Australian Grand Prix

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Australia Australian Grand Prix
Albert Parkin katurata
Albert Parkin katurata
Rata Melbourne Grand Prix Circuit
Sijainti Melbourne, Australia
Ratatyyppi Katuun pohjautuva väliaikainen moottorirata
Radan pituus 5,303[1] km
Kilpailun pituus 58[1] kierrosta, 307,574 km
Eniten voittoja
Kuljettajat Saksa Michael Schumacher (4)
Tallit McLaren (11)
Viimeisin kilpailu (2017):
Voittaja Saksa Sebastian Vettel (Ferrari)
Voittoaika 1:24.11,672
Toinen Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton (Mercedes)
Kolmas Suomi Valtteri Bottas (Mercedes)
Paalupaikka
Kuljettaja Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton (Mercedes)
Paaluaika 1.22,188
Nopein kierros
Kuljettaja Suomi Kimi Räikkönen (Ferrari)
Kierrosaika 1.26,538 (kierroksella 56)

Australian Grand Prix on Formula 1 -sarjan osakilpailu, jota on ajettu Adelaiden (19851995) ja Melbournen (1996–) katuradoilla.[2][1]

Australian Grand Prix on kuulunut ennen Formula 1 -sarjaa muun muassa Tasman Series -sarjaan. Mielenkiintoinen fakta on se, että Adelaidessa ajettaessa kilpailu on ollut kauden viimeisenä, ja Melbournessa ajettaessa yleensä ensimmäisenä.[2][1]

Suomalaiskuljettajista Keke Rosberg on voittanut Adelaidessa 1985, Mika Häkkinen Melbournessa 1998 ja Kimi Räikkönen Melbournessa 2007 ja 2013.[3][4][5][6]

Häkkinen joutui myös erittäin pahaan onnettomuuteen viimeisessä Adelaidessa ajetussa osakilpailussa vuonna 1995.[2][7]

1996[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Melbournessa ajettu Formula 1 -kilpailu jäi historiaan muun muassa siitä, että ensimmäistä kilpailuaan ajanut kanadalainen Jacques Villeneuve onnistui ajamaan Williamsillaan paalupaikalle.[8]

Villeneuve onnistui pitämään kärkipaikan lähdön jälkeen ja johti Formula 1 -uransa ensimmäistä kilpailua, kunnes hänen autoonsa tuli tekninen vika, minkä seurauksena hänen tallikaverinsa Damon Hill onnistui ohittamaan hänet.[9] Hill ajoi kilpailun voittoon ja hänestä tuli näin ensimmäinen kyseisellä radalla voittanut kuljettaja.[10]

1997[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 1997 kilpailussa hallitseva maailmanmestari Damon Hill joutui keskeyttämään jo lämmittelykierroksella auton hyydyttyä radan varteen. Hän olisi lähtenyt ruudusta 20.

Paalupaikalla oli edellisvuoden tapaan Jacques Villeneuve. Hänen kilpailunsa kuitenkin päättyi lyhyeen, kun hän kolaroi ensimmäisessä mutkassa Eddie Irvinen ja Johnny Herbertin kanssa. Kilpailun voittoon ajoi McLarenin David Coulthard, joka katkaisi McLarenin kolme kautta kestäneen voitottoman putken.

1998[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 1998 kilpailu oli McLarenin Mika Häkkisen ja David Coulthardin täydellistä hallintaa. Aika-ajoissa he valtasivat kaksi ensimmäistä ruutua ja kilpailussa he ohittivat kaikki muut vähintään yhdellä kierroksella.[11][4] Häkkinen ajoi kilpailun voittoon noin seitsemän sekunnin kymmenyksen erolla tallikaveriinsa, vaikka hän ajoi varikon läpi luullessaan, että hänen pitäisi tehdä varikkopysähdys. Maaliin ajoi vain yhdeksän kuljettajaa.

Kilpailu oli Esteban Tuerolle ja Toranosuke Takagille uran ensimmäinen.[12][13]

1999[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 1999 kilpailun lähtö myöhästyi, kun Rubens Barrichellon ja Johnny Herbertin autoissa syttyi tulipalo. Barrichello lähti kilpailuun vara-autolla, mutta Herbert ei startannut ollenkaan. Kilpailu ei sujunut McLarenin kannalta lähimainkaan samalla tavalla kuin viime kauden kilpailu, kun Häkkinen ja Coulthard joutuivat keskeyttämään, Coulthardin ajettua 13 ja Häkkisen ajettua 21 kierrosta.[14]

Kilpailun voittoon ajoi pohjoisirlantilainen Eddie Irvine, jolle voitto oli uran ensimmäinen.[14][15] Kilpailussa maaliin ajoi taas vähän kuljettajia, tällä kertaa vain kahdeksan.[14]

2000[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 2000 kilpailu oli Ferrari -tallin hallintaa. Michael Schumacher voitti runsaan 11 sekunnin erolla tallikaveriinsa Barrichelloon.[16][17] Molemmat McLarenit keskeyttivät moottoririkkoon.[17][18] Mika Salo olisi sijoittunut kuudenneksi, mutta hänet hylättiin, koska hänen autonsa etusiipi ei ollut sääntöjen mukainen.[19][20]

2001[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 2001 kilpailu oli Kimi Räikköselle, Fernando Alonsolle, Juan Pablo Montoyalle ja Enrique Bernoldille uran ensimmäinen.

Kilpailun voitti Michael Schumacher vajaan kahden sekunnin erolla toiseksi ajaneeseen Coulthardiin.

Ratavirkailija Graham Beveridge kuoli kilpailussa Ralf Schumacherin ja Jacques Villeneuven kolarin seurauksena saamiinsa vammoihin.[1][21] Hän oli kuollessaan 52-vuotias.

2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 käydyn Formula 1 -kilpailun voitti Renault’n Fernando Alonso. Toiseksi sijoittui Kimi Räikkönen vain vajaan kahden sekunnin erolla Alonsoon.

2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 Kimi Räikkönen voitti Ferrarillaan kilpailun suvereenisti ennen kaksinkertaista maailmanmestaria Fernando Alonsoa. Kolmanneksi kilpailussa ajoi tulokaskuljettaja Lewis Hamilton McLarenillaan.

2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 kilpailun voitti Lewis Hamilton, ennen toiseksi tullutta Nick Heidfeldia. Nico Rosberg oli kolmas.

Keskeytysten sävyttämässä kisassa pääsi virallisesti maaliin vain seitsemän kuljettajaa. Myös Kimi Räikkönen oli yksi keskeyttäneistä.

2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi Brawn -talli otti kaksoisvoiton ensimmäisessä kilpailussaan Jenson Buttonin ja Rubens Barrichellon voimin. Viimeisellä kierroksella turva-auton perässä Jarno Trulli ajoi leveäksi ollessaan kolmannella sijalla ja Lewis Hamilton ohitti hänet ja nousi kolmanneksi. Hamilton päästi kuitenkin Trullin takaisin kolmannelle sijalle, tuomaristo katsoi tämän ohitukseksi ja kilpailun jälkeen FIA ilmoitti että Trulli saa 25 sekunnin rangaistuksen ja Hamilton nousi palkintokorokkeelle. Malesian GP:ssä 2. huhtikuuta Hamilton joutui tuomariston eteen ja hänet hylättiin, näin ollen Trulli ei saanut rangaistusta ohituksestaan, joten hän sai pitää kolmannen paikkansa.

2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 kilpailun voitti Jenson Button. Toiseksi tuli Robert Kubica ja kolmanneksi Felipe Massa. Paalupaikalta lähtenyt Sebastian Vettel keskeytti johtopaikaltaan kierroksella 26.

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 kilpailun voitti paalupaikalta lähtenyt Sebastian Vettel. Toiseksi ajoi Lewis Hamilton ja kolmanneksi Vitali Petrov. Vettel voitti kilpailun yli 20 sekunnin erolla Hamiltoniin.

Voittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australian Grand Prix’n voittajat niissä kilpailuissa, jotka ovat kuuluneet Formula 1 -sarjaan.

Kausi Voittaja Talli Rata Raportti
1985 Suomi Keke Rosberg Williams-Honda Adelaide Raportti
1986 Ranska Alain Prost McLaren-TAG Adelaide Raportti
1987 Itävalta Gerhard Berger Ferrari Adelaide Raportti
1988 Ranska Alain Prost McLaren-Honda Adelaide Raportti
1989 Belgia Thierry Boutsen Williams-Renault Adelaide Raportti
1990 Brasilia Nelson Piquet Benetton-Ford Adelaide Raportti
1991 Brasilia Ayrton Senna McLaren-Honda Adelaide Raportti
1992 Itävalta Gerhard Berger McLaren-Honda Adelaide Raportti
1993 Brasilia Ayrton Senna McLaren-Ford Adelaide Raportti
1994 Yhdistynyt kuningaskunta Nigel Mansell Williams-Renault Adelaide Raportti
1995 Yhdistynyt kuningaskunta Damon Hill Williams-Renault Adelaide Raportti
1996 Yhdistynyt kuningaskunta Damon Hill Williams-Renault Melbourne Raportti
1997 Yhdistynyt kuningaskunta David Coulthard McLaren-Mercedes Melbourne Raportti
1998 Suomi Mika Häkkinen McLaren-Mercedes Melbourne Raportti
1999 Yhdistynyt kuningaskunta Eddie Irvine Ferrari Melbourne Raportti
2000 Saksa Michael Schumacher Ferrari Melbourne Raportti
2001 Saksa Michael Schumacher Ferrari Melbourne Raportti
2002 Saksa Michael Schumacher Ferrari Melbourne Raportti
2003 Yhdistynyt kuningaskunta David Coulthard McLaren-Mercedes Melbourne Raportti
2004 Saksa Michael Schumacher Ferrari Melbourne Raportti
2005 Italia Giancarlo Fisichella Renault Melbourne Raportti
2006 Espanja Fernando Alonso Renault Melbourne Raportti
2007 Suomi Kimi Räikkönen Ferrari Melbourne Raportti
2008 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton McLaren-Mercedes Melbourne Raportti
2009 Yhdistynyt kuningaskunta Jenson Button Brawn-Mercedes Melbourne Raportti
2010 Yhdistynyt kuningaskunta Jenson Button McLaren-Mercedes Melbourne Raportti
2011 Saksa Sebastian Vettel Red Bull-Renault Melbourne Raportti
2012 Yhdistynyt kuningaskunta Jenson Button McLaren-Mercedes Melbourne Raportti
2013 Suomi Kimi Räikkönen Lotus-Renault Melbourne Raportti
2014 Saksa Nico Rosberg Mercedes Melbourne Raportti
2015 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton Mercedes Melbourne Raportti
2016 Saksa Nico Rosberg Mercedes Melbourne Raportti
2017 Saksa Sebastian Vettel Ferrari Melbourne Raportti

Sponsorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1981–1983: National Panasonic Australian Grand Prix
  • 1984: Dunlop Tyres Australian Grand Prix
  • 1985: Mitsubishi Australian Grand Prix
  • 1986–1993, 2002–2006: Foster’s Australian Grand Prix
  • 1994: Sensational Adelaide Australian Grand Prix
  • 1995: EDS Australian Grand Prix
  • 1996: Transurban Australian Grand Prix
  • 1997–2001, 2010–2012: Qantas Australian Grand Prix
  • 2007–2009: ING Australian Grand Prix
  • 2013–: Rolex Australian Grand Prix

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Albert Park Circuits. ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  2. a b c Adelaide Street Circuit Circuits. ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  3. Rosberg Wins but Mansell Left Fuming ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  4. a b 1998 Qantas Australian Grand Prix - Race Result Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  5. Raikkonen Wins on Ferrari Debut F1 News. 18.3.2007. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  6. Raikkonen Takes Emphatic Victory F1 News. 17.3.2013. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  7. Mika Häkkinen - Finland ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  8. Transurban Australian Grand Prix - Qualifying Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  9. Jacques Villeneuve - Canada ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  10. Transurban Australian Grand Prix - Race Result Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  11. 1998 Qantas Australian Grand Prix - Qualifying Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  12. Esteban Tuero - Argentina ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  13. Toranosuke Takagi - Japan ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  14. a b c 1999 Qantas Australian Grand Prix - Race Result Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  15. Hakkinen Edges Irvine to Claim back-to-back Titles ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  16. Ferrari One-Two in Australia F1 News. 12.3.2000. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  17. a b 2000 Qantas Australian Grand Prix - Race Result Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  18. DC Blames Retirement on Engine F1 News. 12.3.2000. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  19. Salo Excluded from Australian GP F1 News. 12.3.2000. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  20. Albert Park - Australian Grand Prix 2000 Race Results ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  21. Drivers Express Shock after at Death of Marshal F1 News. 4.3.2001. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)