Ero sivun ”Alajärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 46.132.37.185) ja palautettiin versio 19772529, jonka on tehnyt Vyörykkä Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
p kapulakielisyyksiä ja itsestäänselvyyksiä poistettu (pyyntö); ehkä myös oheismuokkauksia (AWB) |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
| www-osoite = http://www.alajarvi.fi |
| www-osoite = http://www.alajarvi.fi |
||
| www-nimi = www.alajarvi.fi |
| www-nimi = www.alajarvi.fi |
||
| latd = |
| latd = 63 | latm = 00 | lats = |
||
| longd = 023 | longm = 49 | longs = |
| longd = 023 | longm = 49 | longs = |
||
| koordinaatit_näyttö = rivi,otsikko |
| koordinaatit_näyttö = rivi,otsikko |
||
| Rivi 43: | Rivi 43: | ||
[[Tiedosto:Maxiale.JPG|pienoiskuva|Maxiale-kauppakeskus.]] |
[[Tiedosto:Maxiale.JPG|pienoiskuva|Maxiale-kauppakeskus.]] |
||
[[Tiedosto:Alajärvi fire station.JPG|pienoiskuva|Alajärven palolaitos.]] |
[[Tiedosto:Alajärvi fire station.JPG|pienoiskuva|Alajärven palolaitos.]] |
||
'''Alajärvi''' on [[Suomi|Suomen]] [[kaupunki]] [[Etelä-Pohjanmaan maakunta|Etelä-Pohjanmaalla]]. Kaupungin väkiluku on {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}}}} ({{Päiväys|{{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}}}})<ref name="vakilukuviite" /> ja pinta-ala {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} km² ({{Päiväys|{{Suomen kunta/pinta-ala|päiväys}}}}), josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }} km² maata ja {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}}}} km² sisävesiä.<ref name="pinta-ala" /> |
'''Alajärvi''' on [[Suomi|Suomen]] [[kaupunki]] [[Etelä-Pohjanmaan maakunta|Etelä-Pohjanmaalla]]. Kaupungin väkiluku on {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}}}} ({{Päiväys|{{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}}}})<ref name="vakilukuviite" /> ja pinta-ala {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} km² ({{Päiväys|{{Suomen kunta/pinta-ala|päiväys}}}}), josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }} km² maata ja {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}}}} km² sisävesiä.<ref name="pinta-ala" /> Alajärven kunta perustettiin vuonna 1868 ja se sai kaupunkinimityksen 1986. [[Lehtimäki|Lehtimäen]] kunta liitettiin Alajärveen 2009. Alajärven naapurikunnat ovat [[Alavus]], [[Kuortane]], [[Kyyjärvi]], [[Lappajärvi]], [[Lapua]], [[Perho (kunta)|Perho]], [[Soini]], [[Vimpeli]] ja [[Ähtäri]]. Alajärvi on osa [[Järviseudun seutukunta]]a. Alajärvi on Järviseudun ainoa kaupunki. |
||
Kaupungin suurin järvi on [[Ähtävänjoki|Ähtävänjoen]] vesistöön kuuluva [[Alajärvi (järvi Alajärvellä)|Alajärvi]], jonka rannalla kaupungin keskustaajama sijaitsee. |
Kaupungin suurin järvi on [[Ähtävänjoki|Ähtävänjoen]] vesistöön kuuluva [[Alajärvi (järvi Alajärvellä)|Alajärvi]], jonka rannalla kaupungin keskustaajama sijaitsee. |
||
Alajärvi on tunnettu myös urheiluseura [[Alajärven Ankkurit|Alajärven Ankkureista]]. |
Alajärvi on tunnettu myös urheiluseura [[Alajärven Ankkurit|Alajärven Ankkureista]]. |
||
== Historia == |
== Historia == |
||
=== Asutuksen syntyminen === |
=== Asutuksen syntyminen === |
||
Alajärven seudun asutus on hyvin vanhaa. [[Suomusjärven kulttuuri]]n asuinpaikkoja on löydetty erityisesti Kurejoen-Koskenvarren alueelta.<ref name="Finlandia7a">{{kirjaviite | Tekijä=Heikki Susiluoma|Nimeke=Finlandia, Otavan Maammekirja 7 | sivut= 37–40|Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija=Otava| Vuosi= 1986 |Tunniste=ISBN 951-1-08930-7}}</ref> Soukanpuron varrelta on tavattu tuluskivi ja reikäkiviä on löytynyt muun muassa Verijärven rannalta. Lisäksi on tehty hajanaisia [[Taltta|kourutalttalöytöjä]].<ref name="Finlandia7b">{{kirjaviite | Tekijä=Ari Öysti|Nimeke=Finlandia, Otavan Maammekirja 7 | Sivut = 144–145|Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija=Otava| Vuosi= 1986 |Tunniste=ISBN 951-1-08930-7}}</ref> Varhaisimmat asuinpaikat sijaitsivat jokisuissa meren rannalla, vaikkakin ne nykyisin ovat [[Maankohoaminen|maankohoamisen]] vaikutuksesta kaukana sisämaassa. Asukkaiden elinkeinona olivat pääasiassa [[kalastus]] ja [[metsästys]], mistä kertoo myös seudulta löytynyt koristeltu [[Nuija (työkalu)|pallonuija]].<ref name="Finlandia7a" /> [[Pronssikausi|Pronssi-]] ja [[Rautakausi|rautakauden]] aikaisia löytöjä ovat [[pronssi]]nen [[tikari]] ja [[ |
Alajärven seudun asutus on hyvin vanhaa. [[Suomusjärven kulttuuri]]n asuinpaikkoja on löydetty erityisesti Kurejoen-Koskenvarren alueelta.<ref name="Finlandia7a">{{kirjaviite | Tekijä=Heikki Susiluoma |Nimeke=Finlandia, Otavan Maammekirja 7 | sivut= 37–40 |Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija=Otava| Vuosi= 1986 |Tunniste=ISBN 951-1-08930-7}}</ref> Soukanpuron varrelta on tavattu tuluskivi ja reikäkiviä on löytynyt muun muassa Verijärven rannalta. Lisäksi on tehty hajanaisia [[Taltta|kourutalttalöytöjä]].<ref name="Finlandia7b">{{kirjaviite | Tekijä=Ari Öysti |Nimeke=Finlandia, Otavan Maammekirja 7 | Sivut = 144–145 |Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija=Otava| Vuosi= 1986 |Tunniste=ISBN 951-1-08930-7}}</ref> Varhaisimmat asuinpaikat sijaitsivat jokisuissa meren rannalla, vaikkakin ne nykyisin ovat [[Maankohoaminen|maankohoamisen]] vaikutuksesta kaukana sisämaassa. Asukkaiden elinkeinona olivat pääasiassa [[kalastus]] ja [[metsästys]], mistä kertoo myös seudulta löytynyt koristeltu [[Nuija (työkalu)|pallonuija]].<ref name="Finlandia7a" /> [[Pronssikausi|Pronssi-]] ja [[Rautakausi|rautakauden]] aikaisia löytöjä ovat [[pronssi]]nen [[tikari]] ja [[rauta]]iset [[Nuoli|nuolenkärjet]], jotka ovat löytyneet [[Lehtimäki (kylä)|Lehtimäen kylän]] alueelta.<ref name="Finlandia7b" /><br> |
||
[[Keskiaika|Keskiajalla]] Alajärven seudulle saapui erämiehiä [[Satakunta|Satakunnasta]] ja [[Häme]]estä.<ref name="Finlandia7a" /> Alueen kautta kulki myös suosittu [[Pirkkalaiset|pirkkalaisten]] eräreitti [[Näsijärvi|Näsijärven]] ja [[Ähtäri]]nreitin kautta [[Ähtävänjoki|Ähtävänjokea]] pitkin aina [[Pohjanlahti|Pohjanlahden rannalle]] saakka.<ref name="Finlandia7b" /> |
[[Keskiaika|Keskiajalla]] Alajärven seudulle saapui erämiehiä [[Satakunta|Satakunnasta]] ja [[Häme]]estä.<ref name="Finlandia7a" /> Alueen kautta kulki myös suosittu [[Pirkkalaiset|pirkkalaisten]] eräreitti [[Näsijärvi|Näsijärven]] ja [[Ähtäri]]nreitin kautta [[Ähtävänjoki|Ähtävänjokea]] pitkin aina [[Pohjanlahti|Pohjanlahden rannalle]] saakka.<ref name="Finlandia7b" /> Vähitellen myös [[Pohjanmaa]]n rannikolle asettuneet [[ruotsalaiset]] alkoivat siirtyä Ähtävänjoen laaksoa pitkin Lappajärven ympäristöön. Alajärvellä ruotsalaisväestö raivasi asuinsijansa [[järvi]]en rannoille ja [[joki]]en varsille, pääasiassa Alajärven ja Kurejoen rannoille. [[Uusi aika|Uuden ajan alussa]] alkoi uusi vaihe Alajärven kuten koko järviseudun asutuksessa. [[Savolaiset|Savolaisten]] uudisasukkaiden virta ohjautui alueelle vuodesta 1560.<ref name="Finlandia7a" /> |
||
[[Kirkko|Kirkollisesti]] Alajärven seutu kuului aluksi hyvin laajaan [[Pietarsaari|Pietarsaaren seurakuntaan]]. Emäseurakunnan yläosasta muodostettiin 1637 Lappajärven kappeliseurakunta, johon myös Alajärvi kuului. Vuonna 1751 Alajärvestä tuli kappeliseurakunta ja 1859 itsenäinen kirkkoherrakunta. Alajärven kappeleiksi muodostetut Soini ja Lehtimäki erotettiin itsenäisiksi seurakunniksi 1895 ja 1904. Alajärven seurakunnan ensimmäisen [[Alajärven kirkko|kirkon]] rakensi [[Antti Hakola]] puusta 1749. Kirkosta on jäljellä vielä nykyisinkin käytössä oleva [[kellotapuli|tapulimainen]] kellotorni. Nykyinen [[puukirkko]] rakennettiin vuosina 1836–1842 [[intendentinkonttori]]ssa laadittujen piirustusten mukaan. Rakennusmestarina toimi [[Kaustinen|kaustislainen]] [[Jaakko Kuorikoski]].<ref name="Finlandia7a" /> [[Lehtimäen kirkko|Lehtimäen kirkon]] rakensi tunnettu kirkon rakentaja [[Jakob Rijf]] vuosina 1791–1800.<ref name="Finlandia7b" /> |
[[Kirkko|Kirkollisesti]] Alajärven seutu kuului aluksi hyvin laajaan [[Pietarsaari|Pietarsaaren seurakuntaan]]. Emäseurakunnan yläosasta muodostettiin 1637 Lappajärven kappeliseurakunta, johon myös Alajärvi kuului. Vuonna 1751 Alajärvestä tuli kappeliseurakunta ja 1859 itsenäinen kirkkoherrakunta. Alajärven kappeleiksi muodostetut Soini ja Lehtimäki erotettiin itsenäisiksi seurakunniksi 1895 ja 1904. Alajärven seurakunnan ensimmäisen [[Alajärven kirkko|kirkon]] rakensi [[Antti Hakola]] puusta 1749. Kirkosta on jäljellä vielä nykyisinkin käytössä oleva [[kellotapuli|tapulimainen]] kellotorni. Nykyinen [[puukirkko]] rakennettiin vuosina 1836–1842 [[intendentinkonttori]]ssa laadittujen piirustusten mukaan. Rakennusmestarina toimi [[Kaustinen|kaustislainen]] [[Jaakko Kuorikoski]].<ref name="Finlandia7a" /> [[Lehtimäen kirkko|Lehtimäen kirkon]] rakensi tunnettu kirkon rakentaja [[Jakob Rijf]] vuosina 1791–1800.<ref name="Finlandia7b" /> |
||
| Rivi 63: | Rivi 63: | ||
[[Pohjois-Amerikka]] veti puoleensa myös alajärveläisiä. 1800-lvun lopulla ja 1900-luvun alussa valtameren taakse matkusti Alajärveltä noin 3 500 henkeä. Siirtolaisuudesta huolimatta kunnan asukasluku oli vuonna 1920 jo 8 351. Alajärvi on menettänyt alueitaan kolmessa alueliitoksessa. Vuonna 1870 [[Kauhajärvi|Kauhajärven kylä]] liitettiin Lappajärveen {{Kenen mukaan}}, joka taas myöhemmin liitettiin [[Lapua]]an, 1927 [[Koskela (Vimpeli)|Koskelan kylä]] Vimpeliin ja 1949 [[Hokkala]] ja [[Vehkaperä]] Kyyjärveen. Alajärven asukasluku oli 1950-luvulla lähes kymmenentuhatta, mutta seuraavan viidentoista vuoden aikana väestö väheni yli 1 500 hengellä. Alajärvi koki 1970-luvulla voimakkaan elinkeinorakenteen murroksen. Maa- ja [[metsätalous]], joka vielä 1970 työllisti lähes puolet ammatissa toimivasta väestöstä, menetti asemansa pääelinkeinona [[Palvelusektori|palvelualoille]]. Tämän jälkeen asukasluku alkoi jälleen kasvaa ja 1985 asukkaita oli 9 141. Kaupungin oikeudet Alajärvi sai vuoden 1986 alussa.<ref name="Finlandia7a" /> |
[[Pohjois-Amerikka]] veti puoleensa myös alajärveläisiä. 1800-lvun lopulla ja 1900-luvun alussa valtameren taakse matkusti Alajärveltä noin 3 500 henkeä. Siirtolaisuudesta huolimatta kunnan asukasluku oli vuonna 1920 jo 8 351. Alajärvi on menettänyt alueitaan kolmessa alueliitoksessa. Vuonna 1870 [[Kauhajärvi|Kauhajärven kylä]] liitettiin Lappajärveen {{Kenen mukaan}}, joka taas myöhemmin liitettiin [[Lapua]]an, 1927 [[Koskela (Vimpeli)|Koskelan kylä]] Vimpeliin ja 1949 [[Hokkala]] ja [[Vehkaperä]] Kyyjärveen. Alajärven asukasluku oli 1950-luvulla lähes kymmenentuhatta, mutta seuraavan viidentoista vuoden aikana väestö väheni yli 1 500 hengellä. Alajärvi koki 1970-luvulla voimakkaan elinkeinorakenteen murroksen. Maa- ja [[metsätalous]], joka vielä 1970 työllisti lähes puolet ammatissa toimivasta väestöstä, menetti asemansa pääelinkeinona [[Palvelusektori|palvelualoille]]. Tämän jälkeen asukasluku alkoi jälleen kasvaa ja 1985 asukkaita oli 9 141. Kaupungin oikeudet Alajärvi sai vuoden 1986 alussa.<ref name="Finlandia7a" /> |
||
Akateemikko, arkkitehti [[Alvar Aalto]] vietti kesiään Alajärvellä 1920–1940-luvulla. Alajärveltä löytyy Aallon tuotantoa arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisen rakennuksen suunnittelutyöstä nuorisoseurantalo (1918) nuoren arkkitehdin 1920-luvulla ideoimien puurakennusten ja maailmankuulun maestron |
Akateemikko, arkkitehti [[Alvar Aalto]] vietti kesiään Alajärvellä 1920–1940-luvulla. Alajärveltä löytyy Aallon tuotantoa arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisen rakennuksen suunnittelutyöstä nuorisoseurantalo (1918) nuoren arkkitehdin 1920-luvulla ideoimien puurakennusten ja maailmankuulun maestron ”valkoisen kauden” töiden; kunnanvirastot vuodelta 1967 kautta Aallon arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen; kaupunginkirjasto, joka rakennettiin vuonna 1991. Alajärven Aalto-keskustaa täydentää [[Aino Aalto|Aino Aallon]] 1924 suunnittelema kesäasunto [[Villa Flora]]. [[Carl Ludvig Engel]]in piirtämä Alajärven kirkko ja Alvar Aallon suunnittelemat kirkonkylän julkiset rakennukset on yhdessä luokiteltu [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin]]<ref>{{RKY|2042}}</ref>. |
||
Toinen tunnettu vaikuttaja Alajärvellä oli [[taidemaalari]] [[Eero Nelimarkka]], joka oli myös kotoisin Alajärveltä. Pohjalaisen maiseman ja elämänmuodon kuvaaja Nelimarkka rakensi jo 1930-luvun alussa ateljeenhuvilan Kivikkoon ja vuonna 1964 avattiin [[Nelimarkka-museo]] Alajärven länsipuolella, paikalle, jossa taiteilijan isoisä oli syntynyt.<ref name="Finlandia7a" /> |
Toinen tunnettu vaikuttaja Alajärvellä oli [[taidemaalari]] [[Eero Nelimarkka]], joka oli myös kotoisin Alajärveltä. Pohjalaisen maiseman ja elämänmuodon kuvaaja Nelimarkka rakensi jo 1930-luvun alussa ateljeenhuvilan Kivikkoon ja vuonna 1964 avattiin [[Nelimarkka-museo]] Alajärven länsipuolella, paikalle, jossa taiteilijan isoisä oli syntynyt.<ref name="Finlandia7a" /> |
||
=== Kuntaliitokset === |
=== Kuntaliitokset === |
||
Lehtimäestä tuli oma pitäjänsä, kun se erosi Lappajärvestä. Lehtimäen asukasluku kasvoi tasaisesti 1900-luvun alkupuolella. 1960-luvun alussa asukkaita oli lähes 3 000. Tämän jälkeen väestö väheni 1980-luvulle asti, jolloin asukasluku vakiintui 2 500:n tienoille. 1990-luvulla kunnan asukasmäärä alkoi jälleen laskea. Vuonna 2009, ennen Alajärven kanssa tehtyä [[kuntaliitos]]ta, pitäjässä oli 1 849 asukasta.<ref name="Finlandia7b" /> [[Lehtimäki|Lehtimäen kunta]] liittyi Alajärven kaupunkiin 2009. |
Lehtimäestä tuli oma pitäjänsä, kun se erosi Lappajärvestä. Lehtimäen asukasluku kasvoi tasaisesti 1900-luvun alkupuolella. 1960-luvun alussa asukkaita oli lähes 3 000. Tämän jälkeen väestö väheni 1980-luvulle asti, jolloin asukasluku vakiintui 2 500:n tienoille. 1990-luvulla kunnan asukasmäärä alkoi jälleen laskea. Vuonna 2009, ennen Alajärven kanssa tehtyä [[kuntaliitos]]ta, pitäjässä oli 1 849 asukasta.<ref name="Finlandia7b" /> [[Lehtimäki|Lehtimäen kunta]] liittyi Alajärven kaupunkiin 2009. |
||
Kuntaliitosten jälkeen Alajärven kaupungin asukasmäärä nousi ja vuonna 2011 se oli 10 440. Alajärvi on Etelä-Pohjanmaan itäisen alueen vireä kaupan keskus. Keskustassa sijaitsee useiden erikoistavarakauppojen lisäksi muutama ravintola ja pikaruokapaikka. Kaupungissa on myös poliisilaitos, paloasema, terveyskeskus ja vuonna 2013 käyttöön otettu uimahalli. Alajärvellä on lukio, sekä toisen asteen ammattikoulutusta tarjoavat Järviseudun Koulutuskuntayhtymän ylläpitämät Alajärven ja Kurejoen toimipisteet. Lehtimäellä toimii Lehtimäen Erityiskansanopisto. |
Kuntaliitosten jälkeen Alajärven kaupungin asukasmäärä nousi ja vuonna 2011 se oli 10 440. Alajärvi on Etelä-Pohjanmaan itäisen alueen vireä kaupan keskus. Keskustassa sijaitsee useiden erikoistavarakauppojen lisäksi muutama ravintola ja pikaruokapaikka. Kaupungissa on myös poliisilaitos, paloasema, terveyskeskus ja vuonna 2013 käyttöön otettu uimahalli. Alajärvellä on lukio, sekä toisen asteen ammattikoulutusta tarjoavat Järviseudun Koulutuskuntayhtymän ylläpitämät Alajärven ja Kurejoen toimipisteet. Lehtimäellä toimii Lehtimäen Erityiskansanopisto. |
||
| Rivi 78: | Rivi 78: | ||
Alajärven [[kallioperä]] on kivilajikoostumukseltaan varsin kirjava. Tärkeimmät kivilajit ovat [[graniitti]], [[kiillegneissi]]ä, [[amfiboli]]ittia, [[uraliitti]][[porfyriitti]]a, [[pegmatiitti]][[graniitti]], [[kvartsi]]- ja [[granodioriitti]]a ja palgioklaasigneissi.<ref name="Finlandia7b" /> Vimpelin vastaisella rajalla on lähes kymmenen kilometriä pitkä [[kalkkikivi]]vyöhyke. Esiintymä on pääosin väriltään harmaata [[dolomiitti]]kalkkia, joka soveltuu erinomaisesti maatalouskalkiksi.<ref name="Finlandia7a" /> [[Kallioperä]] pistää kuitenkin vain harvoin esiin maalajien alta.<ref name="Finlandia7b" /> |
Alajärven [[kallioperä]] on kivilajikoostumukseltaan varsin kirjava. Tärkeimmät kivilajit ovat [[graniitti]], [[kiillegneissi]]ä, [[amfiboli]]ittia, [[uraliitti]][[porfyriitti]]a, [[pegmatiitti]][[graniitti]], [[kvartsi]]- ja [[granodioriitti]]a ja palgioklaasigneissi.<ref name="Finlandia7b" /> Vimpelin vastaisella rajalla on lähes kymmenen kilometriä pitkä [[kalkkikivi]]vyöhyke. Esiintymä on pääosin väriltään harmaata [[dolomiitti]]kalkkia, joka soveltuu erinomaisesti maatalouskalkiksi.<ref name="Finlandia7a" /> [[Kallioperä]] pistää kuitenkin vain harvoin esiin maalajien alta.<ref name="Finlandia7b" /> |
||
Yleisin maalaji on [[moreeni]], joka on Lehtimäen kylän alueella paikoin hyvinkin hedelmällistä. Kaupungin ainoa [[harju]]jakso on Lappajärven etelärannalta [[Töysä]]än suuntautuva, katkonainen Lehtimäenharju. Järvien ja jokien rannoilla on paikoin laajoja [[hieta]]- ja [[hiesu]][[ |
Yleisin maalaji on [[moreeni]], joka on Lehtimäen kylän alueella paikoin hyvinkin hedelmällistä. Kaupungin ainoa [[harju]]jakso on Lappajärven etelärannalta [[Töysä]]än suuntautuva, katkonainen Lehtimäenharju. Järvien ja jokien rannoilla on paikoin laajoja [[hieta]]- ja [[hiesu]][[savi]]koita. [[Turve]]tta on paljon erityisesti kaupungin itäosassa.<ref name="Finlandia7a" /><ref name="Finlandia7b" /> |
||
Pinnanmuodot ovat vaihtelevat. Suomenselän alueella kaupungin itäosissa maasto on varsin [[mäki]]stä. Kaupungin korkein huippu on [[Suokonmäki]], joka kohoaa 234 metriin.<ref name="Finlandia7b" /> Kaupungin toiseksi suurin huippu, [[Möksy]] kohoaa 209 metriin. Muita yli 150 metrin korkeuteen kohoavia ja selvästi ympäristöstään erottuvia kohoumia ovat mm. [[Teerinevankallio]] ja [[Käärmekallio]]. Länttä kohti maasto alenee, mutta ei muutu varsinaiseksi Pohjanmaan lakeudeksi. Maisemaan tuovat vaihtelut matalat kummut ja jokilaaksojen tasanteet. Lappajärven eteläpuolella kohoaa järviseudun tunnettu näköalapaikka [[Pyhävuori]], joka kohoaa 151 metriä merenpintaa ja 82 metriä Lappajärven pintaa korkeammalle.<ref name="Finlandia7a" /> |
Pinnanmuodot ovat vaihtelevat. Suomenselän alueella kaupungin itäosissa maasto on varsin [[mäki]]stä. Kaupungin korkein huippu on [[Suokonmäki]], joka kohoaa 234 metriin.<ref name="Finlandia7b" /> Kaupungin toiseksi suurin huippu, [[Möksy]] kohoaa 209 metriin. Muita yli 150 metrin korkeuteen kohoavia ja selvästi ympäristöstään erottuvia kohoumia ovat mm. [[Teerinevankallio]] ja [[Käärmekallio]]. Länttä kohti maasto alenee, mutta ei muutu varsinaiseksi Pohjanmaan lakeudeksi. Maisemaan tuovat vaihtelut matalat kummut ja jokilaaksojen tasanteet. Lappajärven eteläpuolella kohoaa järviseudun tunnettu näköalapaikka [[Pyhävuori]], joka kohoaa 151 metriä merenpintaa ja 82 metriä Lappajärven pintaa korkeammalle.<ref name="Finlandia7a" /> |
||
| Rivi 92: | Rivi 92: | ||
=== Kylät === |
=== Kylät === |
||
[[ |
[[Tiedosto:Alajärvi-kylät.png|pienoiskuva|300px|Alajärven kylät.]] |
||
Alajärvellä on neljä [[henkikirjakylä]]ä (tieto vuodelta 1967):<ref name="suomenmaa1">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi | Vuosi =1967 | Luku = | Sivu |
Alajärvellä on neljä [[henkikirjakylä]]ä (tieto vuodelta 1967):<ref name="suomenmaa1">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi | Vuosi =1967 | Luku = | Sivu = | Julkaisupaikka =Helsinki| Julkaisija =WSOY | Tunniste = }}</ref> |
||
* Alajärvi |
* Alajärvi |
||
* [[Kurejoki]] |
* [[Kurejoki]] |
||
| Rivi 100: | Rivi 100: | ||
Ulkosarkoja Alajärvellä ovat lisäksi Savonkylä, Tarvolankylä, Päällysaho ja Vimpeli.<ref name="suomenmaa1"/> |
Ulkosarkoja Alajärvellä ovat lisäksi Savonkylä, Tarvolankylä, Päällysaho ja Vimpeli.<ref name="suomenmaa1"/> |
||
Alajärveen liitetyssä [[Lehtimäki|Lehtimäessä]] on neljä henkikirjakylää (tieto vuodelta 1971):<ref name="suomenmaa4">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 4, Kokkola – Lestijärvi | Vuosi =1971 | Luku = | Sivu =367 |
Alajärveen liitetyssä [[Lehtimäki|Lehtimäessä]] on neljä henkikirjakylää (tieto vuodelta 1971):<ref name="suomenmaa4">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 4, Kokkola – Lestijärvi | Vuosi =1971 | Luku = | Sivu =367 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =WSOY | Tunniste = }}</ref> |
||
* Kukko |
* Kukko |
||
* Laasala |
* Laasala |
||
| Rivi 111: | Rivi 111: | ||
===Taajamat=== |
===Taajamat=== |
||
Vuoden 2017 lopussa Alajärvellä oli 9 831 asukasta, joista 5 975 asui [[ |
Vuoden 2017 lopussa Alajärvellä oli 9 831 asukasta, joista 5 975 asui [[Taajamat Suomessa|taajamissa]], 3 798 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Alajärven taajama-aste on 61,1 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke =Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =2.12.2018 | Kieli = | arkisto =https://web.archive.org/web/20190716153808/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | arkistoitu =16.7.2019 }}</ref> Alajärven taajamaväestö jakaantuu kolmen eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke =Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =2.12.2018 | Kieli = | arkisto =https://web.archive.org/web/20190714130747/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px/ | arkistoitu =14.7.2019 }}</ref> |
||
{| class="wikitable sortable" |
{| class="wikitable sortable" |
||
| Rivi 125: | Rivi 125: | ||
Kaupungin [[keskustaajama]] on lihavoitu. |
Kaupungin [[keskustaajama]] on lihavoitu. |
||
== Väestö == |
== Väestö == |
||
=== Väestönkehitys === |
=== Väestönkehitys === |
||
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen. |
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen. |
||
{{Pylväsdiagrammi |
{{Pylväsdiagrammi |
||
|title = |
|title = Alajärven väestönkehitys 1980–2020 |
||
|titlebar= |
|titlebar= #DDD |
||
|width = |
|width = 600px |
||
|barwidth= |
|barwidth= 500px |
||
|left1 = |
|left1 = Vuosi |
||
|right1 = |
|right1 = Asukkaita |
||
|bars = |
|bars = |
||
{{bar pixel|1980|#0099FF|445||11 089}} |
{{bar pixel|1980|#0099FF|445||11 089}} |
||
{{bar pixel|1985|#0099FF|469||11 683}} |
{{bar pixel|1985|#0099FF|469||11 683}} |
||
| Rivi 146: | Rivi 146: | ||
{{bar pixel|2015|#0099FF|401||10 006}} |
{{bar pixel|2015|#0099FF|401||10 006}} |
||
{{bar pixel|2020|#0099FF|391||9 550}} |
{{bar pixel|2020|#0099FF|391||9 550}} |
||
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä |
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =11.1.2018 | Kieli = | arkisto =https://web.archive.org/web/20190306095508/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px/ | arkistoitu =6.3.2019 }}</ref> |
||
}} |
}} |
||
| Rivi 153: | Rivi 153: | ||
* [[Alajärven seurakunta]] |
* [[Alajärven seurakunta]] |
||
** Lehtimäen kappeliseurakunta |
** Lehtimäen kappeliseurakunta |
||
Vuonna [[2004]] alajärveläisistä 8 227 kuului seurakuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.alajarvenseurakunta.fi/| Nimeke = Alajärven seurakunta| Tekijä |
Vuonna [[2004]] alajärveläisistä 8 227 kuului seurakuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.alajarvenseurakunta.fi/| Nimeke = Alajärven seurakunta| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.12.2009}}</ref> |
||
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Alajärven kaupungin nykyisellä alueella.<ref name="seurakunnat"/> |
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Alajärven kaupungin nykyisellä alueella.<ref name="seurakunnat"/> |
||
* [[Lehtimäen seurakunta]] (liitetty Alajärven seurakuntaan 2009) |
* [[Lehtimäen seurakunta]] (liitetty Alajärven seurakuntaan 2009) |
||
Kirkon herätysliikkeistä [[vanhoillislestadiolaisuus]] on saanut vahvat juuret Alajärvellä ([[Alajärven Rauhanyhdistys]])<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.alajarvenrauhanyhdistys.fi/| Nimeke = Alajärven Rauhanyhdistys| Tekijä |
Kirkon herätysliikkeistä [[vanhoillislestadiolaisuus]] on saanut vahvat juuret Alajärvellä ([[Alajärven Rauhanyhdistys]])<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.alajarvenrauhanyhdistys.fi/| Nimeke = Alajärven Rauhanyhdistys| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.12.2009}}</ref>. Lisäksi kunnassa vaikuttaa noin 500 jäsenen [[Alajärven Helluntaiseurakunta]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.alajarvenhelluntaiseurakunta.fi/| Nimeke = Alajärven helluntaiseurakunta| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.12.2009}}</ref> sekä [[Alajärven vapaaseurakunta|Alajärven Vapaaseurakunta]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.alajarvi.svk.fi/| Nimeke = Alajärven vapaaseurakunta| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.12.2009 }}</ref>. [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Alajärven alueella toimii [[Vaasan ortodoksinen seurakunta]].<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta {{Wayback|1=https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta |päiväys=20181009132100 }}</ref> |
||
==Talous== |
==Talous== |
||
| Rivi 170: | Rivi 170: | ||
* [[Rautaruukki (yritys)|Rautaruukki Oyj]], tehdas valmistaa julkisivupaneeleja<ref>http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/rautaruukki+rakentaa+julkisivupaneelitehtaan+alajarvelle/a57512 {{Wayback|1=http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/rautaruukki+rakentaa+julkisivupaneelitehtaan+alajarvelle/a57512 |päiväys=20150402162055 }}</ref> |
* [[Rautaruukki (yritys)|Rautaruukki Oyj]], tehdas valmistaa julkisivupaneeleja<ref>http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/rautaruukki+rakentaa+julkisivupaneelitehtaan+alajarvelle/a57512 {{Wayback|1=http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/rautaruukki+rakentaa+julkisivupaneelitehtaan+alajarvelle/a57512 |päiväys=20150402162055 }}</ref> |
||
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Mäkelä Alu Oy, |
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Mäkelä Alu Oy, Alajärven Osuuspankki ja tekonurmea valmistava Saltex Oy.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9262761#Alaj%C3%A4rvi | Nimeke = Alueen Alajärvi yhteisöverotiedot | Julkaisu = Yle | Viitattu = 6.2.2018 }}</ref> |
||
== Kulttuuri == |
== Kulttuuri == |
||
| Rivi 368: | Rivi 368: | ||
| 1,4 |
| 1,4 |
||
| 43 |
| 43 |
||
| 0,8 |
| 0,8 |
||
|- |
|- |
||
| [[Kuntavaalit 2017|2017]] |
| [[Kuntavaalit 2017|2017]] |
||
| Rivi 397: | Rivi 397: | ||
* [[Jori Harju]], lippueamiraali, merivoimien komentaja |
* [[Jori Harju]], lippueamiraali, merivoimien komentaja |
||
* [[Reijo Hongisto]], kansanedustaja |
* [[Reijo Hongisto]], kansanedustaja |
||
* [[Pekka Höykinpuro]], kestävyysjuoksija<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Pekka Höykinpuro|Julkaisu=Wikipedia|Ajankohta=2011-01-03|www=https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pekka_H%C3%B6ykinpuro&oldid=9605457 |
* [[Pekka Höykinpuro]], kestävyysjuoksija<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Pekka Höykinpuro |Julkaisu=Wikipedia |Ajankohta=2011-01-03 |www=https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pekka_H%C3%B6ykinpuro&oldid=9605457 }}</ref> |
||
* [[Reijo Höykinpuro]], kestävyysjuoksija<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Reijo Höykinpuro|Julkaisu=Wikipedia|Ajankohta=2013-02-21|www=https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Reijo_H%C3%B6ykinpuro&oldid=12732280 |
* [[Reijo Höykinpuro]], kestävyysjuoksija<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Reijo Höykinpuro |Julkaisu=Wikipedia |Ajankohta=2013-02-21 |www=https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Reijo_H%C3%B6ykinpuro&oldid=12732280 }}</ref> |
||
* [[Mikko Joensuu]], muusikko |
* [[Mikko Joensuu]], muusikko |
||
* [[Eino Kaila]], filosofi, psykologi |
* [[Eino Kaila]], filosofi, psykologi |
||
Versio 29. toukokuuta 2021 kello 21.38
| Alajärvi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Alajärven kaupungintalo |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Järviseudun seutukunta |
| Kuntanumero | 005 |
| Hallinnollinen keskus | Alajärven keskustaajama |
| Perustettu | 1869 |
| – kaupungiksi | 1986 |
| Kuntaliitokset | Lehtimäki (2009) |
| Kokonaispinta-ala |
1 056,75 km² 110:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 1 008,77 km² |
| – sisävesi | 47,98 km² |
| Väkiluku |
9 113 108:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 9,03 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 17,4 % |
| – 15–64-v. | 54,3 % |
| – yli 64-v. | 28,3 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 95,3 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 4,5 % |
| Kunnallisvero |
9,10 % 106:nneksi suurin 2024 [5] |
| Työttömyysaste | 13,0 % (2015) |
| Kaupunginjohtaja | Vesa Koivunen |
| Kaupunginvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2017–2021[6] • Kesk. • Kok. • Ps. • Sin. • KD • SDP • Vas. |
19 6 3 3 2 1 1 |
| www.alajarvi.fi | |
Alajärvi on Suomen kaupunki Etelä-Pohjanmaalla. Kaupungin väkiluku on 9 113 (31. joulukuuta 2023)[2] ja pinta-ala 1 056,75 km² (1. tammikuuta 2022), josta 1 008,77 km² maata ja 47,98 km² sisävesiä.[1] Alajärven kunta perustettiin vuonna 1868 ja se sai kaupunkinimityksen 1986. Lehtimäen kunta liitettiin Alajärveen 2009. Alajärven naapurikunnat ovat Alavus, Kuortane, Kyyjärvi, Lappajärvi, Lapua, Perho, Soini, Vimpeli ja Ähtäri. Alajärvi on osa Järviseudun seutukuntaa. Alajärvi on Järviseudun ainoa kaupunki.
Kaupungin suurin järvi on Ähtävänjoen vesistöön kuuluva Alajärvi, jonka rannalla kaupungin keskustaajama sijaitsee.
Alajärvi on tunnettu myös urheiluseura Alajärven Ankkureista.
Historia
Asutuksen syntyminen
Alajärven seudun asutus on hyvin vanhaa. Suomusjärven kulttuurin asuinpaikkoja on löydetty erityisesti Kurejoen-Koskenvarren alueelta.[7] Soukanpuron varrelta on tavattu tuluskivi ja reikäkiviä on löytynyt muun muassa Verijärven rannalta. Lisäksi on tehty hajanaisia kourutalttalöytöjä.[8] Varhaisimmat asuinpaikat sijaitsivat jokisuissa meren rannalla, vaikkakin ne nykyisin ovat maankohoamisen vaikutuksesta kaukana sisämaassa. Asukkaiden elinkeinona olivat pääasiassa kalastus ja metsästys, mistä kertoo myös seudulta löytynyt koristeltu pallonuija.[7] Pronssi- ja rautakauden aikaisia löytöjä ovat pronssinen tikari ja rautaiset nuolenkärjet, jotka ovat löytyneet Lehtimäen kylän alueelta.[8]
Keskiajalla Alajärven seudulle saapui erämiehiä Satakunnasta ja Hämeestä.[7] Alueen kautta kulki myös suosittu pirkkalaisten eräreitti Näsijärven ja Ähtärinreitin kautta Ähtävänjokea pitkin aina Pohjanlahden rannalle saakka.[8] Vähitellen myös Pohjanmaan rannikolle asettuneet ruotsalaiset alkoivat siirtyä Ähtävänjoen laaksoa pitkin Lappajärven ympäristöön. Alajärvellä ruotsalaisväestö raivasi asuinsijansa järvien rannoille ja jokien varsille, pääasiassa Alajärven ja Kurejoen rannoille. Uuden ajan alussa alkoi uusi vaihe Alajärven kuten koko järviseudun asutuksessa. Savolaisten uudisasukkaiden virta ohjautui alueelle vuodesta 1560.[7]
Kirkollisesti Alajärven seutu kuului aluksi hyvin laajaan Pietarsaaren seurakuntaan. Emäseurakunnan yläosasta muodostettiin 1637 Lappajärven kappeliseurakunta, johon myös Alajärvi kuului. Vuonna 1751 Alajärvestä tuli kappeliseurakunta ja 1859 itsenäinen kirkkoherrakunta. Alajärven kappeleiksi muodostetut Soini ja Lehtimäki erotettiin itsenäisiksi seurakunniksi 1895 ja 1904. Alajärven seurakunnan ensimmäisen kirkon rakensi Antti Hakola puusta 1749. Kirkosta on jäljellä vielä nykyisinkin käytössä oleva tapulimainen kellotorni. Nykyinen puukirkko rakennettiin vuosina 1836–1842 intendentinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan. Rakennusmestarina toimi kaustislainen Jaakko Kuorikoski.[7] Lehtimäen kirkon rakensi tunnettu kirkon rakentaja Jakob Rijf vuosina 1791–1800.[8]
Kaskeaminen jatkui Alajärvellä pitkään. Vaikka seutu runsaine soineen oli otollista suoviljelyaluetta, uusi viljelytekniikka otettiin varsin hitaasti käyttöön. Suomaiden raivaus vauhdittui 1700-luvun lopulla, jolloin myös väkiluku alkoi kasvaa. Vuosisadan puolivälissä asukkaita oli 310, mutta 1805 jo yli 1 600. Yksi tärkeä syy väkiluvun kasvuun oli tervanpolton mukanaan tuoma taloudellinen nousukausi. Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721 tervanpoltto keskittyi muutamia pieniä Etelä-Suomen saarekkeita lukuun ottamatta Pohjanmaalle. Kun Lapuan– ja Kyröjoen alueella tervanpoltto vähitellen laantui, Ähtävänjoen seudulle kävi päinvastoin. Tervanpoltto oi tärkeä tekijä monen kylän syntyyn 1800-luvulla. Myös maatalous edistyi, muun muassa lukuisia järviä laskettiin uuden peltomaan saamiseksi. Maatalous kehittyi edelleen 1900-luvulla tilojen määrän kasvaessa vuosina 1900–1950 kuudestasadasta tuhanteen.[7]
Taloudellinen kasvu näkyi myös henkisenä kehityksenä. Ensimmäinen kansakoulu perustettiin tosin vasta 1883, mutta 1939 kouluja oli jo kahdeksantoista. Maanviljelyn kehittämiseksi Kurejoelle perustettiin 1926 maamieskoulu. Myös 1896 perustettu Alajärven nuorisoseura kasvoi merkittäväksi vaikuttajaksi.[7]
Pietarsaaren vaikutus tuntui Alajärvellä pitkään, mutta maantiestön rungon valmistumisen myötä Vaasan läänin pääkaupungin Vaasan merkitys kasvoi. Alajärven halki kulki muun muassa vuonna 1780 valmistunut Vaasa-Kuopio-postitie. 1900-luvulla uudeksi keskukseksi nousi Seinäjoki, jonka etuna oli lyhyen etäisyyden lisäksi suomen kieli.[7]
Pohjois-Amerikka veti puoleensa myös alajärveläisiä. 1800-lvun lopulla ja 1900-luvun alussa valtameren taakse matkusti Alajärveltä noin 3 500 henkeä. Siirtolaisuudesta huolimatta kunnan asukasluku oli vuonna 1920 jo 8 351. Alajärvi on menettänyt alueitaan kolmessa alueliitoksessa. Vuonna 1870 Kauhajärven kylä liitettiin Lappajärveen , joka taas myöhemmin liitettiin Lapuaan, 1927 Koskelan kylä Vimpeliin ja 1949 Hokkala ja Vehkaperä Kyyjärveen. Alajärven asukasluku oli 1950-luvulla lähes kymmenentuhatta, mutta seuraavan viidentoista vuoden aikana väestö väheni yli 1 500 hengellä. Alajärvi koki 1970-luvulla voimakkaan elinkeinorakenteen murroksen. Maa- ja metsätalous, joka vielä 1970 työllisti lähes puolet ammatissa toimivasta väestöstä, menetti asemansa pääelinkeinona palvelualoille. Tämän jälkeen asukasluku alkoi jälleen kasvaa ja 1985 asukkaita oli 9 141. Kaupungin oikeudet Alajärvi sai vuoden 1986 alussa.[7]
Akateemikko, arkkitehti Alvar Aalto vietti kesiään Alajärvellä 1920–1940-luvulla. Alajärveltä löytyy Aallon tuotantoa arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisen rakennuksen suunnittelutyöstä nuorisoseurantalo (1918) nuoren arkkitehdin 1920-luvulla ideoimien puurakennusten ja maailmankuulun maestron ”valkoisen kauden” töiden; kunnanvirastot vuodelta 1967 kautta Aallon arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen; kaupunginkirjasto, joka rakennettiin vuonna 1991. Alajärven Aalto-keskustaa täydentää Aino Aallon 1924 suunnittelema kesäasunto Villa Flora. Carl Ludvig Engelin piirtämä Alajärven kirkko ja Alvar Aallon suunnittelemat kirkonkylän julkiset rakennukset on yhdessä luokiteltu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[9].
Toinen tunnettu vaikuttaja Alajärvellä oli taidemaalari Eero Nelimarkka, joka oli myös kotoisin Alajärveltä. Pohjalaisen maiseman ja elämänmuodon kuvaaja Nelimarkka rakensi jo 1930-luvun alussa ateljeenhuvilan Kivikkoon ja vuonna 1964 avattiin Nelimarkka-museo Alajärven länsipuolella, paikalle, jossa taiteilijan isoisä oli syntynyt.[7]
Kuntaliitokset
Lehtimäestä tuli oma pitäjänsä, kun se erosi Lappajärvestä. Lehtimäen asukasluku kasvoi tasaisesti 1900-luvun alkupuolella. 1960-luvun alussa asukkaita oli lähes 3 000. Tämän jälkeen väestö väheni 1980-luvulle asti, jolloin asukasluku vakiintui 2 500:n tienoille. 1990-luvulla kunnan asukasmäärä alkoi jälleen laskea. Vuonna 2009, ennen Alajärven kanssa tehtyä kuntaliitosta, pitäjässä oli 1 849 asukasta.[8] Lehtimäen kunta liittyi Alajärven kaupunkiin 2009.
Kuntaliitosten jälkeen Alajärven kaupungin asukasmäärä nousi ja vuonna 2011 se oli 10 440. Alajärvi on Etelä-Pohjanmaan itäisen alueen vireä kaupan keskus. Keskustassa sijaitsee useiden erikoistavarakauppojen lisäksi muutama ravintola ja pikaruokapaikka. Kaupungissa on myös poliisilaitos, paloasema, terveyskeskus ja vuonna 2013 käyttöön otettu uimahalli. Alajärvellä on lukio, sekä toisen asteen ammattikoulutusta tarjoavat Järviseudun Koulutuskuntayhtymän ylläpitämät Alajärven ja Kurejoen toimipisteet. Lehtimäellä toimii Lehtimäen Erityiskansanopisto.
Maantiede
Alajärvi on Pohjanmaan järviseudun suurin kunta, sekä sen ainoa kaupunki. Pitäjän luonnonoloissa on suuria alueellisia eroja. Pitkänomainen kaupunki ulottuu Suomenselän vedenjakaja-alueelta lähes Etelä-Pohjanmaan lakeudelle asti. Alajärven maisemia luonnehtivat laajat suot sekä useat pienet järvet ja joet.[7]
Luonto
Alajärven kallioperä on kivilajikoostumukseltaan varsin kirjava. Tärkeimmät kivilajit ovat graniitti, kiillegneissiä, amfiboliittia, uraliittiporfyriittia, pegmatiittigraniitti, kvartsi- ja granodioriittia ja palgioklaasigneissi.[8] Vimpelin vastaisella rajalla on lähes kymmenen kilometriä pitkä kalkkikivivyöhyke. Esiintymä on pääosin väriltään harmaata dolomiittikalkkia, joka soveltuu erinomaisesti maatalouskalkiksi.[7] Kallioperä pistää kuitenkin vain harvoin esiin maalajien alta.[8]
Yleisin maalaji on moreeni, joka on Lehtimäen kylän alueella paikoin hyvinkin hedelmällistä. Kaupungin ainoa harjujakso on Lappajärven etelärannalta Töysään suuntautuva, katkonainen Lehtimäenharju. Järvien ja jokien rannoilla on paikoin laajoja hieta- ja hiesusavikoita. Turvetta on paljon erityisesti kaupungin itäosassa.[7][8]
Pinnanmuodot ovat vaihtelevat. Suomenselän alueella kaupungin itäosissa maasto on varsin mäkistä. Kaupungin korkein huippu on Suokonmäki, joka kohoaa 234 metriin.[8] Kaupungin toiseksi suurin huippu, Möksy kohoaa 209 metriin. Muita yli 150 metrin korkeuteen kohoavia ja selvästi ympäristöstään erottuvia kohoumia ovat mm. Teerinevankallio ja Käärmekallio. Länttä kohti maasto alenee, mutta ei muutu varsinaiseksi Pohjanmaan lakeudeksi. Maisemaan tuovat vaihtelut matalat kummut ja jokilaaksojen tasanteet. Lappajärven eteläpuolella kohoaa järviseudun tunnettu näköalapaikka Pyhävuori, joka kohoaa 151 metriä merenpintaa ja 82 metriä Lappajärven pintaa korkeammalle.[7]
Alajärvellä on paljon metsiä. Yleisin metsätyyppi on puolukkatyypin metsä. Myös soita on paljon. Ylimmäisenneva ja Ahvenlamminneva kaupungin itäosassa muodostettiin 1985 soidensuojelualueeksi. Myös Iso Naruneva sekä Pohjoisneva ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaita. Tärkeä suojelukohde on myös Kellaripuron purolehto Pyhävuoren kupeessa.[7]
Vesistö
Suurin osa Alajärven vesistöistä kuuluu Ähtävänjoen[7] ja Kokemäenjoen vesistöihin. Vain Menkijärvi, Mutkaisenjärvi[7] ja Kätkänjärvi laskevat Lapuanjoen vesistöön[7], viimeksi mainittu Kätkänjoen kautta. Kaupungin pääjärvet ovat Ähtärinjärvi ja matala Alajärvi, johon laskevat Kuninkaan- ja Levijoki. Alajärvi purkaa vetensä Kurejoen kautta Lappajärveen, josta Alajärveen kuuluu vain kapea rantakaistale. Lappajärveen laskee Vimpelin kautta Savonjoki, jonka sivujokia ovat muun muassa Paaluoma ja Poikkijoki. Pienempiä järvi ovat Iiruunjärvi sekä Ojajärvi ja Kaartusenjärvi. Kaupungissa on lisäksi useita pieniä jokia ja järviä.[7][8]
Ilmasto
- Pääartikkeli: Alajärven ilmasto
Alajärvi kuuluu kosteaan- ja kylmätalviseen ilmastotyyppiin.
Kylät
Alajärvellä on neljä henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[10]
- Alajärvi
- Kurejoki
- Menkijärvi
- Möksy
Ulkosarkoja Alajärvellä ovat lisäksi Savonkylä, Tarvolankylä, Päällysaho ja Vimpeli.[10]
Alajärveen liitetyssä Lehtimäessä on neljä henkikirjakylää (tieto vuodelta 1971):[11]
- Kukko
- Laasala
- Lehtimäki
- Lipo (Livonkylä)
Kuntaliitosta edeltäneen Alajärven kulmakuntia ovat: Alakylä, Halla-aho, Hoisko, Huosianmaa, Höykkylä, Iiruu, Kaartunen, Karhula, Koivumäki, Kortekylä, Koskenvarsi, Kuolema, Levijoki, Luoma-aho, Myllykangas, Nälkämäki, Paalijärvi, Pekkola, Pihlajakangas, Pynttäri, Saukonkylä, Sissala, Teerineva, Uusikylä, Viinamäki ja Ylikylä.
Alajärveen liitetyn Lehtimäen kulmakuntia puolestaan ovat Jaakkola, Keskikylä, Latojoki, Lehtimäen kirkonkylä, Länsikylä, Peräkylä, Rannankylä, Rantakangas ja Saarimaa.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Alajärvellä oli 9 831 asukasta, joista 5 975 asui taajamissa, 3 798 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Alajärven taajama-aste on 61,1 %.[12] Alajärven taajamaväestö jakaantuu kolmen eri taajaman kesken:[13]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Alajärven keskustaajama | 5 111 |
| 2 | Lehtimäki (Keskikylä) | 608 |
| 3 | Luoma-aho | 256 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Väestö
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.
Uskonto
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Alajärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]
- Alajärven seurakunta
- Lehtimäen kappeliseurakunta
Vuonna 2004 alajärveläisistä 8 227 kuului seurakuntaan.[16]
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Alajärven kaupungin nykyisellä alueella.[15]
- Lehtimäen seurakunta (liitetty Alajärven seurakuntaan 2009)
Kirkon herätysliikkeistä vanhoillislestadiolaisuus on saanut vahvat juuret Alajärvellä (Alajärven Rauhanyhdistys)[17]. Lisäksi kunnassa vaikuttaa noin 500 jäsenen Alajärven Helluntaiseurakunta[18] sekä Alajärven Vapaaseurakunta[19]. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Alajärven alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[20]
Talous
Alajärvi on merkittävä Suomen sähköverkon risteyspiste. Alajärvelle saapuu Oulusta merkittävin Suomen kantaverkkoon kuuluva pohjois-eteläsuuntainen sähkölinja. Alajärveltä on sähkölinja Seinäjoelle sekä sähkölinjat Tampereen ja Jyväskylän seuduille.
Teollisuus
Alajärvellä on seuraavia teollisuusyrityksiä:
- Finnlamelli Oy
- Honkarakenne Oyj
- Mäkelä Alu Oy, valmistaa alumiiniprofiileita ja pintakäsittelee niitä
- Rautaruukki Oyj, tehdas valmistaa julkisivupaneeleja[21]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Mäkelä Alu Oy, Alajärven Osuuspankki ja tekonurmea valmistava Saltex Oy.[22]
Kulttuuri
Ruoka
Alajärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla juustokaste, sianlihasta ja juustosta pannussa paistettu ruoka, jota syödään usein voileivän kanssa.[23]
Hallinto ja politiikka
Hallinto
Alajärven kunnanjohtaja vuodesta 2012 on Vesa Koivunen.[24] Kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa, joista 19 on Keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]
| paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa | ||||||||
| vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus | ||||||
| Kesk. | Kok. | SDP | SKDL Vas. |
SMP PS |
SKL KD |
Muut | ||
| 1976 | 20 | 7 | 2 | 4 | 2 | -- | 84,7 % | |
| 1980 | 19 | 7 | 3 | 4 | 1 | 1 | 86,2 % | |
| 1984 | 19 | 5 | 4 | 3 | 3 | 1 | 85,2 % | |
| 1988 | 18 | 6 | 3 | 1 | 5 | 2 | 82,7 % | |
| 1992 | 18 | 5 | 3 | 1 | 6 | 2 | -- | 81,2 % |
| 1996 | 19 | 8 | 2 | 1 | 4 | 1 | -- | 75,7 % |
| 2000 | 21 | 5 | 2 | 1 | 5 | 1 | 72,0 % | |
| 2004 | 19 | 6 | 3 | 1 | 4 | 2 | -- | 68,8 % |
| 2008 | 26 | 6 | 2 | 1 | 6 | 1 | 1a | 71,4 % |
| 2012 | 19 | 5 | 1 | -- | 8 | 2 | -- | 68,3 % |
| 2017 | 19 | 6 | 1 | 1 | 6 | 2 | -- | 65,0 % |
| a Itsenäisyyspuolue | ||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus,[25] Oikeusministeriö[26] | ||||||||
Politiikka
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[27] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)
| Vuosi | KESK | PS | KOK | KD | SDP | VAS | VIHR | muut | ||||||||
| Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | |
| 2008 | 3 302 | 56,7 | 810 | 13,9 | 795 | 13,7 | 316 | 5,4 | 229 | 3,9 | 147 | 2,5 | 147 | 2,5 | ||
| 2012 | 2 614 | 48,6 | 1 221 | 22,7 | 768 | 14,3 | 284 | 5,3 | 240 | 4,5 | 133 | 2,5 | 78 | 1,4 | 43 | 0,8 |
| 2017 | 2 492 | 49,8 | 904 | 18,1 | 801 | 16,0 | 287 | 5,7 | 231 | 4,6 | 142 | 2,8 | 109 | 2,2 | 38 | 0,8 |
Merkittäviä henkilöitä
 |
Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
- Alvar Aalto, arkkitehti
- Esko Ahonen, kansanedustaja
- Kirsti Doukas, kultaseppä, korumuotoilija
- Jukka Haavisto, jazzmuusikko
- Jori Harju, lippueamiraali, merivoimien komentaja
- Reijo Hongisto, kansanedustaja
- Pekka Höykinpuro, kestävyysjuoksija[28]
- Reijo Höykinpuro, kestävyysjuoksija[29]
- Mikko Joensuu, muusikko
- Eino Kaila, filosofi, psykologi
- Kosti Katajamäki, ralliautoilija
- Valter Keltikangas, professori
- Martti Korkia-Aho, kansanedustaja
- Kalevi Luoma, pesäpalloilija
- Inkeri Luoma-aho, näyttelijä
- Matti Luoma-aho, kansanedustaja
- Ari Mannio, keihäänheittäjä
- Marko Maunuksela, Tangokuningas 2010
- Elina Moisio, poliitikko
- Tommi Murto, pesäpalloilija
- Eero Nelimarkka, kuvataiteilija, taiteilijaprofessori
- Toivo Nygård, FT, professori, historiantutkija
- Aulis Ojajärvi, kirjailija, rehtori
- Eino Ojajärvi, kansanedustaja
- Jonna Paananen, tubettaja
- Pekka Peltomäki, pesäpalloilija
- Antti Pesonen, Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
- Merja Rantamäki, iskelmälaulaja
- Jalmari Sauli, kirjailija
- Tommi Siirilä, lentopalloilija
- Annukka Talvitie, lentopalloilija
- Verner Thomé, taidemaalari
- Raimo Vistbacka, kansanedustaja, valtiopäiväneuvos
- Reijo Vähälä, korkeushyppääjä
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Alajärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Heikki Susiluoma: Finlandia, Otavan Maammekirja 7. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
- ↑ a b c d e f g h i j Ari Öysti: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 144–145. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
- ↑ Alajärvi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ a b Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi. Helsinki: WSOY, 1967.
- ↑ Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 4, Kokkola – Lestijärvi, s. 367. Helsinki: WSOY, 1971.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Alajärven seurakunta alajarvenseurakunta.fi. Viitattu 28.12.2009.
- ↑ Alajärven Rauhanyhdistys alajarvenrauhanyhdistys.fi. Viitattu 28.12.2009.
- ↑ Alajärven helluntaiseurakunta alajarvenhelluntaiseurakunta.fi. Viitattu 28.12.2009.
- ↑ Alajärven vapaaseurakunta alajarvi.svk.fi. Viitattu 28.12.2009.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/rautaruukki+rakentaa+julkisivupaneelitehtaan+alajarvelle/a57512 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Alueen Alajärvi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 140. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- ↑ Ilkka: Vesa Koivunen valittiin Alajärven kaupunginjohtajaksi Kuntalehti / Ilkka. 27.3.2012. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976–2017 (Tilastokeskus 2017)
- ↑ Kunnallisvaalit 1996[vanhentunut linkki] (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Arkistoitu – Internet Archive) (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 28.10.2012).
- ↑ https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/5
- ↑ Pekka Höykinpuro. Wikipedia, 3.1.2011. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Reijo Höykinpuro. Wikipedia, 21.2.2013. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
- Alajärven kaupungin kotisivut
- Tilastokeskus – Alajärven avainluvut
- Alajärven seurakunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||