Italian Grand Prix 1984

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Italian Prix 1984 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 9. syyskuuta 1984 Monzan radalla Italiassa. Kilpailun voitti McLarenilla ajanut Niki Lauda, jolle voitto oli kauden viides.

Aika-ajo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nelson Piquet ajoi kauden seitsemännen paalupaikkansa. Hän kiersi Monzan 5,8 kilometrin mittaisen radan ajassa 1.26,585. Aika oli uusi rataennätys ja merkitsi 241,15 km/h keskinopeutta. Seuraavat lähtöruudut valloittivat Alain Prost, Elio de Angelis, Niki Lauda ja Teo Fabi. Keijo Rosberg oli aika-ajon kuudes.[1]

Kilpailu[2][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niki Lauda jäi alussa sijalle kymmenen, mutta sitten hän alkoi ohitella muita. Kauden 14. osakilpailu ratkesi 43. kierroksella, kun kilpailua johtanut Patrick Tambay joutui keskeyttämään kaasupolkimeen tulleen vian vuoksi. Laudan voitto oli hänen uransa 24:s ja kauden viides. MM-sarjassa toisena oleva Alain Prost joutui keskeyttämään ajettuaan kolme kierrosta.

Keijo Rosberg ajoi uransa 80. GP:n ja joutui keskeyttämään. Keskeytys oli viides perättäinen. Ensin Rosbergin autosta hajosi turbo, jolloin moottorin teho putosi. Kahdeksannella kierroksella moottori hajosi lopullisesti. Williamsilla oli melkein valmiina uusi auto. Kukaan ei kuitenkaan tiennyt ajaisiko Rosberg sillä tämän kauden MM-osakilpailuissa, vai jäisikö ajot sillä testeihin.

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[3]

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 8 Itävalta Niki Lauda McLaren-TAG 51 1.20.29,065 4 9
2 27 Italia Michele Alboreto Ferrari 51 + 24,249 11 6
3 22 Italia Riccardo Patrese Alfa Romeo 50 + 1 krs. 9 4
4 19 Ruotsi Stefan Johansson Toleman-Hart 49 + 2 krs. 17 3
5 30 Itävalta Jo Gartner Osella-Alfa Romeo 49 + 2 krs. 24 0*
6 31 Itävalta Gerhard Berger ATS-BMW 49 + 2 krs. 20 0*
7 24 Italia Piercarlo Ghinzani Osella-Alfa Romeo 48 Polttoaine loppu 22  
8 21 Alankomaat Huub Rothengatter Spirit-Hart 48 + 3 krs. 25  
9 23 Yhdysvallat Eddie Cheever Alfa Romeo 45 Polttoaine loppu 10  
10 18 Belgia Thierry Boutsen Arrows-BMW 45 + 6 krs. 19  
Kesk. 15 Ranska Patrick Tambay Renault 43 Kaasutin 8  
Kesk. 2 Italia Teo Fabi Brabham-BMW 43 Moottori 5  
Kesk. 17 Sveitsi Marc Surer Arrows-BMW 43 Moottori 15  
Kesk. 16 Yhdistynyt kuningaskunta Derek Warwick Renault 31 Öljynpaine 12  
Kesk. 10 Yhdistynyt kuningaskunta Jonathan Palmer RAM-Hart 20 Öljynpaine 26  
Kesk. 1 Brasilia Nelson Piquet Brabham-BMW 15 Moottori 1  
Kesk. 11 Italia Elio de Angelis Lotus-Renault 14 Vaihdelaatikko 3  
Kesk. 12 Yhdistynyt kuningaskunta Nigel Mansell Lotus-Renault 13 Ulosajo 7  
Kesk. 5 Ranska Jacques Laffite Williams-Honda 10 Turbo 13  
Kesk. 6 Suomi Keke Rosberg Williams-Honda 8 Turbo 6  
Kesk. 26 Italia Andrea de Cesaris Ligier-Renault 7 Moottori 16  
Kesk. 25 Ranska François Hesnault Ligier-Renault 7 Ulosajo 18  
Kesk. 9 Ranska Philippe Alliot RAM-Hart 6 Sähköt 23  
Kesk. 28 Ranska René Arnoux Ferrari 5 Vaihdelaatikko 14  
Kesk. 7 Ranska Alain Prost McLaren-TAG 3 Moottori 2  
DNS 14 Saksa Manfred Winkelhock ATS-BMW 0 Ei startannut 21  
DNQ 20 Italia Pierluigi Martini Toleman-Hart   Karsiutui    

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[4]

Tilanne kuljettajien MM-sarjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kuljettaja Pisteet
1 Niki Lauda 63
2 Alain Prost 52,5
3 Elio de Angelis 29,5
4 René Arnoux 24,5
5 Nelson Piquet 24
6 Derek Warwick 23
7 Michele Alboreto 21
8 Keijo Rosberg 20
9 Nigel Mansell 13
10 Patrick Tambay 10
11 Ayrton Senna 8
12 Teo Fabi 7
  Riccardo Patrese 7
14 Jacques Laffite 4
15 Thierry Boutsen 3
  Eddie Cheever 3
  Piercarlo Ghinzani 3
  Stefan Johansson 3
19 Gerhard Berger 2
  Andrea de Cesaris 2
21 Marc Surer 1

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin Sanomat 9.9.1984
  2. Helsingin Sanomat 10.9.1984
  3. The Official Formula 1 Website FIA. Viitattu 6. marraskuuta 2007. (englanniksi)
  4. Merkkipaalut F1-ruutu. Arkistoitu 18.1.2015. Viitattu 6. marraskuuta 2007.