Australian Grand Prix 1994

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Australian Grand Prix 1994 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 13. marraskuuta 1994 Adelaide Street Circuitilla. Kilpailun voitti Williamsin Nigel Mansell. Kilpailu oli JJ Lehdon viimeinen F1-osakilpailu.

Kilpailu muistetaan erityisesti Michael Schumacherin ja Damon Hillin kolarista, joka ratkaisi mestaruuden Schumacherin hyväksi. Schumacher ajoi ulos kierroksella 36, mutta palasi radalle ja kolaroi Hillin kanssa.[1] Schumacher keskeytti heti, mutta Hill jatkoi matkaansa vaurioituneella autollaan, kunnes hän lopulta keskeytti jousitusvikaan.[2] Schumacher voitti mestaruuden yhden pisteen erolla Hilliin.

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 2 Iso-Britannia Nigel Mansell Williams-Renault 81 1:47.51,4 1 10
2 28 Itävalta Gerhard Berger Ferrari 81 +2,511 11 6
3 8 Iso-Britannia Martin Brundle McLaren-Peugeot 81 +52.487 9 4
4 14 Brasilia Rubens Barrichello Jordan-Hart 81 +1.10,530 5 3
5 26 Ranska Olivier Panis Ligier-Renault 80 +1 krs. 12 2
6 27 Ranska Jean Alesi Ferrari 80 +1 krs. 8 1
7 30 Saksa Heinz-Harald Frentzen Sauber-Mercedes 80 +1 krs. 10  
8 9 Brasilia Christian Fittipaldi Footwork-Ford 80 +1 krs. 19  
9 23 Italia Pierluigi Martini Minardi-Ford 79 +2 krs. 18  
10 29 Suomi Jyrki Järvilehto Sauber-Mercedes 79 +2 krs. 17  
11 25 Ranska Franck Lagorce Ligier-Renault 79 +2 krs. 20  
12 7 Suomi Mika Häkkinen McLaren-Peugeot 76 Ulosajo 4  
Kesk. 24 Italia Michele Alboreto Minardi-Ford 69 Ripustukset 16  
Kesk. 4 Iso-Britannia Mark Blundell Tyrrell-Yamaha 66 Kolari 13  
Kesk. 20 Flag of Switzerland.svg Jean-Denis Délétraz Larrousse-Ford 56 Vaihdelaatikko 25  
Kesk. 11 Suomi Mika Salo Lotus-Mugen-Honda 49 Sähköt 22  
Kesk. 31 Australia David Brabham Simtek-Ford 49 Moottori 24  
Kesk. 12 Italia Alessandro Zanardi Lotus-Mugen-Honda 40 Kaasu 14  
Kesk. 0 Iso-Britannia Damon Hill Williams-Renault 35 Kolari (Schumacher)[2] 3  
Kesk. 5 Saksa Michael Schumacher Benetton-Ford 35 Kolari (Hill)[2] 2  
Kesk. 32 Italia Domenico Schiattarella Simtek-Ford 21 Vaihdelaatikko 26  
Kesk. 3 Japani Ukyo Katayama Tyrrell-Yamaha 19 Ulosajo 15  
Kesk. 19 Japani Hideki Noda Larrousse-Ford 18 Öljyvuoto 23  
Kesk. 10 Italia Gianni Morbidelli Footwork-Ford 17 Öljyvuoto 21  
Kesk. 15 Iso-Britannia Eddie Irvine Jordan-Hart 15 Ulosajo 6  
Kesk. 6 Iso-Britannia Johnny Herbert Benetton-Ford 13 Vaihdelaatikko 7  
DNQ 33 Ranska Paul Belmondo Pacific-Ilmor    
Kesk. 34 Belgia Bertrand Gachot Pacific-Ilmor    

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tremayne, David: David Tremayne on Hamilton and Verstappen – and when the gloves come off in F1 rivalries Formula1.com. 22.7.2021. Formula One World Championship Limited. Viitattu 1.1.2023. (englanniksi)
  2. a b c Stuart, Greg: 9 thrilling title-deciding finales from F1 history Formula1.com. 8.12.2021. Formula One World Championship Limited. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)