Formula 1 -kausi 1977

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Formula 1 -kausi 1977
Järjestäjä FIA, Formula One Group
Järjestyksessä oleva kausi 28.
Kilpailuja 17
Rengasvalmistaja(t) G, M, D, B
Kuljettajien mestari Niki Lauda
Valmistajien mestari Ferrari
← 1976 1978 →

Formula 1 -kausi 1977 oli 28. Formula 1 -kausi. Se alkoi 9. tammikuuta ja päättyi 23. lokakuuta 1977 17:n kilpailun jälkeen.

Mestaruuden vei jälleen Niki Lauda ja valmistajissa Ferrari.[1] Lauda saavutti kauden aikana kymmenen palkintosijaa, joka oli aikansa ennätys.[2]

Kauden aikana Alan Jones saavutti ensimmäisen voittonsa.[3]

Kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nro Kilpailu Päivämäärä Rata Voittaja Talli Raportti
1 Argentiina Argentiinan Grand Prix 9. tammikuuta Oscar Gálvez Etelä-Afrikka Jody Scheckter Wolf-Ford Raportti
2 Brasilia Brasilian Grand Prix 23. tammikuuta Interlagos Argentiina Carlos Reutemann Ferrari Raportti
3 Etelä-Afrikka Etelä-Afrikan Grand Prix 5. maaliskuuta Kyalami Itävalta Niki Lauda Ferrari Raportti
4 Yhdysvallat Länsi-Yhdysvaltain Grand Prix 3. huhtikuuta Long Beach Yhdysvallat Mario Andretti Lotus-Ford Raportti
5 Espanja Espanjan Grand Prix 8. toukokuuta Jarama Yhdysvallat Mario Andretti Lotus-Ford Raportti
6 Monaco Monacon Grand Prix 22. toukokuuta Monaco Etelä-Afrikka Jody Scheckter Wolf-Ford Raportti
7 Belgia Belgian Grand Prix 5. kesäkuuta Zolder Ruotsi Gunnar Nilsson Lotus-Ford Raportti
8 Ruotsi Ruotsin Grand Prix 19. kesäkuuta Scandinavian Raceway Ranska Jacques Laffite Ligier-Matra Raportti
9 Ranska Ranskan Grand Prix 3. heinäkuuta Dijon-Prenois Yhdysvallat Mario Andretti Lotus-Ford Raportti
10 Iso-Britannia Britannian Grand Prix 16. heinäkuuta Silverstone Iso-Britannia James Hunt McLaren-Ford Raportti
11 Länsi-Saksa Saksan Grand Prix 31. heinäkuuta Hockenheimring Itävalta Niki Lauda Ferrari Raportti
12 Itävalta Itävallan Grand Prix 14. elokuuta Österreichring Australia Alan Jones Shadow-Ford Raportti
13 Alankomaat Hollannin Grand Prix 28. elokuuta Park Zandvoort Itävalta Niki Lauda Ferrari Raportti
14 Italia Italian Grand Prix 11. syyskuuta Autodromo Nazionale Monza Yhdysvallat Mario Andretti Lotus-Ford Raportti
15 Yhdysvallat Itä-Yhdysvaltain Grand Prix 2. lokakuuta Watkins Glen International Iso-Britannia James Hunt McLaren-Ford Raportti
16 Kanada Kanadan Grand Prix 9. lokakuuta Mosport Park Etelä-Afrikka Jody Scheckter Wolf-Ford Raportti
17 Japani Japanin Grand Prix 23. lokakuuta Fuji Speedway Iso-Britannia James Hunt McLaren-Ford Raportti

Kuljettajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kuljettaja Maa Talli Pisteet
1 Niki Lauda Itävalta 72
2 Jody Scheckter Etelä-Afrikka 55
3 Mario Andretti Yhdysvallat 47
4 Carlos Reutemann Argentiina 42
5 James Hunt Iso-Britannia 40
6 Jochen Mass Länsi-Saksa 25
7 Alan Jones Australia 22
8 Gunnar Nilsson Ruotsi 20
9 Patrick Depailler Ranska 20
10 Jacques Laffite Ranska 18
11 Hans Joachim Stuck Länsi-Saksa 12
12 Emerson Fittipaldi Brasilia 11
13 John Watson Iso-Britannia 9
14 Ronnie Peterson Ruotsi 7
15 Carlos Pace Brasilia 6
16 Vittorio Brambilla Italia 6
17 Clay Regazzoni Sveitsi 5
18 Patrick Tambay Ranska 5
19 Jean-Pierre Jarier Ranska 1
20 Riccardo Patrese Italia 1
21 Renzo Zorzi Italia 1
22 Rupert Keegan Yhdysvallat 0
23 Patrick Nève Belgia 0
24 Vern Schuppan Australia 0
25 Ingo Hoffmann Brasilia 0
26 Danny Ongais Yhdysvallat 0
27 Alex Ribeiro Brasilia 0
28 Hans Binder Itävalta 0
29 Brett Lunger Yhdysvallat 0
30 Harald Ertl Itävalta 0
31 Jackie Oliver Iso-Britannia 0
32 Kunimitsu Takahashi Japani 0
33 Ian Scheckter Etelä-Afrikka 0
34 Brian Henton Iso-Britannia 0
35 Jacky Ickx Belgia 0
36 Gilles Villeneuve Kanada 0
37 Kazuyoshi Hoshino Japani 0
38 Larry Perkins Australia 0
39 David Purley Iso-Britannia 0
40 Emilio de Villota Espanja 0
41 Arturo Merzario Italia 0
42 Ian Ashley Iso-Britannia 0
- Jean-Pierre Jabouille Ranska 0
- Tom Pryce Iso-Britannia 0
- Hector Rebaque Meksiko 0
- Boy Hayje Alankomaat 0
- Hans Heyer Länsi-Saksa 0
- Bruno Giacomelli Italia 0
- Noritake Takahara Japani 0
- Conny Andersson Ruotsi 0
- Teddy Pilette Belgia 0
- Mikko Kozarowitzky Suomi 0
- Bernard de Dryver Belgia 0
- Michael Bleekemolen Alankomaat 0
- Lamberto Leoni Italia 0
- Loris Kessel Sveitsi 0
- Giorgio Francia Italia 0
- Tony Trimmer Iso-Britannia 0
- Andy Sutcliffe Iso-Britannia 0
- Guy Edwards Iso-Britannia 0
- Brian McGuire Australia 0

Valmistajien lopullinen järjestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Talli Runko Moottori Renkaat Pisteet Voitot Palkintosijat Paalupaikat
1 Ferrari 312T2 Ferrari 015 114 4 16 2
2 Lotus-Ford 78 Ford Cosworth DFV 67 5 7 7
3 McLaren-Ford M23
M26 		Ford Cosworth DFV 65 3 7 6
4 Wolf-Ford WR1-4 Ford Cosworth DFV 55 3 9 1
5 Brabham-Alfa Romeo BT45
BT45B 		Alfa Romeo 115-12 27 4 1
6 Tyrrell-Ford P34 Ford Cosworth DFV 27 4
7 Shadow-Ford DN5B
DN8 		Ford Cosworth DFV 24 1 2
8 Ligier-Matra JS7 Matra MS76 18 1 2
9 Fittipaldi-Ford FD04
F5 		Ford Cosworth DFV 11
10 Ensign-Ford N177 Ford Cosworth DFV 10
11 Surtees-Ford TS19 Ford Cosworth DFV 6
12 Penske-Ford PC4 Ford Cosworth DFV 1
13 Boro-Ford 001 Ford Cosworth DFV
14 LEC-Ford CRP-1 Ford Cosworth DFV
15 McGuire-Ford BM1 Ford Cosworth DFV
16 Kojima-Ford KE009 Ford Cosworth DFV
17 BRM P207
P201B 		BRM P202
BRM P200
18 Hesketh-Ford 308E Ford Cosworth DFV
19 Renault RS01 Renault-Gordini EF1
20 March-Ford 761
761B
771 		Ford Cosworth DFV

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Consistency secures Niki Lauda a second title ESPN. Viitattu 31.7.2017. (englanniksi)
  2. ↑ STATS F1: Statistics Drivers - Podiums - In a year • STATS F1 www.statsf1.com. Viitattu 15.8.2017. (englanniksi)
  3. ↑ Alan JONES - Wins • STATS F1 www.statsf1.com. Viitattu 4.9.2022.
Formula 1 -kausi 1977
 Argentiina  Brasilia  Etelä-Afrikka  Länsi-Yhdysvallat  Espanja  Monaco  Belgia  Ruotsi  Ranska
 Britannia  Saksa  Itävalta  Hollanti  Italia  Itä-Yhdysvallat  Kanada  Japani
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Formula_1_-kausi_1977&oldid=21559483”