Australian Grand Prix 1987
 Australian Grand Prix 1987 |
|
|---|---|
|
16. osakilpailu 16 osakilpailusta kaudella 1987.
|
|
.svg) Pidempi versio radasta oli käytössä |
|
| Päivämäärä | 15. marraskuuta 1987 |
| Sijainti | Adelaide, Australia |
| Ratatyyppi | katurata |
| Radan pituus | 3,780 km |
| Kilpailun pituus | 82 kierrosta, 309,960 km |
| Sää | aurinkoinen, kuiva |
| Paalupaikka | |
| Kuljettaja |
 Gerhard Berger (Ferrari) |
| Paaluaika | 1.17,267 |
| Palkintokoroke | |
| Voittaja |
Gerhard Berger (Ferrari) |
| Toinen |
 Michele Alboreto (Ferrari) |
| Kolmas |
 Thierry Boutsen (Benetton–Ford) |
| Nopein kierros | |
| Kuljettaja |
Gerhard Berger (Ferrari) |
| Kierrosaika | 1.20,416 (kierroksella 72) |
Australian Grand Prix 1987 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 15. marraskuuta 1987 Adelaiden katuradalla.[1] Kilpailu oli kauden viimeinen, ja sen voitti Gerhard Berger. Hän teki kilpailussa niin sanotun hattutempun, sillä hän lähti paalupaikalta, ajoi nopeimman kierroksen ja voitti kilpailun.
Ayrton Senna sijoittui toiseksi, mutta hänet hylättiin sääntöjenvastaisten etujarrujen jäähdytysjärjestelmien takia.[2]
Kauden päätteeksi Nelson Piquet, voitti maailmanmestaruuden.[2]
Tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Sija | Nro | Kuljettaja | Talli | Kierrokset | Aika/keskeytys | Lähtöruutu | Pisteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 28 | Gerhard Berger
|
Ferrari | 82 | 1:52.56,144 | 1 | 9 |
| 2 | 27 | Michele Alboreto
|
Ferrari | 82 | + 1.07,884 | 6 | 6 |
| 3 | 20 | Thierry Boutsen
|
Benetton-Ford | 81 | + 1 krs. | 5 | 4 |
| 4 (1) | 3 |  Jonathan Palmer
|
Tyrrell-Ford | 80 | + 2 krs. | 19 | 3 |
| 5 (2) | 29 |  Yannick Dalmas
|
Larrousse-Ford | 79 | + 3 krs. | 21 | 0* |
| 6 (3) | 14 |  Roberto Moreno
|
AGS-Ford | 79 | + 3 krs. | 25 | 1 |
| 7 | 10 |  Christian Danner
|
Zakspeed | 79 | + 3 krs. | 24 | |
| 8 | 8 | Andrea de Cesaris
|
Brabham-BMW | 78 | Ulosajo | 10 | |
| 9 | 5 | Riccardo Patrese
|
Williams-Honda | 76 | Öljyvuoto | 7 | |
| Kesk. | 6 | Nelson Piquet
|
Williams-Honda | 58 | Jarrut | 3 | |
| Kesk. | 16 | Ivan Capelli
|
March-Ford | 58 | Ulosajo | 23 | |
| Kesk. | 1 | Alain Prost
|
McLaren-TAG | 53 | Jarrut | 2 | |
| Kesk. | 18 |  Eddie Cheever
|
Arrows-Megatron | 53 | Ylikuumeneminen | 11 | |
| Kesk. | 2 |  Stefan Johansson
|
McLaren-TAG | 48 | Jarrut | 8 | |
| Kesk. | 19 | Teo Fabi
|
Benetton-Ford | 46 | Jarrut | 9 | |
| Kesk. | 23 |  Adrián Campos
|
Minardi-Motori Moderni | 46 | Voimansiirto | 26 | |
| Kesk. | 30 | Philippe Alliot
|
Larrousse-Ford | 45 | Sähköt | 17 | |
| Kesk. | 25 | René Arnoux
|
Ligier-Megatron | 41 | Sytytys | 20 | |
| Kesk. | 7 | Stefano Modena
|
Brabham-BMW | 31 | Kuljettaja | 15 | |
| Kesk. | 26 | Piercarlo Ghinzani
|
Ligier-Megatron | 26 | Sytytys | 22 | |
| Kesk. | 11 |  Satoru Nakajima
|
Lotus-Honda | 22 | Ripustukset | 14 | |
| Kesk. | 17 | Derek Warwick
|
Arrows-Megatron | 19 | Voimansiirto | 12 | |
| Kesk. | 9 | Martin Brundle
|
Zakspeed | 18 | Moottori | 16 | |
| Kesk. | 4 | Philippe Streiff
|
Tyrrell-Ford | 6 | Ulosajo | 18 | |
| Kesk. | 24 | Alessandro Nannini
|
Minardi-Motori Moderni | 0 | Onnettomuus | 13 | |
| DSQ | 12 | Ayrton Senna
|
Lotus-Honda | 82 | Hylättiin | 4 | |
| DNQ | 21 | Alex Caffi
|
Osella-Alfa Romeo | - | 27 | ||
| Lähde:[3][4][5] | |||||||
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Paalupaikka: Gerhard Berger – 1.17,267[6]
- Nopein kierros: Gerhard Berger – 1.20,416 kierroksella 72[4]
- Yannick Dalmas sijoittui viidenneksi, mutta hän ei saanut pisteitä: hän ajoi toista Larrousse-autoa, joka ei ollut oikeutettu kilpailuun, sillä talli oli kauden alussa virallisesti esittänyt vain yhden auton kauteen.[7] Sijoitus jäi Dalmasin uran parhaaksi.[8]
- Numerot sulkeissa tarkoittavat Jim Clark Trophy -kilpailuun osallistuneiden kuljettajien sijoituksia. Vapaasti hengittäviä moottoreita käyttäneille talleille/kuljettajille tarkoitetun palkinnon voitti Tyrrellillä ajanut Jonathan Palmer.[2][9]
- Stefano Modenan ensimmäinen kilpailu (hän voitti Formula 3000-mestaruuden samana vuonna).[10]
- Roberto Morenon uran ensimmäinen MM-piste.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 1987 Australian GP Races. ChicaneF1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Piquet secures third drivers' title ESPN. Arkistoitu 5.1.2020. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopio koti.mbnet.fi. Arkistoitu 29.7.2014. Viitattu 25.7.2014.
- ↑ a b 1987 Australian Grand Prix Results ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ 1987 Foster's Australian Grand Prix - RACE RESULT Results - Archive 1950–2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ 1987 Foster's Australian Grand Prix - OVERALL QUALIFYING Results - Archive 1950–2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Yannick Dalmas Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ STATS F1: Yannick DALMAS - Result 5th • STATS F1 www.statsf1.com. Viitattu 20.8.2017. (englanniksi)
- ↑ Jonathan Palmer Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Stefano Modena - Italy ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
Formula 1 -luokan Australian Grand Prix’t
| 1950-luku | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1960-luku | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 |
| 1970-luku | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 |
| 1980-luku | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 |
| 1990-luku | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 |
| 2000-luku | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
| 2010-luku | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
| 2020-luku | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | ||||||
| Radat | Adelaiden katurata (1985–1995) Melbourne Grand Prix Circuit (1996–2019), Albert Park Circuit (2022–) | |||||||||
.svg){kind=small}
