Siirry sisältöön

Alajärven helluntaiseurakunta

Lisää linkkejä
Wikipediasta

Alajärven Helluntaiseurakunta
Suuntautuminen Helluntaiherätys
Kirkkokunta itsenäinen
Perustettu 2. tammikuuta 1938
Puheenjohtaja Niko Sand
Pääkirkko Siion-Temppeli
Pitkäkankaantie 16
62900 Alajärvi
Jäseniä n. 430 (2024)
TV TV7
UskoTV[1]
Radio Järviradio[2]
Aiheesta muualla
Sivusto
Seurakunnan vanha tunnus.

Alajärven Helluntaiseurakunta on Alajärvellä toimiva helluntaiseurakunta. Seurakunta on perustettu 2. tammikuuta 1938 ja rekisteröity yhdistykseksi 18. maaliskuuta 1955. Seurakunnan puheenjohtajana toimii Niko Sand ja seurakuntapastorina Minna Pollari.[3] Seurakuntaan kuului vuonna 2024 noin 430 jäsentä.[4]

Seurakunnan toimintaan kuuluvat viikoittaiset kokoukset, lapsi- ja nuorisotyö sekä musiikkitoiminta. Alajärven helluntaiseurakunta järjestää myös Aito-toimintaa nuorille aikuisille. Seurakunta tekee avustus- ja lähetystyötä Thaimaassa, Tansaniassa ja Israelissa.[4] Lähetystyötä tukee kirpputori- ja kahvilatoiminta.[5][6]

Alajärven helluntaiseurakunta lähettää tilaisuuksistaan suoria lähetyksiä Internetissä (mm. UskoTV:llä sekä TV7:llä) ja tekee ohjelmia Järviradioon. Seurakunta julkaisee Kotikuulumisia-nimistä uutislehteä.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helluntailiike saapui Alajärvelle evankelista Sanni Hautakankaan alettua pitää tilaisuuksia Saukonkylällä vuonna 1928 Josua Etelämäen talossa. Myös Luoman koulun opettaja Tyyne Bilman kutsui Hautakankaan pitämään tilaisuuksia kyläänsä. Tällöin kääntyneistä yksi oli Helge Luoma-aho, josta tuli seurakunnan keskeinen vaikuttaja 40 vuoden ajaksi. Muita Alajärven työn edelläkävijöitä olivat Eino Heinonen ja Martta Varpenius.[7][8]

Kannattajakunnan vähitellen kasvaessa yhteisö päätti järjestäytyä paikalliseksi seurakunnaksi, mikä tapahtui 2. tammikuuta 1938 Fanny ja Toivo Ylitalon kodissa. Vuonna 1945 seurakunta kasvoi Arvo Hankkion työn kautta.[7] Sotien päätyttyä valittiin seurakunnalle 1947 sen ensimmäinen vanhimmisto johtamaan seurakuntaa. 1953 seurakunta otti ensimmäisen kokoaikaisen työntekijän, Niilo Yli-Vainion. Hänen aikanaan seurakunta alkoi kasvaa ja sai ensimmäisen rukoushuoneensa 4. joulukuuta 1955. Sitä ennen seurakunta oli kokoontunut kodeissa, kouluissa ja seuraintaloilla.[8][9]

Seurakunnan jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin rukoushuone jäi liian pieneksi. Niinpä 1976 aloitettiin uuden kokoontumistilan, Siion-Temppelin, suunnittelu. Arkkitehti Veikko Gröhn laati uuden rakennuksen piirustukset ja rakentaminen aloitettiin 1978.[9] [10]

Vuonna 2012 seurakunnalla oli noin 500 jäsentä.[10]

Siion-temppeli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alajärven Siion-temppeli on valmistunut vuonna 1978. Siion-temppelin pinta-ala on 702 neliömetriä ja laajennusosan pinta-ala 263 neliömetriä. Kirkkosalissa on istumapaikkoja 300 henkilölle. Siion-temppelin suunnittelija on arkkitehti Veikko Gröhn.[11] Siion-temppelin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1978 ja rakennus valmistui nopeasti, noin puolessa vuodessa. Siion-temppeli vihittiin käyttöön loppiaisena 1979.[9]

Kymmenessä vuodessa Siion-temppelin tilat jäivät pieniksi. Vuonna 1988 valmistui Siion-temppelin laajennusosa, mihin muodostui seurakunnan kerho- ja pyhäkoulutilat sekä ruokasali.[9]

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alajärven Siion-temppeli on ensimmäinen helluntailiikkeen näyttävä kirkkorakennus maaseudulla. Alajärven Siion-temppeliin on otettu vaikutteita Joensuun Siion-temppelistä. Alajärven rakennuksen lähtökohtana oli, että sen tulee olla selvästi kirkkorakennus ja erottua muista naapurirakennuksista. Temppelin tuli olla kaunis ja viihtyisä, muttei kuitenkaan liian hieno. Rakennuksen suunnittelussa huomioitiin myös paikallisen perinteen ja paikallisen puutavaran käyttö. Kaksi kolmasosaa rakennustyöstä tehtiin talkoilla.[11]

Siion-temppeli on arkkitehtonisesti selkeä horisontaalinen sommitelma, jossa Gröhnille tyypillinen kolmioaihe on tärkeässä roolissa. Voimakas harjakatto kokoaa kirkkosalin kokonaisuudeksi. Temppelin runkorakenne on puuta ja julkisivun verhous on tehty lohkotusta kalkkikivitiilestä.[11]

Alttariosan tiiliseinän ja kaariholvin takana on kasteallas, joka on näkyvällä paikalla. Tunnelmaa luovat valkaistu mäntylautakatto, liimapuupilarit, ruskeat petsatut penkit sekä italialainen marmorimosaiikkilaatta. Kirkon väreissä yhdistyvät valkoisen ja kuparin ruskean kontrasti.[11]

Seurakunnan työntekijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Alajärven helluntaiseurakunnan työntekijöinä:[12]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tuottajat UskoTV. Arkistoitu 4.8.2024. Viitattu 4.8.2024.
  2. ↑ Ohjelmat Järviradio. Viitattu 4.8.2024.
  3. ↑ Yhteystietoja Alajärven helluntaiseurakunta. Viitattu 23.3.2025.
  4. ↑ a b Pollari, Minna: "Työtä ja mahdollisuuksia olisi paljon". Ristin Voitto, 2024, nro 42.
  5. ↑ Alajärven helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 1.1.2014. Viitattu 9.7.2013.
  6. ↑ Alajärven Helluntaiseurakunta - Työmuodot Alajärven Helluntaiseurakunta. Arkistoitu 5.4.2015. Viitattu 9.7.2013.
  7. ↑ a b Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 49. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
  8. ↑ a b Seurakunnan historiaa Alajärven Helluntaiseurakunta. Arkistoitu 8.4.2015. Viitattu 4.4.2015.
  9. ↑ a b c d Temppelin historiaa Alajärven Helluntaiseurakunta. Arkistoitu 8.4.2015. Viitattu 4.4.2015.
  10. ↑ a b Alajärven helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 1.1.2014. Viitattu 4.4.2013.
  11. ↑ a b c d Leevi Launonen: Kutsuva kirkko: arkkitehti Veikko Gröhnin elämäntyö, s. 66–69, 237. Aikamedia, 2010 . ISBN 978-951-606-899-5
  12. ↑ Seurakunnan historiaa Alajärven helluntaiseurakunta. Arkistoitu 8.4.2015. Viitattu 8.12.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alajärven_helluntaiseurakunta&oldid=23716542”