Formula 1 -kausi 1995
Formula 1 -kausi 1995 | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Järjestäjä | FIA, Formula One Group | ||||||
Järjestyksessä oleva kausi | 46. | ||||||
Kilpailuja | 17 | ||||||
Kuljettajia | 35 | ||||||
Valmistajia | 13 | ||||||
Moottoreiden valmistajat |
Ford (5 tallia) Renault (2 tallia) Peugeot (1 talli) Ferrari (1 talli) Mercedes (1 talli) Mugen-Honda (1 talli) Yamaha (1 talli) Hart (1 talli) |
||||||
Rengasvalmistaja(t) | G Goodyear | ||||||
Kuljettajien mestari | Michael Schumacher (102 p.) | ||||||
Valmistajien mestari | Benetton (137 p.) | ||||||
Eniten voittoja | Michael Schumacher (9 kpl) | ||||||
|
Formula 1 -kausi 1995 oli Formula 1 -sarjan 46. maailmanmestaruuskausi.
Kausi päättyi saksalaisen Michael Schumacherin ylivoimaiseen voittoon, hän ajoi Benetton -tallin autoa. Benetton voitti myös valmistajien maailmanmestaruuden. Damon Hill oli kolmannen kerran peräkkäin MM-pisteissä kolmen parhaan joukossa.
Urheilulliset säädökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pisteiden jakautuminen tapahtui seuraavasti: 10, 6, 4, 3, 2, 1.
- Kaikki osakilpailut laskettiin mukaan pisteisiin.
Tekniset säädökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ahdetut moottorit olivat kiellettyjä (jo kaudesta 1989 lähtien).
- Moottorien sylinteritilavuus laskettiin 3500 cm³:sta 3000 cm³:iin
Kauden summaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaudeksi 1995 säännöt olivat muuttuneet joiltakin osin ratkaisevasti lähinnä Imolan mustan viikonlopun johdosta.
Benetton -talli sai käyttöönsä Renault’n moottorit. Michael Schumacher voitti yhdeksän 17:stä GP:stä ja saavutti uransa toisen maailmanmestaruuden.
Kauden kaikki kilpailut yhtä lukuun ottamatta voitettiin Renault’n moottereilla. Montrealissa Jean Alesi ajoi voiton Ferrarilla.
Damon Hill sai vastaansa paljon kritiikkiä kauden 1995 aikana, monesti omien ajovirheidensä seurauksena. Lisäksi kiistanalainen törmäys Schumacherin kanssa Britannian Grand Prix’ssä lisäsi paineita. Britti kärsi myös teknisistä ongelmista Williams-autonsa kanssa, jolloin hän antoi Schumacherille helpohkon mestaruuden.
Mika Häkkinen ajoi hengenvaarallisen ulosajon Australian GP:ssä. Vain lääkäreiden nopea toiminta pelasti hänen henkensä.
Nigel Mansell teki paluun sarjaan McLarenin ratissa. Britti ei kuitenkaan mahtunut tallin autoon ja hän ei pystynyt osallistumaan kauden kahteen ensimmäiseen kilpailuun. Rattiin päästyään tallitoveri Häkkinen kuitenkin voitti hänet, eikä vanhan mestarin vauhti enää tyydyttänytkään McLarenia. Mark Blundell korvasikin Mansellin viidennestä kilpailusta eteenpäin.
Kausi 1995 oli viimeinen Jean Alesille ja Gerhard Bergerille Ferrarilla. Molemmat vaihtoivat Benettonille kaudeksi 1996 ikään kuin korvaukseksi siitä, kun Michael Schumacherin mukana Ferrarille meni myös muuta henkilökuntaa.
Tallit ja kuljettajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kilpailut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]MM-lopputulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuljettajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sija | Kuljettaja | Talli | Pisteet |
---|---|---|---|
1. | Michael Schumacher | Benetton-Renault | 102 |
2. | Damon Hill | Williams-Renault | 69 |
3. | David Coulthard | Williams-Renault | 49 |
4. | Johnny Herbert | Benetton-Renault | 44 |
5. | Jean Alesi | Ferrari | 42 |
6. | Gerhard Berger | Ferrari | 31 |
7. | Mika Häkkinen | McLaren-Mercedes | 17 |
8. | Olivier Panis | Ligier-Mugen-Honda | 16 |
9. | Heinz-Harald Frentzen | Sauber-Ford | 15 |
10. | Mark Blundell | McLaren-Mercedes | 13 |
11. | Rubens Barrichello | Jordan-Peugeot | 11 |
12. | Eddie Irvine | Jordan-Peugeot | 10 |
13. | Martin Brundle | Ligier-Honda | 7 |
14. | Mika Salo | Tyrrell-Yamaha | 5 |
15. | Gianni Morbidelli | Arrows-Hart | 5 |
16. | Jean-Christophe Boullion | Sauber-Ford | 3 |
17. | Aguri Suzuki | Ligier-Mugen-Honda | 1 |
Valmistajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sija | Valmistaja | Pisteet |
---|---|---|
1. | Benetton-Renault | 137 |
2. | Williams-Renault | 112 |
3. | Ferrari | 73 |
4. | McLaren-Mercedes | 30 |
5. | Ligier-Mugen-Honda | 24 |
6. | Jordan-Peugeot | 21 |
7. | Sauber-Ford | 18 |
8. | Footwork-Hart | 5 |
9. | Tyrrell-Yamaha | 5 |
10. | Minardi-Ford | 1 |
11. | Simtek-Ford | 0 |
12. | Forti-Ford | 0 |
13. | Pacific-Ford | 0 |
|