Brasilian Grand Prix 2007

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Brasilian lippu   Brasilian Grand Prix 2007
Kilpailun tiedot
17. osakilpailu 17 osakilpailusta kaudella 2007
Circuit Interlagos.png
Päivämäärä 21. lokakuuta 2007
Sijainti Autódromo José Carlos Pace, Brasilia
Rata moottorirata
4,309 km
Pituus 71 kierrosta, 305,909 km
Sää Weather-clear.svg aurinkoinen, kuuma
Paalupaikka
Kuljettaja Brasilian lippu Felipe Massa Ferrari
Aika 1.11,931
Nopein kierros
Kuljettaja Suomen lippu Kimi Räikkönen Ferrari
Aika 1.12,445 (kierroksella 66)
Palkintokoroke
Ensimmäinen Suomen lippu Kimi Räikkönen Ferrari
Toinen Brasilian lippu Felipe Massa Ferrari
Kolmas Espanjan lippu Fernando Alonso McLaren

Brasilian Grand Prix 2007 oli Formula 1 -sarjan 17. ja kauden viimeinen osakilpailu kaudella 2007. Se ajettiin 21. lokakuuta Interlagosin radalla. Kilpailun voitti Ferrarilla ajanut Kimi Räikkönen, jolle voitto oli kauden kuudes ja joka voitti kolme kauden neljästä viimeisestä kilpailusta. Hyvän loppukauden ansiosta Räikkösestä tuli maailmanmestari, vaikka hänen eronsa MM-kärkeen oli kauden aikana suurimmillaan jo 26 pistettä[1].

Ennen kilpailuviikonloppua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi 2007 oli poikkeuksellinen, sillä ennen viimeistä kilpailua kolmella kuljettajalla oli mahdollisuus voittaa maailmanmestaruus. Viimeksi vastaavankaltainen tilanne oli ollut kaudella 1986, jolloin Alain Prost, Nigel Mansell ja Nelson Piquet taistelivat mestaruudesta. Tuolloin Alain Prost voitti mestaruuden noustuaan viimeisessä kilpailuissa pisteissä kolmannelta sijalta ykköseksi.[2] Ennen Brasilian osakilpailua sarjaa johti McLarenin Lewis Hamilton (107 pistettä) ennen tallikaveriaan Fernando Alonsoa (103 p.) ja Ferrarin Kimi Räikköstä (100 p.)[1].

Espanjan autourheiluliitto oli huolestunut siitä, kohdeltaisiinko McLaren-kuljettajia tasavertaisesti ratkaisevana viikonloppuna. Alonso nimittäin epäili kaksi viikkoa aiemmin Kiinan GP:n aika-ajoissa, että talli olisi tahallisesti sabotoinut hänen autonsa rengaspaineita, jotta Hamilton voittaisi mestaruuden. Tämän seurauksena kansainvälinen autoliitto FIA päätti antaa yhden tuomarinsa tehtäväksi pelkästään seurata McLaren-tallin toimintaa Brasilian viikonlopun aikana. Ennen viikonloppua Alonso kuitenkin jo vakuutteli, ettei tällaisille järjestelyille ole tarvetta.[3][4]

Williams-tallissa kaikki kauden aiemmat kisat ajanut Alexander Wurz päätti lopettaa F1-uransa ennen päätöskisaa. Hänen tilalleen kisakuljettajaksi tuli tallin testikuljettaja, japanilainen Kazuki Nakajima.[5]

Vapaat harjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kazuki Nakajima ajaa Williamsin autoa perjantain vapaissa harjoituksissa.

Perjantain ensimmäiset vapaat harjoitukset ajettiin märällä radalla. Vaikka tihkusade taukosi ajoittain, vesisade kasteli rataa melkein koko harjoitusjakson ajan. Harjoitusten nopein oli Kimi Räikkönen ennen tallikaveriaan Felipe Massaa, joka jäi suomalaisesta hieman vajaat puoli sekuntia. Kolmas ja neljäs sija menivät Renault'n Heikki Kovalaiselle ja Williamsin Nico Rosbergille. MM-sarjaa johtanut Hamilton oli viides ja jäi Räikkösestä noin 1,5 sekuntia. Jotkut kilpailijat, kuten Alonso, eivät ajaneet lainkaan nopeaa kierrosta märällä radalla, sillä lauantain ja sunnuntain ajojaksoille oli luvattu poutasäätä.[6]

Adrian Sutil lauantain vapaissa harjoituksissa.

Perjantain toisissa vapaissa harjoituksissa ei enää satanut ja rataan oli kuivunut selvästi kuivempi ajoura kuin aamun harjoituksissa. Kaikki ajoivat kuivan kelin renkailla. Hamilton ajoi nopeimman kierrosajan, joka oli lähes seitsemän sekuntia parempi kuin Räikkösen kärkiaika ensimmäisellä ajojaksolla. Hamiltonin jälkeen tulivat Alonso, Massa ja Räikkönen.[7]

Kisatuomaristo tutki perjantain harjoitusten jälkeen, oliko kolme kuljettajaa mahdollisesti rikkonut sääntöjä. Hamilton, Jenson Button ja Takuma Sato käyttivät ensimmäisissä harjoituksissa kahta märän kelin rengassarjaa, vaikka sääntöjen mukaan perjantaina sateen sattuessa saa käyttää vain yhtä märän kelin ja yhtä erittäin märän kelin rengassarjaa. Ainakin McLaren-talli myönsi virheensä. Rangaistukseksi kilpailijoilta otettiin pois heidän käyttämänsä märän kelin rengassarja ja heille annettiin lisäksi 15 000 euron sakot.[8] [9]

Lauantain harjoitusten nopein oli Felipe Massa. Hamilton ja Räikkönen jäivät hänestä runsaan sekunnin kymmenyksen ja muut selvästi enemmän. Alonso oli harjoitusten kahdeksas noin 0,8 sekuntia kärkiajasta. Harjoitusten aikana BMW Sauberin Robert Kubican autoon tuli tekninen vika, ja hän jäi radan varteen.[10]

Aika-ajot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aika-ajot ajettiin hyvissä olosuhteissa lauantaina 20. lokakuuta 2007. Radan lämpötila oli noussut kymmenen astetta vapaiden harjoitusten jälkeen, joten renkaat pitivät heikommin ja myös kierrosajat hidastuivat etenkin ensimmäisellä aika-ajojaksolla. Renault-tallin Heikki Kovalainen jäi ajovirheen vuoksi 17. lähtöruutuun, ja hänen tallikaverinsa Giancarlo Fisichella ylsi 12:ksi. Ensimmäiset aika-ajonsa F1-sarjassa ajanut Kazuki Nakajima hävisi selvästi tallikaverilleen Rosbergille ja jäi 19. ruutuun, mutta Rosberg ajoi jälleen kaikilla kolmella aika-ajojaksolla ja pääsi kymmenenteen ruutuun.[11]

Viimeisellä, kolmannella ajojaksolla ratkaistiin kymmenen kärkiruudun kohtalot. Neljä ensimmäistä sijaa menivät tuttuun tapaan Ferrareille ja McLareneille. Felipe Massa selviytyi paalupaikalle ennen Hamiltonia, Räikköstä ja Alonsoa. Hieman yllättäen Red Bull -tallin Mark Webber ajoi viidenneksi ennen BMW-kuljettajia Nick Heidfeldiä ja Robert Kubicaa.

Räikkönen ja Massa kävivät hakemassa uudet renkaat yhtä kierrosta aikaisemmin kuin McLaren-kuljettajat. Alonso kävi varikolla heti Hamiltonin jälkeen ja valitteli, että joutui ajamaan ulostulokierroksensa liian kovaa ehtiäkseen aikakierrokselle.[12] Hamilton tuli varikolta Räikkösen eteen, kun tämä oli jo nopealla kierroksella. Ohitus jäi viime hetkeen ennen mutkaa, jossa Räikkönen ajautui hieman liian leveälle ajoradalle. Hän arvioi menettäneensä kolme sekunnin kymmenystä, koska Hamilton ei hidastanut riittävästi helpottaakseen ohitusta. Ferrarin johto kävi puhumassa asiasta kisan tuomariston kanssa, mikä ei johtanut toimenpiteisiin. Aika-ajojen jälkeen Hamilton pyysi anteeksi Räikköseltä ja sanoi, että yritti parhaansa pysyäkseen poissa tieltä.[13][14]

Aika-ajojen tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kuljettaja Talli Aika (1 .erä) Aika (2 .erä) Aika (3 .erä)
1 Brasilian lippu Felipe Massa Ferrari 1.12,303 1.12,374 1.11,931
2 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Lewis Hamilton McLaren 1.13,033 1.12,296 1.12,082
3 Suomen lippu Kimi Räikkönen Ferrari 1.13,016 1.12,161 1.12,322
4 Espanjan lippu Fernando Alonso McLaren 1.12,895 1.12,637 1.12,356
5 Australian lippu Mark Webber Red Bull 1.13,081 1.12,855 1.12,928
6 Saksan lippu Nick Heidfeld BMW Sauber 1.13,472 1.13,009 1.13,081
7 Puolan lippu Robert Kubica BMW Sauber 1.13,085 1.12,641 1.13,129
8 Italian lippu Jarno Trulli Toyota 1.13,470 1.12,832 1.13,195
9 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu David Coulthard Red Bull 1.13,264 1.13,374 1.13,272
10 Saksan lippu Nico Rosberg Williams 1.13,707 1.12,752 1.13,477
11 Brasilian lippu Rubens Barrichello Honda 1.13,661 1.12,932
12 Italian lippu Giancarlo Fisichella Renault 1.13,482 1.13,102
13 Saksan lippu Sebastian Vettel Toro Rosso 1.13,853 1.13,934
14 Italian lippu Vitantonio Liuzzi Toro Rosso 1.13,607 1.13,251
15 Saksan lippu Ralf Schumacher Toyota 1.13,767 1.13,783
16 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Jenson Button Honda 1.14,054 1.13,702
17 Suomen lippu Heikki Kovalainen Renault 1.14,078
18 Japanin lippu Takuma Sato Super Aguri 1.14,098
19 Japanin lippu Kazuki Nakajima Williams 1.14,417
20 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Anthony Davidson Super Aguri 1.14,596
21 Saksan lippu Adrian Sutil Spyker 1.15,217
22 Japanin lippu Sakon Yamamoto Spyker 1.15,487
Lähde:[15]

Kilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärkiautojen järjestys kilpailun ensimmäisessä mutkassa.

Kierrokset 1–14[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailu ajettiin sunnuntaina 21. lokakuuta 2007. Sää oli aurinkoinen, jopa kuuma, minkä odotettiin aiheuttavan hankaluuksia pehmeille renkaille. Radan pinnan lämpötilaksi mitattiin yli 60 astetta. Heikki Kovalaista lukuun ottamatta kaikki lähtivät kilpailuun kovilla renkailla. Spyker-kuljettaja Adrian Sutil aloitti kisan varikolta.

Kärkijoukon autoista Ferrarit saivat parhaan lähdön. Hamilton pääsi toisesta ruudusta ja radan likaisemmalta puolelta liikkeelle hitaammin kuin paalupaikalta lähtenyt Massa, joka kääntyi Hamiltonin eteen ja auttoi Räikköstä nousemaan toiseksi. Myös Alonso nousi Hamiltonin ohi, kun tämä joutui jarruttamaan välttääkseen osuman Räikköseen. Hamilton yritti ohittaa Alonson neljännessä mutkassa, mutta lipesi ulos ulkokaarteessa ja putosi kahdeksanneksi.

Ensimmäisellä kierroksella ei vältytty myöskään kolareilta. Kovalaisen ja Ralf Schumacherin autot osuivat toisiinsa, jolloin Kovalainen ajautui ulos radalta ja putosi joukon viimeiseksi. Samassa rikkoutui rengas, minkä vuoksi Kovalainen joutui tulemaan varikolle ja kisa oli käytännössä pilalla[16]. Myös Vitantonio Liuzzi joutui käymään varikolla, kun hänen autonsa etusiipi hajosi osumassa Giancarlo Fisichellan kanssa[17]. Rubens Barrichello otti varaslähdön ja sai varikonläpiajorangaistuksen [18]. Toisella kierroksella Fisichella ajautui ensimmäisessä mutkassa ulos radalta, ja kun hän palasi ajolinjalle, Sakon Yamamoto ajoi kovaa hänen peräänsä[19]. Fisichella menetti autonsa takasiiven, ja vaikka hän pääsi silti ajamaan varikolle, molemmat joutuivat keskeyttämään. Toisen kierroksen alkaessa kärjessä ajoi Massa, sitten Räikkönen, Alonso, Webber, Kubica, Heidfeld, Trulli ja kahdeksantena Hamilton.

Hamilton ohitti Jarno Trullin pääsuoran päässä heti toisen kierroksen alussa. Sitten hän ajoi pitkään Heidfeldin perässä seitsemäntenä eikä löytänyt ohituspaikkaa, vaikka oli huomattavasti nopeampi. Lopulta Heidfeld ajoi liian leveälle seitsemännellä kierroksella radan ensimmäisessä mutkassa, jolloin Hamilton pääsi nousemaan hänen ohitseen kuudenneksi. Kubica sen sijaan nousi Webberin ohi neljänneksi. Seuraavalla kierroksella Hamiltonin autoon tuli radan keskivaiheilla vaihteistovika, joka hidasti vauhtia merkittävästi. Nopeus palasi hetken kuluttua, kun vaihteet taas menivät päälle, mutta Hamilton ehti pudota peräti 18:ksi.[20] Seuraavilla kierroksilla Hamilton paransi sijoitustaan ohittamalla useita hitaampia autoja, mutta hänen tilanteensa oli silti vaikea. Ferrarit ajoivat kärjessä, eikä muilla näyttänyt olevan mahdollisuuksia.

Kierrokset 15–30[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kierroksella 15 Webber oli viidentenä, mutta hän joutui keskeyttämään auton voimansiirron hajottua[21]. Red Bull -tallin auto oli kehittynyt loppukaudella entistä nopeammaksi, mutta se oli epäluotettava koko kauden ajan. Samalla kierroksella Hamilton jatkoi hitaampien kilpailijoiden ohittelua ja nousi jo 12:ksi. Hänen olisi pitänyt sijoittua vähintään viidenneksi voittaakseen maailmanmestaruuden siinä tapauksessa, että Räikkönen voittaisi kilpailun ja Alonso pitäisi kolmannen sijansa.

Kubica oli ensimmäinen, joka teki suunnitellun varikkopysähdyksen kierroksella 19. Seuraavalla kierroksella varikolla kävi Massa ja sitä seuraavalla Räikkönen, joka palasi radalle Massan taakse. Räikkösen pysähdys oli hieman pidempi kuin Massan. Ferrareiden käytyä varikolla Alonso johti kilpailua, kunnes hän kävi varikolla kierroksella 22. Hamilton pysähtyi ensimmäisen kerran vasta kierroksella 23, joten hän oli ajanut raskaimmalla autolla aika-ajojen neljästä parhaasta kuljettajasta. Hamiltonin pysähdys oli hyvin nopea, ja hänen autoonsa vaihdettiin pehmeät renkaat, mitä muille kärkitallien autoille ei tehty. Samalla kierroksella Hondan Jenson Button keskeytti moottorivian vuoksi.[18]

Nico Rosberg ja David Coulthard pysähtyivät varikolla kierroksella 24. Seuraavalla kierroksella Sutil ja Anthony Davidson kolaroivat. Molemmat pystyivät jatkamaan kilpailua, mutta Sutil sai kolarin vuoksi varikonläpiajorangaistuksen. Sutil keskeytti myöhemmin kolarista seuranneiden jarruongelmien takia.[22]. Heidfeld kävi varikolla viimeisenä kärkimiehistä kierroksella 26, minkä jälkeen kilpailua johti Massa, Räikkönen oli toisena (3 s jäljessä), sitten Alonso (17 s jäljessä), Kubica, Trulli, Heidfeld, Rosberg ja Coulthard. Hamilton oli kolmastoista, ja hänen eronsa kärkeen oli 50 sekuntia.

Kierrokset 31–60[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kovalainen jäi keskeytyksensä jälkeen seuraamaan kilpailua radan varrelta.

Williams-kuljettaja Nakajiman varikkopysähdys kierroksella 32 epäonnistui, sillä varikkoruutuun tullessaan hän tönäisi autollaan kahta tallin mekaanikkoa. Mekaanikot loukkaantuivat lievästi ja saivat lähinnä mustelmia, mutta joutuivat silti olemaan sairaalassa yön yli.[23] Kierroksella 34 Kubica ohitti Alonson radan ensimmäisessä mutkassa ja nousi kolmanneksi. Samalla Hamilton nousi kymmenenneksi ohi Sebastian Vettelin, joka kaksi kierrosta myöhemmin keskeytti varikolle hydrauliikkavian vuoksi [17]. Hamilton pysähtyi toisen kerran kierroksella 37. Kovalaisen auton peräpäästä hajosi jotain kilpailun 37. kierroksella, minkä vuoksi auto ajautui perä edellä rengasvalliin[16]. Keskeytys oli Kovalaiselle kauden ainoa.

Kubica tuli toisen kerran varikolle jo kierroksella 39, mikä viittasi kolmen pysähdyksen taktiikkaan. Hamilton oli tässä vaiheessa noussut jo yhdeksänneksi. Kilpailun 42. kierroksella Barrichello keskeytti pääsuoralla, kun hänen moottorinsa rikkoutui näyttävästi.[18] Kärjessä ajava Massa teki toisen ja viimeisen varikkopysähdyksensä kierroksella 49, Heidfeld kierroksella 52 ja Alonso kierroksella 53. Räikkönen jatkoi kärjessä pysähtymättä aina kierrokselle 54 asti ja ajoi hyviä kierrosaikoja. Sitten hän kävi varikolla, mutta ehti palata radalle juuri Massan eteen, joten hän säilytti johtopaikkansa. Räikkösestä tulisi maailmanmestari, jos hän voittaisi kilpailun ja Alonso tulisi korkeintaan kolmanneksi ja Hamilton kuudenneksi.

Hamilton oli noussut jo pistesijoille ja tavoitti koko ajan seitsemäntenä ajavaa Trullia, mutta hän joutui pysähtymään varikolla kolmannen kerran kierroksella 57. Ferrarin kaksoisjohto oli vakaa, ja ero muihin oli yli puoli minuuttia. Kierroksella 59 oli Kubican aika pysähtyä kolmannen kerran. Hän kamppaili yhä neljännestä sijasta kahden pysähdyksen taktiikalla ajaneiden Rosbergin ja Heidfeldin kanssa. Kun Kubica pysähtyi, Alonso nousi kolmanneksi.

Nico Rosberg nousi neljänneksi ohittamalla Robert Kubican.

Kierrokset 61–71[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kierroksella 61 Rosberg ohitti pääsuoran lopussa Heidfeldin, mutta molemmat ajautuivat liian leveälle ajolinjalle. Kubica käytti tilannetta hyväkseen, ohitti kaksikon ja nousi neljänneksi. Seuraavalla kierroksella Coulthard ja Nakajima osuivat toisiinsa kevyesti, ja Coulthardin auto pyörähti ympäri ja jäi radalle. Hän pystyi kuitenkin jatkamaan kilpailua. Hamilton tavoitteli viidettä sijaa, mutta ohitusmahdollisuudet olivat kuitenkin harvassa. Hän nousi kuitenkin jo seitsemänneksi, kun Trulli meni varikolle.

Räikkönen oli jo lähellä mestaruutta, mutta jos joku keskeyttäisi viime hetkillä, mestaruus saattaisi vielä mennä Hamiltonille tai Alonsolle. Mielenkiintoisin taistelu lopussa käytiin Rosbergin ja Kubican välillä. Toiseksi viimeisellä kierroksella Rosberg ohitti viimein kuluneista renkaista kärsineen Kubican ja nousi neljänneksi, mikä oli hänen siihen mennessä paras sijoituksensa F1-sarjassa[24][25]. Viimeisellä kierroksella sijoitukset eivät enää muuttuneet, joten ensimmäisenä ruutulipulle saapui Räikkönen perässään Massa ja kierroksen jäänyt Hamilton, joka sijoittui lopulta seitsemänneksi. Räikkönen saavutti siis kaikkien yllätykseksi ensimmäisen maailmanmestaruutensa yhden pisteen erolla ennen Lewis Hamiltonia ja Fernando Alonsoa. Kauden aikana neljä kilpailua voittanut Hamilton sijoittui MM-sarjan kakkoseksi yhtä monta kisaa voittaneen Alonson edelle, koska hänellä oli enemmän kakkossijoja kuin Alonsolla.

Kilpailun tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/Keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 6 Suomen lippu Kimi Räikkönen Ferrari 71 1.28.15,270 3 10
2 5 Brasilian lippu Felipe Massa Ferrari 71 +1,493 1 8
3 1 Espanjan lippu Fernando Alonso McLaren 71 +57,019 4 6
4 16 Saksan lippu Nico Rosberg Williams 71 +1.02,848 10 5
5 10 Puolan lippu Robert Kubica BMW Sauber 71 +1.10,957 7 4
6 9 Saksan lippu Nick Heidfeld BMW Sauber 71 +1.11,317 6 3
7 2 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Lewis Hamilton McLaren 70 +1 kierr. 2 2
8 12 Italian lippu Jarno Trulli Toyota 70 +1 kierr. 8 1
9 14 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu David Coulthard Red Bull 70 +1 kierr. 9
10 17 Japanin lippu Kazuki Nakajima Williams 70 +1 kierr. 19
11 11 Saksan lippu Ralf Schumacher Toyota 70 +1 kierr. 15
12 22 Japanin lippu Takuma Sato Super Aguri 69 +2 kierr. 18
13 18 Italian lippu Vitantonio Liuzzi Toro Rosso 69 +2 kierr. 14
14 23 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Anthony Davidson Super Aguri 68 +3 kierr. 20
Kesk. 20 Saksan lippu Adrian Sutil Spyker 43 Jarrut 21
Kesk. 8 Brasilian lippu Rubens Barrichello Honda 40 Moottori 11
Kesk. 4 Suomen lippu Heikki Kovalainen Renault 35 Onnettomuus 17
Kesk. 19 Saksan lippu Sebastian Vettel Toro Rosso 34 Hydrauliikka 13
Kesk. 7 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Jenson Button Honda 20 Moottori 16
Kesk. 15 Australian lippu Mark Webber Red Bull 14 Voimansiirto 5
Kesk. 21 Japanin lippu Sakon Yamamoto Spyker 2 Kolari 22
Kesk. 3 Italian lippu Giancarlo Fisichella Renault 2 Kolari 12
Lähde:[26]
  • Nopein kierros: Kimi Räikkönen 1.12,445 (kierros 66)

Johtokierrokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Lähde)[26]

Kuljettaja Johtokierrokset Yhteensä
Brasilian lippu Felipe Massa 1–19, 23–49 46
Suomen lippu Kimi Räikkönen 20–21, 50–71 24
Espanjan lippu Fernando Alonso 22 1

Kilpailun jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kimi Räikkönen ylsi sittenkin mestariksi.

Kilpailun jälkeisissä katsastuksissa havaittiin, että Rosbergin, Kubican ja Heidfeldin autoissa oli ollut liian kylmää polttoainetta. Sääntöjen mukaan polttoaine saa olla vain kymmenen astetta ilman lämpötilaa viileämpää. Viilennetty polttoaine olisi saattanut parantaa suorituskykyä; tosin BBC:n mukaan etu olisi korkeintaan sekunnin luokkaa koko kisan aikana. Tuomaristo pohti asiaa monta tuntia ennen kuin se päätti, ettei kuljettajia rangaista. Päätöksessä todettiin, että lämpötilamittaukset olivat sen verran epävarmoja, ettei niihin voitu täysin luottaa. Mikäli kolmikko olisi hylätty, Hamilton olisi sijoittunut neljänneksi, mikä olisi tuonut maailmanmestaruuden hänelle.[27] McLaren valitti päätöksestä FIA:n vetoomustuomioistuimeen[28], joka 16. marraskuuta ilmoitti hylänneensä McLarenin valituksen. Valitusta ei edes käsitelty, koska McLaren ei noudattanut oikeanlaista protestimenettelyä[29]. Näin ollen kisan tulokset jäivät voimaan ja Räikkösen mestaruus varmistui[30]. Jo ennen päätöksen julkistamista pidettiin hyvin epätodennäköisenä, että maailmanmestari vaihtuisi tuomaripäätöksellä, koska se saattaisi olla haitaksi lajille ja sen uskottavuudelle. Lisäksi sekä Alonso että Hamilton ilmoittivat julkisesti, etteivät toivo muutoksia sijoituksiin jälkikäteen [31][32]. Räikkönen sai tukea myös Bernie Ecclestonelta ja Max Mosleylta[33][34].

Kimi Räikkösestä tuli kolmas suomalainen Formula 1 -maailmanmestari.[35] Räikkösen nousu loppukaudesta oli harvinaislaatuinen, sillä hän oli pahimmillaan jo 26 pisteen päässä MM-kärjestä Indianapolisin kilpailun jälkeen[1]. Vain kerran aiemmin viimeiseen kilpailuun MM-sarjan kolmannelta sijalta lähtenyt kuljettaja oli voittanut mestaruuden. Tämä tapahtui ensimmäisellä F1-kaudella 1950, jolloin italialainen Giuseppe Farina voitti kauden päätöskisan Monzassa ja ohitti kilpakumppaninsa myös MM-pisteissä[36].

Kilpailua seuranneella viikolla levisi uutinen, jonka mukaan Hamilton olisi myöntänyt aiheuttaneensa itse sen, että hänen autonsa vaihteisto kytkeytyi vapaalle. Väitettiin, että hän olisi painanut vahingossa ohjauspyörästä väärää nappia. McLarenin talli kuitenkin kiisti tämän jyrkästi ja ilmoitti, että syy oli tekniikassa eikä kuljettajassa. Tallin mukaan joko ohjelmistossa tai vaihteenvaihtomekaniikassa oli tilapäinen ongelma.[37] Jälkikäteen selvisi, että kohua aiheuttanut uutinen johtui toimittajan väärinkäsityksestä[38].

Lopulliset MM-pisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Lähde)[39]

Sija Kuljettaja Talli Pisteet
1 Suomen lippu Kimi Räikkönen Ferrari 110
2 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Lewis Hamilton McLaren 109
3 Espanjan lippu Fernando Alonso McLaren 109
4 Brasilian lippu Felipe Massa Ferrari 94

Ferrari oli jo aiemmin varmistanut valmistajien sarjan MM-tittelin, kun McLarenin tallipisteet poistettiin vakoiluskandaalin seurauksena.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Näin F1:n piste-ero kehittyi kauden aikana 22.10.2007. MTV3.fi. Viitattu 12.11.2007.
  2. Hamiltonin paineensieto puntariin F1-kauden päätöskisassa 17.10.2007. MTV3.fi. Viitattu 12.11.2007.
  3. Yksi tuomari tarkkailee pelkästään McLarenia 11.10.2007. MTV3.fi. Viitattu 19.10.2007.
  4. Alonso: Ei tarvetta tarkkailijalle 19.10.2007. MTV3.fi. Viitattu 19.10.2007.
  5. Nakajima korvaa Wurzin Williamsilla 9.10.2007. MTV3.fi. Viitattu 12.11.2007.
  6. Räikkönen nopein avausharjoituksessa 19.10.2007. MTV3.fi. Viitattu 19.10.2007.
  7. Hamilton toisen harjoituksen kärki, Räikkönen neljäs 19.10.2007. MTV3.fi. Viitattu 19.10.2007.
  8. Hamilton investigated for tyre rule breach 19.10.2007. Autosport. Viitattu 19.10.2007. (englanniksi)
  9. McLarenille sakot Hamiltonin rengasrikkomuksesta 19.10.2007. MTV3.fi. Viitattu 20.10.2007.
  10. Räikkönen lauantaiharjoituksen kolmas, Alonso vaisu 20.10.2007. MTV3.fi. Viitattu 22.10.2007.
  11. Kovalainen: Oma moka 20.10.2007. MTV3.fi. Viitattu 20.10.2007.
  12. Alonson selitys: Jouduin ajamaan liian kovaa 20.10.2007. MTV3.fi. Viitattu 20.10.2007.
  13. Ferrari-leiri käärmeissään Hamiltonille 20.10.2007. MTV3.fi. Viitattu 20.10.2007.
  14. Hamilton pyysi anteeksi Räikköseltä 20.10.2007. MTV3.fi. Viitattu 20.10.2007.
  15. Massa paalulle, Räikkönen kolmosruutuun 20.10.2007. MTV3.fi. Viitattu 20.10.2007.
  16. a b Kovalaisen kaudelle alavireinen päätös 21.10.2007. MTV3.fi. Viitattu 22.10.2007.
  17. a b Brazil Sunday quotes: Toro Rosso 21.10.2007. Autosport. Viitattu 22.10.2007. (englanniksi)
  18. a b c Honda duo pay tribute to struggling team 21.10.2007. Autosport. Viitattu 22.10.2007. (englanniksi)
  19. Yamamoto: Fisichella crash unavoidable 21.10.2007. Autosport. Viitattu 22.10.2007. (englanniksi)
  20. Hamiltonin vaihteisto meni vapaalle 22.10.2007. MTV3.fi. Viitattu 22.10.2007.
  21. Webber laments 'unbelievable' retirement 21.10.2007. Autosport. Viitattu 22.10.2007. (englanniksi)
  22. Brazil Sunday quotes: Spyker 21.10.2007. Autosport. Viitattu 12.11.2007. (englanniksi)
  23. Loukkaantuneet Williams-mekaanikot kotiin 23.10.2007. MTV3.fi. Viitattu 23.10.2007.
  24. Brazil Sunday quotes: BMW 21.10.2007. Autosport. Viitattu 22.10.2007. (englanniksi)
  25. Rosberg celebrates best result yet 22.10.2007. Autosport. Viitattu 22.10.2007. (englanniksi)
  26. a b Brasilian Grand Prix 2007 F1-ruutu.
  27. McLaren set to launch fuel appeal 22.10.2007. BBC. Viitattu 22.10.2007. (englanniksi)
  28. McLaren press ahead with appeal 23.10.2007. Autosport. Viitattu 25.10.2007. (englanniksi)
  29. McLaren mokasi valituksen kanssa 17.11.2007. MTV3.fi. Viitattu 17.11.2007.
  30. Räikkösen F1-mestaruudelle sinetti 16.11.2007. MTV3.fi. Viitattu 16.11.2007.
  31. Hamilton doesn't want a title won in appeal 22.10.2007. Autosport. Viitattu 25.10.2007. (englanniksi)
  32. Alonso hopes Raikkonen's title stands 22.10.2007. Autosport. Viitattu 25.10.2007. (englanniksi)
  33. Ecclestone laittaa arvovaltansa peliin Räikkösen puolesta 14.11.2007. MTV3.fi. Viitattu 17.11.2007.
  34. FIA:n Mosley puolustaa Räikkösen mestaruutta 27.10.2007. MTV3.fi. Viitattu 13.11.2007.
  35. Kuljettajien maailmanmestarit F1-ruutu.
  36. Farinan nousu Räikkösen esimerkkinä 8.10.2007. MTV3.fi.
  37. McLaren deny Hamilton caused gearbox error 23.10.2007. Autosport. Viitattu 23.10.2007. (englanniksi)
  38. Hamilton wrongly quoted on gearbox failure 25.10.2007. Autosport. (englanniksi)
  39. Kuljettajien MM-sarja 2007 F1-ruutu.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolme kuljettajaa ovat kamppailleet mestaruudesta seuraavissa kauden päätöskilpailuissa:

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Brasilian Grand Prix 2007.