksen ja keuhkosyövän välillä ei ole havaittu tilastollista yhteyttä.[40][41]

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan kannabis nostaa erään kivessyövän muodon, ei-seminooman, riskiä. Sairauden riski on kaksinkertainen niillä, jotka polttavat kannabista viikoittain tai ovat käyttäneet sitä säännöllisesti murrosiästä.[42] Tutkimus viittaa siihen, että alle 18-vuotiaana poltettu kannabis voi vaikuttaa kivesten epäkypsiin soluihin niin, että niistä tulee myöhemmin pahanlaatuisia. Fred Hutchinson Cancer Research Centre ryhtyi tutkimaan kannabiksen käytön ja kivessyövän välistä yhteyttä, kun oli selvinnyt, että kiveksissä on huumeen vaikuttavaan aineeseen (THC) reagoivia reseptoreita. Tutkijat mainitsivat sekä kivessyövän että kannabiksen käytön yleistyneen 1950-luvulta lähtien.[43]

Harvardin yliopiston tutkija Murray Mittlemanin mukaan kannabiksen polttamista seuraavan tunnin aikana sydänkohtauksen riski saattaa olla ihmisellä jopa lähes viisinkertainen. Hänen mukaansa sydänkohtauksen absoluuttinen riski ensimmäisen tunnin kuluessa on kuitenkin vain yksi 100 000:sta 50-vuotiaalla henkilöllä, jolla ei ole muita sydänkohtaukselle altistavia riskitekijöitä.[44] 2000-luvulla tutkimus kannabiksen vaikutuksista verenkiertojärjestelmään[45] sekä kannabiksen käytön ja sydän- ja verisuonitautien yhteydestä[46][47][48][49][50][51] on yleistynyt.[52]

Kannabiksen pitkäaikaisen väärinkäytön aiheuttamiin haittoihin lukeutuvat keuhkoputkentulehdus ja krooninen yskä.[5]

Kannabiksen vaikutuksista sikiöön raskauden aikana ei ole tarkkaa tietoa, mutta oletettavasti kannabis aiheuttaa sikiölle samanlaisia vaurioita kuin tupakka, eli muun muassa sikiön kasvun hidastumista.[53]

Kognitiiviset häiriöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannabiksen kokeilemisen tai satunnaiskäytön ei ole havaittu aiheuttavan päihtymyksen jälkeisiä kognitiivisia häiriöitä. Kannabiksen pidempiaikainen ja runsas käyttö saattaa heikentää ajattelu- ja havaintotoimintoja ja muistia. Vaikutuksia voivat olla lähimuistin heikkeneminen, uuden oppimisen ja tarkkaavaisuuden ylläpidon vaikeutuminen. Englantilaisessa King's Collegessa tehdyn tutkimuksen mukaan ne, jotka 42-vuotiaana olivat käyttäneet kannabista, tai muita laittomia päihteitä, selviävät 50-vuotiaana jopa hieman paremmin muistitesteissä kuin ne, jotka eivät huumeita ole käyttäneet. Tutkijat arvelevat, että tämä saattaa johtua siitä, että huumeita käyttäneet ovat korkeammin koulutettuja.[54]

Uusiseelantilaisen pitkäaikaistutkimuksen mukaan teininä kannabiksen käytön aloittavien ja sitä säännöllisesti käyttävien älykkyysosamäärä laskee merkittävästi. Tutkimuskohteet olivat ensimmäisessä tutkimuksessa 13-vuotiaita, toisessa samat tutkittavat olivat 38-vuotiaita. Kannabiksen käyttäjien älykkyysosamäärä oli pudonnut kahdeksan pistettä, kun taas niiden älykkyysosamäärä, jotka eivät käyttäneet kannabista, oli noussut joitain pisteen kymmenyksiä.[55]

Psyykkiset sairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannabis aikaistaa psykoosien puhkeamista, todetaan Australiassa tehdyssä 83 tutkimuksen meta-analyysissä. Alkoholilla ei tätä vaikutusta ilmennyt. Yleisesti kannabiksen käyttäjät sairastuvat psykoosiin normaaliväestöä useammin. Erityisessä vaarassa ovat nuorten ihmisten aivot, sillä kannabiksen epäillään häiritsevän nuorten aivojen kehitystä.[6]

British Medical Journalissa julkaistun raportin mukaan teini-ikäisinä kannabista käyttäneiden todennäköisyys saada psykoosi 26 vuoden ikään mennessä on 10 % siinä, missä koko väestössä riski on 3 %. Päätelmät perustuivat Lontoon Psykiatrian instituutin tutkimukseen 759:stä Dunedinissa vuosina 1972–73 syntyneestä henkilöstä. Tutkijat havaitsivat, että vähintään kolmesti kannabista alle 15-vuotiaina polttaneilla oli huomattavasti kohonnut riski kehittää skitsofreenisiä oireita. Tutkimuksessa avustanut epidemiologi Mary Cannon nimesi kannabiksen käytön osatekijäksi skitsofrenian synnyssä. Tutkijaryhmä Maastrichtin yliopistolta tutki lähes 2 500:ta 14–24-vuotiasta saksalaista ja tuli siihen tulokseen, että kannabiksen poltto nuoruusiässä kasvatti psykoottisten piirteiden kehittymisen vaaraa kohtalaisesti. Paljon suurempi riski oli niillä kannabista polttaneilla, joilla oli psykoosialttius ennestään. Näillä henkilöillä riski kasvoi sitä suuremmaksi, mitä enemmän ja varhemmin he olivat kannabista polttaneet. Ryhmän vetäjä päätteli kannabiksen käytön aiheuttavan mahdollisesti jopa 13 % Alankomaiden skitsofreniatapauksista.[56]

The Lancet -lehdessä julkaistussa 35 tutkimuksen meta-analyysissä tutkijat totesivat kannabiksen käytön lisäävän riskiä sairastua psyykkisiin sairauksiin kuten skitsofreniaan 41 %, mutta käyttöannoksista riippuen se saattoi lisääntyä jopa 50–200 %. Katsauksessa arvioitiin, että 14 % psyykkisistä sairauksista Britanniassa olisi kannabiksen aiheuttamia. Mikäli kannabiksen käytöstä luovuttaisiin, ehkäistäisiin maassa vuosittain noin 800 skitsofreniatapausta.[57] Lancet ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, etteikö taustalla olisi muita seikkoja, jotka lisäisivät psyykkisten sairauksien riskiä tai mahdollisuutta siihen, että mielenterveysongelmista kärsivät ovat todennäköisemmin kokeilemassa kannabista.[58] Suomen Lääkärilehden mukaan tutkimuksen merkittävin uusi tieto on se, että hyvin satunnaisella ja yksittäisellä kannabiksen käytöllä havaittiin selvästi suurentunut riski psykooseihin. Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan kannabiksen ja psykoosien suhde on kaksisuuntainen: kannabis voi laukaista psykoosin, mutta toisaalta sitä käyttää myös hoidon huonosti tavoittamia skitsofreenikoita ja muita mielenterveysongelmaisia. Kannabiksen vaikuttavien ainesosien THC:in[59][60] ja kannabidiolin[61] vaikutuksia onkin tutkittu myös skitsofrenian hoidossa. Psykiatrian erikoislääkäri Kristiina Kajansalon mukaan Lancetin tulokset sopivat hyvin skitsofrenian haavoittuvuus-kuormitusmalliin: skitsofreniaan altistuneilla ihmisillä sen käyttö voi laukaista psykoosin.[62]

Kannabista käyttäneellä voi olla uneen liittyviä ongelmia vielä päihtymyksen jälkeen.[5] Depersonalisaatio-oireita on kuvattu tyypillisimmin akuutin päihtymyksen aikana tai hieman sen jälkeen. Harvemmin on kuvattu huumeen vaikutuksen alaisena tai sen käytön lopettamisen jälkeen alkaneita depersonalisaatio-oireita, jotka ovat kestäneet pidemmän aikaa.[63]

Vuodelta 2008 oleva tutkimus tarkastelee kannabispsykoosin ja skitsofrenian välisiä yhtymäkohtia. Archives of General Psychiatry -nimisessä lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kannabispsykoosi ja alkava skitsofrenia saattavat olla sama asia.[64] On tavallista, että akuutin päihtymystilan alaisena olevat kokevat joitakin psykoosin kaltaisia oireita kuten herkkyyttä äänille ja vainoharhaisuutta, mutta nämä katoavat päihtymystilan myötä.[65] Tuoreselvennä Britanniassa suoritettu tutkimus ei havainnut aikaisempien tulosten ennustamaa kasvua psyykkisiin sairauksiin sairastuneiden potilaiden määrässä kannabiksen käytön yleistymisestä huolimatta, vaan diagnoosien määrä on vuosina 1996–2005 pysynyt samana tai jopa hieman laskenut.[66]

Lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmassa osassa maita kannabis on luokiteltu huumausaineeksi ja sen käyttö ja hallussapito on kielletty. Kannabis kiellettiin ensimmäisenä Yhdysvalloissa 1900-luvun alkupuolella. Myöhemmin Yhdysvaltojen vaikutuksesta kielto levisi YK:n kautta lähes kaikkiin maailman maihin.[67] Liittyen YK:n huumausaineita koskevaan yleissopimukseen kannabiksen valmistus eli kasvatus huumausaineena käytettäväksi on kielletty kaikkialla Euroopassa. Kannabiksen käytön suhteen Euroopassa lainsäädäntö vaihtelee merkittävästi maiden välillä Ruotsin käytön kriminalisoivasta tiukasta lainsäädännöstä Alankomaiden pienten kannabismäärien valvotuissa oloissa tapahtuvan myynnin sallivaan käytäntöön.

Suomessa on laitonta myydä, välittää, luovuttaa toiselle tai muulla tavoin levittää kannabista. Myös kannabiksen hallussapito tai kasvattaminen on laitonta. Huumausainerikokseen syyllistynyt voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Vankeusrangaistuksesta tulee myös merkintä rikosrekisteriin.[68]

Keskusrikospoliisin vuonna 2007 tekemän arvion mukaan Suomessa on hamppuviljelmiä 10 000 kodissa. Suomen kannabisyhdistyksen pari vuotta tuoreempi arvio on 20 000 taloutta. Valtaosa viljelmistä on pieniä 5–15 kasvia käsittäviä. Poliisin mukaan hamppuviljelmät ovat selvä turvallisuusriski, sillä omatekoiset valaistusjärjestelmät sisältävät tulipalon vaaran.[69] Tuoreimman (2009) KRP arvion mukaan kannabista viljellään 1 000 suomalaiskodissa.[70] Vuonna 2011 julkaistu tutkimus Kukkaa pukkaa - kannabiksen kotikasvatus Suomessa arvioi, että 40 000-60 000 suomalaista on joskus elämässään kasvattanut kannabista.[71]

Kannabis lääkkeenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Lääkekannabis

Lääkekannabis on lääkinnällisissä tarkoituksissa käytettyä kannabista, jota käytetään esimerkiksi syövän aiheuttamiin kipuihin. Suomessa sen käyttö on ollut lääkärin määräämänä sallittua pienelle potilasryhmälle vuodesta 2008 alkaen.[72] Kannabiksen käyttö lääkkeenä on kuitenkin jo vanha ilmiö: sitä on käytetty lääkkeenä Kiinassa yli 2700 vuotta ennen ajanlaskun alkua.[73] Nykyään varsinkin Yhdysvallat, Britannia, Alankomaat ja Australia tekevät lääkekannabistutkimusta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lääkekannabis on myös sallittu 19 eri osavaltiossa. Viihdekäyttönä se sallitaan nykyisin Coloradon ja Washingtonin osavaltioissa.[72] Kannabista käytetään monien eri sairauksien hoidossa. Kannabiksen vaikutus perustuu siinä oleviin kannabinoideihin, joita on löydetty kasvista ainakin 85 kappaletta.[74] Lääkekäytön kannalta kasvin kannabinoideista merkittävimpiä on kannabidioli, jonka on osoitettu eläinkokeissa lievittävän levottomuutta.[75] Eläinkokeiden perusteella kannabidioli vaikuttaa myös tulehduksia hillitsevästi, sillä se heikentää immuunivastetta.[76] Kannabidiolista johdettujen yhdisteiden on myös havaittu laboratoriokokeissa hillitsevän ihmisen syöpäsolujen jakautumista.[77]

Kannabiskulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannabiksen polttajia kaksikymmentä yli neljän

Kannabiksen käyttäjien ympärille on muodostunut oma alakulttuurinsa. Suomen kannabisyhdistyksen tiedottajan mukaan vasta internet on luonut varsinaisen kannabiskulttuurin Suomeen, vaikka kannabista on kasvatettu pienimuotoisesti jo 1960- ja 1970-luvuilla.[78]

Nuorten kiinnostusta huumetta kohtaan lisää sellainen populaarikulttuuri, jossa kannabiksen käyttö esitetään myönteisenä asiana.[79]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. W. Wilson et al, 2000, Brain Morphological Changes and Early Marihuana Use
  2. B. Phariss, 1998, Psychological and Psychiatric consequences of Cannabis
  3. British Medical Journal, 23 Nov 2002
  4. Helsingin Sanomat 28.9.2006 s. A5

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lääkekannabiksen käyttö puhuttaa
  2. Lääkekannabis pyrkii Suomen apteekkeihin
  3. http://www.hs.fi/ulkomaat/Lancet+200+miljoonaa+k%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4+laittomia+huumeita/a1305552832006?cmp=nl-060112
  4. http://www.paihdelinkki.fi/tietoiskut/112-huumeiden-kaytto-suomessa
  5. a b c d e f National Institute on Drug Abuse: How Does Marijuana Use Affect Your Brain and Body?
  6. a b Cannabis Use and Earlier Onset of Psychosis ("the age at onset of psychosis for cannabis users was 2.70 years younger - - than for nonusers. Alcohol use was not associated with a significantly earlier age at onset of psychosis.") Archives of General Psychiatry. Feb 2011. Viitattu 8.2.2011. (englanniksi)
  7. Huumausainelaki 30.5.2008/373
  8. Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista 28.8.2008/543
  9. Rikoslaki 50:1 §
  10. Heinälä, Pekka: Kannabis ja sen terveysvaikutukset Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 1998. Viitattu 17.12.2011.
  11. Huumesanastoa Irti Huumeista ry. Viitattu 17.12.2011.
  12. http://www.uusisuomi.fi/viihde/42520-osattiin-sita-ennenkin-%E2%80%93-2700-vuotta-vanha-kannabiskatko-loytyi
  13. http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2188157/The-astonishing-2-500-year-old-tattoos-Siberian-princess--little-changed-art.html
  14. Andrews, Scott: Biographer: Astronomer Carl Sagan Smoked Marijuana 21.9.1999. Associated Press. Viitattu 23.5.2007. (englanniksi)
  15. Salasuo, Mikko, ”Mihin pilvi katosi? Huumeaallon taittuminen 1980-luvulla” teoksessa Onnela, Tapio (toim.): Pyhä huumesota: Huumepolitiikan pelkoja ja utopioita, s. 181–198. Helsinki: Vihreä sivistysliitto, 2001. ISBN 952-5078-16-7.
  16. Statistical Bulletin 2005: General population surveys of drug use 2005. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction. Viitattu 24.10.2006. (englanniksi)
  17. Avaa silmäsi! Irti Huumeista ry. Viitattu 17.12.2011.
  18. Table GPS-9. Lifetime prevalence (percentage) of drug use among young adults (15 to 34 years old) in nationwide surveys among the general population: last survey available for each Member State European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction. Viitattu 17.12.2011. (englanniksi)
  19. Table GPS-8 part (i). Lifetime prevalence of drug use among all adults (15 to 64 years old) in nationwide surveys among the general population. Lifetime prevalence all adults (percentage): last survey available for each Member State European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction. Viitattu 17.12.2011. (englanniksi)
  20. Trends in world drug markets Outlook for world drug markets (PDF) 2006. United Nations Office on Drug and Crime. Viitattu 24.10.2006. (englanniksi)
  21. THL Huumetilanne Suomessa 2011 (i). Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 26.08.2012. (suomeksi)
  22. http://www.hs.fi/ulkomaat/Lancet+200+miljoonaa+k%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4+laittomia+huumeita/a1305552832006?cmp=nl-060112
  23. http://www.paihdelinkki.fi/tietoiskut/112-huumeiden-kaytto-suomessa
  24. Kannabisuutiset
  25. "mässyt", the munchiesCannabis 'munchies' inspire diet drug
  26. http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=15420227
  27. a b Kannabis (valitse "laaja" näkymä) 4.4.2006. A-klinikkasäätiö/Päihdelinkki. Viitattu 16.12.2006.
  28. Allentuck S, Bowman KM. The psychiatric aspects of marihuana intoxication. Am J Psychiatry 1942;99:248.
  29. Scientists want new drug rankings BBC News. 23.3.2007. BBC. Viitattu 19.10.2009. (englanniksi)
  30. ”Chapter 7: The public health significance of cannabis in the spectrum of psychoactive substances”, A cannabis reader: global issues and local experiences, s. 147-153. Volume II. The European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 20.10.2009). (englanniksi)
  31. ”13. Comparing cannabis with other drugs”, Cannabis: a health perspective and research agenda, s. 29. Programme on substance abuse. WHO, 1997. WHO/MSA/PSA/97.4. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 20.10.2009).
  32. Cannabis 'safer than alcohol and tobacco' 1998. BBC. Viitattu 23.8.2007. (englanniksi)
  33. WHO sensuroi myönteisen kannabis-tutkimuksen 18.2.1998. MTV3 Uutiset. Viitattu 2.3.2006. (suomeksi)
  34. Press Release: WHO DID NOT BOW TO POLITICAL PRESSURE IN PUBLISHING A REPORT ON CANNABIS 19.2.1998. World Health Organization. Viitattu 18.9.2006. (englanniksi)
  35. Kannabis – keskeiset riskit (Katso www-sivulla näkymä: laaja) Päihdelinkki. 4.4.2006. Viitattu 19.10.2009.
  36. Päihdelinkki: Kannabis
  37. TheSite.org: Cannabis
  38. Smoking Pot May Damage Lungs 31.7.2007. CBS News. Viitattu 8.3.2009. (englanniksi)
  39. Cannabis Higher Cancer Risk than Cigarettes, Study 29.1.2008. The Epoch Times. Viitattu 8.3.2009. (englanniksi)
  40. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9328194
  41. http://www.webmd.com/lung-cancer/news/20060523/pot-smoking-not-linked-to-lung-cancer
  42. Cannabis doubles testicular cancer risk, says US study
  43. The Guardian: Cannabis doubles testicular cancer risk, says US study
  44. Harvard Gazette: Marijuana Said to Trigger Heart Attacks 2.3.2000.
  45. Cardiovascular system effects of marijuana. J Clin Pharmacol. 2002 Nov;42(11 Suppl):58S-63S.
  46. Acute cardiovascular fatalities following cannabis use. Forensic Sci Int. 2001 Dec 27;124(2-3):200-3.
  47. Triggering Myocardial Infarction by Marijuana Circulation. 2001; 103: 2805-2809.
  48. Keep off the grass: marijuana use and acute cardiovascular events. Eur J Emerg Med. 2005 Oct;12(5):236-44.
  49. Marijuana as a trigger of cardiovascular events: speculation or scientific certainty? Int J Cardiol. 2007 May 31;118(2):141-4. Epub 2006 Sep 26.
  50. Cardiac arrest following cannabis use: a case report Cases Journal 2009, 2:208 doi:10.1186/1757-1626-2-208
  51. Tutkimus: Kannabiksen käyttö voi altistaa nuoren sydänvaivoille MTV 24.04.2014.
  52. EMCDDA 2008: A cannabis reader: global issues and local experiences. Monograph series 8, Volume 2, European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon. Chapter 6 Cannabis use and physical and mental healts s.118-119.
  53. Saarnio, Pekka: Alkoholin ja kannabiksen haittavaikutusten kautta suomalaiseen huumausainepolitiikkaan (PDF) (s. 6) 2000. Tampereen yliopisto, Sosiaalipolitiikan laitos. Viitattu 9.2.2011.
  54. Claire Bates: Cannabis use in middle age 'doesn't lead to mental decline' Mail Online. 5.1.2012. Viitattu 8.1.2012.
  55. Yle 28.8.2012
  56. Cannabis use 'trigger for schizophrenia'
  57. Cannabis risk quantified. New Scientist, 2007, nro 4 August, s. 7. (englanniksi),
    Juhana E. Idänpää-Heikkilä (toim.): Lääkemailmassa tapahtuu: Kannabis lisää riskiä sairastua psykoosiin. Suomen Lääkärilehti, 2007, nro 32, s. 7. (englanniksi): ”Katsaus arvioi, että 14% psykkisistä sairauksista Britanniassa voisi johtua kannabiksen käytöstä. Tämä merkitsisi, että vuosittain ehkäistäisiin 800 skitsofreniatapausta 15 – 34 -vuotiaiden ikäryhmässä, jos kannabiksen käytöstä luovuttaisiin.”
  58. BBC: Cannabis 'raises psychosis risk' 27.7.2007. Viitattu 12.8.2007. (englanniksi) ”However, they said they could not rule out the possibility that people at a higher risk of mental illness were more likely to use the drug. Study author, Professor Glyn Lewis, professor of psychiatric epidemiology, said: "It is possible that the people who use cannabis might have other characteristics that themselves increase risk of psychotic illness.
    In an accompanying editorial, Danish researchers said the figures presented in the research translated to about 800 potentially avoidable cases of schizophrenia a year in the UK among 15- to 34-year-olds.”
  59. Science: THC effective in the treatment of schizophrenia in four case reports
  60. Synthetic [DELTA-9-Tetrahydrocannabinol (Dronabinol) Can Improve the Symptoms of Schizophrenia]
  61. Marijuana Compound Treats Schizophrenia with Few Side Effects: Clinical Trial
  62. Janne Ora: Lancetin tiedot kannabiksen haitoista eivät yllätä suomalaisia huumeasiantuntijoita. Suomen Lääkärilehti, 2007, nro 34, s. 2930-2932.
  63. Medscape: Medication-Associated Depersonalization Symptoms: Discussion
  64. Familial Predisposition for Psychiatric Disorder 10.11.2008. Archives of General Psychiatry. Viitattu 10.12.2008. (englanniksi)
  65. Pot-induced psychosis may signal schizophrenia 3.11.2008. Reuters. Viitattu 10.12.2008. (englanniksi)
  66. Assessing the impact of cannabis use on trends in diagnosed schizophrenia in the United Kingdom from 1996 to 2005 Schizophrenia Research. 29.6.2009. Viitattu 8.7.2009.
  67. Onnela, Tapio: Yhdysvallat ja kansainvälisen huumepolitiikan synty 2003. Viitattu 11.6.2005.
  68. Rikoslaki 50:1 §
  69. STT: Kannabiksen kotiviljelmät lisäävät paloriskiä HS. Viitattu 18.5.2007.
  70. STT: KRP arvioi: Kannabista viljellään tuhannessa suomalaiskodissa Uusi Suomi. Viitattu 21.3.2009.
  71. Kukkaa pukkaa - kannabiksen kotikasvatus Suomessa (i). 2011. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 26.08.2012. (suomeksi)
  72. a b Lääkekannabiksen käyttö puhuttaa 30.3.2010. YLE. Viitattu 24.11.2010.
  73. Medical Marijuana: A History
  74. El-Alfy, Abir T. et. al. "Antidepressant-like effect of [Delta]9-tetrahydrocannabinol and other cannabinoids isolated from Cannabis sativa L." Pharmacology Biochemistry and Behavior. 2010 Jun;95(4). ISSN 0091-3057
  75. Joan T. Pickens: Sedative activity of cannabis in relation to its delta'-trans-tetrahydrocannabinol and cannabidiol content. British Journal of Pharmacology, 1981, 72. vsk, nro 4, s. 649–656. Artikkelin verkkoversio (pdf).
  76. Raphael Mechoulam et al.: Cannabidiol - Recent Advances, s. 1684
  77. Raphael Mechoulam et al.: Cannabidiol - Recent Advances, s. 1682
  78. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kannabiskulttuuri+juurtuu+Suomen+maakuntiin/1135247945035
  79. "Valistus jopa lisännyt kiinnostusta huumeita kohtaan" 5.2.2013. Yle.fi. Viitattu 5.8.2013.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korhonen, Ulla ym.: Kannabis: Tietoa vanhemmille. 2. päivitetty painos. Helsinki: Irti huumeista, 2011. ISBN 978-952-99954-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]