Britannian Grand Prix 1984

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Britannian Prix 1984 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 22. heinäkuuta 1984 Brands Hatchin radalla Britanniassa. Kilpailun voitti McLarenilla ajanut Niki Lauda, jolle voitto oli kauden kolmas.

Aika-ajo[1][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kymmenennen MM-osakilpailun paalupaikan valtasi Nelson Piquet. Hän vaihtoi alleen Detroitin kilpailun voittoauton ja kiersi 4 206 metrin pituisen ratakierroksen ajassa 1.10,869. Se merkitsi 213,6 kilometrin keskituntinopeutta. Perjantain ensimmäisissä harjoituksissa Piquet ajoi Brabhamin uudistetulla versiolla neljä sekuntia heikomman ajan. Uusi auto ei vaikuttanut vielä kilpailukuntoiselta. Seuraavat lähtöruudut saivat Alain Prost, Niki Lauda, Elio de Angelis ja Keijo Rosberg.

Rosberg suhtautui optimistisesti kilpailuun, vaikka viides lähtösija ei tullutkaan helpolla. Mekaanikot olivat muuttaneet Rosbergin autossa lähes kaiken. Itse asiassa auto oli täysin uudistettu, vaikka siinä olikin vanha kori. Williams-talli ei aikonut kaudella 1984 rakentaa aivan uutta autoa, vaan lisäsi vanhaan autoon uusia osia.

Kilpailu[2][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hautovan kuumassa ukkoshelteessä ajettua kilpailua johti alussa paalupaikalta lähtenyt Nelson Piquet. Sitten McLaren-tallin parivaljakko Alain Prost ja Niki Lauda pääsivät hänen ohitseen 12. kierroksella. Samalla kierroksella ajoi RAM-tallin Jonathan Palmer kaiteeseen ja hänen autonsa syttyi tuleen. Muut kilpailijat kutsuttiin punaisilla lipuilla pois radalta ja kilpailu keskeytettiin. Yhdentoista kierroksen ajat jäivät voimaan ja puolen tunnin tauon jälkeen startattiin 60 kierroksen pituiseen kilpailun jälkipuoliskoon. Lopputuloksissa laskettiin molempien kilpailupuoliskojen ajat yhteen.

Kilpailun toiseen osaan startattiin kierroksen 11 asemista. Siksi Piquet sai lähteä taas paalulta. Kilpailun jälkipuoliskossa oli mukana 19 kuljettajaa. Parhaan lähdön sai Prost. Hän sai peräänsä Piquet'n, Laudan ja Warwickin. Lauda pääsi Piquet'n ohitse 16. kierroksella. 25. kierroksella Prost johti Laudaa 11 sekuntia ja Lauda oli kaksi sekuntia Piquet'n edellä. Seuraavalla kierroksella Prostin auto hyytyi ja hän ajoi varikolle. MM-sarjaa johtaneen Prostin keskeyttämisen syy oli vaurioitunut vaihdelaatikko. Kilpailun lopun ajan Lauda piti kärkipaikan suvereenisti hallussaan. Piquet putosi pois kilpailusta moottorin turboahtimen räjähdettyä. Ruutulipulle tultaessa Laudan ero Warwickiin oli jo 42 sekuntia.

Niki Lauda otti kauden kolmannen ja uransa 22. voiton. Voitosta saadut yhdeksän pistettä nostivat hänet kaikkien aikojen eniten MM-pisteitä saaneeksi kuljettajaksi. Kaikkien aikojen parhaat pistemiehet

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[3]

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 8 Itävalta Niki Lauda McLaren-TAG 71 1.29.28,532 3 9
2 16 Yhdistynyt kuningaskunta Derek Warwick Renault 71 + 42,123 6 6
3 19 Brasilia Ayrton Senna Toleman-Hart 71 + 1.03,328 7 4
4 11 Italia Elio de Angelis Lotus-Renault 70 + 1 krs. 4 3
5 27 Italia Michele Alboreto Ferrari 70 + 1 krs. 9 2
6 28 Ranska René Arnoux Ferrari 70 + 1 krs. 13 1
7 1 Brasilia Nelson Piquet Brabham-BMW 70 + 1 krs. 1  
8 15 Ranska Patrick Tambay Renault 69 Turbo 10  
9 24 Italia Piercarlo Ghinzani Osella-Alfa Romeo 68 + 3 krs. 21  
10 26 Italia Andrea de Cesaris Ligier-Renault 68 + 3 krs. 19  
11 17 Sveitsi Marc Surer Arrows-BMW 67 + 4 krs. 15  
12 22 Italia Riccardo Patrese Alfa Romeo 66 + 5 krs. 17  
DSQ 4 Saksa Stefan Bellof Tyrrell-Ford 68 Hylättiin 26  
NC 21 Alankomaat Huub Rothengatter Spirit-Hart 62 Ei sijoittunut 22  
Kesk. 25 Ranska François Hesnault Ligier-Renault 43 Sähköt 20  
Kesk. 7 Ranska Alain Prost McLaren-TAG 37 Vaihdelaatikko 2  
Kesk. 12 Yhdistynyt kuningaskunta Nigel Mansell Lotus-Renault 24 Vaihdelaatikko 8  
Kesk. 18 Belgia Thierry Boutsen Arrows-BMW 24 Sähköt 12  
Kesk. 5 Ranska Jacques Laffite Williams-Honda 14 Vesipumppu 16  
Kesk. 10 Yhdistynyt kuningaskunta Jonathan Palmer RAM-Hart 10 Ulosajo 23  
Kesk. 2 Italia Corrado Fabi Brabham-BMW 9 Sähköt 14  
Kesk. 14 Saksa Manfred Winkelhock ATS-BMW 8 Ulosajo 11  
Kesk. 6 Suomi Keke Rosberg Williams-Honda 5 Moottori 5  
DSQ 3 Ruotsi Stefan Johansson Tyrrell-Ford 1 Hylättiin 25  
Kesk. 23 Yhdysvallat Eddie Cheever Alfa Romeo 0 Kolari 18  
Kesk. 9 Ranska Philippe Alliot RAM-Hart 0 Kolari 24  
Kesk. 30 Itävalta Jo Gartner Osella-Alfa Romeo 0 Lähtökolari 27  
DNQ 20 Venezuela Johnny Cecotto Toleman-Hart        

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[4]

  • Paalupaikka: Nelson Piquet – 1.10,869
  • Nopein kierros: Niki Lauda – 1.13,191 (kierroksella 57)
  • Kilpailu keskeytettiin 11 ajetun kierroksen jälkeen. Uusintalähdössä ajettiin 60 kierrosta. Lopputuloksissa lähdöt laskettiin yhteen.
  • Kilpailu selostettiin radion Rinnakkaisohjelmassa selostajana Raimo Häyrinen.

Tilanne kuljettajien MM-sarjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kuljettaja Pisteet
1 Alain Prost 34,5
2 Niki Lauda 33
3 Elio de Angelis 26,5
4 René Arnoux 23,5
5 Keijo Rosberg 20
  Derek Warwick 20
7 Nelson Piquet 18
8 Michele Alboreto 11

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin Sanomat 22.7.1984
  2. Helsingin Sanomat 23.7.1984
  3. The Official Formula 1 Website FIA. Viitattu 1. marraskuuta 2007. (englanniksi)
  4. Merkkipaalut F1-ruutu. Arkistoitu 18.1.2015. Viitattu 1. marraskuuta 2007.