Reikäleipäkunta

Reikäleipäkunta (joskus myös kehyskunta) on nimitys, jota on käytetty Suomessa kaupunkia tai kauppalaa ympäröineestä maalaiskunnista. Nimitys reikäleipäkunta tulee siitä, että ympäröivä kunta muistuttaa jossain määrin pyöreää ruisleipää, josta puuttuu toiseen kuntaan (yleensä kaupunkiin tai kauppalaan) kuulunut "reikäosa". Nimitys maalaiskunta tai myöhemmin vain kunta on aiemmin esiintynyt myös monien reikäleipäkuntien nimissä, jos niiden nimi on ollut sama kuin keskuskunnan. Jos kunnilla on ollut eri nimi, nimitystä maalaiskunta tai kunta ympäröivän kunnan nimessä ei ole tarvittu.

Määrällisesti yleinen tapaus reikäleipäkunnista Suomessa ovat olleet maalaiskunta-sanaa nimessään käyttäneet kunnat, jotka ympäröivät samannimistä kaupunkia tai kauppalaa (esimerkiksi Kemijärvi ja Kemijärven maalaiskunta). Viimeiset tällaiset keskuskunnan enklaaviksi sisälleen jättäneet samannimiset maalaiskunnat lakkasivat olemasta, kun Rovaniemen maalaiskunnasta tuli osa Rovaniemen kaupunkia vuonna 2006, ja kun Pieksänmaa ja Pieksämäki yhdistyivät vuonna 2007. Viimeinen maalaiskunta-sanaa nimessään käyttänyt kunta, Jyväskylän maalaiskunta, liittyi Jyväskylään 2009, mutta vuoden 1964 jälkeen sekään ei enää ympäröinyt joka suunnasta Jyväskylän kaupunkia.

Joskus reikäleipäkunnalla ja siitä eronneella kauppalalla tai kaupungilla on voinut olla eri nimet, vaikka maalaiskunta olisikin jäänyt ympäröimään kauppalaa tai kaupunkia joka puolelta (esimerkiksi Lieksa ja Pielisjärvi tai Vammala ja Tyrvää) tai lähes joka puolelta (esimerkiksi Valkeala ja Kouvola tai Sääksmäki ja Valkeakoski tai Uskela ja Salo).

Reikäleipäkunnat ja enklaavit

Jos reikäleipäkunta on sen sisään jäävän kunnan ainoa rajanaapuri, kyseessä on erikoistapaus maantieteellisestä ilmiöstä nimeltä enklaavi. Enklaaveja on myös valtioiden joukossa, kuten esimerkiksi San Marino ja Lesotho. Aina enklaavin toisen kunnan sisälle muodostava kunta ei ole ollut ympäröivän kunnan keskus, joskin tämä on Suomessa ollut harvinaisempi tapaus (esimerkiksi Espoo ja Kauniainen tai Muolaa ja Kyyrölä). Nykyään kuntia, jotka tekevät toisesta kunnasta enklaavin, on Suomessa kaksi: Espoo, joka ympäröi Kauniaista ja vuoden 2013 alusta Enonkoskea ympäröivä Savonlinna tuloksena rajajärjestelyistä, joita aiemmin tehtiin kunnan pohjoisrajalla, että olisi vältetty kuntaliitos ilman yhteistä rajaa kun Savonranta vuonna 2009 liittyi osaksi Savonlinnaa.

Määrittelystä riippuen täydellinen enklaavi voi jäädä muodostumatta myös valtakunnan maa- tai merirajalla. Närpiö on Kaskisten ainoa rajanaapuri maa-alueella, mutta Kaskinen ulottuu kapeaa käytävää myöten merellä aluevesirajalle, joten Närpiö ei ympäröi Kaskista joka puolelta. Toinen vastaava esimerkki on ollut Tornio ja Alatornio. Alatornio ympäröi Torniota joka puolelta Suomen alueella, mutta lännessä Tornio rajoittui Ruotsin Haaparantaan. Myös Utsjoki on Suomen alueella joka puolelta Inarin ympäröimä, mutta se rajoittuu myös Norjaan.

Osa aiemmin enklaavin muodostaneista keskuskunnista lakannut olemasta enklaaveja alueliitoksista johtuen. Esimerkiksi Jyväskylän maalaiskunta ympäröi aiemmin Jyväskylää joka puolelta, mutta vuoden 1965 osakuntaliitoksen jälkeen kunta muistutti muodoltaan hevosenkenkää eikä reikäleipää. Useimmiten enklaavi on lakannut olemasta kuntaliitoksen myötä.

Kun Vähänkyrön kunta liitettiin Vaasaan vuonna 2013, Vähänkyrön alueesta muodostui eksklaavi.

Toisen kunnan täydelliseksi enklaaviksi jättäneet kunnat

Kehyskunta	Keskuskunta tai ympäröity kunta	Kartta- lähde (vuosi)	Enklaavi lakannut	Lakkaamisen syy	Huomautuksia	Kuntamuodot (vuodesta 1995 nimitykset)
Espoo	Kauniainen		ei ole lakannut			kaksi kaupunkia
Heinolan maalaiskunta	Heinola	1947 1960	1951	alueliitos 1951	Kaupunki oli täydellisesti maalaiskunnan ympäröimä vuoteen 1951 asti, jolloin maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin 36 neliökilometrin edestä sekä vesi- että maa-alueita. Alueliitoksen jälkeen kaupungilla oli noin kilometrin verran vesirajaa sekä Asikkalan että Iitin kanssa. Kuntaliitos tehtiin vuonna 1997.	(maalais)kunta ja kaupunki
Iisalmen maalaiskunta	Iisalmi	1947	1970	kuntaliitos		maalaiskunta ja kaupunki
Ikaalisten maalaiskunta	Ikaalinen	1947	1972	kuntaliitos		maalaiskunta ja epäitsenäinen kauppala
Jaakkima	Lahdenpohja		1940	alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle		maalaiskunta ja kauppala
Jyväskylän maalaiskunta	Jyväskylä	1960	1965	osakuntaliitos, jolloin maalaiskunta lakkasi olemasta reikäleipäkunta	Jyväskylän maalaiskunta oli olemassa vuoden 2009 kuntaliitokseen asti, jolloin se yhdistyi Jyväskylän kaupungin kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki
Kajaanin maalaiskunta	Kajaani	1947 1960	1977	kuntaliitos	Vuoden 1953 loppuun Kajaani rajoittui myös Paltamoon, sekä Paltamon pääalueeseen että kahteen Paltamon eksklaaviin, mutta kun vuoden 1954 alussa sekä osa Paltamon pääalueesta että mainitut eksklaavit liitettiin Kajaanin maalaiskuntaan, tuli Kajaanin kaupunki Kajaanin maalaiskunnan joka suunnalta ympäröimäksi ja siten maalaiskunnasta tuli reikäleipäkunta.lähde?	maalaiskunta ja kaupunki
Kemijärven maalaiskunta	Kemijärvi	1960	1973	kuntaliitos		maalaiskunta ja kauppala
Koiviston maalaiskunta	Koivisto		1940	alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle		maalaiskunta ja kauppala
Kuopion maalaiskunta	Kuopio	1960	1969	kuntaliitos		maalaiskunta ja kaupunki
Käkisalmen maalaiskunta	Käkisalmi		1940	alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle		maalaiskunta ja kaupunki
Mikkelin maalaiskunta	Mikkeli	1960	2001	kuntaliitos		(maalais)kunta ja kaupunki
Muolaa	Kyyrölä		1934	kuntaliitos	Alue jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle 1940.	kaksi maalaiskuntaa
Naantalin maalaiskunta	Naantali	1960	1964	kuntaliitos	Aiemmin Naantaliin kuului vain Vanhakaupunki.	maalaiskunta ja kaupunki
Nurmeksen maalaiskunta	Nurmes	1947	1973	kuntaliitos		maalaiskunta ja kauppala
Paraisten maalaiskunta	Parainen	1960	1967	kuntaliitos		maalaiskunta ja kauppala
Pieksämäen maalaiskunta	Pieksämäki	1960	2004	kuntaliitos	Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi vuonna 2004 Jäppilän ja Virtasalmen kanssa Pieksänmaan kunnaksi. Tällöin muodostui aiempaa laajempi reikäleipäkunta, joka yhdistyi Pieksämäen kaupunkiin jo vuonna 2007.	(maalais)kunta ja kaupunki
Pieksänmaa	Pieksämäki		2007	kuntaliitos	Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi vuonna 2004 Jäppilän ja Virtasalmen kanssa Pieksänmaan kunnaksi. Tällöin muodostui aiempaa laajempi reikäleipäkunta, joka yhdistyi Pieksämäen kaupunkiin jo vuonna 2007.	kunta ja kaupunki
Pielisjärvi	Lieksa	1947	1973	kuntaliitos		maalaiskunta ja kauppala
Porvoon maalaiskunta	Porvoo	1960	1997	kuntaliitos		(maalais)kunta ja kaupunki
Rauman maalaiskunta	Rauma	1960	1993	kuntaliitos		(maalais)kunta ja kaupunki
Rovaniemen maalaiskunta	Rovaniemi	1960	2006	kuntaliitos		(maalais)kunta ja kaupunki
Savonlinna	Enonkoski	2013	ei ole lakannut		Enklaavi syntyi 2013, kun Kerimäki ja Punkaharju liitettiin Savonlinnaan.	kaupunki ja kunta
Sortavalan maalaiskunta	Sortavala		1940	alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle		maalaiskunta ja kaupunki
Sääminki	Savonlinna	1960	1973	kuntaliitos		maalaiskunta ja kaupunki
Tyrvää	Vammala	1960	1973	kuntaliitos		maalaiskunta ja kaupunki
Uudenkaarlepyyn maalaiskunta	Uusikaarlepyy	1947	1975	kuntaliitos		maalaiskunta ja kaupunki
Vehkalahti	Hamina	1960	2003	kuntaliitos		(maalais)kunta ja kaupunki
Viipurin maalaiskunta	Viipuri		1936	Maalaiskunta ympäröi varsinaista kaupunkia joka puolelta, osittain myös vesialueella. Kun Uuraan satama-alue liitettiin kaupunkiin vuonna 1936, Uuraasta muodostui eksklaavi, jolla oli rajaa muidenkin kuntien kuin Viipurin maalaiskunnan kanssa.	Alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle 1940.	maalaiskunta ja kaupunki

Reikäleipäkuntia toiminnallisesti ja historiallisesti määriteltynä

Kaikissa tapauksissa samannimiset kaupungit ja maalaiskunnat tai maalaiskunta ja siitä omaksi kunnakseen eronnut taajama eivät ole sijainneet toisiinsa nähden niin, että olisi muodostunut täydellinen enklaavi vaikka keskuskunnan ja ympäröivän maalaiskunnan toiminnallinen ja historiallinen suhde on muuten ollut samanlaisen kuin täydellisen enklaavin muodostavien kuntien tapauksessa. Esimerkiksi Loimaa rajoittui jo ennen Loimaan kunnan kuntaliitosta myös Ypäjään, Lohja ennen Lohjan kunnan kuntaliitosta myös Siuntioon, Uusikaupunki ennen Uudenkaupungin maalaiskunnan kuntaliitosta myös Kalantiin, Uskelasta eronnut Salo ennen Uskelan kuntaliitosta myös Halikkoon, ja Sääksmäestä eronnut Valkeakoski ennen Sääksmäen kuntaliitosta myös Pälkäneeseen, kun kauppalaksi ja sittemmin kaupungiksi muodostunut keskustaajama näiden tapauksissa sattui sijaitsemaan lähellä entisen emäkuntansa alueen jotain reunaa pikemmin kuin sen keskellä. Toiminnallisesti ja historiallisesti keskuskunnan ja ympäröivän kunnan suhde on kuitenkin näissä tapauksissa sama riippumatta enklaavin muodostumisesta tai kuntien nimistä, ja toinen merkitys käsitteelle reikäleipäkunta viittaakin tähän keskuskunnan ja ympäröivän kunnan toiminnalliseen ja historialliseen suhteeseen.

Kehyskunta	Keskuskunta	Kartta- lähde (vuosi)	Enklaavi lakannut	Lakkaamisen syy	Huomautus	Kuntamuodot (vuodesta 1995 nimitykset)
Alatornio	Tornio	1960	1973	kuntaliitos	Alatornio oli Tornion ainoa rajanaapuri Suomessa, mutta kaupungilla oli rajaa myös Ruotsin Haaparannan kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki
Bromarv, Raasepori, Tammisaari, Tenhola	Hanko	1960 2012 2013	–	ei ole lakannut	Hankoniemen maa-alueella Hangon ainoa rajanaapuri on ollut ensin Bromarv ja kuntaliitosten myötä myös Tenhola, Tammisaari ja Raasepori. Hangolla on kuitenkin vesirajaa myös Kemiönsaaren (ennen kuntaliitoksia Dragsfjärdin/vuoteen 1969 Hiittisten ja Västanfjärdin) kanssa.	ensimmäiset kaksi (maalais)kuntia, myöhemmät kaksi kaupunkeja, Hanko myös kaupunki
Hyvinkään maalaiskunta	Hyvinkää	1947	1969	kuntaliitos	Hyvinkään kaupungilla oli jo ennen kuntaliitosta pohjoisessa rajaa Riihimäen ja Hausjärven kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki
Jyväskylä	Muurame	2013	-	ei ole lakannut	Jyväskylä ympäröi Muuramea lähes joka puolelta, mutta Muuramella on vähän vesirajaa myös Toivakan kanssa.	kaupunki ja kunta
Kaarlela	Kokkola	1960	1977	kuntaliitos	Kaarlela oli Kokkolan rajanaapurina idässä ja kaakossa, mutta etelässä kaupungilla oli rajaa myös Kruunupyyn kanssa (sekä lännessä Öjan kanssa ennen tämän liittymistä Kaarlelaan vuonna 1969).	maalaiskunta ja kaupunki
Karjaan maalaiskunta	Karjaa	1960	1969	kuntaliitos	Karjaan kauppalalla oli rajaa myös Pohjan ja Snappertunan kuntien kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki
Keminmaa	Kemi	2013	–	ei ole lakannut	Keminmaa on Perämeren rannalla sijaitsevan Kemin pääasiallinen naapuri maa-alueilla, mutta Kemillä on idässä maa- ja merirajaa myös Simon kanssa sekä lännessä merialueilla Tornion kanssa.	(maalais)kunta ja kaupunki
Lappee	Lappeenranta ja Lauritsala	1960	1967	kuntaliitos	Lappee ympäröi Lappeenrannan kaupunkia ja Lauritsalan kauppalaa, mutta kaupunki ja kauppala olivat myös toistensa rajanaapureita. Lisäksi Lappeenranta rajoittui pohjoisessa Taipalsaareen.	maalaiskunta sekä kaupunki ja kauppala
Lohjan kunta	Lohja	1960	1997	kuntaliitos	Lohjan kaupungilla oli kaakossa erittäin lyhyt raja myös Siuntion kunnan kanssa, joten täyttä enklaavia ei muodostunut.	(maalais)kunta ja kaupunki
Loimaan kunta	Loimaa	1960	2005	kuntaliitos	Loimaan kaupungilla oli idässä yhteistä rajaa Ypäjän kunnan kanssa.	(maalais)kunta ja kaupunki
Mustasaari	Vaasa	2012	2013	kuntaliitos (Vähäkyrö Vaasaan)	Mustasaari ympäröi Vaasaa lähes joka puolelta, mutta Vaasalla oli vähän rajaa myös Maalahden kanssa. Kun Vähänkyrön kunta liitettiin Vaasaan vuonna 2013, Vähänkyrön alueesta muodostui eksklaavi, jolla on rajaa muidenkin kuntien kuin Mustasaaren ja Maalahden kanssa.	(maalais)kunta ja kaupunki
Närpiö	Kaskinen	2013	–	ei ole lakannut	Närpiö on ainoa rajanaapuri, mutta Kaskinen ulottuu merellä aluevesirajalle asti.	kaksi kaupunkia
Oulujoki	Oulu	1960	1965	kuntaliitos	Oululla ja Haukiputaalla oli yhteistä rajaa jo ennen Oulujoen liittämistä.	maalaiskunta ja kaupunki
Pedersören kunta, Pietarsaaren maalaiskunta	Pietarsaari	2013	–	ei ole lakannut	Pietarsaaren maalaiskunta ja sittemmin laajempi Pedersören kunta ympäröivät Pietarsaaren kaupunkia, mutta kaupungilla on jonkin verran rajaa myös Luodon kunnan kanssa.	(maalais)kunta ja kaupunki
Pernaja	Loviisa	1960	2010	kuntaliitos	Pernaja ympäröi aiemmin Loviisaa kaikkialla paitsi idässä, jossa sillä oli rajana myös Ruotsinpyhtää.	(maalais)kunta ja kaupunki
Pielisensuu	Joensuu	1947	1954	kuntaliitos	Pielisensuu oli Joensuun pääasiallinen rajanaapuri, mutta kaupungilla oli lyhyt raja myös Kontiolahden kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki
Pyhäjärvi Ul	Karkkila	1960	1969	kuntaliitos	Karkkilan kauppalalla oli rajaa myös Pusulan kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki
Seinäjoen maalaiskunta	Seinäjoki	1947	1959	kuntaliitos	Idässä silloisella Seinäjoen kauppalalla oli rajanaapurina myös Nurmo ja maalaiskunta ympäröi kauppalaa kaikilla muilla ilmansuunnilla.	maalaiskunta ja kaupunki
Sääksmäki	Valkeakoski	1960	1973	kuntaliitos	Sääksmäki ympäröi Valkeakoskea etelässä, mutta pohjoisessa sillä oli rajaa myös Kangasalan ja Pälkäneen kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki
Tiukka	Kristiinankaupunki	1960	1973	kuntaliitos	Tiukka ei ympäröinyt Kristiinankaupunkia kaikkialla maa-alueilla, vaan kaupungilla oli maarajaa myös Närpiön ja Lapväärtin kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki
Uskela	Salo	1960	1967	kuntaliitos	Uskela ympäröi Saloa idästä, mutta lännessä Salolla oli rajaa myös Halikon kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki
Valkeala	Kouvola	1960	2009	kuntaliitos	Valkeala ympäröi Kouvolaa joka puolelta lukuun ottamatta länttä, jossa kaupungilla oli rajaa myös Elimäen ja Kuusankosken kanssa.	(maalais)kunta ja kaupunki
Vanaja	Hämeenlinna	1960	1967	kuntaliitos	Vanaja ympäröi Hämeenlinnaa etelässä, mutta pohjoisessa Hämeenlinnan naapurina oli ensin Hämeenlinnan maalaiskunta ja sittemmin Hattula.	maalaiskunta ja kaupunki
Äänekosken maalaiskunta	Äänekoski	1960	1969	kuntaliitos	Äänekosken maalaiskunta ympäröi kauppalaa lännen suunnalla, mutta kauppalalla oli rajaa myös Suolahden ja Sumiaisten kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki

Kehyskunnat ja maalaiskunnat

Pääartikkeli: Maalaiskunta

Kehyskunnat ja kuntien muodostamat enklaavit Suomen ulkopuolella

Reikäleipäkunta on vain Suomessa käytetty käsite, mutta myös muualla maailmassa on edelleen tai on aiemmin ollut vastaavia tilanteita, joissa jokin kunta ympäröi toista kuntaa muodostaen enklaavin. Esimerkiksi Ruotsissa Stora Kopparbergin maalaiskunta ympäröi aiemmin joka puolelta Falunin kaupunkia. Virossa puolestaan Viljandin kaupunki sijaitsee kokonaan Viljandin kunnan ja Võrun kaupunki Võrun kunnan sisällä.

Aiheesta muualla

• Juutilainen, Jouni: Katoavat reikäleipäkunnat (Julkaistu myös Keskisuomalaisessa 12.6.2007) Jyväskylän kaupunki. Viitattu 23.10.2018.
• Laesterä, Eero & Laesterä, Pertti: Eräiden reikäleipäkuntien yhdistymisen taloudelliset vaikutukset. Sisäasiainministeriö, 1997. ISBN 9517341350.
  • Tiedote: Reikäleipäkuntien yhdistymisen talousvaikutukset vaihtelevat 30.9.1997. Sisäasiainministeriö. Viitattu 21.10.2012.
• Pihlajaniemi, Toivo: Kuntarakenne murroksessa. Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2006. ISBN 952-5514-39-0 (PDF). Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 21.10.2012).
  • Tiedote: YTT Toivo Pihlajaniemi esittää: Kunnille väestömääräiset ja alueelliset minimikoot 20.4.2006. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Viitattu 21.10.2012.
• Mannerfeldt, Carl ym. (toim.): Oppikoulun kartasto, s. 20–21. Suomi, kunnat ja läänit. Porvoo: WSOY, 1962 (4. painos).
• Palosaari, Matti ja Vahtola, Jukka: Karttakirja ala-asteelle, s. 12–13. Suomen kunnat ja läänit. Helsinki: Otava, 1993 (6. painos).
• Suomen kantakartaston lehtijako ja tilausnumerot 1943-1943 (JPG) (Pohjois-Suomi) Kansallisarkisto.
• Suomen kantakartaston lehtijako ja tilausnumerot 1943-1943 (JPG) (Etelä-Suomi) Kansallisarkisto.