Siirry sisältöön

Jacky Ickx

Wikipediasta
Jacky Ickx
Henkilötiedot
Kansalaisuus  Belgia
Formula 1 -ura
Aktiivivuodet 1967–1979
Talli(t) Cooper, Ferrari, Brabham, McLaren, Williams, Wolf, Ensign, Ligier
Kilpailuja 120
Maailman­mestaruuksia 0
Voittoja 8
Palkintosijoja 25
Paalupaikkoja 13
Nopeimpia kierroksia 14
MM-pisteitä 181
Ensimmäinen kilpailu Italian GP 1967
Ensimmäinen voitto Ranskan GP 1968
Viimeinen voitto Saksan GP 1972
Viimeinen kilpailu Yhdysvaltain GP 1979

Jacques Bernard "Jacky" Ickx (s. 1. tammikuuta 1945[1] Bryssel, Bryssel, Belgia) on belgialainen entinen kilpa-autoilija ja F1-kuljettaja ja samalla menestynein belgialainenselvennä. Hän on kuusinkertainen Le Mansin 24 tunnin ajon voittaja.[2][3]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Formula 2

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ickx voitti Euroopan Formula 2 -sarjan mestaruuden vuonna 1967.[4]

Formula 1

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jacky Ickx kuuluu menestyneimpiin F1-kuljettajiin, jotka eivät koskaan ole yltäneet maailmanmestaruuteen. Kahdesti hän oli hopealla; kaudella 1969 Brabhamilla ja 1970 Ferrarilla. Jälkimmäisellä kerralla mestaruuden voitti itävaltalainen Jochen Rindt, joka sai surmansa Italian GP:n harjoituksissa. Ickx menestyi erinomaisesti kolmessa viimeisessä osakilpailussa ja saavutti niissä kaksi voittoa, mutta hävisi lopulta mestaruuden viidellä pisteellä.[2][3][5][6]

Jacky Ickxin ajama Ferrari 312B2 kausilta 1971-72.

Ickx ajoi 13 F1-kautta ja starttasi yhteensä 114 kisaan. Hän saavutti 8 voittoa ja 17 muuta palkintosijaa, 13 paalupaikkaa sekä 14 kilpailun nopeinta kierrosta. MM-pisteitä hän keräsi yhteensä 181. Ickx ajoi myös sarjan ulkopuolisissa kilpailuissa.[2][3][7]

Muut sarjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ickxin vuoden 1970 Le Mansin 24 tunnin ajoissa ajama Ferrari 512S.

F1-uransa ohella ja sen jälkeen Ickx kilpaili menestyksellisesti muun mussa World Sportscar Championship -sarjassa. Hänen autokuntansa voitti Le Mansin 24 tunnin ajon kuudesti: 1969, 1975, 1976, 1977, 1981 ja 1982. Hän voitti Monzan tuhannen kilometrin ajon, Nürburgringin tuhannen kilometrin ajon, Sebringin 12 tunnin ajon, Brands Hatchin tuhannen kilometrin ajon, Vallelungan 6 tunnin ajon sekä useita muita kilpailuja.[2] Hän voitti myös mm. Pohjois-Amerikan Can-Am-mestaruuden. Pariisi–Dakar-rallin hän vei nimiinsä 1983. Ennen F1-uraansa hän voitti Euroopan Formula 2 -sarjan mestaruuden 1967. Hän ehti myös voittaa kolme kertaa maansa mestaruuden moottoripyöräilyssä.[2][3][8]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ickxyn tytär Vanina on myös kilpa-ajaja.[9]
  • Chopard Company valmisti Jacky Ickxin kunniaksi kolme Mille Miglia Jacky Ickx Men´s Watches -rannekelloa ja neljäs suunniteltiin Ickxin toiveiden mukaisesti.[10]

F1-kaudet, pisteet ja sijoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi Talli Sijoitus GP:t Pisteet Voitot Paalupaikat Palkintosijat
1967 Cooper 19. 2 1 0 0 0
1968 Scuderia Ferrari 4. 11 27 1 1 4
1969 Brabham 2. 11 37 2 2 5
1970 Scuderia Ferrari 2. 13 40 3 4 5
1971 Scuderia Ferrari 4. 11 19 1 2 3
1972 Scuderia Ferrari 4. 12 27 1 4 4
1973 Scuderia Ferrari 9. 12 12 0 0 1
1974 Team Lotus 10. 15 12 0 0 2
1975 Team Lotus 16. 9 3 0 0 1
1976 Walter Wolf Racing - 12 0 0 0 0
1977 Ensign - 1 0 0 0 0
1978 Ensign - 4 0 0 0 0
1979 Ligier 16. 8 3 0 0 0
Yhteensä 13 kautta - 120 181 8 13 25

Lihavoitu merkitsee paalupaikkaa ja kursivoitu kilpailun nopeinta kierrosta.

Vuosi Talli Valmistaja Moottori 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Sija Pisteet
1966 Ken Tyrrell Racing Matra MS5 (F2) Cosworth
S4 		MON BEL FRA GBR NED GER
Kesk. 		ITA USA MEX NC 0[7]
1967 Ken Tyrrell Racing Matra MS7 (F2) Cosworth
S4 		RSA MON NED BEL FRA GBR GER
Kesk. 		CAN 20. 1[7]
Cooper Car Company Cooper T81B Maserati V12 ITA
6 		USA
Kesk. 		MEX
1968 Scuderia Ferrari Ferrari 312 Ferrari V12 RSA
Kesk. 		ESP
Kesk. 		MON BEL
3 		NED
4 		FRA
1 		GBR
3 		GER
4 		ITA
3 		CAN
DNS 		USA
 MEX
Kesk. 		4. 27[7]
1969 Motor Racing Developments Brabham BT26A Ford Cosworth DFV V8 RSA
Kesk. 		ESP
6 		MON
Kesk. 		NED
5 		FRA
3 		GBR
2 		GER
1 		ITA
10 		CAN
1 		USA
Kesk. 		MEX
2 		2. 37[7]
1970 Scuderia Ferrari Ferrari 312B Ferrari F12 RSA
Kesk. 		ESP
Kesk. 		MON
Kesk. 		BEL
8 		NED
3 		FRA
Kesk. 		GBR
Kesk. 		GER
2 		AUT
1 		ITA
Kesk. 		CAN
1 		USA
4 		MEX
1 		2. 40[7]
1971 Scuderia Ferrari Ferrari 312B Ferrari F12 RSA
8 		ESP
2 		ITA
Kesk. 		4. 19[7]
Ferrari 312B2 Ferrari F12 MON
3 		NED
1 		FRA
Kesk. 		GBR
Kesk. 		GER
Kesk. 		AUT
Kesk. 		CAN
8 		USA
NC
1972 Scuderia Ferrari Ferrari 312B2 Ferrari F12 ARG
3 		RSA
8 		ESP
2 		MON
2 		BEL
Kesk. 		FRA
11 		GBR
Kesk. 		GER
1 		AUT
Kesk. 		ITA
Kesk. 		CAN
12 		USA
5 		4. 27[7]
1973 Scuderia Ferrari Ferrari 312B2 Ferrari F12 ARG
4 		BRA
5 		RSA
Kesk. 		9. 12[7]
Ferrari 312B3 Ferrari F12 ESP
12 		BEL
Kesk. 		MON
Kesk. 		SWE
6 		FRA
5 		GBR
8 		NED ITA
8 		CAN
Yardley Team McLaren McLaren M23 Ford Cosworth DFV V8 GER
3 		AUT
Frank Williams Racing Cars Iso Marlboro IR Ford Cosworth DFV V8 USA
7
1974 John Player Team Lotus Lotus 72E Ford Cosworth DFV V8 ARG
Kesk. 		BRA
3 		MON
Kesk. 		SWE
Kesk. 		NED
11 		FRA
5 		GBR
3 		GER
5 		CAN
13 		USA
Kesk. 		10. 12[7]
Lotus 76 Ford Cosworth DFV V8 RSA
Kesk. 		ESP
Kesk. 		BEL
Kesk. 		AUT
Kesk. 		ITA
Kesk.
1975 John Player Team Lotus Lotus 72E Ford Cosworth DFV V8 ARG
8 		BRA
9 		RSA
12 		ESP
2 		MON
8 		BEL
Kesk. 		SWE
15 		NED
Kesk. 		FRA
Kesk. 		GBR
 GER
 AUT
 ITA
 USA
 16. 3[7]
1976 Frank Williams Racing Cars Wolf-Williams FW05 Ford Cosworth DFV V8 BRA
8 		RSA
16 		USW
DNQ 		NC 0[7]
Walter Wolf Racing Wolf-Williams FW05 Ford Cosworth DFV V8 ESP
7 		BEL
DNQ 		MON
DNQ 		SWE FRA
10 		GBR
DNQ 		GER AUT
Team Ensign Ensign N176 Ford Cosworth DFV V8 NED
Kesk. 		ITA
10 		CAN
13 		USA
Kesk. 		JPN
1977 Team Tissot Ensign with Castrol Ensign N177 Ford Cosworth DFV V8 ARG BRA RSA USW ESP MON
10 		BEL SWE FRA GBR GER AUT NED ITA USA CAN JPN NC 0[7]
1978 Team Tissot Ensign Ensign N177 Ford Cosworth DFV V8 ARG BRA RSA USW MON
Kesk. 		BEL
12 		ESP
Kesk. 		SWE
DNQ 		FRA GBR GER AUT NED ITA USA CAN NC 0[7]
1979 Equipe Ligier Gitanes Equipe Ligier JS11 Ford Cosworth DFV V8 ARG BRA RSA USW ESP BEL MON FRA
Kesk. 		GBR
6 		GER
Kesk. 		AUT
Kesk. 		NED
5 		ITA
Kesk. 		CAN
Kesk. 		USA
Kesk. 		16. 3[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ https://results.motorsportstats.com/drivers/jacky-ickx/career
  2. ↑ a b c d e Jacky Ickx Driver Database. Viitattu 28.7.2015. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Jacky Ickx - Belgium ESPN. Arkistoitu 29.7.2015. Viitattu 28.7.2015. (englanniksi)
  4. ↑ 1967 European F2 Trophy motorsportmagazine.com. Viitattu 11.4.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Jacky Ickx - Belgium Autosport.com. Viitattu 28.7.2015. (englanniksi)
  6. ↑ Jochen Rindt Becomes the First Posthumous Champion ESPN. Viitattu 28.7.2015. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Jacky Ickx ChicaneF1.com. Viitattu 28.7.2015. (englanniksi)
  8. ↑ Dakar Retrospective 1979-2007 Dakar.com. Arkistoitu 8.7.2011. Viitattu 28.7.2015. (englanniksi)
  9. ↑ Vanina Ickx Driver Database. Viitattu 28.7.2015. (englanniksi)
  10. ↑ Chopard Mille Miglia Watches Honor Great Race Champion Watches & Lifestyle. 8.8.2007. Watches Infoniac.com. Viitattu 28.7.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jacky_Ickx&oldid=23520384”