Italian Grand Prix 1978

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Italia Italian Grand Prix 1978
14 osakilpailu 16 osakilpailusta kaudella 1978.
Päivämäärä 10. syyskuuta 1978
Sijainti Autodromo Nazionale Monza, Italia
Ratatyyppi Moottorirata
Radan pituus 5,800 km
Kilpailun pituus 40 kierrosta, 232,000 km
Paalupaikka
Kuljettaja Yhdysvallat Mario Andretti
(Lotus)
Paaluaika 1.37,520
Palkintokoroke
Voittaja Itävalta Niki Lauda
(Brabham)
Toinen Iso-Britannia John Watson
(Brabham)
Kolmas Argentiina Carlos Reutemann
(Ferrari)
Nopein kierros
Kuljettaja Yhdysvallat Mario Andretti
(Lotus)
Kierrosaika 1.38,23 (kierroksella 33)

Italian Grand Prix 1978 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 10. syyskuuta 1978 Autodromo Nazionale Monzan radalla. Kilpailun voitti Niki Lauda.

Kisan alussa nähtiin yksi Formula 1-sarjan historian tuhoisimmista kolareista. Kilpailun lähettäjät vaihtoivat virheellisesti lähtövalot vihreiksi jo ennen, kuin kaikki autot olivat päässeet lähtöruutuihinsa, minkä vuoksi edelleen liikkeellä olleet peräpään autot saivat lentävän lähdön. Lähtösuoran jälkeisessä Variante del Rettifilo-mutkassa kolariin otti osaa kaikkiaan kymmenen autoa. Ruotsalaisen, MM-sarjassa toisena 13 pisteen erolla Mario Andrettiin olevan Ronnie Petersonin, auto syttyi palamaan. Kuljettajista mm. James Hunt meni tapauksen jälkeen auttamaan häntä ulos autosta. Peterson toimitettiin tapahtuman jälkeen nopeasti sairaalaan, jossa hän kuoli seuraavana aamuna rasvatulppaan. Lauda voitti kilpailun johtamatta yhtään kierrosta.[1]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 1 Itävalta Niki Lauda Brabham-Alfa Romeo 40 1.07.04,54 4 9
2 2 Iso-Britannia John Watson Brabham-Alfa Romeo 40 + 1,48 7 6
3 11 Argentiina Carlos Reutemann Ferrari 40 + 20,47 11 4
4 26 Ranska Jacques Laffite Ligier-Matra 40 + 37,53 8 3
5 8 Ranska Patrick Tambay McLaren-Ford 40 + 40,39 19 2
6 5 Yhdysvallat Mario Andretti Lotus-Ford 40 + 46,33 1 1
7 12 Kanada Gilles Villeneuve Ferrari 40 + 48,48 2
8 14 Brasilia Emerson Fittipaldi Fittipaldi-Ford 40 + 55,24 13
9 29 Brasilia Nelson Piquet McLaren-Ford 40 + 1.06,83 24
10 22 Irlanti Derek Daly Ensign-Ford 40 + 1.09,11 18
11 4 Ranska Patrick Depailler Tyrrell-Ford 40 + 1.16,57 16
12 20 Etelä-Afrikka Jody Scheckter Wolf-Ford 39 + 1 krs. 9
13 27 Australia Alan Jones Williams-Ford 39 + 1 krs. 6
14 33 Italia Bruno Giacomelli McLaren-Ford 39 + 1 krs. 20
NC 17 Sveitsi Clay Regazzoni Shadow-Ford 33 + 7 krs. 15
Kesk. 35 Italia Riccardo Patrese Arrows-Ford 28 Moottori 12
Kesk. 7 Iso-Britannia James Hunt McLaren-Ford 19 Laturi 10
Kesk. 37 Italia Arturo Merzario Merzario-Ford 14 Moottori 22
Kesk. 15 Ranska Jean-Pierre Jabouille Renault 6 Moottori 3
Kesk. 6 Ruotsi Ronnie Peterson Lotus-Ford 0 Lähtökolari (kohtalokas) 5
Kesk. 3 Ranska Didier Pironi Tyrrell-Ford 0 Lähtökolari 14
Kesk. 16 Länsi-Saksa Hans Joachim Stuck Shadow-Ford 0 Lähtökolari 17
Kesk. 30 Yhdysvallat Brett Lunger McLaren-Ford 0 Lähtökolari 21
Kesk. 19 Italia Vittorio Brambilla Surtees-Ford 0 Lähtökolari 23
DNQ 25 Meksiko Hector Rebaque Lotus-Ford
DNQ 10 Itävalta Harald Ertl ATS-Ford
DNQ 9 Alankomaat Michael Bleekemolen ATS-Ford
DNQ 18 Italia Gimax Surtees-Ford
DNPQ 23 Itävalta Harald Ertl Ensign-Ford
DNPQ 32 Suomi Keke Rosberg Wolf-Ford
DNPQ 36 Länsi-Saksa Rolf Stommelen Arrows-Ford
DNPQ 38 Italia Alberto Colombo Merzario-Ford

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. STATS F1: Italy 1978 - Laps led • STATS F1 www.statsf1.com. Viitattu 15.8.2017. (englanniksi)