Tämä on lupaava artikkeli.

Formula E -kausi 2014–2015

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Formula E -kausi 2014–2015
Järjestäjä FIA
Järjestyksessä oleva kausi 1.
Kilpailuja 11
Kuljettajia 35 (kauden aikana, 20 kuljettajaa per kisa)
Valmistajia 10
Moottoreiden valmistajat McLaren
Rengasvalmistaja(t) M Michelin
Kuljettajien mestari Brasilia Nelson Piquet Jr.
Valmistajien mestari Ranska E.dams-Renault
Eniten voittoja Sveitsi Sébastien Buemi (3)
Eniten nopeimpia kierroksia Brasilia Nelson Piquet Jr.
Yhdistynyt kuningaskunta Sam Bird (2)


Formula E -kausi 2014–15 oli Formula E -sähköautosarjan ensimmäinen kausi. Kausi käynnistyi 13. syyskuuta 2014 Kiinan Pekingissä ja päättyi 28. kesäkuuta 2015 Britannian Lontoossa.[1][2] Formula E -kauden 2014–2015 osakilpailuja ajettiin Euroopan, Aasian, Etelä-Amerikan ja Pohjois-Amerikankin.[2] Kauden 2014–2015 aikana ajettiin yhteensä 11 osakilpailua kymmenessä eri kaupungissa, koska kauden päätösviikonloppuna Lontoossa ajettiin kaksi osakilpailua saman viikonlopun aikana.[2]

Nelson Piquet Jr. voitti kuljettajien maailmanmestaruuden[3] ja valmistajien maailmanmestaruuden E.dams-Renault.[4]

Tallit ja kuljettajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talli Nro Kuljettaja Lisenssi Kilpailut Testikuljettaja(t)
Yhdistynyt kuningaskunta Virgin Racing 2 Sam Bird[5]  Iso-Britannia Kaikki
3 Jaime Alguersuari[5]  Espanja 1–9
Fabio Leimer[6]  Sveitsi 10–11
Intia Mahindra Racing 5 Karun Chandhok[7]  Intia Kaikki
21 Bruno Senna[7]  Brasilia Kaikki
Yhdysvallat Dragon Racing 6 Oriol Servià[8]  Espanja 1–4
Loïc Duval[9]  Ranska 5–11
7 Jérôme d'Ambrosio[10]  Belgia Kaikki
Ranska E.dams-Renault 8 Nicolas Prost[11]  Ranska Kaikki
9 Sébastien Buemi[11]  Sveitsi Kaikki
Sveitsi Trulli GP 10 Jarno Trulli[12]  Italia Kaikki
18 Michela Cerruti[13]  Italia 1–4
Vitantonio Liuzzi[14]  Italia 5–9
Alex Fontana[15]  Sveitsi 10–11
Saksa Audi Sport ABT 11 Lucas di Grassi[16]  Brasilia Kaikki
66 Daniel Abt[16]  Saksa Kaikki
Monaco Venturi Grand Prix 23 Nick Heidfeld[17]  Saksa Kaikki
30 Stéphane Sarrazin[17]  Ranska Kaikki
Yhdysvallat Andretti Autosport 27 Franck Montagny[18]  Ranska 1–2 Australia Matthew Brabham[19]
Jean-Éric Vergne[20]  Ranska 3–11
28 Charles Pic[21]  Ranska 1
Matthew Brabham[22]  Australia 2–3
Marco Andretti[23]  Yhdysvallat 4
Scott Speed[24]  Yhdysvallat 5–8
Justin Wilson[25]  Iso-Britannia 9
Simona de Silvestro[26]  Sveitsi 10–11
Yhdistynyt kuningaskunta/Japani Amlin Aguri 55 Takuma Satō[27]  Japani 1 Sveitsi Fabio Leimer[27]
António Félix da Costa[28]  Portugali 2–9
Sakon Yamamoto[26]  Japani 10–11
77 Katherine Legge[29]  Iso-Britannia 1–2
Salvador Durán[30]  Meksiko 3–11
Kiina NEXTEV TCR 88 Ho-Pin Tung[31]  Kiina 1–2, 4 Espanja Antonio García[31]
Antonio García[32]  Espanja 3, 9
Charles Pic[33]  Ranska 5–8
Oliver Turvey[34]  Iso-Britannia 10–11
99 Nelson Piquet Jr.[31]  Brasilia Kaikki

Auto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Formula E -kauden 2014-2015 auto Spark-Renault SRT 01E
Pääartikkeli: Spark-Renault SRT 01E

Kilpa-autot olivat sähköautoja. Renkaat talleille toimitti ranskalainen rengasvalmistaja Michelin.[35] Autoissa oli Dallaran valmistama runko ja Hewlandin vaihdelaatikko.[36] Sähkömoottorit tulivat McLarenilta, ja akustosta vastasi puolestaan Williams.[36] Formula E:n sähkömoottorin teho on noin 200 kilowattia, joka vastaa 270 hevosvoimaa.[36] Auton huippunopeudeksi on mitattu 250 kilometriä tunnissa.[36] Sarjan debyyttikaudella kaikki tallit käyttivät samanlaisia Spark-Renault SRT 01E -autoja. Aluksi tunnin mittaisissa kisoissa kuljettajilla oli käytössään kaksi autoa, joita molempia heidän oli käytettävä kilpailun aikana, mutta tulevaisuudessa suunnitelmissa on autojen langaton lataus kisojen aikana.

Kilpailukalenteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden aikana ajettiin yhteensä 11 kilpailua.[2] Alun perin FIA:n hyväksymässä kilpailukalenterissa oli kymmenen kilpailua, mutta huhtikuussa 2014 Rio de Janeiron kilpailu jätettiin kalenterista pois.[37] Formula E -sarjan pomo Alejandro Agag paljasti, että heillä on kaksi vaihtoehtoa: ajaa kausi läpi yhdeksällä kilpailulla tai järjestää kaksi kilpailua yhdessä sarjan kolmesta viimeisestä kilpailusta.[38] 3. helmikuuta 2015 FIA ilmoitti, että kaudella ajetaan kymmenen osakilpailua. Berliinin ja Lontoon osakilpailujen välissä järjestetään Moskovan osakilpailu.[39] Samalla Berliinin osakilpailun ajankohtaa aikaistettiin järjestettäväksi jo 23. toukokuuta 2015.[40] 19. helmikuuta 2015 FIA ilmoitti, että kauden päätösviikonloppuna Lontoossa ajetaan kaksi osakilpailua saman viikonlopun aikana.[41]

Nro. Kilpailu Rata Kilpailupäivä Paalupaikka Nopein kierros Voittanut kuljettaja Voittanut talli Raportti
1 Kiina Peking, Kiina Beijing Olympic Green Circuit 13. syyskuuta 2014 Ranska Nicolas Prost Japani Takuma Satō Brasilia Lucas di Grassi Saksa Audi Sport ABT Raportti
2 Malesia Putrajaya, Malesia Putrajayan katurata 22. marraskuuta 2014 Ranska Nicolas Prost * Espanja Jaime Alguersuari Yhdistynyt kuningaskunta Sam Bird Yhdistynyt kuningaskunta Virgin Racing Raportti
3 Uruguay Punta del Este, Uruguay Punta del Esten katurata 13. joulukuuta 2014 Ranska Jean-Eric Vergne Saksa Daniel Abt Sveitsi Sébastien Buemi Ranska E.dams-Renault Raportti
4 Argentiina Buenos Aires, Argentiina Puerto Maderon katurata 10. tammikuuta 2015 Sveitsi Sébastien Buemi Yhdistynyt kuningaskunta Sam Bird Portugali António Félix da Costa Yhdistynyt kuningaskunta/Japani Amlin Aguri Raportti
5 Yhdysvallat Miami, Yhdysvallat Miamin katurata 14. maaliskuuta 2015 Ranska Jean-Eric Vergne Brasilia Nelson Piquet Ranska Nicolas Prost Ranska E.dams-Renault Raportti
6 Yhdysvallat Long Beach, Yhdysvallat Long Beachin katurata 4. huhtikuuta 2015 Saksa Daniel Abt* Ranska Nicolas Prost Brasilia Nelson Piquet Kiina NEXTEV TCR Raportti
7 Monaco Monte Carlo, Monaco Circuit de Monaco 9. toukokuuta 2015 Sveitsi Sébastien Buemi Ranska Jean-Eric Vergne Sveitsi Sébastien Buemi Ranska E.dams-Renault Raportti
8 Saksa Berliini, Saksa Tempelhof Airport Street Circuit 23. toukokuuta 2015 Italia Jarno Trulli Brasilia Nelson Piquet Belgia Jérôme d’Ambrosio* Yhdysvallat Dragon Racing Raportti
9 Venäjä Moskova, Venäjä Moskovan katurata 6. kesäkuuta 2015 Ranska Jean-Eric Vergne Sveitsi Sébastien Buemi Brasilia Nelson Piquet Kiina NEXTEV TCR Raportti
10 Yhdistynyt kuningaskunta Lontoo, Iso-Britannia Battersea Parkin katurata 27. kesäkuuta 2015 Sveitsi Sébastien Buemi Brasilia Lucas di Grassi Sveitsi Sébastien Buemi Ranska E.dams-Renault Raportti
11 28. kesäkuuta 2015 Ranska Stéphane Sarrazin Yhdistynyt kuningaskunta Sam Bird Yhdistynyt kuningaskunta Sam Bird Yhdistynyt kuningaskunta Virgin Racing

Huomioita:

  • 1 — Nicolas Prost ajoi paalupaikalle Malesian ePrixissä, mutta sai 10 lähtöruudun rangaistuksen edellisen kilpailun kolarista Nick Heidfeldin kanssa. Prost starttasi kilpailuun 11. sijalta, mutta hänen nimiinsä merkittiin silti paalupaikka ja hän sai paalupaikan oikeuttamat kolme pistettä.[42]
  • 2 — Sébastien Buemi ajoi paalupaikalle Long Beachin ePrixissä, mutta sai rangaistuksen käytettyään liikaa energiaa aika-ajon aikana antaen hänelle etua muita kuljettajia kohden.[43] Hyöty tapahtui kuitenkin punaisten lippujen ollessa päällä, jonka vuoksi Buemi pudotettiin 10. lähtöruutuun.[43] Daniel Abt lähti kilpailuun ensimmäisestä ruudusta.[43] Abt sai myös paalupaikan oikeuttamat kolme pistettä.[43]

Kauden kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan ePrix[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kiinan ePrix 2014

Kaikkien aikojen ensimmäinen ja samalla kauden 2014–2015 ensimmäinen Formula E -sarjan osakilpailu ajettiin Kiinan Pekingissä Beijing Olympic Green Circuitilla 13. syyskuuta 2014. Osakilpailuun paalupaikalta lähti E.dams-Renaultin ranskalainen Nicolas Prost.[45] Kilpailun voittoon ajoi Audi Sport ABT:n Lucas di Grassi, joka nousi voittoon viimeisellä kierroksella radan viimeisessä mutkassa Prostin kolaroitua saksalaisen Nick Heidfeldin kanssa.[46] Kilpailun nopeimman kierroksen ajoi Amlin Agurin Takuma Satō.[47]

Malesian ePrix[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Malesian ePrix 2014

Kauden toisessa osakilpailussa, Malesian ePrixissä debyytin teki Andretti Autosportilla Matthew Brabham, joka korvasi Charles Picin, ja Amlin Agurilla António Félix da Costa, joka korvasi Takuma Satōn. Malesian ePrixissä paalupaikalle ajoi ensimmäisen kilpailun tavoin Nicolas Prost. Kilpailun voittoon ajoi Virgin Racingin Sam Bird.[48]

Andretti Autosportin Franck Montagny kärähti kokaiinin käytöstä Malesian ePrixin jälkeisessä dopingtestissä.[49] Montagny ei kieltänyt tulosta.[49] Hänet tuomittiin kahden vuoden kilpailukieltoon.[50]

Uruguayn ePrix[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Uruguayn ePrix 2014

Kauden kolmanteen kilpailuun Uruguayn ePrix'een mentäessä sarjaa johti brasilialainen Lucas di Grassi kolmen pisteen erolla brittiläiseen Sam BirdSam Birdiin]] nähden. Uruguayn ePrix'ssä debyytin teki Andretti Autosportilla entinen Formula 1 -kuljettaja, ranskalainen Jean-Eric Vergne.[20] Hänen lisäkseen debyytin tekivät meksikolainen Salvador Durán sekä espanjalainen Antonio García.[32][51]

Jean-Eric Vergne ajoi heti debyytissään kilpailun paalupaikalle.[52] Kilpailun voittoon ajoi sveitsiläinen Sébastien Buemi E.dams-Renault’lla ennen toiseksi sijoittunutta NEXTEV TCR:n Nelson Piquet’ta. Kolmanneksi sijoittui Audi Sport ABT:n Lucas di Grassi.[53]

Argentiinan ePrix[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Argentiinan ePrix 2015

Kauden 2014–2015 neljäs osakilpailu ajettiin Argentiinan Buenos Airesissa. Paalupaikalta kilpailuun lähti E.dams-Renault’n Sebastien Buemi.[54] Kilpailussa debyytin teki yhdysvaltalainen Marco Andretti.[55] Kilpailun voittoon ajoi Amlin Agurin António Félix da Costa.[56] Voitto oli Amlin Aguri -tallin ensimmäinen Formula E -sarjassa. Toiseksi sijoittui E.dams-Renault’n Nicolas Prost[56] ja kolmanneksi NEXTEV TCR:n Nelson Piquet.[56]

Kilpailu oli loppuunmyyty ja sitä oli seuraamassa yli 20 000 katsojaa.[56]

Miamin ePrix[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Miamin ePrix 2015

Miamin ePrix oli ensimmäinen kauden 2014–2015 aikana Yhdysvalloissa ajettavista osakilpailuista.[2] Miamin ePrix ajettiin 14. maaliskuuta 2015.[2] Kilpailussa debyytin teki Scott Speed, Loïc Duval ja Vitantonio Liuzzi.[57] Paalupaikalta osakilpailuun lähti Andretti Autosportin Jean-Eric Vergne.[58] Osakilpailun voittoon ajoi Nicolas Prost.[59]

Long Beachin ePrix[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Long Beachin ePrix 2015

Long Beachin ePrix oli toinen kahdesta kauden aikana Yhdysvalloissa ajettavista osakilpailuista.[2] Osakilpailu ajettiin 4. huhtikuuta 2015.[2] Kilpailun näyttämö Long Beachin katurata sijaitsi vain kilometrien päässä Hollywoodista, ja tämän vuoksi varikolla nähtiinkin Hollywoodin kuuluisuuksia, kuten näyttelijä ja Venturi GP:n osaomistaja Leonardo di Caprio, huippumalli Irina Shayk ja näyttelijä Adrien Brody.[60] Moni osallistui myös virallisiin Formula E -afterpartyeihin, jotka järjestetttiin Chateau Marmontissa.[60]

Kilpailuun paalupaikalta lähti saksalainen Daniel Abt.[43] Kilpailun voittoon ajoi brasilialainen Nelson Piquet.[61]

Monacon ePrix[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Monacon ePrix 2015

Formula E -kausi rantautui ensimmäistä kertaa Eurooppaan ja Monacon ePrix ajettiin osittain samalla radalla kuin Formula 1 -kilpailut. Kilpailun paalupaikan valtasi sveitsiläinen Sebastien Buemi. Hän ajoi myös kilpailun voittoon.[62]

Saksan ePrix[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Saksan ePrix 2015
Jérôme d’Ambrosio ajoi Saksan ePrixin voittoon.

Formula E:n ensimmäinen kausi jatkui 23. toukokuuta 2015 Saksassa, Berliinissä. Osakilpailuun paalupaikalta lähti ensimmäistä kertaa sarjassa paalun vallannut Jarno Trulli. Kilpailun voittoon ajoi Lucas di Grassi, mutta hänen suorituksensa hylättiin, kun selvisi, että hänen autonsa etusiipeä oli muokattu, mikä antoi hänelle etua.[63] Kilpailun viralliseksi voittajaksi nousi Dragon Racingin Jérôme d’Ambrosio.[63]

Venäjän ePrix[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Venäjän ePrix 2015

Moskovan kadut sarja valtasi 6. kesäkuuta 2015. Paalupaikan valtasi Jean-Eric Vergne Andretilla.[64] Kilpailun voittoon ajoi Nelson Piquet.[65]

Iso-Britannian ePrix[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Britannian ePrix 2015

Ennakko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi päättyi 27–28. kesäkuuta 2015 Lontoossa ajettaviin viimeisiin osakilpailuihin. Ennen viimeisiä kilpailuja sarjan kärkipaikkaa piti hallussaan Nelson Piquet, joka johti sarjaa kymmenen pisteen erolla ennen maamiestään Lucas di Grassia.[65]

Lauantain osakilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauantain kilpailuun lähdettiin turva-auton takaa ensimmäisen mutkaan tehtyjen muutosten takia, joilla estettiin ensimmäisessä mutkassa sijainneen pompun päältä ajaminen.[66] Turva-autolla varmistettiin kilpailun alun turvallisuus. Sébastien Buemi ajoi kilpailun voittoon ja paranteli samalla asemiaan kuljettajien maailmanmestaruustaistelussa.[67] Kilpailun jälkeen E.dams-Renault varmisti myös valmistajien maailmanmestaruuden.[68]

Sunnuntain osakilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen sunnuntain kilpailua vielä kolmella kuljettajalla oli mahdollisuus ratkaista kuljettajien maailmanmestaruus itselleen.[69] Sateen sekoittamissa aika-ajoissa paalupaikan nappasi Venturin Stephane Sarrazin.[70] Sarrazin ajoi myös ensimmäisenä kilpailussa ruutulipulle, mutta hän sai 49 sekunnin aikarangaistuksen, koska hän käytti kilpailussa liikaa energiaa. Kilpailun voittajaksi nimettiin siten toiseksi sijoittunut Sam Bird.[71] Kilpailun sijoitusten perusteella kuljettajien maailmanmestaruuden varmisti Nelson Piquet yhden pisteen erolla ennen Sebastien Buemia.[72] Kolmanneksi MM-sarjassa sijoittui Lucas di Grassi.[72]

Pisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pistelasku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijoitus  1.   2.   3.   4.   5.   6.   7.   8.   9.   10.  Paalupaikka  Nopein kierros 
Pisteet 25 18 15 12 10 8 6 4 2 1 3 2

Kuljettajien pisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija

Kuljettaja

Numero BEI
Kiina
PUT
Malesia
PDE
Uruguay
BUE
Argentiina
MIA
Yhdysvallat
LBH
Yhdysvallat
MON
Monaco
BER
Saksa
MOS
Venäjä
LON
Iso-Britannia
Pisteet Piste-ero
kärkeen
1 Brasilia Nelson Piquet Jr. 99 8 Kesk. 2 3 5 1 3 4 1 5 7 144
2 Sveitsi Sébastien Buemi 9 Kesk. 3 1 Kesk. 13 4 1 2 9 1 5 143 +1
3 Brasilia Lucas di Grassi 11 1* 2 3 Kesk. 9 3 2 DSQ 2 4 6 133 +11
4 Belgia Jérôme d'Ambrosio 7 6 5 8 14 4 6 5 1 11 2 2 113 +31
5 Iso-Britannia Sam Bird 2 3 1 Kesk. 7 8 Kesk. 4 8 Kesk. 6 1 103 +41
6 Ranska Nicolas Prost 8 12† 4 7 2 1 14 6 10 8 7 10 88 +56
7 Ranska Jean-Eric Vergne 27 14† 6 18 2 Kesk. 7 4 3 16 70 +74
8 Portugali António Félix da Costa 55 8 Kesk. 1 6 7 9 11 7 51 +93
9 Ranska Loïc Duval 6 7 9 Kesk. 3 15 8 3 42 +102
10 Brasilia Bruno Senna 21 Kesk. 14* 6 5 Kesk. 5 Kesk. 17 16 16 5 40 +104
11 Saksa Daniel Abt 66 10 10 15 13 3 15 Kesk. 14 5 Kesk. 11 32 +112
12 Saksa Nick Heidfeld 23 13† DSQ* 10 8 12 11 10 5 3 13 17 31 +113
13 Espanja Jaime Alguersuari 3 11 9 5 4 11 8 Kesk. 12 13 30 +114
14 Ranska Stéphane Sarrazin 30 9 12 Kesk. 10 Kesk. 10 7 6 14 10 15 22 +122
15 Yhdysvallat Scott Speed 28 2 Kesk. 12 13 18 +126
16 Ranska Franck Montagny 27 2 15 18 +126
17 Intia Karun Chandhok 5 5 6 13 Kesk. 14 12 13 18 12 12 13 18 +126
18 Ranska Charles Pic 28/88 4 17 16 8 15 16 +128
19 Espanja Oriol Servià 6 7 7 9 9 16 +128
20 Italia Jarno Trulli 10 Kesk. 17 4 Kesk. 15 Kesk. 11 19† 18† 15 Kesk. 15 +129
21 Meksiko Salvador Durán 77 Kesk. DSQ* 10 Kesk. Kesk. 16 6 17 8 13 +131
22 Iso-Britannia Oliver Turvey 88 9 9 4 +140
23 Italia Vitantonio Liuzzi 18 16 13 Kesk. 9 17 2 +142
24 Japani Takuma Satō 55 Kesk. 2 +142
25 Iso-Britannia Justin Wilson 28 10 1 +143
26 Kiina Ho-Pin Tung 88 16 11 11 0 +144
27 Espanja Antonio García 88 11 19 0 +144
28 Sveitsi Simona de Silvestro 28 11 12 0 +144
29 Italia Michela Cerruti 18 14 Kesk. 12 Kesk. 0 +144
30 Yhdysvallat Marco Andretti 28 12 0 +144
31 Australia Matthew Brabham 28 13 Kesk. 0 +144
32 Sveitsi Fabio Leimer 3 14 Kesk. 0 +144
33 Sveitsi Alex Fontana 18 Kesk. 14 0 +144
34 Iso-Britannia Katherine Legge 77 15 16* 0 +144
35 Japani Sakon Yamamoto 55 Kesk. Kesk. 0 +144
Sija Kuljettaja Numero BEI
Kiina
PUT
Malesia
PDE
Uruguay
BUE
Argentiina
MIA
Yhdysvallat
LBH
Yhdysvallat
MON
Monaco
BER
Saksa
MOS
Venäjä
LON
Iso-Britannia
Pisteet Piste-ero
kärkeen
Väri Tulos
Kulta Voittaja
Hopea Toinen sija
Pronssi Kolmas sija
Vihreä Pistesijoitus
Sininen Maaliin pistesijojen ulkopuolella
Ei sijoittunut (NC)
Violetti Keskeytti (Kesk.)
Punainen Karsiutui (DNQ)
Esikarsiutui (DNPQ)
Musta Hylättiin (DSQ)
Valkoinen Ei startannut (DNS)
Vaaleansininen Vain harjoituksissa (PO)
Tyhjä Ei harjoituksissa (DNP)
Loukkaantunut (Loukk.)
Jäi pois (EX)
Ei saapunut (DNA)

Lihavointi – Paalupaikka (3 pistettä)
Kurssiivi – Nopein kierros (2 pistettä)
* – FanBoost

† – Kuljettaja ei selvinnyt maaliin, mutta sai sijoituksen ajettuaan 75 prosenttia kilpailusta.

Valmistajien pisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Valmistaja Kuljettaja BEI
Kiina
PUT
Malesia
PDE
Uruguay
BUE
Argentiina
MIA
Yhdysvallat
LBH
Yhdysvallat
MON
Monaco
BER
Saksa
MOS
Venäjä
LON
Iso-Britannia
Pisteet Piste-ero
kärkeen
1 Ranska E.dams-Renault Ranska Nicolas Prost 12 4 7 2 1 14 6 10 8 7 10 232
Sveitsi Sébastien Buemi kesk. 3 1 kesk. 13 4 1 2 9 1 5
2 Yhdysvallat Dragon Racing Belgia Jérôme d'Ambrosio 6 5 8 14 4 6 5 1 11 2 2 171 +61
Espanja Oriol Servia 7 7 9 9
Ranska Loïc Duval 7 9 Kesk. 3 15 8 3
3 Saksa Abt Sportsline Brasilia Lucas di Grassi 1 2 3 kesk. 9 3 2 DSQ 2 4 6 165 +67
Saksa Daniel Abt 10 10 15 13 3 15 Kesk. 14 5 Kesk. 11
4 Kiina NEXTEV TCR Kiina Ho-Pin Tung 16 11 11 152 +80
Brasilia Nelson Piquet 8 Kesk. 2 3 5 1 3 4 1 5 7
Espanja Antonio García 11 19
Ranska Charles Pic 17 16 8 15
Yhdistynyt kuningaskunta Oliver Turvey 9 9
5 Yhdistynyt kuningaskunta Virgin Racing Yhdistynyt kuningaskunta Sam Bird 3 1 Kesk. 7 8 Kesk. 4 8 Kesk. 6 1 133 +99
Espanja Jaime Alguersuari 11 9 5 4 11 8 Kesk. 12 13
Sveitsi Fabio Leimer 14 Kesk.
6 Yhdysvallat Andretti Autosport Ranska Franck Montagny 2 15 119 +113
Ranska Charles Pic[Huomautus 1] 4
Australia Matthew Brabham 13 Kesk.
Ranska Jean-Eric Vergne 14 6 18 2 Kesk. 7 4 3 16
Yhdysvallat Marco Andretti 12
Yhdysvallat Scott Speed 2 Kesk. 12 13
Yhdistynyt kuningaskunta Justin Wilson 10
Sveitsi Simona de Silvestro 11 12
7 Japani/Yhdistynyt kuningaskunta Amlin Aguri Japani Takuma Satō NC 66 +166
Yhdistynyt kuningaskunta Katherine Legge 15 16
Portugali António Félix da Costa 8 Kesk. 1 6 7 9 11 7
Meksiko Salvador Durán Kesk. DSQ 10 Kesk. Kesk. 16 6 17 8
Japani Sakon Yamamoto Kesk. Kesk.
8 Intia Mahindra Racing IntiaKarun Chandhok 5 6 13 kesk. 14 12 13 18 12 12 13 58 +174
Brasilia Bruno Senna kesk. 14 6 5 Kesk. 5 Kesk. 17 16 16 4
9 Monaco Venturi Grand Prix Saksa Nick Heidfeld 13 DSQ 10 8 12 11 10 5 3 13 17 53 +179
Ranska Stéphane Sarrazin 9 12 Kesk. 10 Kesk. 10 7 6 14 10 15
10 Sveitsi Trulli GP Italia Jarno Trulli Kesk. 17 4 Kesk. 15 Kesk. 11 19† 18† 15 Kesk. 17 +215
Italia Michela Cerruti 15 Kesk. 12 Kesk.
Italia Vitantonio Liuzzi 16 13 Kesk. 9 17
Sveitsi Alex Fontana Kesk. 14
Sija Valmistaja Auto BEI
Kiina
PUT
Malesia
PDE
Uruguay
BUE
Argentiina
MIA
Yhdysvallat
LBH
Yhdysvallat
MON
Monaco
BER
Saksa
MOS
Venäjä
LON
Iso-Britannia
Pisteet Piste-ero
kärkeen

  • * Lihavointi = Paalupaikka. Kursivointi = Nopein kierros.

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Charles Pic kilpaili kauden ensimmäisessä osakilpailussa Andretti Autosportilla, mutta siirtyi NEXTEV TCR -talliin kauden viidenteen osakilpailuun.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. FIA Formula E Championship unveils provisional 2014/2015 calendar FIAFormulaE. 27.9.2013. Viitattu 1.12.2016.
  2. a b c d e f g h Green light for 'double header' London ePrix in Battersea Park FIA. Viitattu 23.2.2015. (englanniksi)
  3. Toisen polven huippukuljettaja juhlii Formula E -mestaruutta 28.6.2015. MTV3. Viitattu 28.6.2015. (suomeksi)
  4. E.dams-Renault's big day 27.6.2015. FIA. Viitattu 29.6.2015. (englanniksi)
  5. a b Matt Beer: Alguersuari, Bird join Formula E grid with Virgin 13.5.2014. www.autosport.com: autosport. Viitattu 17.11.2014. (englanniksi)
  6. Manor F1 reserve Fabio Leimer to make Formula E debut in London 23.6.2015. Autosport.com. Viitattu 23.6.2015.
  7. a b Senna, Chandhok join Formula E grid with Mahindra 26.5.2014. autosport. Viitattu 18.11.2014.
  8. Oriol Servia appointed as director at Dragon Racing FIAFormulaE. 11.3.2015. Viitattu 1.12.2016.
  9. Duval gets Dragon seat for Miami 9.3.2015. FIA. Viitattu 9.3.2015.
  10. Jerome d'Ambrosio to compete in Formula E with Dragon Racing FIAFormulaE. 22.7.2014. Viitattu 1.12.2016.
  11. a b Sebastien Buemi and Nicolas Prost join e.dams Formula E team 30.6.2014. autosport. Viitattu 18.11.2014.
  12. Ex-Formula 1 driver Jarno Trulli to race for his own Formula E team 18.6.2014. autosport. Viitattu 18.11.2014.
  13. Michela Cerruti joins Trulli to become second female driver FIA. Viitattu 18.11.2014.
  14. Vitantonio Liuzzi to replace Michela Cerruti in the Miami ePrix FIA. Viitattu 12.3.2015.
  15. Alex Fontana gets Trulli call-up 25.6.2015. FIA. Viitattu 25.6.2015.
  16. a b Lucas di Grassi and Daniel Abt become first Formula E drivers 13.2.2014. autosport. Viitattu 18.11.2014.
  17. a b Ex-F1 racers Heidfeld and Sarrazin to race for Venturi in Formula E 26.6.2014. autosport. Viitattu 18.11.2014.
  18. Franck Montagny to race for Andretti in Formula E 29.5.2014. Viitattu 18.11.2014.
  19. Matthew Barbham Twitter Viitattu 18.11.2014.
  20. a b Ex-F1 driver Jean-Eric Vergne to race in Formula E with Andretti Autosport.com. 8.12.2014. Viitattu 1.12.2016.
  21. Tim Biesbrouck: Pic for Andretti 6.9.2014. electricautosport. Viitattu 18.11.2014.
  22. Lewis Larkam: Sam Bird dominates in Putrajaya Electric Autosport. 22.11.2014. Viitattu 1.12.2016.
  23. Marco Andretti to Drive in Buenos Aires ePrix FIA. Viitattu 2.1.2015.
  24. Scott Speed to race for Andretti in Miami 5.3.2014. FIA. Viitattu 2.1.2015.
  25. Justin Wilson to make Formula E debut in Moscow with Andretti
  26. a b AndrettiAutosport: Very pleased to welcome 14.6.2015. Twitter. Viitattu 15.6.2015.
  27. a b Amlin Aguri Twitter Viitattu 18.11.2014.
  28. Antonio Felix da Costa joins Aguri's Formula E line-up 2.7.2014. autosport. Viitattu 18.11.2014.
  29. Katherine Legge signs for Aguri Suzuki's Formula E team 27.6.2014. autosport. Viitattu 18.11.2014.
  30. Salvador Duran to drive for Amlin Aguri in Punta del Este FIA. Viitattu 9.12.2014.
  31. a b c Nelson Piquet Jr and Ho-Pin Tung sign for China Racing FIA. Viitattu 18.11.2014.
  32. a b Garcia joins China Racing in Uruguay FIA. Viitattu 3.12.2014.
  33. CHARLES PIC TO RACE IN MIAMI WITH CHINA RACING 12.3.2015. Formula E Zone. Viitattu 12.3.2015.
  34. Turvey to make Formula E debut in London 17.6.2015. motorsport.com. Viitattu 17.6.2015.
  35. Insight: Michelin’s new tyres FIAFormulaE. 31.10.2016. Viitattu 1.12.2016.
  36. a b c d Formula E car Electric Autosport. Viitattu 1.12.2016.
  37. World Motor Sport Council FIA. Viitattu 18.11.2014. (englanniksi)
  38. Gary Watkins: Formula E plans European double-header event for 2015 17.9.2014. autosport. Viitattu 18.11.2014. (englanniksi)
  39. Formula E to race in Moscow FIA. Viitattu 3.2.2015. (englanniksi)
  40. New date for Berlin ePrix FIA. Viitattu 3.2.2015. (englanniksi)
  41. Green light for 'double header' London ePrix in Battersea Park FIA. Viitattu 23.2.2015. (englanniksi)
  42. Nicolas Prost clinches pole position for the Putrajaya ePrix FIA. Viitattu 22.11.2014. (englanniksi)
  43. a b c d e Buemi loses Long Beach pole 4.4.2015. FIA. Viitattu 5.4.2015. (englanniksi)
  44. a b Di Grassi excluded from DHL Berlin ePrix 23.5.2015. FIA. Viitattu 24.5.2015. (englanniksi)
  45. Beijing Formula E: Nicolas Prost claims pole for inaugural race Autosport.com. 13.9.2014. Viitattu 1.12.2016.
  46. Lucas di Grassi snatches win after dramatic last corner crash FIA. Viitattu 30.11.2014. (englanniksi)
  47. ROUND 1 - Beijing FIA. Viitattu 26.2.2015. (englanniksi)
  48. Sam Bird seals victory in the Putrajaya ePrix FIA. Viitattu 30.11.2014. (englanniksi)
  49. a b Entinen F1-kuski kärähti kokaiinin käytöstä 1.1.2015. MTV3. Viitattu 1.1.2015.
  50. Two Year Competition Ban For Montagny After Cocaine Ruling 29.3.2015. Viitattu 18.7.2015. (englanniksi)
  51. Salvador Duran to drive for Amlin Aguri in Punta del Este FIA. Viitattu 13.12.2014. (englanniksi)
  52. Nick DeGroot: Vergne takes pole in Formula E debut Motorsport.com. 13.12.2014. Viitattu 1.12.2016.
  53. Nick DeGroot: Formula E Punta del Este ePrix race results Motorsport.com. 13.12.2014. Viitattu 1.12.2016.
  54. Buemi to start from pole position in Buenos Aires ePrix FIA. Viitattu 26.2.2015. (englanniksi)
  55. Marco Andretti to race in Buenos Aires ePrix FIA. Viitattu 2.1.2015.
  56. a b c d Da Costa wins spectacular Buenos Aires ePrix FIAFormulaE. 10.1.2015. Viitattu 1.12.2016.
  57. New drivers excited by Formula E challenge 13.3.2015. FIA. Viitattu 14.3.2015.
  58. Jean-Eric Vergne to start on pole in Miami 14.3.2015. FIA. Viitattu 14.3.2015.
  59. Prost powers to first Formula E win 15.3.2015. FIA. Viitattu 15.3.2015.
  60. a b Behind the scenes: Long Beach ePrix 7.4.2015. FIA. Viitattu 9.4.2015.
  61. Crowds flock to watch Piquet triumph at Long Beach 5.4.2015. FIA. Viitattu 9.4.2015.
  62. Buemi hails first win from pole in Monaco FIAFormulaE. 12.5.2015. Viitattu 1.12.2016.
  63. a b Di Grassi excluded from DHL Berlin ePrix 23.5.2015. FIA. Viitattu 5.6.2015. (englanniksi)
  64. Vergne secures pole for Moscow ePrix 6.6.2015. FIA. Viitattu 6.6.2015. (englanniksi)
  65. a b Piquet masters Moscow 6.6.2015. FIA. Viitattu 6.6.2015. (englanniksi)
  66. Modifications made to first corner in Battersea 27.6.2015. FIA. Viitattu 27.6.2015. (englanniksi)
  67. Buemi has ‘nothing to lose’ in title fight 27.6.2015. FIA. Viitattu 28.6.2015. (englanniksi)
  68. E.dams-Renault's big day 27.6.2015. FIA. Viitattu 28.6.2015. (englanniksi)
  69. Tommi Koivunen: Sähköformuloiden ensimmäinen kausi huipentuu – kolme entistä F1-kuskia taistelee mestaruudesta 28.6.2015. IS. Viitattu 28.6.2015. (suomeksi)
  70. Sarrazin takes pole in mixed conditions 28.6.2015. FIA. Viitattu 8.7.2015. (englanniksi)
  71. Bird hails ‘unbelievable’ end to season 28.6.2015. FIA. Viitattu 8.7.2015. (englanniksi)
  72. a b Piquet clinches Formula E drivers' title 28.6.2015. FIA. Viitattu 8.7.2015. (englanniksi)