Brasilian Grand Prix 1984
Brasilian Grand Prix 1984 oli Formula 1 -sarjan kauden 1984 avausosakilpailu. Se ajettiin 25. maaliskuuta 1984 Jacarepaguan radalla Brasiliassa. Kilpailun voitti McLarenilla ajanut Alain Prost, jolle voitto oli hänen uransa kymmenes.
Kilpailutapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kilpailu ajettiin auringonpaisteessa ja lämpötila radan pinnassa oli yli 50 astetta. Kilpailun lähtö myöhästyi hivenen, kun Andrea de Cesaris joutui vaihtamaan vara-autoonsa vaihdelaatikkorikon vuoksi.
Paalupaikalta lähtenyt Elio de Angelis ei onnistunut lähdössä kovinkaan hyvin, vaan jäi kolmanneksi. Parhaan lähdön sai toisesta lähtöruudusta startannut Michele Alboreto. Toiseksi ehti Derek Warwick. Nelson Piquet'llä oli kotiyleisönsä edessä vaikeuksia, sillä hän jäi lähtöruutuun muiden syöksyessä ohi, ja hänet oli työnnettävä liikkeelle. Niki Lauda ohitti heti avauskierroksella de Angelesin ja otti näin kolmannen sijan. Lauda ohitti tiukassa mutkassa vielä Warwickin ja pääsi näin toiseksi.
Lauda sai johtopaikan Alboreton pyörähdettyä suoralla rataosalla ulos. Ensimmäisenä renkaansa kävi vaihdattamassa Patrick Tambay 26. kierroksella, ja hänen jälkeensä moni muukin kävi renkaanvaihdossa. Kierroksella 30 René Arnoux'n Ferrarin moottori syttyi tuleen, ja hän joutui keskeyttämään kilpailun. Kierroksella 32 Nelson Piquet pyörähti ulos radalta.
Lauda joutui jättämään kilpailun kesken kierroksella 38 moottorin lakkoiltua. Warwick siirtyi johtoon Prostin käydessä vaihdattamassa renkaansa, mutta kierroksella 51 hän joutui keskeyttämään moottorin lakkoillessa, ja Prost siirtyi näin johtoon. Prost ehti kilpailussa tehdä takana tuleviin parhaimmillaan yli minuutin raon.
Englannin Martin Brundle ajoi Brasiliassa ensimmäisen Formula 1 -kilpailunsa ja oli maalissa Tyrrellillään viides. Myöhemmin hänet kuitenkin hylättiin. Länsisaksalainen Manfred Winkelhock ei päässyt lainkaan mukaan kilpailuun, vaikka oli harjoituksissa 15. nopein. Hänet hylättiin harjoituksissa, koska autoa työnnettiin radalla polttoaineen loputtua. Winkelhockin paikan kilpailussa sai RAM-tallin Jonathan Palmer.
Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Sija | Nro | Kuljettaja | Talli | Kierrokset | Aika/keskeytys | Lähtöruutu | Pisteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 7 |  Alain Prost
|
McLaren-TAG | 61 | 1.42.34,492 | 4 | 9 |
| 2 | 6 |  Keke Rosberg
|
Williams-Honda | 61 | + 40,514 | 9 | 6 |
| 3 | 11 |  Elio de Angelis
|
Lotus-Renault | 61 | + 59.128 | 1 | 4 |
| 4 | 23 |  Eddie Cheever
|
Alfa Romeo | 60 | + 1 krs. | 13 | 3 |
| 5 | 15 | Patrick Tambay
|
Renault | 59 | Polttoaine loppu | 8 | 2 |
| 6 | 18 |  Thierry Boutsen
|
Arrows-Ford | 59 | + 2 krs. | 20 | 1 |
| 7 | 17 |  Marc Surer
|
Arrows-Ford | 59 | + 2 krs. | 24 | |
| 8 | 10 |  Jonathan Palmer
|
RAM-Hart | 58 | + 3 krs. | 26 | |
| DSQ | 3 | Martin Brundle
|
Tyrrell-Ford | 60 | Hylättiin | 18 | |
| Kesk. | 16 | Derek Warwick
|
Renault | 51 | Jousitus | 3 | |
| Kesk. | 26 | Andrea de Cesaris
|
Ligier-Renault | 42 | Vaihdelaatikko | 14 | |
| Kesk. | 22 | Riccardo Patrese
|
Alfa Romeo | 41 | Vaihdelaatikko | 11 | |
| Kesk. | 8 |  Niki Lauda
|
McLaren-TAG | 38 | Sähköt | 6 | |
| Kesk. | 12 | Nigel Mansell
|
Lotus-Renault | 35 | Ulosajo | 5 | |
| Kesk. | 1 |  Nelson Piquet
|
Brabham-BMW | 32 | Moottori | 7 | |
| Kesk. | 2 | Teo Fabi
|
Brabham-BMW | 32 | Turbo | 15 | |
| Kesk. | 28 | René Arnoux
|
Ferrari | 30 | Akku | 10 | |
| Kesk. | 24 | Piercarlo Ghinzani
|
Osella-Alfa Romeo | 28 | Vaihdelaatikko | 21 | |
| Kesk. | 25 | François Hesnault
|
Ligier-Renault | 25 | Ylikuumeneminen | 19 | |
| Kesk. | 9 | Philippe Alliot
|
RAM-Hart | 24 | Akku | 25 | |
| Kesk. | 20 |  Johnny Cecotto
|
Toleman-Hart | 18 | Turbo | 17 | |
| Kesk. | 5 | Jacques Laffite
|
Williams-Honda | 15 | Sähköt | 13 | |
| Kesk. | 27 | Michele Alboreto
|
Ferrari | 14 | Jarrut | 2 | |
| Kesk. | 21 | Mauro Baldi
|
Spirit-Hart | 12 | Laturi | 23 | |
| DSQ | 4 |  Stefan Bellof
|
Tyrrell-Ford | 11 | Hylättiin | 22 | |
| Kesk. | 19 | Ayrton Senna
|
Toleman-Hart | 8 | Turbo | 16 | |
| DSQ | 14 | Manfred Winkelhock
|
ATS-BMW | 0 | Hylättiin |
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Paalupaikka: Elio de Angelis – 1.28,392
- Nopein kierros: Alain Prost – 1.36,499 (kierroksella 42)
- Ayrton Sennan, Philippe Alliot'n, Stefan Bellofin, Martin Brundlen ja François Hesnault'n ensimmäinen Grand Prix
- Thierry Boutsenin ensimmäinen MM-piste
- Alain Prostin kymmenes voitto
- Tämä kilpailu radioitiin suorana lähetyksenä Rinnakkaisohjelmassa selostajana Höyry Häyrinen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ The Official Formula 1 Website FIA. Viitattu 25. lokakuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Merkkipaalut F1-ruutu. Arkistoitu 3.5.2015. Viitattu 25. lokakuuta 2007.
- Helsingin Sanomat 26.3.1984
- Ilta-Sanomat 26.3.1984
- Uusi Suomi 26.3.1984
| 1950-luku | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1960-luku | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 |
| 1970-luku | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 |
| 1980-luku | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 |
| 1990-luku | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 |
| 2000-luku | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
| 2010-luku | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
| Radat | Autódromo José Carlos Pace (1973–1977, 1979–1980, 1990–2019) Autódromo Internacional Nelson Piquet (1978, 1981–1989) | |||||||||
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
