Circuit de Monaco

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Monacon katurata)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Circuit de Monaco
Monte Carlo Formula 1 track map.svg
Sijainti Monacon lippu La Condamine ja Monte Carlo, Monaco
Aikavyöhyke UTC+1
Valmistumisvuosi 1929
Katsojakapasiteetti 37 000
Ratatyyppi Katurata
Radan pituus 3,337 km
Mutkia 19
Rataennätys 1.14,260
(Alankomaiden lippu Max Verstappen,
Red Bull Racing, 2018)
Suurimmat tapahtumat Formula 1,
Formula E,
Formula 2, GP3,
WSR, Porsche SC
Formula E -rata
Mónaco ePrix.svg
Radan pituus 1,765 km
Mutkia 12
Rataennätys 53,822
(Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Sam Bird,
DS Virgin Racing, 2017)
Formula 1
Kilpailun pituus 78 kierrosta, 260,286 km
Ensimmäinen GP 1950
Grand Prix’itä ajettu 65
Eniten voittoja Brasilian lippu Ayrton Senna (6)
Formula E
Kilpailun pituus 51 kierrosta, 90,018 km
Ensimmäinen ePrix 2015
ePrix’itä ajettu 2
Eniten voittoja Sveitsin lippu Sébastien Buemi (2)
Entiset Formula 1 -radat
Alkuperäinen rata (1929–1972)
Alkuperäinen rata (1929–1972)
Sijainti Monacon lippu Monaco
Radan pituus 3,145 km
Mutkia 14
Rataennätys 1.22,2
(Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Jackie Stewart,
Tyrrell, 1971)
Suurimmat tapahtumat Formula 1
1973–1975
Circuit de Monaco 1973.png
Radan pituus 3,278 km
Mutkia 19
Rataennätys 1.27,9
(Ruotsin lippu Ronnie Peterson,
Lotus, 1974)
1976–1985
Circuit de Monaco 1976.png
Radan pituus 3,312 km
Mutkia 19
Rataennätys 1.22,637
(Italian lippu Michele Alboreto,
Ferrari, 1985)
1986–1996
Circuit de Monaco 1986.png
Radan pituus 3,328 km
Mutkia 19
Rataennätys 1.21,076
(Saksan lippu Michael Schumacher,
Benetton, 1994)
1997–2002
Radan pituus 3,370 km
Mutkia 19
Rataennätys 1.18,023
(Brasilian lippu Rubens Barrichello,
Ferrari, 2002)
2003–2014
Circuit Monaco 2003.svg
Radan pituus 3,340 km
Mutkia 19
Rataennätys 1.14,439
(Saksan lippu Michael Schumacher,
Ferrari, 2004)

Circuit de Monaco on katurata La Condaminen ja Monte Carlon kaupunginosissa Monacossa.

Circuit de Monaco on käytössä ainoastaan kerran vuodessa, kun siellä ajetaan Formula 1 -kilpailu, samana viikonloppuna oheisluokkina ajetaan myös muun muassa Formula 2:n ja GP3:n kilpailuja. Vuosina 2015 ja 2017 Monacon katuradalla on ajettu myös Formula E -luokan kilpailuja, ne on ajettu edellisenä viikonloppuna ennen Formula 1 -kilpailua.

Circuit de Monaco on kapea katurata, jossa on jyrkähkö ylä- ja alamäki, tunneli ja tiukkoja mutkia. Nämä seikat tekevätkin radasta ehkäpä vaativimman kilparadan. Monella tapaa Monacoa pidetään vanhentuneena kilparatana, sillä kapeat kadut eivät anna mahdollisuutta ohituksiin. Radan kelpaamisesta Formula 1 -radaksi on keskusteltu jo 1960-luvulta saakka, sillä rata on erittäin ahdas F1-autoille.

Ensimmäisen kerran katurata oli käytössä vuonna 1929. Ensimmäisen radalla ajetun kilpailun voitti brittiläinen William Grover-Williams. Menestynein kuljettaja Monacon GP:n historiassa on brasilialainen Ayrton Senna, joka voitti radalla 6 kertaa (1987, 1989, 1990, 1991, 1992 ja 1993).

Kuva uima-altaalta Tabac-mutkan suuntaan vuodelta 1996.
Neulansilmämutka, Epingle du Grand Hôtel (entinen Loews), kasinon vieressä.

Voittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grand Prix[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punataustaiset kilpailut eivät kuuluneet Grand Prix -sarjaan.

Kausi Kuljettaja Valmistaja Raportti
1929 Yhdistynyt kuningaskunta William Grover-Williams Bugatti Raportti
1930 Ranska René Dreyfus Bugatti Raportti
1931 Monaco Louis Chiron Bugatti Raportti
1932 Italia Tazio Nuvolari Alfa Romeo Raportti
1933 Italia Achille Varzi Bugatti Raportti
1934 Ranska Guy Moll Alfa Romeo Raportti
1935 Italia Luigi Fagioli Mercedes-Benz Raportti
1936 Saksa Rudolf Caracciola Mercedes-Benz Raportti
1937 Saksa Manfred von Brauchitsch Mercedes-Benz Raportti
1938

1947
Ei järjestetty.
1948 Italia Giuseppe Farina Maserati Raportti
1949 Ei järjestetty.
1952 Italian lippu Vittorio Marzotto Ferrari Raportti

Formula 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Kuljettaja Valmistaja Raportti
1950 Argentiina Juan Manuel Fangio Alfa Romeo Raportti
1951

1954
Ei järjestetty.
1955 Ranska Maurice Trintignant Ferrari Raportti
1956 Yhdistynyt kuningaskunta Stirling Moss Maserati Raportti
1957 Argentiina Juan Manuel Fangio Maserati Raportti
1958 Ranska Maurice Trintignant Cooper-Climax Raportti
1959 Australia Jack Brabham Cooper-Climax Raportti
1960 Yhdistynyt kuningaskunta Stirling Moss Lotus-Climax Raportti
1961 Yhdistynyt kuningaskunta Stirling Moss Lotus-Climax Raportti
1962 Uusi-Seelanti Bruce McLaren Cooper-Climax Raportti
1963 Yhdistynyt kuningaskunta Graham Hill BRM Raportti
1964 Yhdistynyt kuningaskunta Graham Hill BRM Raportti
1965 Yhdistynyt kuningaskunta Graham Hill BRM Raportti
1966 Yhdistynyt kuningaskunta Jackie Stewart BRM Raportti
1967 Uusi-Seelanti Denny Hulme Brabham-Repco Raportti
1968 Yhdistynyt kuningaskunta Graham Hill Lotus-Ford Raportti
1969 Yhdistynyt kuningaskunta Graham Hill Lotus-Ford Raportti
1970 Itävalta Jochen Rindt Lotus-Ford Raportti
1971 Yhdistynyt kuningaskunta Jackie Stewart Tyrrell-Ford Raportti
1972 Ranska Jean-Pierre Beltoise BRM Raportti
1973 Yhdistynyt kuningaskunta Jackie Stewart Tyrrell-Ford Raportti
1974 Ruotsi Ronnie Peterson Lotus-Ford Raportti
1975 Itävalta Niki Lauda Ferrari Raportti
1976 Itävalta Niki Lauda Ferrari Raportti
1977 Etelä-Afrikka Jody Scheckter Wolf-Ford Raportti
1978 Italia Patrick Depailler Tyrrell-Ford Raportti
1979 Etelä-Afrikka Jody Scheckter Ferrari Raportti
1980 Argentiina Carlos Reutemann Williams-Ford Raportti
1981 Kanada Gilles Villeneuve Ferrari Raportti
1982 Italia Riccardo Patrese Brabham-Ford Raportti
1983 Suomi Keke Rosberg Williams-Ford Raportti
1984 Ranska Alain Prost McLaren-TAG Raportti
1985 Ranska Alain Prost McLaren-TAG Raportti
1986 Ranska Alain Prost McLaren-TAG Raportti
1987 Brasilia Ayrton Senna Lotus-Honda Raportti
1988 Ranska Alain Prost McLaren-Honda Raportti
1989 Brasilia Ayrton Senna McLaren-Honda Raportti
1990 Brasilia Ayrton Senna McLaren-Honda Raportti
1991 Brasilia Ayrton Senna McLaren-Honda Raportti
1992 Brasilia Ayrton Senna McLaren-Honda Raportti
1993 Brasilia Ayrton Senna McLaren-Ford Raportti
1994 Saksa Michael Schumacher Benetton-Ford Raportti
1995 Saksa Michael Schumacher Benetton-Renault Raportti
1996 Ranska Olivier Panis Ligier-Mugen-Honda Raportti
1997 Saksa Michael Schumacher Ferrari Raportti
1998 Suomi Mika Häkkinen McLaren-Mercedes Raportti
1999 Saksa Michael Schumacher Ferrari Raportti
2000 Yhdistynyt kuningaskunta David Coulthard McLaren-Mercedes Raportti
2001 Saksa Michael Schumacher Ferrari Raportti
2002 Yhdistynyt kuningaskunta David Coulthard McLaren-Mercedes Raportti
2003 Kolumbia Juan Pablo Montoya Williams-BMW Raportti
2004 Italia Jarno Trulli Renault Raportti
2005 Suomi Kimi Räikkönen McLaren-Mercedes Raportti
2006 Espanja Fernando Alonso Renault Raportti
2007 Espanja Fernando Alonso McLaren-Mercedes Raportti
2008 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton McLaren-Mercedes Raportti
2009 Yhdistynyt kuningaskunta Jenson Button Brawn-Mercedes Raportti
2010 Australia Mark Webber Red Bull-Renault Raportti
2011 Saksa Sebastian Vettel Red Bull-Renault Raportti
2012 Australia Mark Webber Red Bull-Renault Raportti
2013 Saksa Nico Rosberg Mercedes Raportti
2014 Saksa Nico Rosberg Mercedes Raportti
2015 Saksa Nico Rosberg Mercedes Raportti
2016 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton Mercedes Raportti
2017 Saksa Sebastian Vettel Ferrari Raportti
2018 Australia Daniel Ricciardo Red Bull Racing-TAG Heuer Raportti

Formula E[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Kuljettaja Talli Raportti
2014–2015 Sveitsin lippu Sébastien Buemi e.dams-Renault Raportti[1]
2015–2016 Ei järjestetty.
2016–2017 Sveitsin lippu Sébastien Buemi Renault e.dams Raportti

GP2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Lähtö Kuljettaja Talli Raportti
2005 1. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Adam Carroll Super Nova International Raportti
2006 1. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton ART Grand Prix Raportti
2007 1. lähtö Venezuela Pastor Maldonado Trident Racing Raportti
2008 1. lähtö Brasilia Bruno Senna iSport International Raportti
2. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Mike Conway Trident Racing
2009 1. lähtö Ranska Romain Grosjean Barwa Addax Team Raportti
2. lähtö Venezuela Pastor Maldonado ART Grand Prix
2010 1. lähtö Meksiko Sergio Pérez Barwa Addax Team Raportti
2. lähtö Belgia Jérôme d’Ambrosio DAMS
2011 1. lähtö Italia Davide Valsecchi Team Air Asia Raportti
2. lähtö Ranska Charles Pic Barwa Addax Team
2012 1. lähtö Venezuela Johnny Cecotto, Jr. Barwa Addax Team Raportti
2. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Jolyon Palmer iSport International
2013 1. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Sam Bird Russian Time Raportti
2. lähtö Monaco Stefano Coletti Rapax
2014 1. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Jolyon Palmer DAMS Raportti
2. lähtö Monaco Stéphane Richelmi DAMS
2015 1. lähtö Belgia Stoffel Vandoorne ART Grand Prix Raportti
2. lähtö Uusi-Seelanti Richie Stanaway Status Grand Prix
2016 1. lähtö Venäjä Artjom Markelov Russian Time Raportti
2. lähtö Japani Nobuharu Matsushita ART Grand Prix

Formula 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Lähtö Kuljettaja Talli Raportti
2017 1. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Oliver Rowland DAMS Raportti
2. lähtö Alankomaat Nyck de Vries Rapax
2018 1. lähtö Venäjä Artjom Markelov Russian Time Raportti
2. lähtö Italia Antonio Fuoco Charouz Racing System

GP3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Lähtö Kuljettaja Talli Raportti
2012 1. lähtö Suomi Aaro Vainio Lotus GP Raportti
2. lähtö Filippiinit Marlon Stöckinger Status Grand Prix

Formula 3000[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Kuljettaja Talli Raportti
1998 Saksa Nick Heidfeld West Competition Raportti
1999 Uruguay Gonzalo Rodríguez Team Astromega Raportti
2000 Brasilia Bruno Junqueira Petrobras Junior Team Raportti
2001 Australia Mark Webber Super Nova Racing Raportti
2002 Ranska Sébastien Bourdais Super Nova Racing Raportti
2003 Tanska Nicolas Kiesa Den Blå Avis Raportti
2004 Italia Vitantonio Liuzzi Arden International Raportti

Formula Renault 3.5[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Kuljettaja Talli Raportti
2005 San Marino Christian Montanari Draco Multiracing USA Raportti
2006 Venezuela Pastor Maldonado Draco Multiracing USA Raportti
2007 Portugali Álvaro Parente Tech 1 Racing Raportti
2008 Ranska Charles Pic Tech 1 Racing Raportti
2009 Yhdistynyt kuningaskunta Oliver Turvey Carlin Motorsport Raportti
2010 Australia Daniel Ricciardo Tech 1 Racing Raportti
2011 Australia Daniel Ricciardo ISR Raportti
2012 Yhdistynyt kuningaskunta Sam Bird ISR Raportti
2013 Sveitsi Nico Müller International Draco Racing Raportti
2014 Ranska Norman Nato DAMS Raportti
2015 Malesia Jazeman Jaafar Fortec Motorsports Raportti

Porsche Supercup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Kuljettaja Talli Raportti
2002 Itävalta Philipp Peter Infineon-Team Farnbacher PZN Raportti
2003 Saksa Wolf Henzler Aqua Nova Racing Team Kadach Raportti
2004 Saksa Mike Rockenfeller Porsche AG Raportti
2005 Alankomaat Patrick Huisman Lechner School Racing Team Raportti
2006 Itävalta Richard Lietz Tolimit Motorsport Raportti
2007 Alankomaat Jeroen Bleekemolen Bleekemolen Race Planet PZ Essen Raportti
2008 Alankomaat Jeroen Bleekemolen Jetstream Motorsport Raportti
2009 Yhdistynyt kuningaskunta Richard Westbrook Federsand-Jetstream Motorsport Raportti
2010 Saksa René Rast Al Faisal Lechner Racing Raportti
2011 Saksa René Rast Veltins Lechner Racing Raportti
2012 Yhdistynyt kuningaskunta Sean Edwards Konrad Motorsport Raportti
2013 Yhdistynyt kuningaskunta Sean Edwards Team Allyouneed by Project 1 Raportti
2014 Puola Kuba Giermaziak Verva Lechner Racing Team Raportti
2015 Alankomaat Jaap van Lagen Fach Auto Tech Raportti
2016 Italia Matteo Cairoli Fach Auto Tech Raportti
2017 Saksa Michael Ammermüller Lechner MSG Racing Team Raportti
2018 Yhdistynyt kuningaskunta Nick Yelloly Fach Auto Tech Raportti

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Buemi Claims Monaco Formula E Win Formula E News. 9.5.2015. Autosport.com. Viitattu 26.10.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]