Australian Grand Prix

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Australia Australian Grand Prix
Albert Parkin katurata.
Albert Parkin katurata.
Rata Melbourne Grand Prix Circuit
Sijainti Melbourne, Australia
Ratatyyppi Katuun pohjautuva väliaikainen moottorirata
Radan pituus 5,303 km
Kilpailun pituus 58 kierrosta, 307,574 km
Eniten voittoja
Kuljettajat Saksa Michael Schumacher (4)
Tallit McLaren (11)
Viimeisin kilpailu (2019):
Voittaja Suomi Valtteri Bottas (Mercedes)
Voittoaika 1:25.27,325
Toinen Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton (Mercedes)
Kolmas Alankomaat Max Verstappen (Red Bull Racing)
Paalupaikka
Kuljettaja Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton (Mercedes)
Paaluaika 1.20,486
Nopein kierros
Kuljettaja Suomi Valtteri Bottas (Mercedes)
Kierrosaika 1.25,580 (kierroksella 57)
Paikkakunnat, joissa Australian Grand Prix on järjestetty.

Australian Grand Prix on Australiassa järjestettävä Formula 1 -sarjan osakilpailu, jota on ajettu Adelaiden (19851995) ja Melbournen (1996–) katuradoilla.[1][2]

Australian Grand Prix on kuulunut ennen Formula 1 -sarjaa muun muassa Tasman Series -sarjaan. Mielenkiintoinen fakta on se, että Adelaidessa ajettaessa osakilpailu on ollut kauden viimeisenä, ja Melbournessa ajettaessa yleensä ensimmäisenä.[1][2] Melbournen katuradalla pituutta on 5,303 kilometriä ja kilpailussa ajetaan 58 kierrosta.[2]

Suomalaiskuljettajista Australian Grand Prix’n ovat voittaneet Keke Rosberg Adelaidessa 1985 ja Melbournessa Mika Häkkinen 1998 sekä Kimi Räikkönen 2007 ja 2013.[3][4][5][6]

Häkkinen joutui myös erittäin pahaan onnettomuuteen viimeisessä Adelaidessa ajetussa osakilpailussa vuonna 1995.[1][7]

1996[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Melbournessa ajettu Formula 1 -kilpailu jäi historiaan muun muassa siitä, että ensimmäistä kilpailuaan ajanut kanadalainen Jacques Villeneuve onnistui ajamaan Williamsillaan paalupaikalle.[8]

Villeneuve onnistui pitämään kärkipaikan lähdön jälkeen ja johti Formula 1 -uransa ensimmäistä kilpailua, kunnes hänen autoonsa tuli tekninen vika, minkä seurauksena hänen tallikaverinsa Damon Hill onnistui ohittamaan hänet.[9] Hill ajoi kilpailun voittoon ja hänestä tuli näin ensimmäinen kyseisellä radalla voittanut kuljettaja.[10]

1997[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 1997 kilpailussa hallitseva maailmanmestari Damon Hill joutui keskeyttämään jo lämmittelykierroksella auton hyydyttyä radan varteen. Hän olisi lähtenyt kilpailuun lähtöruudusta 20.

Paalupaikalla oli edellisvuoden tapaan Jacques Villeneuve. Hänen kilpailunsa kuitenkin päättyi lyhyeen, kun hän kolaroi ensimmäisessä mutkassa Eddie Irvinen ja Johnny Herbertin kanssa. Kilpailun voittoon ajoi McLarenin David Coulthard, joka katkaisi McLarenin kolme kautta kestäneen voitottoman putken.

1998[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 1998 kilpailu oli McLarenin Mika Häkkisen ja David Coulthardin täydellistä hallintaa. Aika-ajoissa he valtasivat kaksi ensimmäistä ruutua ja kilpailussa he ohittivat kaikki muut vähintään yhdellä kierroksella.[11][4] Häkkinen ajoi kilpailun voittoon noin seitsemän sekunnin kymmenyksen erolla tallikaveriinsa, vaikka hän ajoi varikon läpi luullessaan, että hänen pitäisi tehdä varikkopysähdys. Maaliin ajoi vain yhdeksän kuljettajaa.

Kilpailu oli Esteban Tuerolle ja Toranosuke Takagille uran ensimmäinen.[12][13]

1999[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 1999 kilpailun lähtö myöhästyi, kun Rubens Barrichellon ja Johnny Herbertin autoissa syttyi tulipalo. Barrichello lähti kilpailuun vara-autolla, mutta Herbert ei startannut ollenkaan. Kilpailu ei sujunut McLarenin kannalta lähimainkaan samalla tavalla kuin viime kauden kilpailu, kun Häkkinen ja Coulthard joutuivat keskeyttämään, Coulthardin ajettua 13 ja Häkkisen ajettua 21 kierrosta.[14]

Kilpailun voittoon ajoi pohjoisirlantilainen Eddie Irvine, jolle voitto oli uran ensimmäinen.[14][15] Kilpailussa maaliin ajoi taas vähän kuljettajia, tällä kertaa vain kahdeksan.[14]

2000[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 2000 kilpailu oli Ferrari-tallin hallintaa. Michael Schumacher voitti runsaan 11 sekunnin erolla tallikaveriinsa Barrichelloon.[16][17] Molemmat McLarenit keskeyttivät moottoririkkoon.[17][18] Mika Salo olisi sijoittunut kuudenneksi, mutta hänet hylättiin, koska hänen autonsa etusiipi ei ollut sääntöjen mukainen.[19][20]

2001[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 2001 kilpailu oli Kimi Räikköselle, Fernando Alonsolle, Juan Pablo Montoyalle ja Enrique Bernoldille uran ensimmäinen.

Kilpailun voitti Michael Schumacher vajaan kahden sekunnin erolla toiseksi ajaneeseen Coulthardiin.

Ratavirkailija Graham Beveridge kuoli kilpailussa Ralf Schumacherin ja Jacques Villeneuven kolarin seurauksena saamiinsa vammoihin.[2][21] Hän oli kuollessaan 52-vuotias.

2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 käydyn kilpailun voitti Renault’n Fernando Alonso. Toiseksi sijoittui Kimi Räikkönen vain vajaan kahden sekunnin erolla Alonsoon.

2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 Kimi Räikkönen voitti Ferrarillaan kilpailun suvereenisti ennen kaksinkertaista maailmanmestaria Fernando Alonsoa. Kolmanneksi kilpailussa ajoi tulokaskuljettaja Lewis Hamilton McLarenillaan.[22]

2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 kilpailun voitti Lewis Hamilton, ennen toiseksi tullutta Nick Heidfeldia. Nico Rosberg oli kolmas.[23]

Keskeytysten sävyttämässä kilpailussa pääsi virallisesti maaliin vain seitsemän kuljettajaa. Myös Kimi Räikkönen oli yksi keskeyttäneistä, mutta sai yhden MM-pisteen, kun Rubens Barrichello hylättiin kilpailun jälkeen.[24]

2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi Brawn-talli otti kaksoisvoiton ensimmäisessä kilpailussaan Jenson Buttonin ja Rubens Barrichellon voimin.[25] Viimeisellä kierroksella turva-auton perässä Jarno Trulli ajoi leveäksi ollessaan kolmannella sijalla ja Lewis Hamilton ohitti hänet ja nousi kolmanneksi. Hamilton päästi kuitenkin Trullin takaisin kolmannelle sijalle, tuomaristo katsoi tämän ohitukseksi ja kilpailun jälkeen FIA ilmoitti että Trulli saa 25 sekunnin rangaistuksen ja Hamilton nousi palkintokorokkeelle.[26] Malesian GP:ssä 2. huhtikuuta Hamilton joutui tuomariston eteen ja hänet hylättiin, näin ollen Trulli ei saanut rangaistusta ohituksestaan, joten hän sai pitää kolmannen paikkansa.[27]

2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 kilpailun voitti Jenson Button. Toiseksi tuli Robert Kubica ja kolmanneksi Felipe Massa.[28][29] Paalupaikalta lähtenyt Sebastian Vettel keskeytti johtopaikalta kierroksella 26.[30]

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 kilpailun voitti paalupaikalta lähtenyt Sebastian Vettel. Toiseksi ajoi Lewis Hamilton ja kolmanneksi Vitali Petrov.[31] Vettel voitti kilpailun yli 20 sekunnin erolla Hamiltoniin.

Voittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australian Grand Prix’n voittajat niissä kilpailuissa, jotka ovat kuuluneet Formula 1 -sarjaan.

Kausi Voittaja Valmistaja Rata Raportti
1985 Suomi Keke Rosberg Williams-Honda Adelaide Raportti[3]
1986 Ranska Alain Prost McLaren-TAG Adelaide Raportti[32]
1987 Itävalta Gerhard Berger Ferrari Adelaide Raportti[33]
1988 Ranska Alain Prost McLaren-Honda Adelaide Raportti[34]
1989 Belgia Thierry Boutsen Williams-Renault Adelaide Raportti[35]
1990 Brasilia Nelson Piquet Benetton-Ford Adelaide Raportti[36]
1991 Brasilia Ayrton Senna McLaren-Honda Adelaide Raportti[37]
1992 Itävalta Gerhard Berger McLaren-Honda Adelaide Raportti[38]
1993 Brasilia Ayrton Senna McLaren-Ford Adelaide Raportti[39]
1994 Yhdistynyt kuningaskunta Nigel Mansell Williams-Renault Adelaide Raportti[40]
1995 Yhdistynyt kuningaskunta Damon Hill Williams-Renault Adelaide Raportti[41]
1996 Yhdistynyt kuningaskunta Damon Hill Williams-Renault Melbourne Raportti[42]
1997 Yhdistynyt kuningaskunta David Coulthard McLaren-Mercedes Melbourne Raportti[43]
1998 Suomi Mika Häkkinen McLaren-Mercedes Melbourne Raportti[4]
1999 Yhdistynyt kuningaskunta Eddie Irvine Ferrari Melbourne Raportti[14]
2000 Saksa Michael Schumacher Ferrari Melbourne Raportti[17]
2001 Saksa Michael Schumacher Ferrari Melbourne Raportti[44]
2002 Saksa Michael Schumacher Ferrari Melbourne Raportti[45]
2003 Yhdistynyt kuningaskunta David Coulthard McLaren-Mercedes Melbourne Raportti[46]
2004 Saksa Michael Schumacher Ferrari Melbourne Raportti[47]
2005 Italia Giancarlo Fisichella Renault Melbourne Raportti[48]
2006 Espanja Fernando Alonso Renault Melbourne Raportti[49]
2007 Suomi Kimi Räikkönen Ferrari Melbourne Raportti[50]
2008 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton McLaren-Mercedes Melbourne Raportti[51]
2009 Yhdistynyt kuningaskunta Jenson Button Brawn-Mercedes Melbourne Raportti[52]
2010 Yhdistynyt kuningaskunta Jenson Button McLaren-Mercedes Melbourne Raportti[53]
2011 Saksa Sebastian Vettel Red Bull-Renault Melbourne Raportti[54]
2012 Yhdistynyt kuningaskunta Jenson Button McLaren-Mercedes Melbourne Raportti[55]
2013 Suomi Kimi Räikkönen Lotus-Renault Melbourne Raportti[56]
2014 Saksa Nico Rosberg Mercedes Melbourne Raportti[57]
2015 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton Mercedes Melbourne Raportti[58]
2016 Saksa Nico Rosberg Mercedes Melbourne Raportti[59]
2017 Saksa Sebastian Vettel Ferrari Melbourne Raportti[60]
2018 Saksa Sebastian Vettel Ferrari Melbourne Raportti[61]
2019 Suomi Valtteri Bottas Mercedes Melbourne Raportti[62]

Sponsorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1981–1983: National Panasonic Australian Grand Prix
  • 1984: Dunlop Tyres Australian Grand Prix
  • 1985: Mitsubishi Australian Grand Prix
  • 1986–1993, 2002–2006: Foster’s Australian Grand Prix[63]
  • 1994: Sensational Adelaide Australian Grand Prix
  • 1995: EDS Australian Grand Prix
  • 1996: Transurban Australian Grand Prix
  • 1997–2001, 2010–2012: Qantas Australian Grand Prix[64]
  • 2007–2009: ING Australian Grand Prix[65][66]
  • 2013–: Rolex Australian Grand Prix

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Adelaide Street Circuit Circuits. ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  2. a b c d Albert Park Circuits. ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  3. a b Rosberg Wins but Mansell Left Fuming ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  4. a b c 1998 Qantas Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  5. Raikkonen Wins on Ferrari Debut F1 News. 18.3.2007. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  6. Raikkonen Takes Emphatic Victory F1 News. 17.3.2013. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  7. Mika Häkkinen – Finland ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  8. Transurban Australian Grand Prix – Qualifying Results – Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  9. Jacques Villeneuve – Canada ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  10. Transurban Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  11. 1998 Qantas Australian Grand Prix – Qualifying Results – Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  12. Esteban Tuero – Argentina ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  13. Toranosuke Takagi – Japan ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  14. a b c d 1999 Qantas Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  15. Hakkinen Edges Irvine to Claim back-to-back Titles ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  16. Ferrari One-Two in Australia F1 News. 12.3.2000. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  17. a b c 2000 Qantas Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  18. DC Blames Retirement on Engine F1 News. 12.3.2000. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  19. Salo Excluded from Australian GP F1 News. 12.3.2000. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  20. Albert Park – Australian Grand Prix 2000 Race Results ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  21. Drivers Express Shock after at Death of Marshal F1 News. 4.3.2001. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  22. Hamilton 'ecstatic' after dream debut F1 News. 18.3.2007. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  23. Rosberg delighted after maiden podium F1 News. 16.3.2008. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  24. Elizalde, Pablo: Barrichello disqualified from Australian GP F1 News. 16.3.2008. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  25. Button heads Brawn one-two in Australia F1 News. 29.3.2009. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  26. Trulli penalised, Hamilton gets third F1 News. 29.3.2009. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  27. Hamilton disqualified from Australian GP F1 News. 2.4.2009. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  28. Kubica: Team deserves 'special' podium F1 News. 28.3.2010. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  29. Massa happy with best-ever start F1 News. 28.3.2010. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  30. Vettel says failure robbed him of win F1 News. 28.3.2010. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  31. Petrov: Podium proves car's quality F1 News. 27.3.2011. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  32. 1986 Foster's Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  33. 1987 Foster's Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  34. 1988 Foster's Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  35. 1989 Foster's Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  36. 1990 Foster's Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  37. 1991 Foster's Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  38. 1992 Foster's Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  39. 1993 Foster's Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  40. 1994 Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  41. 1995 EDS Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  42. 1996 Transurban Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  43. 1997 Qantas Australian Grand Prix – Race Result Results – Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  44. Michael Schumacher Wins the Australian Grand Prix Atlas F1. 4.3.2001. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  45. M.Schumacher Wins Dramatic Australian GP Atlas F1. 3.3.2002. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  46. Coulthard Wins; No Ferrari on Podium in Australia Atlas F1. 9.3.2003. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  47. Schumacher Wins Processional Race in Australia Atlas F1. 7.3.2004. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  48. Fisichella storms home in Australia ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  49. Alonso cruises to victory as Coulthard makes history ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  50. Raikkonen gets Ferrari off to winning start ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  51. Hamilton off to a flier ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  52. Button takes dominant debut victory for Brawn ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  53. Button storms back with thrilling win ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  54. Assured Vettel lays down his marker ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  55. Assured Button wins thrilling opener ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  56. Raikkonen takes measured victory in Melbourne ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  57. Rosberg crushes opposition in Australia ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  58. Hamilton beats Rosberg to dominant Mercedes victory ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  59. Rosberg wins wild Australian GP F1 News. 20.3.2016. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  60. Vettel beats Hamilton to Australian GP win F1 News. 26.3.2017. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  61. Vettel jumps Hamilton to win in Melbourne F1 News. 25.3.2018. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  62. Bottas takes crushing Australian GP victory F1 News. 17.3.2019. Autosport.com. Viitattu 22.3.2019. (englanniksi)
  63. Foster's to Sponsor Australian GP Until 2006 Atlas F1. 23.8.2001. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  64. Noble, Jonathan: Australian GP seals sponsorship deal F1 News. 13.11.2010. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  65. Australian GP to be sponsored by ING F1 News. 1.11.2006. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
  66. Noble, Jonathan: ING to leave F1 at the end of 2009 F1 News. 16.2.2009. Autosport.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)