Siirry sisältöön

Formula E -kausi 2017–2018

Wikipediasta
Formula E -kausi 2017–2018
Järjestäjä FIA
Järjestyksessä oleva kausi 4.
Kilpailuja 12
Kuljettajia 22
Valmistajia 10
Moottoreiden valmistajat 9
Rengasvalmistaja(t) M Michelin
Kuljettajien mestari Ranska Jean-Éric Vergne
Valmistajien mestari SaksaAudi Sport ABT Schaeffler
Eniten voittoja Ranska Jean-Éric Vergne (4)
Eniten nopeimpia kierroksia Saksa Daniel Abt (3),
Brasilia Lucas di Grassi (3)
← 2016–2017 2018–2019 →

Formula E -kausi 2017-18 (virallisesti 2017–18 ABB FIA Formula E season[1]) on järjestyksessään neljäs Formula E -sähköautosarjan kausi. Sarjan järjesti kansainvälinen autoliitto FIA, jonka puheenjohtajana toimii Jean Todt. Formula E -sarjan toimitusjohtajana toimii Alejandro Agag.[2]

Kausi alkoi 2. joulukuuta 2017. Lucas di Grassi lähti kauteen hallitsevana kuljettajien maailmanmestarina. E.dams-Renault lähti kauteen hallitsevana valmistajienmestarina voitettuaan kolmannen peräkkäisen valmistajien mestaruuden.

Jean-Éric Vergne voitti kuljettajien maailmanmestaruuden ja Audi Sport ABT Schaeffler valmistajien maailmanmestaruuden.[3][4]

Kilpailukalenteri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nro. Kilpailu Rata Kilpailupäivä Paalupaikka Nopein kierros Voittanut kuljettaja Voittanut talli Raportti
1 Hongkong Hongkong Hongkongin katurata 2. joulukuuta 2017 Ranska Jean-Éric Vergne Belgia Jérôme d’Ambrosio[N 1] Iso-Britannia Sam Bird[5] Iso-Britannia DS Virgin Racing Raportit
2 3. joulukuuta 2017 Ruotsi Felix Rosenqvist Brasilia Lucas di Grassi[N 2] Ruotsi Felix Rosenqvist[6] Intia Mahindra Racing
3 Marokko Marrakesh, Marokko Marrakeshin katurata 13. tammikuuta 2018 Sveitsi Sébastien Buemi Brasilia Nelson Piquet Jr. Ruotsi Felix Rosenqvist[7] Intia Mahindra Racing Raportti
4 Chile Santiago, Chile Santiagon katurata 3. helmikuuta 2018 Ranska Jean-Éric Vergne Iso-Britannia Sam Bird Ranska Jean-Éric Vergne[8] Kiina Techeetah Raportti
5 Meksiko México, Meksiko Autódromo Hermanos Rodríguez 3. maaliskuuta 2018 Ruotsi Felix Rosenqvist Brasilia Lucas di Grassi Saksa Daniel Abt[9] Saksa Audi Sport ABT Schaeffler Raportti
6 Uruguay Punta del Este, Uruguay Punta del Esten katurata 17. maaliskuuta 2018 Ranska Jean-Éric Vergne Argentiina José María López Ranska Jean-Éric Vergne[10] Kiina Techeetah Raportti
7 Italia Rooma, Italia Circuto Cittadino dell'EUR 14. huhtikuuta 2018 Ruotsi Felix Rosenqvist Saksa Daniel Abt Iso-Britannia Sam Bird[11] Iso-Britannia DS Virgin Racing Raportti
8 Ranska Pariisi, Ranska Pariisin katurata 28. huhtikuuta 2018 Ranska Jean-Éric Vergne Brasilia Lucas di Grassi Ranska Jean-Éric Vergne[12] Kiina Techeetah Raportti
9 Saksa Berliini, Saksa Tempelhofin lentoaseman katurata 19. toukokuuta 2018 Saksa Daniel Abt Saksa Daniel Abt Saksa Daniel Abt[13] Saksa Audi Sport ABT Schaeffler Raportti
10 Sveitsi Zürich, Sveitsi Zürichin katurata 10. kesäkuuta 2018 Uusi-Seelanti Mitch Evans Saksa André Lotterer Brasilia Lucas di Grassi[14] Saksa Audi Sport ABT Schaeffler Raportti
11 Yhdysvallat New York, Yhdysvallat Brooklynin katurata 14. heinäkuuta 2018 Sveitsi Sébastien Buemi Ruotsi Felix Rosenqvist[N 3] Brasilia Lucas di Grassi[15] Saksa Audi Sport ABT Schaeffler Raportit
12 15. heinäkuuta 2018 Sveitsi Sébastien Buemi Saksa Daniel Abt Ranska Jean-Éric Vergne[16] Kiina Techeetah

Tallit ja kuljettajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talli[17] Valmistaja Voimanlähde Auton nro Kuljettajat Kilpailut
Saksa Audi Sport ABT Schaeffler Spark-Audi[18] Audi e-tron FE04[18] 1 Brasilia Lucas di Grassi[18] 1–12
66 Saksa Daniel Abt[18] 1–12
Yhdistynyt kuningaskunta DS Virgin Racing Spark-Citroën DS Virgin DSV-03 2 Yhdistynyt kuningaskunta Sam Bird[19] 1–12
36 Yhdistynyt kuningaskunta Alex Lynn[19] 1–12
Yhdistynyt kuningaskunta Panasonic Jaguar Racing Spark-Jaguar Jaguar I-Type II 3 Brasilia Nelson Piquet Jr.[20] 1–12
20 Uusi-Seelanti Mitch Evans[20] 1–12
Monaco Venturi Formula E Team Spark-Venturi Venturi VM200-FE-03 4 Sveitsi Edoardo Mortara[21] 1–8, 10
Ranska Tom Dillmann[22] 9, 11–12
5 Saksa Maro Engel[21] 1–12
Yhdysvallat Dragon Racing Spark-Penske Penske EV-2 6 Sveitsi Neel Jani[23] 1–2
Argentiina José María López[24] 3–12
7 Belgia Jérôme d’Ambrosio[25] 1–12
Ranska Renault e.dams Spark-Renault Renault Z.E. 17 8 Ranska Nicolas Prost[26] 1–12
9 Sveitsi Sébastien Buemi[26] 1–12
Yhdistynyt kuningaskunta NIO Formula E Team Spark-NIO NextEV NIO Sport 003 16 Yhdistynyt kuningaskunta Oliver Turvey[27] 1–11
Kiina Ma Qinghua[28] 12
68 Italia Luca Filippi[27] 1–7, 9–12
Kiina Ma Qinghua[29] 8
Kiina Techeetah Spark-Renault Renault Z.E. 17 18 Saksa André Lotterer[30] 1–12
25 Ranska Jean-Éric Vergne[30] 1–12
Intia Mahindra Racing Spark-Mahindra Mahindra M4Electro 19 Ruotsi Felix Rosenqvist[31] 1–12
23 Saksa Nick Heidfeld[31] 1–12
Yhdysvallat MS&AD Andretti Formula E Spark-Andretti[32] Andretti ATEC-03[32] 27 Monaco Kamui Kobayashi[N 4][33][34] 1–2
Yhdistynyt kuningaskunta Tom Blomqvist[35] 3–8
Ranska Stéphane Sarrazin[36] 9–12
28 Portugali António Félix da Costa[37] 1–12

Pisteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pistelasku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sijoitus  1.   2.   3.   4.   5.   6.   7.   8.   9.   10.  Paalupaikka Nopein kierros
Pisteet 25 18 15 12 10 8 6 4 2 1 3 1

Kuljettajien pisteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väri Tulos
Kulta Voittaja
Hopea Toinen sija
Pronssi Kolmas sija
Vihreä Pistesijoitus
Sininen Maaliin pistesijojen ulkopuolella
Ei sijoittunut (NC)
Violetti Keskeytti (Kesk.)
Punainen Karsiutui (DNQ)
Esikarsiutui (DNPQ)
Musta Hylättiin (DSQ)
Valkoinen Ei startannut (DNS)
Vaaleansininen Vain harjoituksissa (PO)
Perjantain testikuljettaja (TD)
Tyhjä Kilpailu peruttiin (C)
Ei harjoituksissa (DNP)
Loukkaantunut tai sairas (Louk.)
Kilpailukiellossa (EX)
Ei saapunut (DNA)
Vetäytyi (WD)
Lihavoitu Paalupaikka
Kursivoitu Nopein kierros
† – keskeytys
ajoi yli 90 % kilpailupituudesta ja sai tuloksen.
Yläindeksi numero – Pistesijoitus sprinttikilpailussa
Power Stage -erikoiskokeella.
* – Fanboost
G – Nopein aika-ajon lohkovaiheessa
Sija Kuljettaja HKG
Hongkong 		MAR
Marokko 		CHI
Chile 		MEX
Meksiko 		URU
Uruguay 		ITA
Italia 		FRA
Ranska 		GER
Saksa 		SUI
Sveitsi 		NYC
Yhdysvallat 		Pisteet
1. Ranska Jean-Éric Vergne 2 4 5 1 5 1 5 1 3 10 5* 1* 198
2. Brasilia Lucas di Grassi 17 14 kesk.* kesk.* 9* 2 2* 2* 2 1* 1 2 144
3. Yhdistynyt kuningaskunta Sam Bird 1 5 3 5 17 3 1 3 7 2 9 10 143
4. Sveitsi Sébastien Buemi 11 10 2* 3* 3* kesk.* 6* 5* 4* 5* 3* 4* 125
5. Saksa Daniel Abt 5*1 DSQ* 10* kesk. 1 14* 4 7* 1* 13 2* 3* 120
6. Ruotsi Felix Rosenqvist 14 11 1 4 kesk.* 5* kesk. 8 11* 15* 14 5 96
7. Uusi-Seelanti Mitch Evans 12 3 11 7 6 4 9 15 6 7 kesk. 6 68
8. Saksa André Lotterer DSQ 13 kesk. 2 13 12 3 6 9 4 7 9 64
9. Brasilia Nelson Piquet Jr. 4 12 4 6 4 kesk. kesk. kesk. 12 kesk. kesk. 7 51
10. Yhdistynyt kuningaskunta Oliver Turvey 16 6 kesk. 14 2 7 12 9 5 9 DNS 46
11. Saksa Nick Heidfeld 3 16 7 kesk. kesk. kesk. 16 11 10 6 6 8 42
12. Saksa Maro Engel 13 7 12 kesk. 16 10 8 4 8 11 8 kesk. 31
13. Sveitsi Edoardo Mortara 7 2 17† 13 8 17 10 13 kesk. 29
14. Belgia Jérôme d’Ambrosio kesk. 15 15 8 11 9 7 12 19 3 13 kesk. 27
15. Portugali António Félix da Costa 6 11 14 9 7 11 11 kesk. 15 8 11 15 20
16. Yhdistynyt kuningaskunta Alex Lynn 8 9 9 kesk. 10 6 kesk. 14 16 16 kesk. 14 17
17. Argentiina José María López 6 kesk.* 12 8 17† 10 18 12 kesk. kesk. 14
18. Ranska Tom Dillmann 13 4 kesk. 12
19. Ranska Nico Prost 9 8 13 10 kesk. 15 14 16 14 kesk. 10 11 8
20. Iso-Britannia Tom Blomqvist 8 11 15 16 15 kesk. 4
21. Italia Luca Filippi 10* kesk.* 16 12 14 13 13* 17 kesk. 15 kesk. 1
22. Ranska Stéphane Sarrazin 20 14 12 12 0
23. Kiina Ma Qinghua 17 13 0
24. Monaco Kamui Kobayashi 15* 17* 0
25. Sveitsi Neel Jani 18 18 0
Sija Kuljettaja HKG
Hongkong 		MAR
Marokko 		CHI
Chile 		MEX
Meksiko 		URU
Uruguay 		ITA
Italia 		FRA
Ranska 		GER
Saksa 		SUI
Sveitsi 		NYC
Yhdysvallat 		Pisteet
Lähde:[38]

Valmistajien pisteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sija Talli Kuljettaja HKG
Hongkong 		MAR
Marokko 		CHI
Chile 		MEX
Meksiko 		URU
Uruguay 		ITA
Italia 		FRA
Ranska 		GER
Saksa 		SUI
Sveitsi 		NYC
Yhdysvallat 		Pisteet
1. Saksa Audi Sport ABT Schaeffler Brasilia Lucas di Grassi 17 14 kesk.* kesk.* 9* 2 2* 2* 2 1* 1 2 264
Saksa Daniel Abt 5*1 DSQ* 10* kesk. 1 14* 4 7* 1* 13 2*1 3*
2. Kiina Techeetah Saksa André Lotterer DSQ 13 kesk. 2 13 12 3 6 9 4 7 9 262
Ranska Jean-Éric Vergne 2 4 5 1 5 1 5 1 3 10 5* 1*
3. Yhdistynyt kuningaskunta DS Virgin Racing Yhdistynyt kuningaskunta Sam Bird 1 5 3 5 17 3 1 3 7 2 9 10 160
Yhdistynyt kuningaskunta Alex Lynn 8 9 9 kesk. 10 6 kesk. 14 16 16 kesk. 14
4. Intia Mahindra Racing Ruotsi Felix Rosenqvist 14 11 1 4 kesk.* 5* kesk. 8 11* 15* 14 5 138
Saksa Nick Heidfeld 3 16 7 kesk. kesk. kesk. 16 11 10 6 6 8
5. Ranska Renault e.dams Ranska Nico Prost 9 8 13 10 kesk. 15 14 16 14 kesk. 10 11 133
Sveitsi Sébastien Buemi 11 10 2* 3* 3* kesk.* 6* 5* 4* 5* 3* 4*
6. Yhdistynyt kuningaskunta Panasonic Jaguar Racing Brasilia Nelson Piquet Jr. 4 12 4 6 4 kesk. kesk. kesk. 12 kesk. kesk. 7 119
Uusi-Seelanti Mitch Evans 12 3 11 7 6 4 9 15 6 7 kesk. 6
7. Monaco Venturi Formula E Team Sveitsi Edoardo Mortara 7 2 17† 13 8 17 10 13 kesk. 72
Ranska Tom Dillmann 13 4 kesk.
Saksa Maro Engel 13 7 12 kesk. 16 10 8 4 8 11 8 kesk.
8. Yhdistynyt kuningaskunta NIO Formula E Team Yhdistynyt kuningaskunta Oliver Turvey 16 6 kesk. 14 2 7 12 9 5 9 DNS 47
Italia Luca Filippi 10* kesk.* 16 12 14 13 13* 17 kesk. 15 kesk.
Kiina Ma Qinghua 17 13
9. Yhdysvallat Dragon Racing Sveitsi Neel Jani 18 18 41
Argentiina José María López 6 kesk.* 12 8 17† 10 18 12 kesk. kesk.
Belgia Jérôme d’Ambrosio kesk. 15 15 8 11 9 7 12 19 3 13 kesk.
10. Yhdysvallat MS&AD Andretti Formula E Monaco Kamui Kobayashi 15* 17* 24
Iso-Britannia Tom Blomqvist 8 11 15 16 15 kesk.
Ranska Stéphane Sarrazin 20 14 12 12
Portugali António Félix da Costa 6 11 14 9 7 11 11 kesk. 15 8 11 15
Sija Talli Kuljettaja HKG
Hongkong 		MAR
Marokko 		CHI
Chile 		MEX
Meksiko 		URU
Uruguay 		ITA
Italia 		FRA
Ranska 		GER
Saksa 		SUI
Sveitsi 		NYC
Yhdysvallat 		Pisteet
Lähde:[38]

Huomiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Piste nopeimmasta kierroksesta annettiin Daniel Abtille, koska d’Ambrosio ei sijoittunut kymmenen parhaan joukkoon.
  2. ↑ Piste nopeimmasta kierroksesta annettiin Felix Rosenqvistille, koska di Grassi ei sijoittunut kymmenen parhaan joukkoon.
  3. ↑ Piste nopeimmasta kierroksesta annettiin Daniel Abtille, koska Rosenqvist ei sijoittunut kymmenen parhaan joukkoon.
  4. ↑ Kobayashi on kansalaisuudeltaan japanilainen, mutta osallistuu sarjaan monacolaisella lisenssillä.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Formula E adds series title sponsor fot 2017-18 season autoweek.com. 9.1.2018. Crain Communications, Inc. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  2. ↑ LoRé, Michael: Formula E CEO Alejandro Agag 'Stepping Up' From Role Sports Money. 14.1.2018. Forbes. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  3. ↑ Kalinauckas, Alex & Keilloh, Graham: Jean-Eric Vergne has changed approach for Formula E title defence Formula E News. 9.1.2019. Autosport.com. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Kalinauckas, Alex & Gibbons, Kyran: Audi's 2017-18 Formula E recovery 'mad' - team boss Allan McNish Formula E News. 2.8.2018. Autosport.com. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  5. ↑ Bird wins despite penalty for pit incident Formula E News. 2.12.2017. Autosport.com. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  6. ↑ Abt loses first FE win after disqualification Formula E News. 3.12.2017. Autosport.com. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  7. ↑ Rosenqvist defeats Buemi for Marrakech win Formula E News. 13.1.2018. Autosport.com. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  8. ↑ Vergne resists Lotterer for Techeetah one-two Formula E News. 3.2.2018. Autosport.com. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  9. ↑ Abt takes breakthrough Mexico win for Audi Formula E News. 3.3.2018. Autosport.com. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  10. ↑ Vergne resists di Grassi for second win of 2018 Formula E News. 17.3.2018. Autosport.com. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  11. ↑ Bird wins Rome Formula E, Rosenqvist retires Formula E News. 14.4.2018. Autosport.com. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  12. ↑ Vergne takes home victory in Paris Formula E News. 28.4.2018. Autosport.com. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  13. ↑ Abt dominates in Berlin for Audi 1-2 Formula E News. 19.5.2018. Autosport.com. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  14. ↑ Di Grassi takes first win of 2017/18 season Formula E News. 10.6.2018. Autosport.com. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  15. ↑ Vergne seals title early, di Grassi wins opener Formula E News. 14.7.2018. Autosport.com. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  16. ↑ Champion Vergne wins tense season finale Formula E News. 15.7.2018. Autosport.com. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  17. ↑ Teams and Drivers fiaformulae.com. FIA. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  18. ↑ a b c d Audi unveils e-torn FE04 fiaformulae.com. 27.9.2017. FIA. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  19. ↑ a b Alex Lynn steps up to full-time Formula E race seat with DS Virgin Racing ds-virginracing.com. 5.9.2017. DS Virgin Racing. Arkistoitu 5.9.2017. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  20. ↑ a b Nelson Piquet Jr joins Jaguar for season four fiaformulae.com. 21.9.2017. FIA. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  21. ↑ a b Mitchell, Scott: Venturi picks Mortara to partner Engel in Formula E motorsport.com. 20.10.2017. Motosport Network. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  22. ↑ Kalinauckas, Alex: Dillmann to replace Mortara in Venturi line-up for Berlin FE round Formula E News. 28.4.2018. Autosport.com. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  23. ↑ Smith, Topher: Faraday Future Dragon Racing announces Jani for season four e-racing.net. 24.8.2017. e-racing.net. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  24. ↑ Jose Maria Lopez replaces Neel Jani at Dragon fiaformulae.com. 5.1.2018. FIA. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  25. ↑ Smith, Sam: D'Ambrosio to stay at Dragon for fourth season motorsport.com. 8.6.2017. Motosport Network. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  26. ↑ a b Mitchell, Scott: Sebastien Buemi, Nico Prost extend Renault e.dams Formula E deals autosport.com. 9.6.2017. Autosport Media UK. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  27. ↑ a b Smith, Topher: Filippi joins Turvey at NIO e-racing.net. 2.10.2017. e-racing.net. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  28. ↑ Klein, Jamie: Ma replaces injured Turvey for second New York race Formula E News. 14.7.2018. Motorsport.com. Arkistoitu 15.7.2019. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  29. ↑ Kalinauckas, Alex: NIO Formula E team replaces Filippi with reserve Ma for Paris round Formula E News. 17.4.2018. Autosport.com. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  30. ↑ a b Lotterer and Vergne complete Techeetah line-up fiaformulae.com. 26.9.2018. FIA. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  31. ↑ a b Douglas, Scott: Mahindra stick with Rosenqvist and Heidfeld thecheckeredflag.co.uk. 20.9.2017. The Checkered Flag. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  32. ↑ a b Mitchell, Scott: Alexander Sims set for Andretti Formula E 2017/18 development role autosport.com. 23.5.2017. Autosport Media UK. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  33. ↑ Kamui races with a Monaco racing licence and the FIA sees Kobayashi as Monegasque twitter.com. 23.11.2017. ABB FIA Formula E Championship. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  34. ↑ Mitchell, Scott: Kobayashi to make Formula E debut in Hong Kong motorsport.com. 15.11.2017. Motosport Network. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  35. ↑ Dagys, John: “Realistic” Expectations for Blomqvist in Formula E Debut e-racing365.com. 12.11.2017. John Dagys Media, LLC. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  36. ↑ Kalinauckas, Alex: Andretti Formula E team replaces Blomqvist with Sarrazin Formula E News. 7.5.2018. Autosport.com. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  37. ↑ Smith, Topher: da Costa confirmed at MS&AD Andretti e-racing.net. 2.10.2017. e-racing.net. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  38. ↑ a b Standing fia.com. FIA. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
Formula E -kaudet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Formula_E_-kausi_2017–2018&oldid=23218550”