Red Bull Ring

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Red Bull Ring
Sijainti Itävalta Spielberg, Steiermark, Itävalta
Aikavyöhyke UTC+1
Valmistumisvuosi 1969
Suunnittelija Hermann Tilke (A1-Ring)
Katsojakapasiteetti 105 000
Radan pituus 4,318 km
Mutkia 10
Rataennätys 1.05,619
(Espanja Carlos Sainz,
McLaren-Renault, 2020)
Suurimmat tapahtumat Formula 1,
Formula 2, Formula 3,
GP3 (2014–2018)
DTM (2001–2003, 2011–)
ELMS (2013–)
MotoGP (1996–1997, 2016–)
Österreichring (1969–1976)
Radan pituus 5,911 km
Mutkia 16
Rataennätys 1.34,850
(Itävalta Niki Lauda,
Ferrari, 1975)
Österreichring (1977–1995)
Radan pituus 5,941 km
Mutkia 18
Rataennätys 1.23,357
(Brasilia Nelson Piquet,
Williams, 1987)
A1-Ring (1996–2010)
Red Bull Ring (2011–2016)
Radan pituus 4,326 km
Mutkia 10
Rataennätys 1.08,337
(Saksa Michael Schumacher,
Ferrari, 2003)
Formula 1
Kilpailun pituus 71 kierrosta, 306,452 km
Ensimmäinen GP 1970
Grand Prix’itä ajettu 37
Eniten voittoja Alankomaat Max Verstappen (5)

Red Bull Ring (aikaisemmin A1-Ring ja Österreichring) on moottorirata Spielbergissä Steiermarkin osavaltiossa Itävallassa.

Radalla on ajettu Formula 1 -luokan osakilpailuja vuosina 1970–1987, 1997–2003 ja uudelleen vuodesta 2014 alkaen. Vuosina 1970–1987 kilpailut ajettiin Österreichring-radalla. Vuosina 1997–2003 ajettiin lyhyemmällä, uudelleennimetyllä ja -rakennetulla A1-Ring-radalla.[1] 11 vuoden tauon jälkeen vuodesta 2014 alkaen Itävallan GP on järjestetty uudelleennimetyllä Red Bull Ring -radalla.

Österreichring[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Österreichring harmaa, A1-Ring musta.

Österreichring tunnettiin monista nopeista mutkista ja se oli monena vuonna keskinopeudeltaan Formula 1 -kauden nopein rata. Monien mielestä rata oli vaarallinen, erityisesti Bosch Kurve -mutka. Bosch Kurve oli 180-asteinen ja siinä ei ollut tilaa ajaa paljoa ulos radalta. Nelinkertainen maailmanmestari Alain Prost sanoi usein, että kaikkia ratoja paitsi Österreichringiä pitäisi muuttaa, mutta Österreichringille olisi hyvä saada turva-alueet. Yhdysvaltalainen Mark Donohue kuoli radalla ajettuaan ulos Vöst-Hügel Kurve -mutkassa vuonna 1975. Vuonna 1976 Vöst-Hügel Kurve -mutka, jossa ajettiin kaasu pohjassa jopa 290 km/h:ssa muotoiltiin tiukemmaksi ja vuonna 1977 tilalle rakennettiin Hella-Licht Schikane. Österreichringillä ajettiin Formula 1:n Itävallan GP vuosina 1970–1987.

A1-Ring[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääasiassa turvallisuuden takia rata oli hylätty Formula 1:stä melkein kymmenen vuoden ajan. Rata rakennettiin kokonaan uudelleen samalle paikalle. Suunnittelijana toimi F1-rata-arkkitehti Hermann Tilke. Rata lyhennettiin 4,326 kilometriin ja nopeat mutkat korvattiin hitaammilla, jotta ohitusmahdollisuudet ja turvallisuus parantuisivat. Radalla on kolme pitkää suoraa ja mutkaisempi osuus. Rata uudelleennimettiin A1-Ringiksi sponsorin, teleoperaattori A1:n mukaan. A1-Ringillä ajettiin Formula 1:n Itävallan GP vuosina 1997–2003. Vuonna 2004 pääkatsomo ja varikkorakennukset purettiin.

Red Bull Ring[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Red Bull Ring

Syksyllä 2008 Red Bull -yhtiö aloitti 70 miljoonaa euroa maksaneen remontoinnin. Remontissa rakennettiin uudet pääkatsomo- ja varikkorakennukset. Uutta moottorirataa rakennettiin myös vanhan radan vierelle, mahdollistaen erilaisia rataprofiileja, kuitenkin vanha A1-Ringin rataprofiili pysyi muuttumattomana. 15. toukokuuta 2011 rata nimettiin Red Bull Ringiksi. Formula 1:set palasivat radalle vuonna 2014. Kaudeksi 2017 rataa lyhennettiin 4,326 kilometristä 4,318 kilometriin ja näin ollen myös kilpailupituus lyheni 307,020 kilometristä 306,452 kilometriin.

Radan ensimmäinen mutka nimettiin toukokuussa 2019 kuolleen itävaltalaisen F1-kuljettaja Niki Laudan kunniaksi Niki Lauda Kurveksi ennen kauden 2019 F1-osakilpailua.[2]

Voittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rata ilmakuvassa.

Formula 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Kuljettaja Valmistaja Raportti
1970 Belgia Jacky Ickx Ferrari Raportti
1971 Sveitsi Jo Siffert BRM Raportti
1972 Brasilia Emerson Fittipaldi Lotus-Ford Raportti
1973 Ruotsi Ronnie Peterson Lotus-Ford Raportti
1974 Argentiina Carlos Reutemann Brabham-Ford Raportti
1975 Italia Vittorio Brambilla March-Ford Raportti
1976 Yhdistynyt kuningaskunta John Watson Penske-Ford Raportti
1977 Australia Alan Jones Shadow-Ford Raportti
1978 Ruotsi Ronnie Peterson Lotus-Ford Raportti
1979 Australia Alan Jones Williams-Ford Raportti
1980 Ranska Jean-Pierre Jabouille Renault Raportti
1981 Ranska Jacques Laffite Ligier-Matra Raportti
1982 Italia Elio de Angelis Lotus-Ford Raportti
1983 Ranska Alain Prost Renault Raportti
1984 Itävalta Niki Lauda McLaren-TAG Raportti
1985 Ranska Alain Prost McLaren-TAG Raportti
1986 Ranska Alain Prost McLaren-TAG Raportti
1987 Yhdistynyt kuningaskunta Nigel Mansell Williams-Honda Raportti
1997 Kanada Jacques Villeneuve Williams-Renault Raportti
1998 Suomi Mika Häkkinen McLaren-Mercedes Raportti
1999 Yhdistynyt kuningaskunta Eddie Irvine Ferrari Raportti
2000 Suomi Mika Häkkinen McLaren-Mercedes Raportti
2001 Yhdistynyt kuningaskunta David Coulthard McLaren-Mercedes Raportti
2002 Saksa Michael Schumacher Ferrari Raportti
2003 Saksa Michael Schumacher Ferrari Raportti
2014 Saksa Nico Rosberg Mercedes Raportti
2015 Saksa Nico Rosberg Mercedes Raportti
2016 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton Mercedes Raportti
2017 Suomi Valtteri Bottas Mercedes Raportti
2018 Alankomaat Max Verstappen Red Bull Racing-TAG Heuer Raportti
2019 Alankomaat Max Verstappen Red Bull Racing-Honda Raportti
2020 Suomi Valtteri Bottas Mercedes Raportti
Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton Mercedes Raportti
2021 Alankomaat Max Verstappen Red Bull Racing-Honda Raportti
Alankomaat Max Verstappen Red Bull Racing-Honda Raportti
2022 Monaco Charles Leclerc Ferrari Raportti
2023 Alankomaat Max Verstappen Red Bull Racing-Honda RBPT Raportti
Lähde:[1]

GP2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Lähtö Voittaja Talli Raportti
2014 1. lähtö Brasilia Felipe Nasr Carlin Raportti
2. lähtö Venezuela Johnny Cecotto, Jr. Trident
2015 1. lähtö Belgia Stoffel Vandoorne ART Grand Prix Raportti
2. lähtö Indonesia Rio Haryanto Campos Racing
2016 1. lähtö Uusi-Seelanti Mitch Evans Pertamina Campos Racing Raportti
2. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Jordan King Racing Engineering

Formula 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Lähtö Voittaja Talli Raportti
2017 1. lähtö Monaco Charles Leclerc Prema Racing Raportti
2. lähtö Venäjä Artjom Markelov Russian Time
2018 1. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta George Russell ART Grand Prix Raportti
2. lähtö Venäjä Artjom Markelov Russian Time
2019 1. lähtö Japani Nobuharu Matsushita Carlin Motorsport Raportti
2. lähtö Brasilia Sérgio Sette Câmara DAMS
2020 1. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Callum Ilott Virtuosi Racing Raportti
2. lähtö Brasilia Felipe Drugovich MP Motorsport
2020 1. lähtö Venäjä Robert Shwartzman Prema Racing Raportti
2. lähtö Tanska Christian Lundgaard ART Grand Prix

GP3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Lähtö Voittaja Talli Raportti
2014 1. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Alex Lynn Carlin Raportti
2. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Emil Bernstorff Carlin
2015 1. lähtö Italia Luca Ghiotto Trident Raportti
2. lähtö Kolumbia Óscar Tunjo Trident
2016 1. lähtö Monaco Charles Leclerc ART Grand Prix Raportti
2. lähtö Sveitsi Ralph Boschung Koiranen GP
2017 1. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta George Russell ART Grand Prix Raportti
2. lähtö Etelä-Afrikka Raoul Hyman Campos Racing
2018 1. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Callum Ilott ART Grand Prix Raportti
2. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Jake Hughes ART Grand Prix

Formula Renault 3.5[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Lähtö Voittaja Talli Raportti
2013 1. lähtö Tanska Marco Sørensen Lotus Raportti
2. lähtö Tanska Marco Sørensen Lotus
2015 1. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Oliver Rowland Fortec Motorsports Raportti
2. lähtö Ranska Matthieu Vaxivière Lotus
2016 1. lähtö Ranska Matthieu Vaxivière SMP Racing Raportti
2. lähtö Ranska Aurélien Panis Arden Motorsport

Formula 3000[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Voittaja Talli Raportti
1997 Kolumbia Juan Pablo Montoya RSM Marko Raportti
1998 Ranska Soheil Ayari Durango Formula Raportti
1999 Saksa Nick Heidfeld West Competition Raportti
2000 Ranska Nicolas Minassian D2 Playlife Super Nova Raportti
2001 Yhdistynyt kuningaskunta Justin Wilson Coca-Cola Nordic Racing Raportti
2002 Tšekki Tomáš Enge Arden International Raportti
2003 Brasilia Ricardo Sperafico Coloni Motorsport Raportti

Porsche Supercup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Voittaja Talli Raportti
2002 Saksa Marco Werner Infineon Team Farnbacher PZM Raportti
2003 Saksa Frank Stippler Infineon Team Farnbacher PZM Raportti
2014 Puola Kuba Giermaziak Verva Lechner Racing Team Raportti
2015 Itävalta Christopher Zöchling Fach Auto Tech Raportti
2016 Saksa Sven Müller Lechner MSG Racing Team Raportti
2017 Australia Matt Campbell Fach Auto Tech Raportti
2018 Yhdistynyt kuningaskunta Nick Yelloly Fach Auto Tech Raportti

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Österreichring ja A1-Ring koti.mbnet.fi. Viitattu 8.7.2011. [vanhentunut linkki]
  2. Turn 1 in Austria renamed in honour of Niki Lauda Formula1.com. 30.6.2019. Formula One World Championship Limited. Viitattu 30.7.2019. (englanniksi)